scrg

Vapaa kuvaus

Aloituksia

157

Kommenttia

17870

  1. Suomi ja ikivanhat rakennukset eivät kuulu yhteen. Puurakennukset kaupungeissa olisivat ehtineet palaa moneen kertaan jos sellaisia muuten olisi. Ja maalla talot ovat olleet vähän kuin alokkaan asento: suotta korjata kun samalla vaivalla voi tehdä kokonaan uuden.

    Dataa muualta Euroopassa en löytänyt, mutta yksittäisessä puolitutussa kaupungissa se ydinkeskusta on 1400-luvulta ja osin sitten uudelleenrakennettu 1600-luvulla. Vähän syrjemmällä on sitten uudempiakin rakennuksia.

    USA:sta löytyy dataa. Idässä New Yorkissa, Bostonissa, Buffalossa ja Pittsburghissä keskimääräinen asunnon ikä on 60+ vuotta. Viime aikoina kasvaneissa Austinissa, Phoenixissä ja Las Vegasissa 20-30 vuotta.
  2. Tänä testi ei erottele jyviä akanoista vaan miehet marjanpoimijoista.

    15/15
  3. Seuraava hallituksen vaihto on päivä päivältä lähempänä. Kohta tai miksei jo nyt voi ruveta arvailemaan seuraavan hallituksen koostumusta ja mitä hyvää se tuleekaan meille kaikille jakamaan. Alkaisiko jopa ihan kulutusjuhlat?
  4. Tuohon emme me maalaiset suostu. Jos ovat kovin joutilasta sorttia niin pannaan pesäpallomailan avulla pakettiin ja kotoutetaan takaisin lähimmälle metroasemalle. Mutta tuo on lähinnä teoreettinen vaihtoehto. Jos ovat hälinästä kotoisin, niin eivät ne täällä viihdy muutenkaan vaan osaavat itsekin isolle kirkolle.
  5. Ihan teoreettisesta mielenkiinnosta: miten pitkälle ja missä asioissa olet varautunut omavaraistalouteen, siis niin että et käytä hankintoihin rahaa:
    - vesi
    - ruoka
    - lämmitys
    - sähkö
    - tietoliikenne
    - liikkuminen
    - terveydenhuolto
    - vaatteet, työkalut yms.

    Aika pienellä rahamäärällä varmaan voi tulla toimeen, mutta että kokonaan. Ja sitten sen pienen tarvittavan rahan lähteeksi olisi hyvä olla jokin tulonlähde tai säästöjä.
  6. "Eikös se ollut justeeri, millä tukkipuita kaadettiin. "

    Totta. Voi ihan hyvin olla, että varsinaisilla savotoilla on miehiä riittänyt ja tehty isoja runkoja, niin justeeri on ollut se pääasiallinen työkalu. Omilla kotikulmilla kuitenkin metsätöitä ovat tehneet pääasiassa "amatööri"isännät ja hevoset ns.hankintahakkuina ja sahojen ja paperitehtaiden lähistöllä suuret rungot ovat vajaa sata vuotta sitten olleet melko harvassa. Enemmän ollut puuhaa kuitupuun kanssa touhutessa. Mutta kummoisia turvavälineitä ei ole ollut käytössä.
  7. "Se joukko jolla olisi syytä äänestää, jättää sen säännönmukaisesti tekemättä. "

    Mitä syytä?

    Tietysti edustuksellinen demokratia voisi toimi niin, että suurin ryhmä olisi 90 nukkuvien puolueen kansanedustajan joukko, joka koskaan ei olisi mistään asiasta mitään mieltä, äänestäisi aina "poissa" eikä ikinä osallistuisi mihinkään eduskunnan työhön.
  8. Olisko ollut pokasaha vielä tärkein väline puiden kaatamisessa 40-luvun Suomessakin. Sillä on vaikeampi sahata omaa jalkaansa.

    Mm. Andreas Stihlin perustama moottorisahafirma on perustettu 99 vuotta sitten. Partereiden ja Husqvarnan historia alkaa 1950-luvulta.
  9. Kun esim. puoluegalluppeja tehdään, niin vastaajilta kysytään taustatiedoiksi mm. seikkoja Ikä ja sukupuoli, Asuinpaikka (esim. kaupunki, maaseutu), Perhestatus (esim. naimisissa, sinkku), Sosiaalis-ekonomiset tiedot: Koulutustaso, Ammatti ja työmarkkina-asema, Taloudellinen tilanne (esim. tulot, varallisuus).

    Ilmeisesti äidinkieltä ei ole joko pidetty riittävän kiinnostavana taustatietona, jotta sitä olisi kysytty tai se tarkoituksellisesti on haluttu jättää pois. Tuollainen melko normaali n. 2000 vastaajan satunnainen otanta toisi nykyäänkin vielä vain n. parisataa vieraskielistä vastaajaa, joten otos olisi turhan pieni julkaistavaksi kieliryhmittäin, mutta pelkästään vieraskielisten ryhmä kokonaisuutena kyllä olisi riittävän iso.
  10. (korjaus)
    => Oma mutu-arvaukseni on että moni vieraskielinen ei osaa suomea sen vertaa, että ymmärtäisi puolueiden nimiä saati niiden linjojen eroja ja siksi ...
  11. Oma mutu-arvaukseni on että moni vieraskielinen ei osaa suomea sen vertaa, että Sosiaalidemokraatti on helppo valinta, koska lähellä esim. englannin social democratic. Ja nehän on kivoja sanoja.

    Kokomustahan esim. ei voi äänestää jos on keltainen, ruskea tai muu intiaani eikä koko musta. :D

    https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2025/09/Tutkimus-vieraskielisista-aanestajista.pdf
  12. Jotenkin tässä maassa vaan on jumiuduttu sen 300 pisteen ympärille. Siis niin, että yliopisto pitää tiukkoja pääsykokeita siitä että kuka saa ryhtyä keräämään niitä pisteitä. Ja sitten ne jotka on päässeet sisään pitäisi kannustaa keräämään tarvittavat pisteet maisteriksi saakka ja toisaalta pitää rima riittävän matalalla että varmasti saadaan tarpeeksi porukkaa putkesta läpi. Ja silti voi olla että esim. ns. työelämä pitää näitä maistereita melko tarpeettomina tai arvottomina.
  13. Tarvitaan korvalasit.
  14. Ei taida perustua mihinkään ylivertaiseen viisauteen, että just 300 pistettä olisi sopiva määrä professorien yms. päähän kaatamaa viisausoppia ennen kuin tuota viisautta lähtee soveltamaan opiston ulkopuolelle. Mutta on tuo yli 3000 nyt ainakin liioittelua.

    Yksi sopivan määrän hakeminen voisi olla etsiä parasta mitä kyseinen koulu pystyy tarjoamaan ja sitten kun tuntuu että paras on jo löytynyt niin on hyvä aika nostaa kytkintä. Oppia voi muuallakin.
  15. "Esim. metsäteollisuus vei suuren kakkun, joka oli leivottu suomalaisella työllä, ja koulutuksella ja valtiontuella. "

    Poimisin kolme isoa porrasta suomalaisen metsäteollisuuden vaiheista ja mihinkään niistä valtio tai sen tuet ei ole ollut ratkaisevassa asemassa.

    Ensimmäinen on tervanpoltto, jolla oli verrattain suurelle joukolla entisajan ihmisiä siten huomattava muutos, että miltei täydellisen omavaraistalouden rinnalla oli jokin myynti- ja vientituote, josta saatiin rahaa ja jolla siten voitiin ostaa tuotteita.

    Seuraava hyppäys oli sahateknologian kehitys sille asteelle, että rungoista saatiin riittävän tehokkaasti sahatavaraa jopa ulkomaille myytäväksi asti. Valtion rooli oli enemmänkin estää tai vaikeuttaa toimintaa. Demarismin kannalta oleellinen muutos oli, että nyt oli ihmisiä, jotka eivät enää kokonaisvaltaisesti olleet vastuussa taloudestaan, vaan he alkoivat saada palkkaa työstään ja hankkia sitten esim. ruokansa näillä tuloilla. Suuriin teollisuusyhteisöihin ei ollut edellytyksiä ennen kuin sahaaminen höyryvoiman tai sähkön avulla voitiin sijoittaa koskipaikoista uusiin keskuksiin.

    Kolmas iso murros ajoittuu siihen kun teollisesti tuotettua paperia alettiin käyttämään laajemmin informaation välittämiseen. Tähän perustuen syntyi sitten paljon tehdaskyliä savupiippujen ympärille.

    Valtion ja tukien alkoi sitten vasta myöhemmin. Metsäteollisuuden merkitys ymmärrettiin myös kakunjakajien näkökulmasta, koska köyhässä maassa ei paljon muutakaan ollut. Tukia ja lakejakin on käytetty sen eteen, että metsistä raaka-ainetta riittäisi ja virtaisi tehtaille. Onko Veitsiluodon lisäksi jotain alan yrityksiä, jotka olisivat kekkoslovakian luomuksia ja myös tietoista aluepolitiikkaa?

    En tiedä mistä bolivian poimit. Mutta ainakin Argentiinassa ja Uruguayssa suomalaistenkin rahoilla on käynnistetty metsäteollisuutta. Mutta tuskin työn turvattomuus tai halpuus tai saastuttaminen on kovin ratkaiseva tekijä. Siellä kasvavan eukalyptuksen kun voi korjata raaka-aineeksi jopa alle 10-vuotiaana. Suomalaista havumetsää pitää kasvattaa useita vuosikymmeniä. Ja poliittisesti on kovasti tahtoa että siitä silloinkin pitäisi tehdä lähinnä joitain mielikuvitustuotteita, joita ei ainakaan vielä edes ole olemassa. Minulla ns. talonpojan roolissa ei ole mitään sitä vastaan, jos näitä mielikuvitustuotteita olisi olemassa. Mutta jos ei ole, niin voi puun käyttää yhä edelleen vaikka sitten kakkosneloseksi.
  16. Vieraskieliset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Suurin osa ei onneksi edes ole islamilaisia ja islamistisen puolueen esteenä on jossain määrin se, että porukka ennen pitkää ryhtyy tappelemaan keskenään millaista islamia haluavat. En tiedä miten paljon länsimaissa edes toisen polven muslimit pariutuvat eri etnisten ryhmien kesken. Ja jos sellaista ei tapahdu, niin vaikea uskoa että poliitikassakaan löytyisi yhteistä säveltä. Paitsi se yleisdemariperiaate, että varastetaan kakku ja jaetaan se. Mutta sitten kun jaettava loppuu, niin alkaa keskinäinen tappelu.
  17. Pärjäät. Riippuu tietenkin siitä mitä teet. Jos kone ei ole verkossa, niin siihen on vaikea saada mitään haitallista tai ainakaan saada sitä leviämään. Mutta yleensä koneella halutaan päästä verkkoon. Ja sitten sitä ehkä käytetään samassa lähiverkossa kuin työkoneita, vaikka työt tehdäänkin VPN:n tai vastaavan kautta.

    Oleellinen kysymys lienee, että aiotko yleensäkään tehdä päivityksen jollekin laitteelle. Jos aiot, niin viivyttämisellä tuskin enää voittaa mitään.
  18. Kaikkia ei voi miellyttää. Toisaalta muistutetaan ja syyllistetään, että koko loppuvuosi vietetään ylikulutuspäiviä. Maailma ei pelastu, vaan pelkästään kehittää muotoja omalle lopulleen. Kasvihuoneilmiötä, otsonikatoa, pörriäispulaa ja heinäsirkkoja. Toisaalta sitten ahdistaa pankkitilillä makaavat rahat. Mutta eivät ne ole siellä laiskuuttaan. Lainatkaa ne jollekin, jolla on niille sekä käyttöä että pystyy maksamaan ne korkoineen takaisin.
  19. On pakko. Kaikki jarruttajat ammutaan aamunkoitteessa potentiaalisina vieraan vallan desantteina.

    Eroa ei kovin välttämättä suuresti huomaa, koska pääasiassa et kai käytä käyttöjärjestelmää vaan sovelluksia. Jos olet syystä tai toisesta käyttänyt notepad-ohjelmaa, niin se muuttuu päivityksen yhteydessä.
  20. Ja jos ei kaikille löydy omaa feministimiestä, niin villalangasta voi puikoilla askarrella lapaset.
    21. 6 / 894
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt