wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- 40 - 50-luvuilla Lieksan työasiamiehen nimi oli Toivo Niemi. Hän asui vaimonsa Annin kanssa suuressa talossa, joka on vieläkin pystyssä lähinnä veturitallia. Pojan nimi on Raimo. En tiedä, onko Raimo elossa. Hänen ikänsä olisi noin 85 vuotta.
Niemen jälkeen työasiamieheksi tuli Pekka Kivimäki.
Mannerkorpi oli muistaakseni Pielisjärven seurakunnan hautaustoimiston johtotehtävissä 50 - 60-luvuilla. - Sopivia kemikaalilaatuja sai tarvittaessa läheisiltä Seurahuoneelta ja Kulmalta.
Optikon pitkä, valkoinen työtakki herätti kunnioitusta optikon työhön. Paavo Vilkalan vastaanotto tuli mieleen. Ajokorttia varten tarvitsin lääkärintodistuksen ja tarkastuksen jälkeen Vilkala kehotti menemään Pehkoseen silmälasien hankkimista varten. Vastaanotto oli lyhyen matkan päässä Alakylälle päin suurten koivujen takana. Molemmat asioinnit hoituivat nopeasti ja asillisesti ja ajokortti oli pian lompakossa. Kortilla on ikää jo yli 56 vuotta ja minulla hieman enemmän. - Heluri-Ollilta minäkin ensimmäiset silmälasini ostin. Vuosi oli 1963. Liike oli OTTO PEHKONEN OY ja tuolloin kauppiaana oli Oton poika Olli Pehkonen. Talo on edelleen Pielisentien varrella ja se tunnetaan nimellä ”Pehkosen talo”. Liike oli perustettu vuonna 1909. Lisänimi ”Heiluri” viittaa tietenkin heilurikelloon, mutta kerrotaan siihen liittyneen toinenkin asia, mikä aiheutti Ollin "heilumisen". Liikkeessä työskenteli Ollin sisar Kaarina prokuristina. Yksi sisarista oli näyttelijä Eila Pehkonen.
- Eräs vilkas asuinalue lähellä Kevätniemen sahaa Harjulan lisäksi oli Rantakylä. Vartialasta ja Surpeenvaaralta pääsi oikopolkua pitkin Harjulaan ja sahalle.
Rantakylässä asui vielä 50-luvulla ainakin seuraavat suvut: Hakulinen, Kilpeläinen, Koponen, Kortelainen, Louhelainen, Martikainen, Mikkonen, Nevalainen, Nykänen, Närhi, Näätänen, Ronni, Salmela, Sarkkinen, Toivanen, Tolvanen ja Turunen. Rautatien kauppalan puolella asuivat ainakin perheet Niemi, Hantula ja Turunen.
Iso osa asukkaista oli töissä Kevätniemen sahalla, mutta joukossa oli myös muutama kotiompelija ja suutari sekä joitakin rautatieläisiä. Virkamieskuntaa edusti työasiamies.
Joitakin sukujen jälkeläisiä asuu edelleen Lieksassa, mutta joukko alkaa olla jo hyvin harvalukuinen. - Hokkanen lienee vaikuttanut LYLlillä 60-luvun loppupuoliskolla tai sen jälkeen. Lyseon musiikinopettajista muistan Anja Yli-Koveron, Juhani Karppasen ja Kauko Korhosen 60-luvun alusta.
- Tässä tarkoitetaan Tsunamin 2004 seurauksia, kun Erikiven pojat Jules ja Niklas katosivat lomamatkalla hyökyaaltoihin Thaimaassa. Siinä kohtalossa eivät rikkaudet lohduttaneet tai auttaneet. Sellaista kohtaloa ei voi kukaan täysijärkinern vähätellä.
- Vastaan, kun kysytään. Sen muistan, että Apellin valokuvaamo oli puutalossa Korpi-Jaakon kadun varrella nykyisen S-Marketin kohdalla samalla puolella katua. Kuljin keskuskansakouluun 50-luvun alussa kyseistä katua pitkin valokuvaamon ohi. Läheisyydessä samalla puolella katua oli rautakauppias Leo Niskasen talo ja toisella puolella katua olivat Vieno Utriaisen ja Antti Karttusen talot.
1960-luvun lopulla valmistui Sokoksen liikerakennus, jonka tieltä monet rakennukset jouduttiin purkamaan sekä Pielisentien että Korpi-Jaakon kadun varrelta. Näin kävi myös Apellin talolle. - Olen kanssasi samaa mieltä siitä, mikä taho on jatkuvien poistojen takana. Se on todella ikävää palstan kirjoittajien takia. Uskon, että se on ikävää myös S24 mainostajille vähenevien mainostulojen takia.
Minä toivon palstan huomattavaa paranemista ensi vuonna. Poistun palstalta ainakin seuraavaksi puolivuotiskaudeksi. Tulen mukaan kesällä, jos palstan taso on huomattavasti kohentunut ja palstan valvonta saatu asialliseksi. - On todella ikävää, että Lieksan palsta on ajettu tällaiseen jamaan! Asialliset aloitukset ja viestit poistetaan välittömästi ja asiattomia ei poisteta ilmoituksienkaan jälkeen. Hyvin vähän olen enää vieraillut palstalla ja saman olen havainnut monien muidenkin rekisteröityneiden kohdalla. Kato on käynyt.
- Rauhaisaa Joulua kaikille Lieksan keskustelupalstan käyttäjille!
- Savusaanassa sitä suapi oekkeen makosat löylyt. Vasttoo kun esinnää lijottaa saanataasassa ja ravistelloo sitä sitten kiukkaan pieällä niin joppaan huluvahttaa saannaan oekkein kesänen henkkääs. Saanakaahalla sitten kiukkaallen vettä niin siitä se alakkaa saanominen.
"Jo saanassa kuuluu vastae roeske,
jo kuuluu roeske ja huike ja loeske
ja litisöö ja lätisöö vesj,
kun työntäävyt sissääj jo kuumaah höyryyn. Ka,ka, jopa pittäähi paenuva köyryyn
koko sinun kommeutesj.
Sieltä sellaeneh hönkä se vastaan tulloo,
että seisaallee iham meinoo sulloo".
Runo: Kalle Väänänen - Pankakosken Tehtaan Urheilijat, PTU on perustettu vuonna 1931.
https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-159627
Urheiluseura Pankakosken Valpas on perustettu vuonna 1921. Seura täyttää pian 100 vuotta! - Noilla tienoilla olivat myös 40- -50-luvuilla Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen sivumyymälä ja tien toisella puolella Pielisjärven Osuusliikkeen sivumyymälä. Kulman tienoo oli silloisen Lieksan kauppalan ydinkeskustaa lukuisine kauppaliikkeineen, majoitusliikkeineen, ravintoloineen, kahviloineen, teattereineen, kampaamoineen, partureineen, korjaamoineen, kemikaalikauppoineen, valokuvaamoineen, jalkineliikkeineen, huonekaluliikkeineen, talouskauppoineen, taksiasemineen, jne.
- Täältä se löytyi!
- Vanhoista lieksalaisista baareista on tehty oma ketju pari vuotta sitten otsikolla "kuka muistaa vanhat baarit".
- Nykyisen Lahtisen kukkakaupan tiloissa Osuuskassan jälkeen sijaitsi silloisen Pielisenkadun puolella Meijerin Baari ja Koulukadun puolella oli Kassankulman Baari.
- Olet oikeassa. Lieksassa oli tuolloin samaan aikaan kaksi kirjakauppaa.
Nyt ei ole enää ainoatakaan. Joitakin korjoja on myynnissä paikallisissa marketeissa. - Kirjakauppa oli myös Säästöpankin talossa, joka rakennettiin kukkakauppa Koistisen talon paikalle. Kirjakauppa oli silloin nykyisen Nuutisen vaateliikkeiden paikalla.
Ennen Pielisentie 8 valmistumista kirjakauppa oli samalla puolella tietä puutalossa alakylälle päin suunnilleen Rajanpirtin vastapäätä. - Minun asumiskulut omakotitalossa ovat vuodessa enemmän kuin 32 euroa. Sähköenergian lisäksi vuotuisiin normaaleihin asumiskustannuksiin kuuluvat talon pakolliset vakuutukset, vesimaksut, kiinteistövero, jätehuolto, pihan hoitokulut sekä pienten remonttien kulut. Viime vuonna kulut olivat noin 450 euroa kuukaudessa.
- Saan+ostosähköä+tuolla+10+000+euron+hinnalla+viideksi+vuodeksi+tämän+vuoden+sähkön+hinnalla+laskettuna,+joka+tulee+olemaan+noin+12,5+snt/kWh+(energia+siirto+verot).