Geneettinen parinvalinta

Luuletko että testi ei pysty edes korianteri-inhoa ennustamaan horoskooppia paremmin?

scrg kirjoitti:

Luuletko että testi ei pysty edes korianteri-inhoa ennustamaan horoskooppia paremmin?

Merkitys parinvalinnassa oli kysymys, ei geenitestien paikkansapitävyys ja geenithän antaa vain alttiuden.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Merkitys parinvalinnassa oli kysymys, ei geenitestien paikkansapitävyys ja geenithän antaa vain alttiuden.

OK. Ymmärsin vain vertauksen horoskooppeihin niin, että mittauksen tarkkuus on olematon ja siksi hyödytön.

scrg kirjoitti:

Luuletko että testi ei pysty edes korianteri-inhoa ennustamaan horoskooppia paremmin?

Korianterin käyttö pitäisi välittömästi kieltäää koko pallolla.

Höpö höpö.

Itse en tarvi kuin suolaa grillimaustetta paprikajauhetta ja joskus valkopippuria ja curryä ja tilliä niil pärjää

Asiaan liittyvä geneettinen puoli on paikannettu kromosomiin 11, jossa on vaihtelua siten, että pieni osuus ihmisistä aistii sen korianterin saippuaisuuden huomattavasti enemmistöä voimakkaammin.

Tuosta ei vielä välttämättä suoraviivaisesti seuraa inhoa, koska osa voi olla niin tottunut tuohon makuun ettei pidä sitä häiritsevänä ja toisaalta osa sen saippuaisuuden heikommin aistivista taas voi silti inhota makua tai ehkä oikeammin hajua.

Kaaliin ilmeisesti liittyy samantyyppinen logiikka. Nettilähde väittää että osa ihmisistä on kaalien suhteen "supermaistajia" ja siten luultavasti herkemmin välttelevät kaalia niissä maistamansa karvauden vuoksi.

Kaalin karvaus syntyy varsinaisesti vasta kun se on palasteltu ja sitä on varastoitu jonkin aikaa.
Se on siis kaalin puolustusreaktio syömistä vastaan, mutta ehjän kaalin ei tarvitse muodostaa resursseja kuluttavaa syönninestokemikaalia.

scrg kirjoitti:

Asiaan liittyvä geneettinen puoli on paikannettu kromosomiin 11, jossa on vaihtelua siten, että pieni osuus ihmisistä aistii sen korianterin saippuaisuuden huomattavasti enemmistöä voimakkaammin.

Tuosta ei vielä välttämättä suoraviivaisesti seuraa inhoa, koska osa voi olla niin tottunut tuohon makuun ettei pidä sitä häiritsevänä ja toisaalta osa sen saippuaisuuden heikommin aistivista taas voi silti inhota makua tai ehkä oikeammin hajua.

Kaaliin ilmeisesti liittyy samantyyppinen logiikka. Nettilähde väittää että osa ihmisistä on kaalien suhteen "supermaistajia" ja siten luultavasti herkemmin välttelevät kaalia niissä maistamansa karvauden vuoksi.

Lue lisää

Korianteriherkkyys liittyy siihen, että kyseessä on geenin alkuperäinen versio ja saippuaisuutta maistamattomat ovat maanviljelyn myötä kehittyneitä mutantteja.
Viljaa pilaavat hyönteiset muodostavat samaa kemikaalia ja ne jotka ovat silti kyenneet syömään tuota viljaa ovat selvineet ja siksi mutaatio on yleistynyt.

buddy-love kirjoitti:

Korianteriherkkyys liittyy siihen, että kyseessä on geenin alkuperäinen versio ja saippuaisuutta maistamattomat ovat maanviljelyn myötä kehittyneitä mutantteja.
Viljaa pilaavat hyönteiset muodostavat samaa kemikaalia ja ne jotka ovat silti kyenneet syömään tuota viljaa ovat selvineet ja siksi mutaatio on yleistynyt.

Lue lisää

Ok. Tuossahan on ihan väestötason eroja. Ihan mutu-tuntumalla voisin arvioida että saippuan maistaminen todennäköisemmin periytyy myöhäisiltä metsästäjä-keräilijöiltä ja maistamattomuus sitten on todennäköisin peräisin varhaisilta maanviljelijöiltä.

Ihmiselämä on aika lyhyt tapailla tolkutonta määrää ihan vääränlaisia ihmisiä.

Ja lapsien suhteenkin. Terveyshaittoja tietenkin voi olla olemasa. Mutta voidaan teoreettisesti ajatella myös lapsi, jossa ei terveydellisesti ole mitään diagnoosin arvoista vikaa, mutta se silti esim. noilla ominaisuuksilla mitaten olisi sellainen kombinaatio, että se olisi kaikkien mielestä ihan sietämätön.

Kaikenlaisia saaparvarsia nähtynä alleviivaan, jos ruohonleikkuri ei leikkaa nurmea poikki, tarkista terä! Tarkista että koko kone on ylipäänsä käynnissä, polttomoottori leikkuri.

Jasu2025 kirjoitti:

Kaikenlaisia saaparvarsia nähtynä alleviivaan, jos ruohonleikkuri ei leikkaa nurmea poikki, tarkista terä! Tarkista että koko kone on ylipäänsä käynnissä, polttomoottori leikkuri.

Lue lisää

Sitten kannattaa säätää ajokorkeuskin sopivaksi. Jos ja kun säätövaraa on.

Tuossahan on useampikin älykkyyttä sivuava ominaisuus.

Sivuhuomiona, että alkup. listan käsittelyssä tein ryhmittelyvirheen, joten kannattaa katsoa kognitio sanan alta.

Ruohonleikkuriin liittyvä esimerkkisi varmaankin kertoo lopulta paljon enemmän siitä miten paljon kokemusta on erilaisista pärisevistä, pyörivistä ja leikkaavista työkaluista kuin mistään geneettisestä piirteestä.

scrg kirjoitti:

Tuossahan on useampikin älykkyyttä sivuava ominaisuus.

Sivuhuomiona, että alkup. listan käsittelyssä tein ryhmittelyvirheen, joten kannattaa katsoa kognitio sanan alta.

Ruohonleikkuriin liittyvä esimerkkisi varmaankin kertoo lopulta paljon enemmän siitä miten paljon kokemusta on erilaisista pärisevistä, pyörivistä ja leikkaavista työkaluista kuin mistään geneettisestä piirteestä.

Lue lisää

Juu, onhan siinä. Mutta en ole ikinä etsinyt täydellistä ihmistä, lähinnä sellaista että omaa järkeä käyttäen pärjää ja selviää elämästään.

No hän oli kyllä melko uuvatti mieheksi muutenkin, anteeksi ruma mielipide. Tuntui ettei ole paljon ajatellut ikinä mitään muutakaan. Avuton ja autettava.

Jasu2025 kirjoitti:

Juu, onhan siinä. Mutta en ole ikinä etsinyt täydellistä ihmistä, lähinnä sellaista että omaa järkeä käyttäen pärjää ja selviää elämästään.

No hän oli kyllä melko uuvatti mieheksi muutenkin, anteeksi ruma mielipide. Tuntui ettei ole paljon ajatellut ikinä mitään muutakaan. Avuton ja autettava.

Lue lisää

Sen verran pitää ymmärtää vaikka olisi miten kokematon, että millä se leikkuri sen ruohon katkaisee ja jos se ei katkea alkaa etsiä syytä, eikä hinkkaa pihaa tuntikausia ihmetellen, kun yhtään ei lyhene. Hölmölän tarinoitten tyyliin.
Ei niin tyhmä saa olla edes tyhmä.

Jasu2025 kirjoitti:

Sen verran pitää ymmärtää vaikka olisi miten kokematon, että millä se leikkuri sen ruohon katkaisee ja jos se ei katkea alkaa etsiä syytä, eikä hinkkaa pihaa tuntikausia ihmetellen, kun yhtään ei lyhene. Hölmölän tarinoitten tyyliin.
Ei niin tyhmä saa olla edes tyhmä.

Lue lisää

Ja lisään nyt vielä, että on minullakin isoja ammottavia aukkoja sivistyksessä, tiedoissa ja taidoissa. Mutta silloin ei pidä esittää fiksumpaa kun on, vaan kysyä itseään fiksummilta neuvoja ja opastusta, opetella tarvittava tieto ja taito. Tai tyytyä olemaan tyhmä.

Jasu2025 kirjoitti:

Ja lisään nyt vielä, että on minullakin isoja ammottavia aukkoja sivistyksessä, tiedoissa ja taidoissa. Mutta silloin ei pidä esittää fiksumpaa kun on, vaan kysyä itseään fiksummilta neuvoja ja opastusta, opetella tarvittava tieto ja taito. Tai tyytyä olemaan tyhmä.

Lue lisää

Ja mä olen tyhmä monessa asiassa, kun ei kiinnosta ja jaksa sen takia opetella, kun ei kiinnosta. Sitten kun kiinnostaa opettelen.

Jasu2025 kirjoitti:

Sen verran pitää ymmärtää vaikka olisi miten kokematon, että millä se leikkuri sen ruohon katkaisee ja jos se ei katkea alkaa etsiä syytä, eikä hinkkaa pihaa tuntikausia ihmetellen, kun yhtään ei lyhene. Hölmölän tarinoitten tyyliin.
Ei niin tyhmä saa olla edes tyhmä.

Lue lisää

Tunnen itsekin turhautumista joskus, jos joku ei näe syy-yhteyttä jossakin. Vaikka nyt sitten kyse olisi ruohonleikkurilla ajelu ympäriinsä vaikka terä ei leikkaa. Mut nyt oleellista on huomata että tyhmä ei ole tyhmä kiusallaan tai ilkeyttään vaan koska on tyhmä. Siinä tilanteessa ei yhtään auta suuttuminen eikä toiselle sen kertominen että tämä on tyhmä.

scrg kirjoitti:

Tunnen itsekin turhautumista joskus, jos joku ei näe syy-yhteyttä jossakin. Vaikka nyt sitten kyse olisi ruohonleikkurilla ajelu ympäriinsä vaikka terä ei leikkaa. Mut nyt oleellista on huomata että tyhmä ei ole tyhmä kiusallaan tai ilkeyttään vaan koska on tyhmä. Siinä tilanteessa ei yhtään auta suuttuminen eikä toiselle sen kertominen että tämä on tyhmä.

Lue lisää

Joo, tuo on totta. Ei tietenkään auta, enkä suuttunutkaan mutta ymmärsin välittömästi etten jaksa sellaista miestä myöskään vetää perässäni jolta puuttuu oma kyky ajatella. Helvetin rasittava sellainen kumppani jota joutuu ohjailemaan kuin lasta.

Jasu2025 kirjoitti:

Joo, tuo on totta. Ei tietenkään auta, enkä suuttunutkaan mutta ymmärsin välittömästi etten jaksa sellaista miestä myöskään vetää perässäni jolta puuttuu oma kyky ajatella. Helvetin rasittava sellainen kumppani jota joutuu ohjailemaan kuin lasta.

Lue lisää

Ja en mä tyhmäksi häntä sanonut itselleen tai muillekkaan, mutta ajattelin kyllä. Täällähän mä kirjoitan ajatukseni. En välttämättä ole sanonut kellekkään ääneen näitä mitä kirjoitan ellen erikseen teille kirjoita, että sanoin tai sanoisin ääneen.

Jasu2025 kirjoitti:

Ja en mä tyhmäksi häntä sanonut itselleen tai muillekkaan, mutta ajattelin kyllä. Täällähän mä kirjoitan ajatukseni. En välttämättä ole sanonut kellekkään ääneen näitä mitä kirjoitan ellen erikseen teille kirjoita, että sanoin tai sanoisin ääneen.

Lue lisää

Harvoin moitin ketään ääneen elävässä elämässä. Päässäni kyllä.

No joo, voihan sitä sanoa, että ihmiseen tutustuminen on kallista. Sinun ajallasi lie kova hinta. Aika on rahas, niinhän sitä sanotaan.

Anonyymi00008 kirjoitti:

No joo, voihan sitä sanoa, että ihmiseen tutustuminen on kallista. Sinun ajallasi lie kova hinta. Aika on rahas, niinhän sitä sanotaan.

Tarkoitin sitä, että jos geneettistä tutkimusta tekävä firma ryhtyy tarjoamaan myös käyttäytymistutkimusta, niin sen kustannukset ovat korkeita.

(toiseen tutustuminen on lähinnä hidasta ja vaivalloista, vaan ei varsinaisesti kallista)

Ok. Mutta periaatteessa siis ääni sen puolesta että ominaisuudet olisi hyödyllistä tietää, mutta testin selityskyky aivan riittämätön.

scrg kirjoitti:

Ok. Mutta periaatteessa siis ääni sen puolesta että ominaisuudet olisi hyödyllistä tietää, mutta testin selityskyky aivan riittämätön.

Tietysti tiedon lisäys parantaa onnistumisen todennäköisyyttä, mutta vain jos testauksen tulos on riittävän luotettava.
Luotettavaan tulokseen pääseminen on hankalaa ja kallista, mutta jos asiakaskunta on valmis kustantamaan sen, niin silloin tuossa on toimintamahdollisuus.

buddy-love kirjoitti:

Tietysti tiedon lisäys parantaa onnistumisen todennäköisyyttä, mutta vain jos testauksen tulos on riittävän luotettava.
Luotettavaan tulokseen pääseminen on hankalaa ja kallista, mutta jos asiakaskunta on valmis kustantamaan sen, niin silloin tuossa on toimintamahdollisuus.

Lue lisää

Mutta kyllähän nuo listatut asiat selviää suurimmaksi osaksi parilla tapaamisella. Mitä lisäarvoa pariutumiseen tämä toisi? Tietenkin bisnes on bisnestä ja jos maksuhalukkuutta löytyy, niin bisneskin syntyy. Ajattelitko, että johonkin treffipalveluun voisi ilmoittaa omat tuloksensa ja sieltä voisit sitten omien kriteeriesi mukaan valita sopivimman. Vai nappaatko dna-näytteen jostakusta ja lähetät tutkittavaksi, niinselviää, kannattaako jatkaa? Et halua joutua tilanteeseen, jossa löydät morsiamesi vetämässä korianteria kitusiinsa kaksin käsin, vaikka oli vannonut inhoavansa sitä? Ja häät joudutaan perumaan.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Mutta kyllähän nuo listatut asiat selviää suurimmaksi osaksi parilla tapaamisella. Mitä lisäarvoa pariutumiseen tämä toisi? Tietenkin bisnes on bisnestä ja jos maksuhalukkuutta löytyy, niin bisneskin syntyy. Ajattelitko, että johonkin treffipalveluun voisi ilmoittaa omat tuloksensa ja sieltä voisit sitten omien kriteeriesi mukaan valita sopivimman. Vai nappaatko dna-näytteen jostakusta ja lähetät tutkittavaksi, niinselviää, kannattaako jatkaa? Et halua joutua tilanteeseen, jossa löydät morsiamesi vetämässä korianteria kitusiinsa kaksin käsin, vaikka oli vannonut inhoavansa sitä? Ja häät joudutaan perumaan.

Lue lisää

Mutta jos tapaa vain yhden mahdollisuuden vuodessa tai vieläkin harvemmin.
Eli tuo palvelu ei varmaankaan olisi tarpeen heille, jotka tapaavat uusia ehdokkaita viikoittain.

Ehkä omat kriteerit eivät ole toimivin keino, sillä siinä oletuksena on, että henkilö itse tietää mikä hänelle on parasta, eikä useinkaan niin ole.
Lienee parasta olisi muodostaa malli toimivista yhdistelmistä ja muodostaa mahdollisia ehdokasyhdistelmiä sen mukaisesti. Mallin luominen muuttuu mahdolliseksi nyt kun meistä kerätään tietoa joka suuntaan ja se jok atuon tajuaa yhdistää tähän tarkoitukseen kykenee luomaan todennäköisesti kaikkein parhaiten toimivan järjestelmän.

buddy-love kirjoitti:

Mutta jos tapaa vain yhden mahdollisuuden vuodessa tai vieläkin harvemmin.
Eli tuo palvelu ei varmaankaan olisi tarpeen heille, jotka tapaavat uusia ehdokkaita viikoittain.

Ehkä omat kriteerit eivät ole toimivin keino, sillä siinä oletuksena on, että henkilö itse tietää mikä hänelle on parasta, eikä useinkaan niin ole.
Lienee parasta olisi muodostaa malli toimivista yhdistelmistä ja muodostaa mahdollisia ehdokasyhdistelmiä sen mukaisesti. Mallin luominen muuttuu mahdolliseksi nyt kun meistä kerätään tietoa joka suuntaan ja se jok atuon tajuaa yhdistää tähän tarkoitukseen kykenee luomaan todennäköisesti kaikkein parhaiten toimivan järjestelmän.

Lue lisää

Mihin yhteensopivuusmalli perustuisi? Kerättyyn tietoon onnellisista pareista? Kuka onnellisuuden sitten määrittelisi ja miten? Olisi kyllä mielenkiintoista tietää.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Mihin yhteensopivuusmalli perustuisi? Kerättyyn tietoon onnellisista pareista? Kuka onnellisuuden sitten määrittelisi ja miten? Olisi kyllä mielenkiintoista tietää.

Todennäköisesti sieltä kulutustottumuksista ym. hankitusta tiedosta löytyy tekijöitä, joiden perusteella voidaan päätellä yhteensopivuutta.
Riittävän laajasta aineistosta on aina mahdollistya tehdä yllättäviäkin päätelmiä ja jos koko populaatio on tarkkailun alla, niin silloin aineistoa on varmasti tarpeeksi.
(ehkä sen onnen puutteen voi nähdä helpommin kuin onnen)

buddy-love kirjoitti:

Todennäköisesti sieltä kulutustottumuksista ym. hankitusta tiedosta löytyy tekijöitä, joiden perusteella voidaan päätellä yhteensopivuutta.
Riittävän laajasta aineistosta on aina mahdollistya tehdä yllättäviäkin päätelmiä ja jos koko populaatio on tarkkailun alla, niin silloin aineistoa on varmasti tarpeeksi.
(ehkä sen onnen puutteen voi nähdä helpommin kuin onnen)

Lue lisää

Mistä käytännön asioista voi pariskunnan onnenpuutteen päätellä?

Anonyymi00021 kirjoitti:

Mistä käytännön asioista voi pariskunnan onnenpuutteen päätellä?

Tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, sillä meillä ei ole aineistoa, eikä tilastollista analyysiä.

buddy-love kirjoitti:

Tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, sillä meillä ei ole aineistoa, eikä tilastollista analyysiä.

Hypoteesi?
Koska itse en oikein keksi mitään.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Hypoteesi?
Koska itse en oikein keksi mitään.

No, esimerkiksi romattisen kioskikirjallisuuden hankkiminen saattaisi joissain tapauksissa viitata parisuhdeongelmiin.
Mutta ei kaikissa ja vasta tilastollisen analyysin kautta asioihin voi saada jonkin tasoista varmuutta.

Testi itsessään on varmaan suunniteltu geneettisen sukulaisuuden selvittämiseen. Sellaisia kohtia kromosomista, joita ei saada mitatuksi, täydennetään surutta imputaatioksi kutsutulla tekniikalla, jossa aukkoja paikataan sellaisella mitä kyseisessä kohdassa todennäköisesti on muilta ihmisiltä saadun tiedon perusteella. Eli jos kuvainnollisesti kohdassa lukee suom_24, niin luultavasti se lukematta jäänyt on i.

Nyt jos tällaisessa datassa kahdelta ihmiseltä löytyy likipitäen sama perimä pitkältä matkalta kromosomissa, niin heillä luultavasti on yhteinen esivanhempi, joilta kumpikin on tuon kohdan perinyt.

Toissijaisesti tätä dataa voi sitten käyttää yksilön geneettisen alkuperän arvioimiseen.

Mutta samaa dataa voi edelleen käyttää terveyteen liittyvien riskien osoittamiseen, sikäli kun ne pystytään paikantamaan tiettyyn geeniin.

Mutta tämä on minullekin uutta, että uskaltavat ilmeisesti jonkunlaisella luotettavuudella paikantaa tiettyihin yksittäisiin geeneihin alttiutta aika kaukana suoraan biologisiin toimintoihin liittyviin asioihin. Korianteri on ymmärrettävämpi, mutta tv:n katselu johtunee aika monesta asiasta.

Tuosta olen tietoinen, että n. puolet persoonasta on periytyvää ja toinen puoli sitten jää koko lailla selittämättä. Esim. korrelaatio kasvattivanhempiin on koko lailla nolla.

scrg kirjoitti:

Testi itsessään on varmaan suunniteltu geneettisen sukulaisuuden selvittämiseen. Sellaisia kohtia kromosomista, joita ei saada mitatuksi, täydennetään surutta imputaatioksi kutsutulla tekniikalla, jossa aukkoja paikataan sellaisella mitä kyseisessä kohdassa todennäköisesti on muilta ihmisiltä saadun tiedon perusteella. Eli jos kuvainnollisesti kohdassa lukee suom_24, niin luultavasti se lukematta jäänyt on i.

Nyt jos tällaisessa datassa kahdelta ihmiseltä löytyy likipitäen sama perimä pitkältä matkalta kromosomissa, niin heillä luultavasti on yhteinen esivanhempi, joilta kumpikin on tuon kohdan perinyt.

Toissijaisesti tätä dataa voi sitten käyttää yksilön geneettisen alkuperän arvioimiseen.

Mutta samaa dataa voi edelleen käyttää terveyteen liittyvien riskien osoittamiseen, sikäli kun ne pystytään paikantamaan tiettyyn geeniin.

Mutta tämä on minullekin uutta, että uskaltavat ilmeisesti jonkunlaisella luotettavuudella paikantaa tiettyihin yksittäisiin geeneihin alttiutta aika kaukana suoraan biologisiin toimintoihin liittyviin asioihin. Korianteri on ymmärrettävämpi, mutta tv:n katselu johtunee aika monesta asiasta.

Tuosta olen tietoinen, että n. puolet persoonasta on periytyvää ja toinen puoli sitten jää koko lailla selittämättä. Esim. korrelaatio kasvattivanhempiin on koko lailla nolla.

Lue lisää

Niin, kuten sanottua, geenit eivät määrää kaikkea. Epigenomikerros voi sulkea pois jonkun geenin, tai säädellä sen vahvuutta sopivaksi. Pitäisi tietää myös missä määrin tämä epigeneettinen komponentti on otettu huomioon testeissä.

Tässä ovat tyypilliset epigeneettiset mekanismit:
DNA:n metylaatio: Metyyliryhmien lisääminen DNA:han tyypillisesti hiljentää geenit, kun taas niiden poistaminen (demetylaatio) aktivoi ne.

Histonimodifikaatio: Histonien (proteiinien, joiden ympärille DNA kietoutuu) kemialliset muutokset voivat joko hiljentää tai aktivoida DNA:ta, mikä vaikuttaa geenien saatavuuteen.

Kromatiinin uudelleenmuokkaus: Kromatiinin (DNA + histonit) kokonaisrakennetta voidaan säätää, jotta geenit ovat enemmän tai vähemmän saatavilla transkriptiolle.

m36-intj kirjoitti:

Niin, kuten sanottua, geenit eivät määrää kaikkea. Epigenomikerros voi sulkea pois jonkun geenin, tai säädellä sen vahvuutta sopivaksi. Pitäisi tietää myös missä määrin tämä epigeneettinen komponentti on otettu huomioon testeissä.

Tässä ovat tyypilliset epigeneettiset mekanismit:
DNA:n metylaatio: Metyyliryhmien lisääminen DNA:han tyypillisesti hiljentää geenit, kun taas niiden poistaminen (demetylaatio) aktivoi ne.

Histonimodifikaatio: Histonien (proteiinien, joiden ympärille DNA kietoutuu) kemialliset muutokset voivat joko hiljentää tai aktivoida DNA:ta, mikä vaikuttaa geenien saatavuuteen.

Kromatiinin uudelleenmuokkaus: Kromatiinin (DNA histonit) kokonaisrakennetta voidaan säätää, jotta geenit ovat enemmän tai vähemmän saatavilla transkriptiolle.

Lue lisää

Käsittääkseni epigenomikerrosta ei ole huomioitu mitenkään. Voisiko sitä edes teoriassa testata kun DNA-sekvenssi vain mitataan sylkinäytteestä?

scrg kirjoitti:

Käsittääkseni epigenomikerrosta ei ole huomioitu mitenkään. Voisiko sitä edes teoriassa testata kun DNA-sekvenssi vain mitataan sylkinäytteestä?

Hyvä kysymys, tässä asiassa on edettävä pragmaattisesti. DNA:ta voi tosiaan mitata nykyään sylkinäytteistä, samoin DNA:n metylaatio, joka kuuluu tuohon epigeneettiseen osaan.

"Epigenetiikan mittaaminen biotekniikassa sisältää tekniikoita, kuten bisulfiittisekvensointi/sirut (DNA:n metylaatiota varten), ChIP-sekvensointi (histonimuokkauksia varten) ja RNA-sekvensointi (geenien ilmentymisen muutoksia varten), usein veri-/sylkinäytteitä käyttäen.

Luulen että näin pitkällä ei vielä olla, että voitaisiin kattavaa analyysiä tarjota kenelle vaan. Yleensä näitä kaupallisia analyysimenetelmiä tarjoavat pienet biotekniikka alan firmat, ne analyysit ovat yleensä kalliita, ja tulosten tulkinta voi olla vähän niin ja näin, kun ne ovat varsin uutta tekniikkaa.

m36-intj kirjoitti:

Hyvä kysymys, tässä asiassa on edettävä pragmaattisesti. DNA:ta voi tosiaan mitata nykyään sylkinäytteistä, samoin DNA:n metylaatio, joka kuuluu tuohon epigeneettiseen osaan.

"Epigenetiikan mittaaminen biotekniikassa sisältää tekniikoita, kuten bisulfiittisekvensointi/sirut (DNA:n metylaatiota varten), ChIP-sekvensointi (histonimuokkauksia varten) ja RNA-sekvensointi (geenien ilmentymisen muutoksia varten), usein veri-/sylkinäytteitä käyttäen.

Luulen että näin pitkällä ei vielä olla, että voitaisiin kattavaa analyysiä tarjota kenelle vaan. Yleensä näitä kaupallisia analyysimenetelmiä tarjoavat pienet biotekniikka alan firmat, ne analyysit ovat yleensä kalliita, ja tulosten tulkinta voi olla vähän niin ja näin, kun ne ovat varsin uutta tekniikkaa.

Lue lisää

Luulen että tuo halpistesti on optimoitu lähinnä sukulaisuuksien selvittämiseen.

Sepigenetiikan utkimuksen kannalta kaksoset ovat edelleen varmaan ihan ydintä, Eli esim. jos identtosissä kaksosissa havaitaan jokin ero epigenetiikkatasolle, niin löydetäänkö sille syytä.

Kyllä sitä voi ihmisten kanssa puhua, vaikka ei halua muuta kuin ystävyyttä.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Kyllä sitä voi ihmisten kanssa puhua, vaikka ei halua muuta kuin ystävyyttä.

20:19
Eiks tuo ole triviaalia.

Hyvä näkökulma. Ja lisäksi en nyt osaa sanoa onko vadtauksena edes lukuarvo muuten kuin kyllä/ei tarkkuudella.

Tekoäly väitti että monet ominaisuuksista ovat polygeenisiä, eli sijainti jonkinlaisella asteikolla olisi vastauksena. Kovin tarkkoja nämä tuskin ovat, koska etniseen taustaan liittyviin juttuihin liittyy epätarkkuuksia.

scrg kirjoitti:

Hyvä näkökulma. Ja lisäksi en nyt osaa sanoa onko vadtauksena edes lukuarvo muuten kuin kyllä/ei tarkkuudella.

Tekoäly väitti että monet ominaisuuksista ovat polygeenisiä, eli sijainti jonkinlaisella asteikolla olisi vastauksena. Kovin tarkkoja nämä tuskin ovat, koska etniseen taustaan liittyviin juttuihin liittyy epätarkkuuksia.

Lue lisää

Mainoskuvista näkyy, että ilmeisesti kaikki testitulokset ovat sijainteja liukuasteikolla, jonka toisessa laidassa on esim. "night owl" ja toisessa "early bird"

Testi itsessään maksaa n. 40 euroa ja tuon lisäominaisuuden käytöstä pyytävät pari kymppiä lisää. En ole vielä maksanut, mutta luultavasti uteliaisuus voittaa jossakin vaiheessa. Ei niin, että he osaisivat kertoa varsinaisesti kertoa minulle minusta mitään uutta, mutta koska aihepiiri kiinnostaa. Hyvin vähän tuossa on menetettävää.

Ideana joo mahdollinen. Mutta tiedämmekö me edes teoriassa millaisia ihmisiä pitäisi parittaa keskenään?

Kamala rottakoe!
Vilma

Kyseenalaistan sen voivatko geenit edes olla huonot. Fakta on, että joissakin asioissa meidän ihmisten välillä on geneettistä vaihtelua. Jos jokin geneettinen asia olisi yksiselitteisesti huono, niin voitaisiin kai olettaa että se olisi poistunut tai poistumassa tai sitten hyvin harvinainen. Mutta jos se esiintyy suurella osalla populaatiosta, niin ehkäpä se jollakin tavalla onkin hyödyllinen.

Kumppanitoiveen kannalta tietysti on ymmärrettävää toivoa jotakin ominaisuutta. Mutta jos tuo ominaisuus aina ja kaikkien mielestä olisi pelkästään hyödyllinen, niin eikö kaikilla olisi se?

scrg kirjoitti:

Kyseenalaistan sen voivatko geenit edes olla huonot. Fakta on, että joissakin asioissa meidän ihmisten välillä on geneettistä vaihtelua. Jos jokin geneettinen asia olisi yksiselitteisesti huono, niin voitaisiin kai olettaa että se olisi poistunut tai poistumassa tai sitten hyvin harvinainen. Mutta jos se esiintyy suurella osalla populaatiosta, niin ehkäpä se jollakin tavalla onkin hyödyllinen.

Kumppanitoiveen kannalta tietysti on ymmärrettävää toivoa jotakin ominaisuutta. Mutta jos tuo ominaisuus aina ja kaikkien mielestä olisi pelkästään hyödyllinen, niin eikö kaikilla olisi se?

Lue lisää

Ihmisen geenit voivat olla "huonot". Ainakin siinä mielessä, että jotkut virheelliset geenit, jos nyt eivät aiheutakaan suoraan pahoja sairauksia, niin ainakin altistavat niille. Ihmisen ympäristötekijät (elämäntavat, stressi, ravitsemus) ovatkin suuremmassa merkityksessä kuin geenit.

Jokaisella meistä on tietty geeniperimä, ja olemme aikoinaan kasvaneet omassa ympäristössä vanhempien/huoltajien, sukulaisten, tuttavien jne kanssa. Vanhemmista ja muusta kasvuympäristöstä riippuu huomattavan paljon miten geenit vaikuttavat ihmisessä (aktivoituvatko vai hiljentyvätkö "huonot" geenit). Nuoruudessa/aikuistuessa tietysti ihmisen omat valinnat/elämätavat/sosiaaliset suhteet.

- Sheena

Anonyymi00031 kirjoitti:

Ihmisen geenit voivat olla "huonot". Ainakin siinä mielessä, että jotkut virheelliset geenit, jos nyt eivät aiheutakaan suoraan pahoja sairauksia, niin ainakin altistavat niille. Ihmisen ympäristötekijät (elämäntavat, stressi, ravitsemus) ovatkin suuremmassa merkityksessä kuin geenit.

Jokaisella meistä on tietty geeniperimä, ja olemme aikoinaan kasvaneet omassa ympäristössä vanhempien/huoltajien, sukulaisten, tuttavien jne kanssa. Vanhemmista ja muusta kasvuympäristöstä riippuu huomattavan paljon miten geenit vaikuttavat ihmisessä (aktivoituvatko vai hiljentyvätkö "huonot" geenit). Nuoruudessa/aikuistuessa tietysti ihmisen omat valinnat/elämätavat/sosiaaliset suhteet.

- Sheena

Lue lisää

Kyllä, ymmärrän tuon. Mutta miten joku yksittäinen huono geeni sitten silti selviytyy jatkuvasti eteenpäin evoluution hampaissa. Voisiko syynä olla sattuman oikusta se esiintyy yhdessä jonkin toisen geenin kanssa joka vastaavasti on ehkä vielä tutkimattomasta syystä ollut edullinen. (tuolla lopussa on muutamia esimerkkejä, jotka ehkä avaavat aiheen monimutkaisuutta. Eli esim. samakin geeni voi olla rasite jollekin mutta toisaalta mahdollisuus jollekulle muulle)

scrg kirjoitti:

Kyllä, ymmärrän tuon. Mutta miten joku yksittäinen huono geeni sitten silti selviytyy jatkuvasti eteenpäin evoluution hampaissa. Voisiko syynä olla sattuman oikusta se esiintyy yhdessä jonkin toisen geenin kanssa joka vastaavasti on ehkä vielä tutkimattomasta syystä ollut edullinen. (tuolla lopussa on muutamia esimerkkejä, jotka ehkä avaavat aiheen monimutkaisuutta. Eli esim. samakin geeni voi olla rasite jollekin mutta toisaalta mahdollisuus jollekulle muulle)

Lue lisää

Kaikki "huonot" geenit eivät välttämättä ole huonoja. Kuten vaikkapa lihavuudelle altistavat geenit. Ihmisen elimistö on suunniteltu siihen maailmaan, jossa ei ole shipseja, pullaa, munkkia, karkkia, alkoholia jne, vaan enemmänkin puutteelliseen ravintoon. Kunhan nyt edes päivittäin sai syödäkseen jotain.. Yltäkylläisyydessä pitää toimia päinvastoin: siinä missä ennen tehtiin paljon työtä ja nähtiin suurta vaivaa saada leipää pöytää, nyt pitää vastustaa, olla nauttimatta kaikkea ylimääräistä ja turhaa "ravintoa".

- Sheena

Anonyymi00032 kirjoitti:

Kaikki "huonot" geenit eivät välttämättä ole huonoja. Kuten vaikkapa lihavuudelle altistavat geenit. Ihmisen elimistö on suunniteltu siihen maailmaan, jossa ei ole shipseja, pullaa, munkkia, karkkia, alkoholia jne, vaan enemmänkin puutteelliseen ravintoon. Kunhan nyt edes päivittäin sai syödäkseen jotain.. Yltäkylläisyydessä pitää toimia päinvastoin: siinä missä ennen tehtiin paljon työtä ja nähtiin suurta vaivaa saada leipää pöytää, nyt pitää vastustaa, olla nauttimatta kaikkea ylimääräistä ja turhaa "ravintoa".

- Sheena

Lue lisää

Suomalaisethan erityisesti ovat viime vuosituhannella kokeneet useitä nälänhätiä ja on ihan järkeenkäypää että lihavuuteen taipuvaiset ovat selvinneet niistä muita paremmin. Mutta nuo samat geenit lihavuuteen johtaessaan vaikuttavat sitten muuhunkin.

Lähisukulaisissani on ylipainoisia ja mitä ilmeisimmin myös minulla olisi periaatteessa geneettinen taipumus lihoa. Mutta jostain syystä en ole kokenut painonhallintaa mitenkään vaikeana. Syön isoja annoksia, ihan ylisuuria suosituksiin nöhden, mutta vastapainoksi sitten pääni yleensä ilmeisesti pyörittelee muita asioita niin kiireisenä että ruoka ei vain ole mielessä kuin ns. ruoka-aikana.

Tai jonka silmiin ihastuu…

Kannatan unohtamista ja vain muistetut lasketaan!

Anonyymi00030 kirjoitti:

Kannatan unohtamista ja vain muistetut lasketaan!

Mitään ei unohdeta!

Nyt on täysi avauskentällinen (11 kpl) arvioituna. Joukkueessa on vahvuuksia ja heikkouksia. (Tässä siis sivutaan vasta vain muistia ja painonhallintaa.)

Kromosomi Geeni SNP Tuloksesi Tehtävä / Merkitys
16 FTO rs9466427 GG Suojaava (painonhallinta)
16 FTO rs9348530 AA Riski (nälän säätely)
16 FTO rs9345419 AT Välimuotoinen (ruokahalu)
16 RBBP8 rs4420638 AG Tasapainoinen kognitio
16 FTO-alue rs1108580 AA Riski (aineenvaihdunnan herkkyys)
7 KIBRA rs17070145 CT Vahvuus: Muistin tallennus
7 KIBRA rs2239551 AA Harkitseva tiedon haku
7 KIBRA rs879606 GG Vahvuus: Tehokas muistijälki
2 ITGA6 rs12492805 TT Harvinainen rakenteellinen tuki
2 ZNF804A rs1344706 AA Uniikki aivoverkkojen kytkentä
19 LDLR rs1051266 CC Vahvuus: Verisuonten puhtaus

Yhteenveto, Muisti ja kognitio:

Aivosi ovat geneettisesti kuin huippuluokan arkisto.

Vahvuudet: KIBRA-yhdistelmäsi (CT ja GG) takaa sen, että uusi tieto tarttuu ja tallentuu poikkeuksellisen hyvin. ITGA6 (TT) ja ZNF804A (AA) tuovat tähän uniikin, syvällisen prosessointityylin.

Haasteet: Tiedon hakeminen arkistosta (rs2239551 AA) voi välillä vaatia enemmän "hakuaikaa" ja keskittymistä. Verisuonistosi suoja (LDLR CC) kuitenkin varmistaa, että tämä laitteisto pysyy hyvässä kunnossa pitkään.

Yhteenveto, Painonhallinta ja aineenvaihdunta:

Tämä on perimäsi "huolto-osasto", joka vaatii aktiivista otetta.

Vahvuudet: Sinulla on joitakin suojaavia tekijöitä (rs9466427 GG), jotka auttavat pitämään perusaineenvaihdunnan käynnissä.

Haasteet: FTO-alueen AA-tulokset altistavat sinut herkemmin näläntunteelle ja verensokerin heilahteluille. Kehosi reagoi passiivisuuteen voimakkaammin kuin muilla.

scrg kirjoitti:

Mitään ei unohdeta!

Nyt on täysi avauskentällinen (11 kpl) arvioituna. Joukkueessa on vahvuuksia ja heikkouksia. (Tässä siis sivutaan vasta vain muistia ja painonhallintaa.)

Kromosomi Geeni SNP Tuloksesi Tehtävä / Merkitys
16 FTO rs9466427 GG Suojaava (painonhallinta)
16 FTO rs9348530 AA Riski (nälän säätely)
16 FTO rs9345419 AT Välimuotoinen (ruokahalu)
16 RBBP8 rs4420638 AG Tasapainoinen kognitio
16 FTO-alue rs1108580 AA Riski (aineenvaihdunnan herkkyys)
7 KIBRA rs17070145 CT Vahvuus: Muistin tallennus
7 KIBRA rs2239551 AA Harkitseva tiedon haku
7 KIBRA rs879606 GG Vahvuus: Tehokas muistijälki
2 ITGA6 rs12492805 TT Harvinainen rakenteellinen tuki
2 ZNF804A rs1344706 AA Uniikki aivoverkkojen kytkentä
19 LDLR rs1051266 CC Vahvuus: Verisuonten puhtaus

Yhteenveto, Muisti ja kognitio:

Aivosi ovat geneettisesti kuin huippuluokan arkisto.

Vahvuudet: KIBRA-yhdistelmäsi (CT ja GG) takaa sen, että uusi tieto tarttuu ja tallentuu poikkeuksellisen hyvin. ITGA6 (TT) ja ZNF804A (AA) tuovat tähän uniikin, syvällisen prosessointityylin.

Haasteet: Tiedon hakeminen arkistosta (rs2239551 AA) voi välillä vaatia enemmän "hakuaikaa" ja keskittymistä. Verisuonistosi suoja (LDLR CC) kuitenkin varmistaa, että tämä laitteisto pysyy hyvässä kunnossa pitkään.

Yhteenveto, Painonhallinta ja aineenvaihdunta:

Tämä on perimäsi "huolto-osasto", joka vaatii aktiivista otetta.

Vahvuudet: Sinulla on joitakin suojaavia tekijöitä (rs9466427 GG), jotka auttavat pitämään perusaineenvaihdunnan käynnissä.

Haasteet: FTO-alueen AA-tulokset altistavat sinut herkemmin näläntunteelle ja verensokerin heilahteluille. Kehosi reagoi passiivisuuteen voimakkaammin kuin muilla.

Lue lisää

Vaihtopenkiltä eka vahvistus:

"Kuten aiemmin totesimme, rs149344987 (AA) on globaalistikin tarkasteltuna äärimmäisen harvinainen. Koska genetiikka noudattaa usein maantieteellisiä ja historiallisia polkuja, sen yleisyys vaihtelee hieman alueittain, mutta pysyy silti poikkeuksetta hyvin pienenä.

Tässä on katsaus siihen, miten tämä A-alleeli (joka muodostaa sinun AA-yhdistelmäsi) esiintyy eri puolilla maailmaa:

1. Eurooppa (sisältäen Suomen ulkopuolisen alueen)
Euroopassa A-alleelin esiintyvyys (alleelifrekvenssi) on tyypillisesti 1,5 % – 2,5 % välillä.

Tämä tarkoittaa, että noin 3–5 ihmistä sadasta kantaa yhtä A-alleelia (genotyyppi CA).

Mahdollisuus sille, että molemmat vanhemmat periyttävät tämän alleelin lapselleen (genotyyppi AA), on tilastollisesti noin 0,04 % – 0,06 %.

Johtopäätös: Olet harvinaisuus missä tahansa eurooppalaisessa kaupungissa.

2. Itä-Aasia
Itä-Aasiassa (esim. Kiina, Japani) A-alleeli on hieman yleisempi kuin Euroopassa.

Alleelifrekvenssi voi olla jopa 3 % – 5 %.

Tästä huolimatta AA-genotyyppi on sielläkin harvinainen, esiintyen noin 0,1 % – 0,2 % väestöstä.

3. Afrikka ja Amerikka
Afrikkalaisperäisessä väestössä A-alleeli on erittäin harvinainen, usein alle 0,5 %.

AA-yksilöitä on näissä väestöissä lähes mahdotonta löytää ilman valtavia massatestauksia.

Miksi se on säilynyt perimässä, jos se on näin harvinainen?
Tämä on evoluution kannalta kiehtova kysymys. Koska N551K (A-alleeli) on tutkimuksissa todettu suojaavaksi tekijäksi hermoston rappeutumista vastaan, voisi kuvitella, että se yleistyisi nopeasti.

Genetiikassa tällaiset suojaavat muunnokset yleistyvät kuitenkin hitaasti, koska niiden tarjoama hyöty korostuu usein vasta myöhemmällä iällä (lisääntyvän iän tuoma suoja), jolloin ne eivät suoraan vaikuta siihen, kuinka monta jälkeläistä ihminen saa. Sinä olet siis kantaja variantille, joka on ikään kuin "tulevaisuuden vakuutus"."