rosaliiin

Vapaa kuvaus




https://youtu.be/x1TXMpiqcDI

Aloituksia

13

Kommenttia

3629

  1. Ajatelkaa...kommentoin viimeistä kappalettasi, ei kait siinä ole väkisin väännettyä arviointia palstalaisten elämästä, et voi tietää miten elän elämääni. Kuinka voit väittää, että elämäni hupenee jonnekin pois. Ei se kuule hupene mihinkään. Päivä kerrallaan elelen kuten sinäkin.
    Luuletko tosiaan, että jos vaikka kymmenen kommenttia kirjoitan päivässä, osan yöllä, niin istun jatkuvasti tässä kylmän ruudun ääressä. Ne ovat vain hetkiä elämästäni. Joskus hetki kuten tämäkin, jokin kirjoitus vain provosoi kirjoittamaan.
    Ei täällä kirjoittelijat ole sen kummempia ihmisiä kuin sinäkään, jokaisella on mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen elämä, josta jokainen nauttii omalla tavallaan ja rikastuttaa milloin mitenkin omaa, läheistensä tai yhteisöjensä elämää.
    Joskus harmittaa kun kirjoittaja vähättelee muita ja itse kuitenkin kirjoittaa täällä samaan tapaan. Vapaaehtoista hommoo tämä on.
  2. Ajattelin, että jos samaa kuin Tuntemattomassa, "asialliset hommat hoidetaan muuten ollaan ellunkanana", ei vaiskaan, en mä koskaan sillai, ihan vain ajattelin saunan sihinää, lämmintä eloa ja kaikkea muuta hiljalleen hipsimistä lauantai-illassa.
  3. Täällä ei passia kysellä...

    Tänne voi luvatta lirkuttaa
    saa kirjoittaa mitä haluaa
    saa soitattaa mitä haluaa
    kommentoida saa mitä haluaa
    luulla saa mitä haluaa
    olla saa just niin kuin haluaa
    onneksi kukaan ei pölyistäni piittaa
    ellunkanana olla saan, se riittää.

    https://youtu.be/cVQZTMxRDDw
  4. Kunnioitus on tärkeintä mielestäni ja asia on viime päivinä joskus tullut mieleen vähän eri kantilta.
    Sitä kunnioittaa kaikkia ihmisiä, kyse ihmisarvosta, hyvää evlut perinnettä ja yrittää vielä suhtautua ennakkoluulottomasti ilman asenteita eteen tulevaan tuntemattomaan. Aina ei tietenkään voi kunnioittaa sanoja tai tekoja. Öykkäri möykkäreitä tapaan usein ja ei kunnioitus silloinkaan mihinkään katoa, mutta omassa päässä alkaa mahdoton mylläys motiiveista ja syistä yms. Sitä yrittää asettua toisen asemaan ja tilanteeseen vaikkei toisen nuttuun voi koskaan tunkeutuakaan. Jokainen ihminen on aina omalla tavallaan mielenkiintoinen ja kunnioitus ja arvostus lisää myös ihmistuntemusta.
    Yhtenä iltana katselin videokuvaa tästä kilpimiehestä, jonka väitetään suunnitelleen Pariisin terroristi-iskun. Nuoren miehen ilmeestä, puheesta ja teosta (sillä hetkellä hiluxin lavalla lojui joukkohautaan vietäviä surmattuja panttivankeja) loisti niin suunnaton ihmisen halveksunta ja väheksyminen kuin vain voi. Silloin mietin mitä tapahtuisi, jos tuo mies tulisi eteeni, miten kävisi kunnioitukselleni, mitä se loppujen lopuksi kestäisi. Nyt tuota videota katsoessani oli pääni täynnä ennakkoluuloja ja asenteita. Onko ihminen koskaan vapaa ennakkoluuloista ja asenteista. Sama ihmisen prototyyppi meissä kaikissa on, jalostus sitten ratkaisee käden jälkemme. Huh, huh, tätä maailmaa.
  5. Karjalaisten aamuhetki, sopii mulle,
    muistelun mummostani kerron sulle.

    Evakkomummoni oli salmista syntyisin ja puheenparressaan viljeli usein venättää. Usein kuulin siunailun just, hospoti po milou, avoi,voi, prihatsu kun kepposia tehtiin
    ,ylen äilyä ei ole jengua kun lahden torilla käytiin kalanostossa ja kartohkoita hän aina meille lapsille kuori. Kirjoitus varmasti vain sinnepäin, mutta puheen pehmeä rytmi, sen muistan ikuisesti.
    https://youtu.be/jdh780NBL4Q
  6. Pahus, koskaan en ole noin hauskalla reissulla ollut. Kerran tosin erehdyin
    Kukka kerhon Suvi retkelle, Loviisa oli silloin matkakohteena. Teemme retken Aina keväällä Taimi aikaan. Vappu Aamu on paras hetki lähteä liikkeelle. Lumi on jo sulanut, Pälvi siellä täällä, Kielo rullailee jo lehtiään ja Lemmikki kukkii kaikkialla Marja pensaiden juurilla.
    Päivä oli Tyyni ja Meri kuin Vieno Aava kaupungin liepeillä. Matkalla pelaamme korttia, niin nytkin, Impi ja Armas kaulakkain istuivat kuten Aina, Lempi leiskahteli, Ilma oli täynnä Tarua ja Taikaa kun nuo kaksi muiden Ilona kuhertelivat. Anna vielä yksi, Onni, se oli Hertta, Unelma kortti taas, Ansa naapurilleni oli jälleen kädessäni.
    Hilla ja Helinä ne vaan rupattivat, kuinka Ruusu lannoitetaan ja kuinka Lilja on vaikea…joo,joo…Ilta tuli, pääni oli kuin Minttu Miina, olin saanut tarpeekseni kukista ja retkistä.
  7. Sivu mennen sanoen, aika hauskaa kun kookletin sanan nutikka, niin se kertoi nutikan olevan ensimmäinen ilmavoimien kone, joka ylitti äänen nopeuden. Tiedänpä nyt senkin, heh, heh
  8. Ei muistanut, mutta muistatkos sinä Patras Muskatan, rusinaviiniä sanoi sen olevan ja sitäkin kehui mahdottomasti. (nimen oikeinkirjoitus voi vipata papasta johtumattomista syistä)
  9. tänään lasten päivänä
    jos lapsi olisin vain leikkisin
    välillä huilaisin taas leikkisin
    lumipallon tekisin ja pulkalla laskisin
    lumisessa satumetsässä vaeltelisin
    lumipöydän taputtelisin keskelle oksan tökkäisin
    se kukka punainen kuin kesä siinä kukkisi
    lapsi leikkivä onnellinen olisin

    tänään lasten päivänä
    satumetsässä vaeltelen
    sinä lumihiutale
    kielelleni hellien
    sinut sulattaisin

    https://youtu.be/qnvgLM-3_cA
  10. Uskallan vähän kommentoida. Ihminen etsii aina ystävää, aina on kaipaus, niin kuin laulussakin sanotaan, ihmisen ikävä toisen luo.
    Elämä tarjoillaan meille pätkissä, elin muinoin elämäni pätkän parhaani kanssa ja sitten tuli uusi jakso elämään, jolloin parhaani elää muistoissani jne. Voin kuvitella sumean olosi, mutta aika aina armahtaa ja mikään ei käy hetkessä.
    Ajattelin yksin jäätyäni, että ketään ei enää tule, niin hyvää en löydä ja huonompaa en kehtoo ottaa, vaan ei se niin mene. Koskaan en voi sitä aikaa unohtaa, se oli ainut kertaista elämässäni mutta kuitenkin haluan elää minulle uskottua ainutkertaista elämääni, en pelkästään muistoissani.
    Olen vuosien saatossa huomannut, että kun elämä tuo eteen uuden ihmisen, kohtaaminen vaatii vain rohkeutta ja kyselemääsi luottamusta. Rakkaus on vielä niin muuntuvainen ilmiö, se kaiken muun lisäksi vain haluaa ja tahtoo. Mikään ei ole turhaa mutta näissä asioissa liika kiirehtiminen on myös turhaa. Suru haluaa elää kanssasi ja rinnallasi oman aikansa.
    Sitä paitsi sinulla leskimiehenä ei ole mitään hätää, varo vaan, yksinäisiä leskinaisia ja eronneita naisia on suomen maa pullollaan ja kyllä siinä porukassa on luotettavia, kilttejä ja luonnollisiakin, siitä olen ihan varma. Miten moni nainen haluaisikaan istua vieressäsi ja käsi poskella kuunnella jurinoitasi ja sitten kyynelsilmin yhdessä itkisitte ja välillä nauraisitte. Elämä katsos ottaa, niin julmalta kun se sillä hetkellä tuntuukin mutta kyllä se osaa myös antaa ja se on lohdullista.
  11. Tänne muinoin pääsin ja pitkään olen kestänyt.
    Vaikken ole koskaan mitään mieltä mistään niin silti olen muiden kirjoituksiin jäänyt koukkuun. Täällä on monenlaista väkeä, viisaita ja ei niin viisaita, mukavia ja ei aina niin mukavia, kilttejä ja särmikkäitä, joskus heiluu sanan sapeli jne. aikamoinen kirjo 60+ väkeä.

    Tervetuloa vaan, tänne aina mahtuu, koskaan ei ole huone täynnä.
  12. Mikään ei ole niin mukavaa kun pyöritellä ja kieputella sanoja.
    Sanojensa edessä saa olla nöyrä etsijä ja hapuilija kun riimiä yrittää.
    Kökköä tahtoo tulla vaikka riimiä hakee, täytyy vain tunnustaa, priimaa yrittää ja sekundaa tuppaa tulemaan.
    Ajatus ja sanoma se kuitenkin tärkeintä, ei muoto.
    Kirjoitapas tuohtuneena niin jopas tulee sanat kuin uuninpankolta.
  13. En osaa sanoa, joskus sitä menee niin ajatukseen sisälle, ikään kuin kietoutuisin sen ajatuksen lämpimään peittoon, nyt lumienkeleitä kaipasin, pehmeässä lumihangessa hetken hauskaa pidin mielessäni. Hyvät muistot kantavat.

    Älä hyvä mies ole huolissas, koskaan en täällä odota mitään keneltäkään, ei kannata olla niin tunnollinen, että kaikille vastaa, yli voi mainiosti hypätä, varsinkin jos tällainen hupakko lirkuttelee ja kirjoittelee lämpöisiään.
  14. meille ei hiutaleita ole taivaalta suotu,
    sitten kun kunnon hanget on kerran luotu,
    musta taivas samettina yllä hohtaa
    tähdet kirkkaat tuikkuina loistaa
    silloin sukellan lumeen
    laulan kuin pikku Miisa
    ja lumienkeleitäni lumeen teen.
    Tule pian lumi.
    https://youtu.be/lBfGUT0TXbk
  15. Kun ei vaan olleet savolaisia nuo pellot, joita kivesit, siellä niitä kivipeltoja on, joka kevät pienempiä peltolänttejä saa tänäänkin kivetä, mistä ihmeestä niitä sinne sikiääkin.
    Nuoruus on aikaa, jota mielellään muistelee ja muisti on yleensä niin armollinen, muistaa kaiholla asioita.
    Nykyään kun siellä päin liikuskelet, saatat ehkä sanoa, että tuota peltoa sitä minäkin olen kivennyt ja tuosta metsästä sitä silloin nuoruudessani kuorin pöllejä jne. mahtaa niillä seutuvilla nykyään kasvaa jo uusi pöllimetsä ja pelloilla kesäisin ruis huojuu kevyessä tuulessa.
  16. Oi niitä aikoja kun rakkauskirjeitä kirjoitella sai ja postiluukku kopsahteli, nyt jos yhden edes joskus, niin tiedä vaikka silloin posteljoonin kaulaan kapsahtaisin ja ainakin tuo mies pusun poskelle saisi. https://youtu.be/_F0k8BjHojs
  17. Aamuhöpinä hakee paikkaansa, silakat ja suruhuntu kirjoitettu, siispä tänne kiusaksi. Joku kumma ennakkoluulo puskee pintaan, joku tässä hiertää, aloituksen aitous, romantiikka vain komiikkaa, pitää panna liirumlaarumit vielä pussiin, jospa joskus vielä. Politiikkaa sitten, se vasta komiikkaa on, pellejä täynnä koko pelilauta. Missä kunnon ratsut ja sotilaat, kyllä he siellä ovat, vakaumukselliset meidän herramme muurahaiset, jotka hoitavat myös meidän asioita omiensa ohessa.
    Kuninkaan voi laudalta heittää mutta sotilaat pomppaavat uskollisesti kuin kumipallot joka vaalin jälkeen, mieltymys valtaan vaatii paitsi pyrkyä myös työntöä, luottamusta meiltä tavallisilta kuhnureilta. Kerta kerran jälkeen luotan ja aina olen tukenut omaa sotilastani. Menipä omituiseksi höpinäksi, ei täytä laatukriteereitä, ei esimerkkejä edes haaveiluissa.
    Aamun musiikkina on soinut Mamy Blue, moni sen minulle lauloi, yhdellä jos toisella kielellä, ei tarvitse tämän herran mamy blue porukassa hävetä https://youtu.be/tphmbksNx54
  18. Totta. Olisi mukava lukea tarinoita mieliherkkuistanne.
    Osaan vain laittaa tavallisia perinteisiä silakkaruokia. Silakkapihvit ovat hyviä, olen yrittänyt niitä pellillä uunissa, ettei tarttis käryttää koko huushollia , mutta niistä on silloin aina kadonnut mehevyys, siis mieluummin paistelen pannulla ja käristän koko huushollin.
    Äitini laittoi eläessään jouluksi silakoita monella tavalla, etikkaan ja valkosipuliin, rullille, pitkittäin ja poikittain jne, en edes muista kaikkia, joululta kun sitten omillemme lähdimme niin silakoita oli jokaisella kotiin viemiseksi. Silakkaherkkuja jäi aina paljon, joulupöydässä kun muutenkin on niin monenlaista syötävää.
    Kalaruuista tykkään muutenkin ja en vähiten sen vuoksi, että tilli ja sitruuna kuuluvat kalaan ja jotenkin tuon pariskunnan liitto lumoaa aina.
  19. Jos olisi kuuppani himmennyt, silloin pikkasen olisin hiprakassa, tulkitsen aloituksesi näin, mutta nyt olen vain muuten hassulla päällä. Henkisesti ei palele yhtään, ei edes vilusta. Luotan vanhaan liikennevalistukseen tässäkin asiassa, ennakoi tuleva tilanne. Valoja sisälle ja valoja ulos, lämpöä sinne ja sykettä sieluun, konstit on monet. Tuo silmälaulukohelluksesi silti koukuttelee. Jos olisit musiikkialoitus niin,
    Sävel Rakkauden pikkulintuna lentää, se sinulle nyt soisi.
    -Moskovan silmät, on suosikkini, "silmäs mua kutsui niin, etsin yhtä ikkunaa"
    -mustat silmät, ruskea tukka,
    -silmät tummat kuin lyö,
    -minä laulan sun silmäsi tähtihin,
    -silmän varjoon himmeään, kultaiset silmärenkaat
    -en silmääkään vaihtaisi pois
  20. Silakkalaatikko on hyvää stressitöntä ruokaa joka suhteessa. Helppoa valmistaa, tumpeloltakin onnistuu ja maistuu hyvältä, varsinkin jos on silakat stressittömiä, mutta laitan myös silavaa oman kerroksensa, senkin pitää olla stressittömän possun kylkeä, ettei tule stressillistä sivumakua. Pippurin pitää maistua mustalta.
    21. 153 / 182
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt