- Käsittääkseni Suomen viranomaiset eivät hyväksy. Mitä tulee asunnon "lailliseen minimikokoon", niin en tiedä ihan tarkasti. Uustuotannossa minimikoko on ymmärtääkseni 15 tai 16 neliötä, mutta vanhoissa taloissa on pienempiäkin. Asuinhuoneeksi määriteltävän huoneen tulee olla vähintään 7 neliötä.
Ja sitten ovat vielä kaavamääräykset yms. siitä, mikä on asuinrakennus/-tila.
Meidän ajattelussamme ei juuri hotellihuonetta kummempaa tarvittaisi, se virallinen pysyvä osoite on avainjuttu, jotta ollaan varmasti Suomen sosiaaliturvan piirissä esim. sairastapauksia ajatellen. - Me on vaimon kanssa välillä mietitty, että kun eläkevuodet koittaavat, niin voisi myydä nykyisen asunnon ja hommata jonkun aivan minikokoisen kämpän, ehkä jopa vuokraten. Sitä ei oikeastaan tarvittaisi muuten kuin osoitteeksi ja varastoksi sekä ehkä hätävaramajoitukseen. Kesät veneessä Itämerellä ja talvet jossain lämpimämmässä maassa, vaikkapa Thaimaassa sukeltelemassa.
- Kannatan minäkin pysyvää kesäaikaa, jos nykysysteemiin on ihan pakko joku muutos tehdä. Perustelut sille on ketjussa jo esitetty, en toista enää.
Talviajan puolustajilla on jotakuinkin neljä väitettä:
1) "normaali aika": ei sellaista ole olemassakaan. Se, että kello olisi 12.00 silloin, kun aurinko on korkeimmillaan, on pelkkä päätösasia, ei mikään luonnonlaki, sillä kello ylipäätään on ihmisen keksintö.
2) yhteydet Länsi-Eurooppaan: tästä puhujat eivät todennäköisesti ole itse sellaisissa töissä, joissa niitä yhteyksiä pidetään. Minä olen ja TIEDÄN, ettei aikaerolla ole merkitystä.
3) Poliittinen kanta, ei tykätä kuvitellusta leimautumisesta Itä-Eurooppaan/Venäjään: kuka sellaisesta välitää???
4) Talviaamujen pimeys haittaisi: höh, ne ovat pimeitä joka tapauksessa ja pakollinen duuniin herääminen on yhtä helvettiä, ei siinä ole valolla mitään merkitystä. Lusittava mikä lusittava. - Ei siitä kellojen kääntelystä mitään haittaa ole. Minun puolestani se voisi aivan hyvin jatkua. jos siitä luovutaan, niin sitten pysyvä kesäaika, kiitos. Perustelut on jo esitettykin eli loppukesän perjantait poistuvat veneilykalenterista, jos siirrytään pysyvään talviaikaan.
- "25%+teoria"+on+mielestäni+kuitenkin+vanhempaa+perua+kuin+tuo+artikkeli.++
- Samanlainen sattui itselleni matkalla Tallinnasta kotiin jossain vähän puolen välin jälkeen. Ei se pilvi tosin ihan viattomankaan näköinen ollut, mutta yllätti silti. Ja hetken päästä tilanne oli taas normaali
- Se löytyy guuglaamalla mm. hyvin yleisesti lausuttuna mutta en todella onnistunut itsekään löytämään alkuperäislähdettä, siis jotensakin uskottavaa dokumenttia, jossa se kerrottaisiin. Mielestäni olen sen kuitenkin sellaisessakin nähnyt. Jatkan etsimistä ehtiessäni.
Ajatus sen takana kai on, että liian pieni laturi ei ehdi ladata akkuja täyteen. - Millä+perusteella+kiistät+sen+varsin+yleisesti+esitetyn+25%+suosituksen?
- Täytyy myöntää, etten muista enää ihan tarkasti, vaihdoin purjeveneeseen jo viitisentoista vuotta sitten. Joka tapauksessa molemmat akut olivat moottoritilassa ja niille oli omat pääkytkimet, tosin asensin uusiessani sähkökaapin käyttöakulle vielä toisen pääkytkimen sähkökaapin yhteyteen.
Olisikohan ollut niin, että laturista lähti erikseen kaapelit, toinen startin kautta käynnistysakulle ja toinen releen kautta käyttöakulle. Eli rele katkaisi käyttöakun yhteyden silloin, kun laturi ei pyörinyt. Sitä en muista, miten jänniitteenhaistelu oli kytketty. - Laturin teho voi olla haaste, muistaakseni 41:sen laturi oli vain 50 tai 70 Ah . Suositus kai on, että ampeereita pitäisi olla vähintään neljännes akuston Ah-kapasiteetista. Et maininnut starttiakun ja keulapotkuriakun tehoja, mutta varmaanhan ne ovat yhteensä ainakin jotain 150 Ah . Eli kokonaisuutena sinulla olisi tuon virityksen jälkeen 150 150 370=670 Ah.
Suosittelisin, että unohdat ja heität ne 185Ah akut vain nykyisten hupiakkujen tilalle,. Ja siinä sivussa voisi olla hyvä idea vaihtaa se moottorin laturi 100-ampeeriseen. - Mitä ihmeellistä siinä on? Minulla oli ennen moottorivene juuri tuolla moottorilla ja siinä oli alunperinkin startti- ja hupiakut eriseen. Erotinrele välissä.
- Okei, perustelu kuultu ja hyväksytty :) 37 mpk koneajo kuudessa tunnissa ei kevyessä tuulessa ole mikään temppu, mutta eri juttu on ajaa sellaisissa oloissa, joissa samaan yleissuuntaan luoviva saa veneen kulkemaan 7,5 solmua.
Eli varmaankin se Joakimin virkkeen aloitus "hyvällä tuurilla" pitää kohdentaa myös koneajoon :)
Mutta joo, taidamme olla suurin piirtein samaa mieltä yleiskuvasta :) - Vaikka olen perusasiasta aivan samaa mieltä eli vain harva perhemiehistö suostuu seilaamaan jatkuvia pitkiä legejä tai lähtemään yli 10 m/s tuuleen ainakaan kryssille, niin tekstisi alku vähän näytti oudolta. Ehkä tarkoitit kryssiä tms? Väittäisin, että ei ole mikään mahdottomuus perhemiehistön vetää 10 tuntia 5-7 solmun keskivauhdilla, kunhan tuuli on sopivasta suunnasta. Toisin sanoen ei tarvitse heitellä vendoja vartin välein tai tiheämpään.
- Hetkeäkään empimättä vastaisin myöntävästi.
- Eurooppatiedotuksen mukaan Schengenissa on 25, ei 26 maata ja Suomi on siis yksi niistä 25:stä. Mutta se yhden maan ero "henkilökortti riittää" -maiden luvussa johtuukin näköjään siitä, että käytimme eri lähteitä; Eurooppatiedotus ei noteeraa tuota San Marinoa ollenkaan, mutta poliisin sivut siis ilmeisesti sen listaavat (en viitsinyt tarkistaa).
Kun San Marino on kerran mainittu erikseen, herää tietysti kysymys Monacosta ja Andorrasta. Eräät muut lähteet sanovat, että Monacon ja Ranskan välillä ei ole mitään passintarkastuksia ja Andorran turismisivusto sanoo myös, että EU-kansalaisille riittää henkilökortti. Toisin sanoen päädymmekin siihen, että pitää nekin lisätä kokonaislukuun.
Eli ilman passia pelkällä poliisin antamalla EU-henkilökortilla voi EU-kansalainen liikkua 35 maassa: kaikissa EU-jäsenmaissa mukaanlukien Suomi sekä Norjassa, Islannissa, Sveitsissä, San Marinossa, Andorrassa, Monacossa ja Vatikaanissa. - Kyllä siitä sen verran kannattaa murehtia, että tietää, milloin on itse mentävä tarkastuspisteen kautta ja milloin voi kulkea mistä huvittaa.
- Tuossa on nyt kuitenkin ollut kyse siitä, että UK:n rannikkovartiosto on noudattanut omalla harkinnalla kevyempää linjaa kuin mihin säädökset olisivat heidät pakottaneet.
- Olet osittain oikeassa, tarkastin varmuuden vuoksi. Todellakin henkilökortti riittää myös Schengeniin kuulumattomissa EU-maissa. Lisäksi se riittää Pohjoismaiden ohella myös Sveitsiin mennessä tai sieltä tullessa.
Mutta Schengen-sopimuksessa ei ole 26 vaan 25 maata, joista kolme (Islanti, Norja ja Sveitsi) eivät ole EU-maita. Sama laskuvirheesi koskee myös "henkilökortti riittää" -maiden kokonaislukua, joka siis on 28 EU-maata 3 muuta = yhteensä 31.
Saa nähdä, onko Iso-Britannia vielä kahden viikon päästä sellainen maa, johon pääsee ilman passia. - Se, minkä tuossa toinen kirjoittaja ehtikin kommentoida eli puhut lopussa pelkästään passista, vaikka alussa ihan oikein sanoit "passi tai henkilöllisyystodistus". Tarkennan puolestani vielä, että passin vaihtoehtna käyvän henkilötodistuksen pitää olla nimenomaan se poliisin myöntämä nykymuotoinen henkilökortti.
Ja nimimerkille "tarkkuutta" taas korjaan, että henkilökortti riittää Schengen -alueella mutta ei Schengeniin kuulumattomiin EU-maihin tai niistä tullessa. - Sinulle kävi nyt lipsahdus tuossa lopussa.