- Viime aikoina olen välttynyt mainoksislta, vain otsikon "aiheesta muulla " alla joskus jotain yritetään tyrkyttää. Niitäkään en jaksa availla.
Jos tilaa jotain verkon kautta niin kyllä se yritys ei unohda moneksi päiväksi, Peter Hahn ja Wish ovat eri ahkeria. - Keskisuomalainen tulee aamulla varhain sadan metrin päähän postilaatikkoon.
Sieltä haen sen kesäaikaan joskus yöpaidassa hipsutellen ja talvipakkasella jos talviuntani vielä nukun niin muun postin kanssa vasta iltapäivällä.
Vieraalla maalla asuva lapseni on sen tilannut, koska itse haluaa lukea nettilehtenä, niin mummeli saa sitten paperiversion.
Pyhäaamu, kahvikupin ja keskisuomalainen on tosi hyvä kolmikko. - Valoisan yön, kaiken sidon kuin vyön
viiniksi juotavaksi päätteeksi päiväni työn.
En nukkua hennoisi tuhlata aikaa
ohi silloin kiitää jo tuokiot herkkää taikaa.
Kirkas kuultava taivaanlaki ja laskeva aurinko
metsän reunaan lempeää punaansa hakee.
https://youtu.be/n0Az2qWaakA - Vedelkööt vaan rauhassa verhoja, mä silmät kiinni puristan käsinojia ja jännitän, noustaanko ilmaan ilman raivoa vai metsäänkö mennään raivoisasti.
Kun on ilmaan päästy, ihailen pilviä ja tiputtelen kaikki muovilusikat ja patongin palat lattialle ja , ja... melkein ahdistun siihen penkkiini, ainakin syödessä. Onneksi on vieressä kohtalotoveri, puhelen vaikka käsillä jos en kieltä osaa, mutta höpisen aina.
Sitten kun ykkösluokassa matkustan, pyydän aina monta ulkomaan kielistä lehteä, joista en ymmärrä kuin kuvat ja sitten nautin niistä ultima thule astioista ja kateenkorvatytinästä ja sipostelen muutenkin. Kaksikymppiä sain lisää maksaa ja autuus ykkösluokassa aukeni. Sama se miten ja missä luokassa matkustaa.
Kuulin just, että norweigian lennättää atlantin yli amerikkaan, ja vain 65 euroa, silloin pitää kyllä isot eväät tehdä. - Polkupyörä on aina hyvästä. Totta.
Mutta kypärä se vasta hyvästä onkin.
Sähköpyörällä kun äänetönnä hurjastelee
siinä ei kuulu edes ähinää tai tuhinaa.
Rokkia voi kuunnella samalla kun...
Mutta maailman vaarallisinta urheilua... varsinkin porukassa
https://youtu.be/P7QW0X0Z5UA - Olen vain mummi ja lapsenlapset niin pieniä, mutta tiedän ja tunnen itseni, että sitten en ole köyhä enkä kipee kun omiani lahjon. Muuten sukulaislapsille kukkaron paksuus sen ratkaisee, välillä olen pihillä päällä ja välillä niin höylillä tuulella.
Lahjakortilla, p alkavasta tavaratalosta, varmaankin myös c alkavasta saa ladattavia lahjakortteja, niitä on kiva antaa ja nuorten myös käyttää. Koko summaa ei tarvitse kerralla käyttää. - Jokaisella on ihan omat mielikuvansa.
Minä ainakin elän omissa mielikuvissani, ei niiden mitään yleistä totuutta tarvitse olla.
Täällä etsitään joskus jutuissa totuutta, mutta totuus voi olla kuin naapurimaan lehdet aikoinaan "Tiedossa ei ollut totuutta ei liiemmin Totuudessa tietoa".
Eikös nuo politiikan mielikuvat (politiikasta en ummärrä) ole pelkkää probakandaa ja kosiskelua. Usko tai ole uskomatta, harhaanjohtajat ovat mestareita luomaan mielikuvia onnesta ja yhteisestä hyvästäkin. samalla kömpivät ihmisen mielikuviin, on niin kivaa olla porukassa ja ei hätää laumaeläimiähän me ihmiset olemme.
Mielikuvan takana voi asua epäilys, ennakkoluulo tai jopa pelko. Rakkauskin siellä mielikuvissa myllertää ja tunteissakin vilahtelee mielikuvia.
Mielikuvat ovat kuin elämän kuivaharjoittelua.
Tulevaisuus ja kaikki suunnittelu vaatii mielikuvia. Jokaisen tuotteen takana on jonkun toisen, ennakolta mietitty tai vahingossa syntynyt mielikuva, idean alla täytyy olla ajatus siitä, että joku mummeroinen esim tarvitsee just tämmöstä värkkiä tai aatetta arkeensa, jos pesuainepaketissa on punaista niin varmaan on tehokasta jne. Tai nuori tarvitsee just tämmösen vaatteen ollakseen hyväksytty. Trendit ja brandit ovat ihan oma lukunsa, joilla meidän elämään yritetään vaikuttaa, helpottaa tai jopa tuhota.
Arkiset mielikuvat ovat kivoja, nyt edessä olevaan kesään voi pyöritellä lomalta maistuvia mielikuvia, menisikö lofooteille vai pyssylaaksoonko ajelisi. - On se vaan niin mukavaa, kun porukassa jankuttaa.
Palstan nuoriso-osastoon kunnian kuulua saan
siksi ei koskaan mikään kerralla koko mittansa kasvakaan.
Keppihevosen kun rakennan eksyneestä sukasta
testit sekin vaatii, liekö kaulankaari nyt riittävää suloista.
Suitset solmin sikin sokin sinne tänne ohjein ikiomin.
Jätänkin taas osaamatta, mutta taas askelluksin varmoin
se keppini laukkaisi ja voiton kisassa kotiin toisi.
https://youtu.be/mqGTRITBqio - Ihana aamu
ensi kerran sai tuoda koneensa ja kahvinsa terassille ja nauttia lauantaista ulkona vähin nutuin.
Aurinkokin kujeili, ei tiennyt paistaako vai eikö paista. Orvokkeja on pytyissä, niiden silmiä on niin kiva katsella.
Tuossa nuo kottikärrytkin lapioon ja haravaan nojailevat kuin tanssien valssia keskenään. Viitsisinkö yhtyä moiseen liihotteluun, kun niin laiskottaa, tanssikoot keskenään, lähden ostamaan multapusseja.
Multa on niin katoava luonnonvara, kannan sitä pusseissa kaupasta tai tilaan kymmenen kuutiota autolla pihaan...aina se katoaa jonnekin... en vaan tiedä minne.
Jospas tilaisin kuorman hevosenpaskaa, kyllä kaikki kukkisi ja pörriäiset tykkäisivät.
Voi kun kaikki puutarhassa hoituisikin mielikuvilla...vaan kun ei hoidu. Mutta mielikuvia tarvitsen kun taas puskia siirtelen parempiin paikkoihin ja siemeniä ripottelen pitki n rinnettä...sais nyt ensin nuo syksyn rippeet korjuuseen talon taakse muhimuhipaikkaan muhimaan.
Lierihatussani , siis vain silloin kun pörrään puutarhassani, on tosi laveat lierit, eipä iske melanooma vaikka kuinka kierittelisin auringon alla. - Vai tämäkö...
https://youtu.be/M9x52lMMk1g - ’Pullukka’ on tosi mainio kaveri.
Kotikallios kivellä taas köllöttelet,
täältä kaukaa sinua möllöttelen.
Aamuvenyttely on aina paikallaan
rapsutus vallan ihanaa.
Onni ja autuus on norpan elossa
kun selällään nauttii kallion kolossa.
https://youtu.be/D3OiC9ibTok - Hiirenkorvat hyppäävät pihakoivuun
voikukkaset kullittavat valtauksensa nurmikon laitaan.
Kuulen käen kukkuvan ja luen kukkuja elämäni vuosiksi eteenpäin.
Noin montaa kymmentä vuotta tuskin, elo enää osakseni suonee.
Kukkuni olkoon siis rakkautein riimejä, ne aina paljain varpain luoksesi juoksee.
https://youtu.be/UCRUo7RANmg - Sullekin annan peukun kun noin kannustava olet näin hauskan asian yhteydessä..
Toivottavasti musta ei koskaan tuommoista "Aikuista" tulekaan.
Ups, taitaa tänään peukut loppua kesken... - Sori, ihan japania kirjoitin
Toisusion pitää suomeksi lukea... Tokaisusi... - En toki varmaksi tiedä ennen kuin kokeilen.
elämä on elämistä varten ja rajoja on hauka aina kokeilla.
hyvä olisin ompelemaan tarvittavan keppihevosen.
Minun itsetuntoni kyllä kestää moisen hulluttelun.
Hetken kipaisisin ja facebookkiini kivan kuvan saisin.
Toisusion niin hauska, että yhden peukun vielä huitaisen iloksesi. - Juu, lähdetään vaan, tänään tai huomenna, mennään keppiemme kanssa Kaivariin. Hevoset Kaivarissa tapahtumaan. Siellä kipaistaisiin ynpäri ikivanhoja puita, onkohan siellä vielä niitä ikivanhoja?
Pikaisesti vanhasta sukasta ja harjanvarresta hevoseni värkkäisin ja jonkin helmen tai helisevän ompeleisin koristeeksi. - Tänään tunnen sinut taivaan tulipallona.
Aamun kalpea kajaste kasvaa päivän hehkuksi.
Kevään ensihelle ahdistaa kuin keskikesän kuumuus.
Pyöreä oranssi valuu hitaasti yömaisemaan
viimein se siristäen sulkee silmänsä
https://youtu.be/uoMtUQBxP7A - Olen tanssinut peilin kanssa,
joskus kun oikein v..tutti elämä ja sitten pääsin irti ja vapaaksi hommista ja talo tyhjeni niin, musiikki soimaan ja tanssimaan, se tanssi toimi tunteitten purkauksena. Musiikki oli mielialan mukaan ja loin omat koreografiani peilin edessä. Aikansa kun tanssi, niin johan helpotti, se olikuin olisi jollekulle kertonut sen hetkiset itkunsa ja naurunsa. Yleensä silloin musiikki soi kovaa ja lauloin mukana jos osasin.
Eipä ole viime aikoina mikään pahemmin v..tuttanut, että olisin yksikseni tai siis peilini kanssa tanssinut. - Ei ole kaunis mutta erikoinen se on ja monimutkainen, aina eksyn siellä.
- Just käsityötarvikeostoksille Tallinna on oikea aarreaitta,
niissäkin, ainakin siinä yhdessä, jossa itse käyn,
suorastaan uudet ideat pulpahtavat
ja kuvittelen itseni jopa käsityöihmiseksi,