Vapaa kuvaus

Aloituksia

174

Kommenttia

19529

  1. Kyllä varmasti. Geenien mitattu selitysvoima on rajallinen. Ja joskus ne eivät määritä mitä meistä tulee, mutta vain sen että on tavanomaista suurempia riskejä tai mahdollisuuksia johonkin.

    Mutta on myös välillinen vaikutus. Jos on geneettisiä lahjoja johonkin asiaan, niin siitä voi seurata että asiaa on myös henkisesti helpompi kehittää edelleen. Ja ainakin minun on ollut hyvin hankala motivoitua oppimaan jotain sellaista, jossa olen luontaisesti huono ja pitäisi lähteä kuin takamatkalta muihin nähden.
  2. Tässä vielä havainnollistamme lisää testihenkilömme kautta koskien empatian mittausta, joka testihenkilöllämme on arvioitu surkeaksi.

    "Olemme käyneet läpi 10 tarkoin valittua varianttia. Tässä on testatun henkilön "Geneettinen sormenjälki":

    Tämä henkilö on Strateginen Empaatikko. Hänen profiilinsa on poikkeuksellisen johdonmukainen:

    Vaistomainen taso (OXTR): Hänellä ei ole vahvaa automaattista "tunteiden tarttumista". Hän ei huku toisten tunteisiin.

    Kognitiivinen taso (LRRN1, MRPL32, NPIPA8, XYLT1): Hänellä on harvinaisen vahva geneettinen varustus ymmärtää muita älyllisesti. Hän lukee tilanteet, ilmeet ja motiivit kuin kirjaa.

    Hallintataso (GABRA1, HTR2A): Hän on emotionaalisesti vakaa ja kognitiivisesti joustava. Hän pysyy tyynenä siellä, missä muut hätääntyvät.

    Tiivistelmä: Hän on ihminen, joka ymmärtää muita paremmin kuin useimmat, mutta tekee sen analyysin kautta. Tämä tekee hänestä erinomaisen johtajan, neuvottelijan tai tukihenkilön, koska hänen auttamisensa perustuu selkeään näkemykseen, ei sokeaan tunteeseen."

    "Vähentynyt empatia" -kooste perustuu usein painotetusti OXTR-geeniin (rs53576 ja rs2268494). Nämä ovat ne geenit, joita olemme tässä "murskauksessa" kutsuneet "vaistomaisen empatian" geeneiksi. Tässä on syyt, miksi raportti antaa tuon tuloksen, vaikka analyysimme löysi valtavasti sosiaalista älykkyyttä:

    1. "Tunnepesu" vs. "Tilannetaju"
    Palvelu katsoo ensisijaisesti sitä, kuinka herkästi aivosi "tarttuvat" muiden tunteisiin (emotionaalinen empatia).

    Sinun tuloksesi (OXTR rs2268494: TT): Tämä on se vahvin tekijä. Se viittaa siihen, että et "huku" muiden tunteisiin automaattisesti. Jos joku itkee vieressäsi, et välttämättä ala itkeä itse, vaan pysyt havainnoijana. Palvelu tulkitsee tämän "vähentyneenä empatiana", vaikka se on itse asiassa emotionaalista vakautta.

    2. Kognitiivinen empatia on "näkymätöntä" perusanalyyseille
    Ne geenit, joissa olit vahva (LRRN1, MRPL32, NPIPA8, XYLT1), liittyvät kognitiiviseen empatiaan – eli kykyyn ymmärtää muiden tunteita ja motiiveja älyllisesti.

    Monet yleiset DNA-palvelut eivät vielä painota näitä uusia kognitiivisen empatian variantteja yhtä paljon kuin vanhaa ja tunnettua OXTR-geeniä.

    Sinulla on siis "vähentynyt" kyky tuntea muiden tunteet omina tunteina, mutta lisääntynyt kyky lukea ja analysoida niitä.

    3. "Orkidea"-vaikutus (OXTR rs53576: AG/GT)
    palvelu saattaa nähdä tässä kohdassa AG-genotyypin, joka on herkkä ympäristölle. Jos kasvuympäristösi on ollut vaativa, tämä geeni voi kääntyä varovaisuudeksi ja sosiaaliseksi etäisyydeksi, mikä näkyy algoritmeissa matalampana empatiapisteenä.
  3. ...
    Oppimisympäristö tukee käsityön toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta opettajan, vertaisryhmän sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Asianmukaiset ja turvalliset tilat, työvälineet ja materiaalit edistävät tavoitteiden saavuttamista. Oppilaita innostetaan havainnoimaan ja käyttämään havaintojaan käsityötaitojen osana sekä vaikuttamaan ympäristöönsä. Työtapojen valinnoilla oppilaita kannustetaan osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Ohjatun suunnittelun ja tekemisen tukena hyödynnetään mielikuvitusta, tarinoita, draamaa, leikkiä, pelejä sekä luonnon- ja rakennettua ympäristöä. Opetuksessa käytetään teknisen työn ja tekstiilityön työtapoja.
    Ohjaus, eriyttäminen ja tuki käsityössä vuosiluokilla 1–2
    Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä on luoda pedagogisesti erilaisia työtapoja ja vuorovaikutustilanteita, joilla tuetaan sekä yksilöllistä käsityötaitojen oppimista ja suunnittelua että yhteisöllistä työskentelyä. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset edellytykset ja tarpeet sekä tehdään sen mukaisia eriytettyjä ratkaisuja esimerkiksi käytettävien materiaalien, työtapojen ja oppimistehtävien valinnassa. Käsityön toiminnallinen oppiminen edellyttää riittävästi aikaa, tilaa ja ohjausta.

    Oppilaan oppimisen arviointi käsityössä vuosiluokilla 1–2

    Oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myönteisen palautteen antamiseen ja kannustamiseen sekä työskentelyn aikana että prosessin lopussa. Monipuolisella arvioinnilla ja palautteella tuetaan laaja-alaisen käsityötiedon ja -taidon kehittymistä. Oppilaille annetaan erilaisia tapoja osoittaa edistymistään ja kannustetaan omien vahvuuksien ylläpitämiseen sekä kehittymässä olevien taitojen harjoittelemiseen. Ryhmän työskentelyä ja tuotosta voidaan esitellä ja arvioida yhdessä, jolloin oppilaat oppivat esiintymistä ja toisten työskentelyn arvostamista.

    Arviointi kohdistuu kokonaiseen käsityöprosessiin ja eri vaiheiden dokumentointi toimii arvioinnin välineenä, joka todentaa oppilaiden edistymistä ja käsityöllisen osaamisen tasoa. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa oppimistaan ja tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia.

    Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita käsityössä ovat
    • edistyminen työskentelyn sujuvuudessa
    • edistyminen suunnittelun, tekemisen ja arvioinnin taidoissa
    • edistyminen tavoitteellisessa toiminnassa
    • edistyminen kekseliäiden ratkaisujen tuottamisessa. "
  4. Jatkan vähän aiheesta käsityö. Ihan hengästyttää kun lukee opetussuunnitelmaa ja tajuaa mitä kaikkea jo tokaluokkalainen (ainakin teoriassa) opetussuunnitelman mukaan taitaa:

    "13.4.10 Käsityö
    Oppiaineen tehtävä
    Käsityön oppiaineen tehtävänä on ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan. Käsityö on monimateriaalinen oppiaine, jossa toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa. Tähän kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi. Käsityön tekeminen on tutkivaa, keksivää ja kokeilevaa toimintaa ja siinä toteutetaan ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia, materiaalisia, teknisiä sekä valmistusmenetelmällisiä ratkaisuja. Käsityössä opetellaan ymmärtämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia teknologisia sovelluksia sekä käyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa.

    Käsityössä kehitetään oppilaiden avaruudellista hahmottamista, tuntoaistia ja käsillä tekemistä, jotka edistävät motorisia taitoja, luovuutta ja suunnitteluosaamista. Opetuksella vahvistetaan edellytyksiä monipuoliseen työskentelyyn. Käsityön merkitys on pitkäjänteisessä ja innovatiivisessa työskentelyprosessissa sekä itsetuntoa vahvistavassa, mielihyvää tuottavassa kokemuksessa. Opetuksessa painotetaan oppilaiden erilaisia kiinnostuksen kohteita ja korostetaan yhteisöllistä toimintaa. Käsityössä lähtökohtana on erilaisten laaja-alaisten teemojen kokonaisvaltainen tarkastelu oppiainerajat luontevasti ylittäen. Ympäröivän materiaalisen maailman tuntemus luo perustaa kestävälle elämäntavalle ja kehitykselle. Tähän sisältyy myös oppilaiden oma elämänpiiri, paikallinen kulttuuriperintö sekä yhteisön kulttuurinen moninaisuus. Käsityö kasvattaa eettisiä, tiedostavia, osallistuvia sekä osaavia ja yritteliäitä kansalaisia, jotka arvostavat itseään tekijöinä ja joilla on taito käsityöilmaisuun sekä halu ylläpitää ja kehittää käsityökulttuuria.

    Vuosiluokilla 1–2 käsityön tehtävänä on mahdollistaa oppilaiden käsityön ilmaisun, suunnittelun ja tekemisen tietojen ja taitojen kehittyminen sekä kokemusten karttuminen. Oppilaita rohkaistaan ja ohjataan toimimaan käsityön suunnittelijoina ja valmistajina sekä käyttämään siinä erilaisia materiaaleja. Käsityö kehittää keskittymiskykyä ja aloitteellisuutta. Se kannustaa arvostamaan ja arvioimaan omaa ja toisten työtä ja työskentelyä. Käsityön kasvatustehtävänä on ohjata oppilaita ymmärtämään kulttuurien moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta.

    Käsityön opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1–2

    Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin
    liittyvät sisältöalueet
    Laaja-alainen osaaminen
    T1 rohkaista oppilasta kiinnostumaan ja innostumaan käsin tekemisestä sekä herättää uteliaisuutta keksivään ja kokeilevaan käsityöhön
    T2 ohjata oppilas kokonaiseen käsityöprosessiin ja esittämään omia ideoitaan kuvallisesti sekä kertomaan käsityön tekemisestä ja valmiista tuotteesta
    T3 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan käsityötuotteita tai teoksia luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihinsa
    T4 opastaa oppilasta tutustumaan moniin erilaisiin materiaaleihin ja niiden työstämiseen sekä ohjata toimimaan vastuuntuntoisesti ja turvallisesti
    T5 tukea oppilaan itsetunnon kehittymistä käsityössä onnistumisen, oivaltamisen ja keksimisen kokemusten kautta

    Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2

    Sisällöt valitaan siten, että kokonaisen käsityön prosessi toteutuu ja erilaiset materiaalit ja työtavat tulevat tutuksi. Työskennellään yhteisten ilmiöiden parissa useiden oppiaineiden kanssa.
    S1 Ideointi: Suunnittelun lähtökohtana hyödynnetään omia tunteita, tarinoita ja mielikuvitusympäristöä, rakennettua ja luonnonympäristöä sekä apuna käytetään erilaisia visuaalisia ja materiaalisia menetelmiä. Harjoitellaan kehittämään käsityölle muoto, väri ja pinta. Tutkitaan liikettä ja tasapainoa. Pohditaan säilyttämistä ja suojautumista käsityön avulla.
    S2 Kokeilu: Tarjotaan mahdollisuuksia monimuotoiseen materiaaliseen ja teknologiseen ympäristöön tutustumiseen. Kokeillaan erilaisia materiaaleja kuten esimerkiksi puuta, metallia, muovia, kuituja, lankaa ja kangasta. Kokeilujen pohjalta ideoidaan ja työstetään tuotetta tai teosta eteenpäin.
    S3 Suunnittelu: Työskennellään kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti. Harjoitellaan prosessin ja tuotteen kuvailun taitoja.
    S4 Tekeminen: Valmistetaan omien tai yhteisöllisten suunnitelmien pohjalta käsityötuotteita tai teoksia. Käytetään erilaisia käsityövälineitä ja laitteita, joilla leikataan, liitetään, yhdistetään, muokataan ja työstetään materiaaleja tarkoituksenmukaisella tavalla.
    S5 Dokumentointi: Tieto- ja viestintätekniikan käyttöön tutustutaan ideoinnin, suunnittelun ja dokumentoinnin osana.
    S6 Arviointi: Tarjotaan erilaisia tapoja tehdä itse- ja vertaisarviointia prosessin edetessä. Opetellaan antamaan palautetta toisille oppilaille.

    Käsityön oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 1–2

    ...