- "joustaa säännöistä tehdäksemme liikenteestä joustavampaa."
Suurin osa onnettomuuksista johtuu siitä, että joku "joustaa", jolloin ennustettavuus katoaa. - Paljon? Kyllä ne satavuotiaat puuveneet ovat harvassa. Jopa museoissa, saati käytössä.
- Vaimosi on ilmeisen viisas ihminen, kuten useimmat naiset :)
Tuolle toiselle kirjoittajalle totean vain, että jos ei henkilökohtainen hygienia kiinnosta niin ei kai siten sinne saunaan ehtimisellä ole mitään väliä. - Liikenne toimii, kun kaikki noudattavat pilkulleen sääntöjä. Se ON kone, vaikka sinä kaahariöykkäri yrität muuta esittää.
- 30 mpk vie 4,5 solmun nopeudella lähes 7 tuntia, tai tarkkaan ottaen n. 6h 40 min. Eli jos klo 15.00 on sillä nopeudella 30 mpk jäljellä, niin ison osan kesää perillepääsy olisi vasta iltahämärässä tai peräti pimeässä. Saunaan ei ainakaan enää ennättäisi.
Vastaavasti sillä koneajon optimikierrosten 6-6,5 solmulla sama matka taittuu alle viidessä tunnissa.
Perilletulo pimeässä on osoitus huonosta reittisuunnittelusta.
LYS-ero Joakimin veneen ja omani välillä selittää nopeuseron melko tarkkaan, viimeiset pari kymmenystä menee sitten epäilemättä sen piikkiin, että Joakim varmaan trimmailee ihan eri tahtiin kuin minä viitsin. Sitä en kyllä usko, että 1,18 LYS-vene kulkisi ilman spinnua tai genaakkeria viittä solmua 3 m/s tuulessa ainakaan normisuorituksena, ehkä jossain erityisen optimaalisissa tuulioloissa se on mahdollista. - No, valita Liikennevirastolle. Tuo ylläoleva nimimerkin "talviväylä" lainaama teksti on nimittäin selvä copy-paste heidän väyläkortistaan.
Huomasin kyllä a-kirjaimen puuttumisen linjataulujen nimistä, mutta arvelin sitä vain lyhennykseksi, koska se olisi kielioppivirhe muuten. - MIhinkähän saareen mahdat viitata? Tuo väyläkortin "Stora Träskö" viittaa siihen 9m väylän pohjoispuolella Porkkalan selän itäreunassa olevaan saareen, jolla ainakin Navionicsin kartassa on myös nimi "Storlandet". Ko. saarella olevien linjamerkkien nimet muuten ovat Stora Träskö ylempi ja alempi.
Ja kyllä nuo laivat aina välillä sitä 9m väylää ajavat. - Mikä mahtaa olla veneesi LYS? Myönnän ihmetteleväni nopeutta.
Tuo oli muuten uutta minulle, että Ilmatieteenlaitoksen tuulimittarit olisivat noin törkeästi väärällä korkeudella. - Taitavat nyt kirjoittajat tulkita sen "alle 4 m/s" vähän eri asteikoilla :) Itse kirjoitin "3-4 m/s"; oma n. 5,5 tonnia painava 35-jalkaiseni kulkee kyllä noin viittä solmua, jos tuulta on 4 m/s noin suunnilleen sivusektorista (60-120 astetta suhteellista) mutta jos putoaa vaikkapa 3,5:een, niin turha haaveilla viidestä solmusta. Silloin alkaa jo harkita koneajoon siirtymistä. Riippuu siitä, miten pitkälle on aie sinä päivänä päästä ja milloin aurinko on laskemassa. 4,5 solmua ja matkaa jäljellä 30 mpk, niin klo 12.00 se on vielä OK, klo 15.00 sama tilanne tarkoittaa, että VP käyntiin ja rätit pakettiin.
"SailingMaster" taisi tulkita lähemmäs kolmea solmua tuon vaihteluvälin, Joakim taas neljän pintaan.
Mitä purjeiden vaihtoon tulee, niin enpä muista, milloin olisin viimeksi nähnyt jonkun tekevän sitä vierassatamassa tai -laiturissa. Luulen, että useimmat matkaveneilijät eivät Itämerellä edes pidä mukana vaihtopurjetta, koska sekin vie tilaa ihmisten tavaroilta. - Älä+puhu+paskaa.++Liikenne+on+kone,+joten+myös+kuljettajien+on+tajuttava+olevansa+ratin+takana+istuessaan+koneen+osia,+joiden+pitää+toimia+pilkulleen+speksien+mukaan+eikä+sooloilla.
- Käytännön tilanne on aina sama: tottele sääntöjä. Ja autonkuljettajan TÄYTYY tuntea Tieliikennelaki ja -asetus. Jos ei tunne, ei ole asiaa rattiin.
- Siinä on niin pirusti duunia kiskoa yksi purje alas foilista, viikata se siististi säkkiin, pujotella uusi foiliin & nostaa jne. etten näe mitään järkeä vaihtaa kesken kauden keulapurjetta. Loppujen lopuksi nopeusero tulee esiin lähinnä vain 3-4 m/s sivutuulissa, joita ei yleensä kovin montaa kesään osu. Tuulen laskiessa alle 3 m/s on koneajo joka tapauksessa vahva vaihtoehto.
Ja kryssillähän ST-fokka on yliveto, ei tarvi kuin käännellä ruoria. - Taisit katsoa peiliin tuon kirjoittaessasi?
Mutta jos tarkoituksesi oli kiistää minun tekstini, niin suosittelen, että perehdyt faktoihin opiskelemalla Tieliikenneasetuksesta nopeusrajoituksiin liittyvien merkkien voimassaoloalueet. - Tunnetaan myös nimellä ST-fokka. Vain yksi skuuttiköysi, joka kulkee purjeen skuuttikulmasta maston edessä olevaan poikittaiskiskolla juoksevaan plokivaunuun ja siitä parin plokin kautta sitten vinssille. Hemmetin kätevä saaristokryssissä.
En tiedä, eroaako nopeuden tms. suhteen tavallisesta. Minä olen valinnut keväisin keulalle rullattavan purjeen sen mukaan, millaisia reissuja suunnittelen. Kun ohjelmassa on ollut pitkiä avomerilegejä vaikkapa Gotlantiin, olen laittanut genuan (ja sietänyt sitten sen aiheuttaman lisävaivan muillakin purjehduksilla). - Asia ei ole ihan noin yksiselitteinen, koska pyöreällä merkillä osoitetun nopeusrajoituksen voimassaolo on erilainen kuin aluerajoitusten. Sen vuoksi myöskään "nopeusrajoitus päättyy" tai "nopeusrajoitusalue päättyy" eivät ole merkitykseltään samoja kuin tavallinen nopeusrajoitusmerkki.
- Kyllä se Röda kon -niminen "häkkyräluoto" on hieman Porkkalaniemestä itään eli "Porkkalan edustalla" ei ole suorastaan väärin sanottu. Kirkkonummea se on kuntarajojen suhteen. Olisikohan sinulla nyt mielessä se Röda kon, joka sijaitsee Espoon edustalla, Kytöstä länsiluoteeseen? Kytön ja Porkkalan välissä on todella kaksi tuonnimistä luotoa.
- Suomessa on vain yksi kaupunki eli Helsinki. Kaikki muu on maaseutua.
- Pasilanpuoleisessa päässä kyllä, mutta siellä on myös nopeusrajoitusalueen loppumerkki ennen Jämsänkadun risteystä. Jämsänkadulta eteenpäin koko Teollisuuskadun loppuun asti on voimassa normaali taajamarajoitus eli 50 km/h. Teollisuuskatuhan muuttuu sitten Junatieksi ennen Itäväylää ja vähän ennen Itäväylään liittymistä on tavallinen 40 km/h -rajoitusmerkki.
Muuten, kun olen ajellut Itäväylää pitkin idästä Kulosaaren sillalle, olen huomannut, että aika moni unohtaa, että taajamamerkki sisältää aina myös sen 50 km/h nopeusrajoituksen. Useimmat vetävät parisataa metriä "pitkäksi" ja hiljentävät vasta nopeusrajoitusmerkin kohdalla. - Jos paikkakuntaa ei mainita, on ITSESTÄÄNSELVÄSTI AINA kyseessä Helsinki. Paina tämä kalloosi.
- En ole kuullutkaan sellaisesta autokamerasta, joka osaisi noita seurailla, kerro tarkemmin? Naviin ei auta täysin luottaa, koska se ei välttämättä tunnista esim. talvirajoituksia.
Nopeusrajoituksia PITÄÄ noudattaa, "virran mukana" on väärä menettely.