Vapaa kuvaus

Aloituksia

174

Kommenttia

19679

  1. No jos mennään vaikka 150 vuoden takaiseen Suomeen niin 2000 on jo paljon enemmän kuin tyypillinen kylä. Pikemminkin ehkä yhtä kirkkoa käyttävä porukka eli vaikkapa yhteensä 10-20 kylässä on ollut tuon verran populaa. Esim. Tampere, on ollut vähän yli 200 vuotta sitten tuhannen asukkaan kaupunki. Jos kaupunki olisi kasvanut nykymittaan sen aikaisista kaupunkilaisista niin kaikki olisivat sukua toisilleen. Mutta näin ei ole, koska kaupunkien kasvu perustuu siihen että niihin muuttaa väkeä muualta.

    Ilmeisesti maaseudulla sisäsiittoisuus on ollut suurempi riski harvaan asutuilla seuduilla, joissa naapurikyliin on ollut ylivoimainen matka. 1800-luvun kylät tyypillisesti olivat tiiviitä: talot olivat lähellä toisiaan. Maaseudun asujat räjäytettiin kauemmas toisistaan vasta isojaon myötä, jolloin asuinrakennukset sijoitettiin tilusten keskelle.
  2. "Itseasiassa tutkimusten mukaan juurikin tuolla mainitulla rajalla"

    Minkä tutkimusten? Kuten sanoin merkitsevä osa rajaa on ollut muutaman kymmenen kilometrin matka mereltä korkeintaan Saimaalle saakka. Eikä sen kahden puolen ole ollut merkittävästi erilaista väestöä. Kaikki Saimaan ympäristö ja alueet sieltä merelle, jotka nykyään ovat Keski-Suomea, Savoa, Kainuuta tai suurta osaa Pohjanmaan maakuntia ovat olleet täydellistä erämaata, johon sen paremmin Ruotsilla tai Novgorodilla ei ole ollut minkäänlaista kontrollia. Ei se raja ole estänyt ihmisten liikkeitä. Ruotsi rakensi Olavinlinnan 150 vuotta mainitun rauhan jälkeen ja Novgorod tai Venäjä ei mitenkään estänyt edes linnan rakentamista. Ei heillä ollut mitään mahdollisuutta tai edes intressiä estää Suomen erämaita asuttavien metsästäjien ja kaskenpolttajien liikkeitä.

    Se on totta, että suunnilleen samassa kohtaa kulkee jonkinlainen ihmisten geneettinen raja kuin johon läntisin versio Pähkinäsaaren rauhan rajasta on _jälkikäteen_ hahmoteltu. Mutta kyse on enemmän sattumasta ja paljon 1323 jälkeen tapahtuneista asioista. Vuoden 1323 raja ei vaikuta geneettisiin eroihin. Karjalan kannaksen alueen väestön jälkeläiset sitten taas on nykyisin sijoiteltu kovin moniin paikkoihin.

    Esim. jos katsotaan tätä karttaa
    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005399224.html
    niin se jättää huomiotta juuri ne alueet ja väestöt joita Pähkinäsaaren rauhan raja oleellisesti koski. Jos rajalla olisi todellista merkitystä nykypäivänä, niin Viipurin alueen ihmisten pitäisi olla länsisuomalaisia ja Laatokan rannikon Sortavalan ja Käkisalmen alueen ihmisten itäsuomalaisia.
  3. " Tai juuret on Viipurissa ja Oulujoen laaksossa. "

    Jos et tiedä, niin luulisin että noiden asukkaat varsin todennäköisesti eivät olleet muinaisia hämäläisiä. Viipuri on ollut jonkinmoinen sulatusuuni. Se varmaan veti erinäisiä ihmisiä Suomen alueelta mutta myös muualta. Mutta etenkin Viipurin ympäristön asukkaat luultavimmin ovat olleet todennäköisemmin karjalaisia. Oulujoesta en osaa sanoa, muuta kuin arvauksena että sinne helpoimmin on päässyt Kainuusta tai muualta Pohjois-Pohjanmaalta tai jopa Ruotsin rannikolta. Eli saatat siten olla kulttuurisesti hämäläinen mutta geneettisesti muukalainen Hämeessä.