- Kyse saattaa olla siitäkin, että vahtivuoronimityksen etymologia on erilainen. Saksan- ja hollanninkielinen nimitys viittaa tosiaan koiraan erilaisin selityksin (tuo alempana mainittu yhteys Sirius-tähteen on niistä yksi mutta ainakin minusta vähemmän uskottava kuin ko. vahtivuoron epämukavuuteen liittyvät). Englanninkielisen nimityksenkin etymologiassa viitataan usein tuohon mutta yleisemmin sanaan "dogging", joka taas viittaa myöhäisiltapäivän/alkuillan vuorojen lyhyyteen.
Mutta tässä pitää huomata, että briteillä on nuo molemmat merkitykset käytössä, sillä ne kaksi lyhyttä kahden tunnin vahtia ovat sotalaivaston tapa. Voi olla, että kauppalaivoillakin sitä esiintyy, mutten ole missään lähteessä nähnyt siitä mainintaa. - Silloinhan vaaraa aiheuttaa se takaatuleva, koska ajaa ylinopeutta.
- Onko kellään tiedossa sellaista nettisivua, jolta löytyisi kaikkien tähänastisten ARC-purjehdusten osallistujalistat?
- Sinulla on harhainen käsitys rahanpesusta. Ei se onnistu tappiota tekemällä, pitää kyetä näyttämään plussaa. Tosin et sinä muutenkaan mitään ymmärrä rahasta, jos kuvittelet, että tuon "menot 100/tulot 65" -yhtälön tuloksena olisi 65 euroa sinun taskussasi. Ei, sinulla on silloin kädessä 35 euron velka.
- Juuri noin se minunkin mielestäni menee, mutta aivan selvästi huomaa monien kuljettajien toiminnasta, että heidän mielestään siinä on "vetoketjun paikka".
- En tiedä, mutta tuskinpa sinäkään. Venäläisturistien määrä Helsingissä ei kuitenkaan ole mitenkään pieni. Toinen juttu on se, että jos julkisuudessa kerrotut hintatiedot pitävät paikkansa, niin kyllähän tuo suomalaisiakin asiakkaita houkuttelee.
Asiakkaan näkökulmasta tilanne näyttää siltä, että nämä Yangon ja Uberin kaltaiset systeemit voivat (laillisesti eli niin, ettei yksikään ketjun lenkki fuskaa veroissa yms.) nojautua vain sivutoimisiin kuskeihin. Siitä syntyy mielenkiintoinen dilemma asiakkaankin kannalta: onko asiakkaan edun mukaista, että sivutoimikuskit kevyemmällä kustannusrakenteella työntävät alalta kokopäivätoimijat? - Yangolla on yksi etu muihin nähden: venäjänkieliset asiakkaat. Stadissa asuu tuhansia sellaisia ja turisteina käy satojatuhansia ellei miljoonia joka vuosi.
- Onkohan ihan noin, kun kerran Trafin ohjeissa sanotaan, että yksityisrekisteröityä saa käyttää, jos varsinainen ammattirekisteröity on huollon tai rikkoutumisen takia tilapäisesti poissa pelistä? Eli vaikka mitään määräaikaa ei olisikaan lakiin kirjattu, niin sen varsinaisen pitää a) olla olemassa ja b) perustellusti mainituin syin pois käytöstä. Ei siis ole laillista (valvonta on sitten ihan eri juttu) ajaa yksityisrekisteröidyllä ja pitää varsinaista tallissa maksamatta siitä asianmukaisia vakuutuksia yms.
- En ole asiaa aiemmin ajatellut, mutta arvaan, että tämä sama juttu liittyy Navigaatioseuran laivurikursseihin: niihinhän liittyy se vuoden jäsenmaksu hyväksytysti tentin läpäisseille (tai ainakin liittyi ennen, en ole aikoihin katsonut, omat tentit ovat parinkymmenen vuoden takaa). Luultavasti he välttyvät sillä tavoin ALV:n maksamiselta.
Ei tuo ole todellinen porsaanreikä. Ensinnäkin pitää olla se yhdistys, jolla on yleishyödyllisen "status". Ja toiseksi sitten se jäsenyys ei saa olla näkyvästi tilapäinen. Yhden "matkalipun" vuodessa voi kuitata seuran jäsenmaksuna mutta toinen ei enää mene läpi.
Loppuosaa tekstistäsi en ymmärrä ollenkaan. Koko tuo vuokraveneasia on sivujuonne, jonka joku aivan muu kuin minä toi mukaan keskusteluun. Minun aloitukseni liittyi huviALUKSIIN, toisin sanoen yli 24-metrisiin. - Seura. Välillisesti tietysti seuran jäsenet, mutta verottajan näkökulmasta se on eri asia kuin kaupallinen toiminta. Lähtökohtaisesti minkään yhdistyksen JÄSENILLEEN ja vain heille tarjoama palvelu ei ole kaupallista toimintaa eikä siitä esimerkiksi makseta arvonlisäveroa.
Tässä on muuten yksi syy siihen, miksi seurojen katsastajat eivät virallisesti voi katsastaa seuroihin kuulumattomien veneitä. - Olen samaa mieltä tarkkuusvaatimuksestasi. Mutta minä viittasin nimenomaan lakitekstin määritelmää, joka on näissä kahdessa laissa erilainen kuin esim. Merilaissa.
- Hyvä, jos olet saanut väljemmän vastauksen Verohallinnolta. Me (pursiseura) saimme vuosia sitten tiukemman tulkinnan. Toki siinäkin oli pääkohtana tuo, että yhdistyksen jäseniä saa kuskata yhdistyksen aluksella ilman, että se on vuokravenetoimintaa. Mutta samalla sanottiin, että yhdenkin ulkopuolisen kuljettaminen korvausta vastaan olisi kaupallista toimintaa.
- Perusta sille verottajankin kannalle oli se, että Trafin mielestä vuokravenesäännöksiä sovelletaan, jos minkäänlainen vastike, vaikkapa vain osallistuminen polttoainekuluihin tms., liittyy siihen, että veneessä on vieraita mukana. Linjaus on tosiaan aika tiukka, mutta eiväthän he voi muutakaan sanoa, koska laissa ei ole mitään sellaista varausta, että "vähäinen osallistuminen" jätettäisiin huomiotta. Asuntosi ja kesämökkisi eivät ole Trafin toimivallan piirissä, joten niistä ei luonnollisestikaan ole vastaavaa linjausta. Tosin nämä AirBnB -systeemithän ovat jo vähän samanlainen juttu verottajan silmissä.
Lahjaveropykälät taas pätisivät päinvastaiseen suuntaan, mutta aika harvinainen lienee se tilanne, että kyläilijää kyyditetään ja kestitetään lahjaveron alarajalle yltävällä summalla? - Ei koske. Molemmissa mainitsemistani laeista nimittäin määritellään matkustaja, jolloin luonnollisesti käytetään ko. lain omaa määritelmää eikä haeta sitä jostain muualta, esimerkiksi Merilaista.
- Et mitään. Huviveneen, jota ei käytetä vuokraveneenä, kohdalla ei ole tuota 12 henkilön rajaa.
Huomaa huviveneen ja huvialuksen ero: huvivene on alle 24 m, huvi alus yli 24 m mutta bruttovetoisuudeltaan alle 500. Huvialuksen päälliköllä pitää olla se kv. huviveneenkuljettajakirja.
Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta muuten ei näytä sisältävän sellaista rajausta, jonka mukaan huvialus ei olisi matkustaja-alus, jos se kuljettaa enemmän kuin 12 henkeä. En millään usko, että olisi ollut lainsäätäjän tarkoitus soveltaa sellaiseen samoja määräyksiä kuin kaupallisen liikenteen alukseen, mutta pykäläperustetta en tälle uskolleni löydä. - On siitä jokunen vuosi sitten ollut uutisia, että tuo on ollut verottajan vastaus. Taitaa muuten olla myöskin Trafin jossain käänteessä esittämä kanta. Pakkohan heidän on niin sanoa, kun kysytään, koska lainsäädäntöön ei ole jätetty mitään joustonvaraa. Eiväthän he voi sanoa, että "eihän siitä tietenkään kiinni jää".
Olennaista on se, että vene on eri asia kuin kotisi tai kesämökkisi. - Mutta nyt ei ollut puhe Merilaista.
- Ihmettelin vähän aikaa, mistä kohtaa kirjoitustani löysit maininnan vuokraveneilystä. Mutta ehkä tarkoitit tuota lopun havaintoa, että lain soveltamisalueeksi määritellään kaupallinen toiminta (ei tosin sitä sanaa käyttäen).
- Verottaja on ainakin sitä mieltä. Se on sitten eri asia, ettei moisesta ole kovin todennäköistä joutua verottajalle mitään selittämään.
- Lakitekstin näkökulmasta asia ei välttämättä ole niin. Toisin kuin jotkut kommentoijat (ehkä sinäkin) näyttävät luulevan, "matkustajaa" ei määritellä minkään vastikkeellisuuden tms. kautta suoraan vaan poissulkevasti, matkustajia ovat kaikki ne, jotka eivät ole miehistöä tai aluksen päällikkö. Ja "miehistö" taas määritellään sellaisin sanoin, joiden pohjalta voi tulkita, että pitää olla jonkinlainen työsuhde. Se taas tarkoittaisi, että huviveneessä tai huvialuksessa ei näiden kahden lain näkökulmasta normaalisti olisi lainkaan miehistöä vaan päällikkö ja 0-n kpl matkustajia. Poikkeuksena olisivat sitten ne harvinaiset (ainakin Pohjoismaissa) tilanteet, joissa huviveneen tai -aluksen omistaja on palkannut yhden tai useampia henkilöitä venettä kuljettamaan ja/tai hoitamaan.