wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- 1950- ja 60-luvuilla oli kioskeja kauppalassa sekä ylä- että alakylällä, Rantalassa, Pankakoskella ja monissa muissakin Pielisjärven kylissä. Muutamia niistä tulee mieleeni.
Yläkylällä olivat ainakin rautatieaseman monipuolinen kioski asemaravintolan vieressä sekä kioski asema-aukiolla nykyisen kantatien kohdalla.
Sarkalan viereisellä aukiolla oli sekatavarakioski, jossa myytiin karamelleista tupakkatuotteisiin. Kesäisin samalla pihalla oli myös jäätelökioski.
Alakylällä oli kesäisin jäätelökioski kirkolle menevän tien risteyksessä.
Rantalassa oli sekatavarakioski nykyisen rakennuksen paikalla, jossa oli viimeksi Rantalan Apteekki.
Pankakosken Hangaspurolla oli Jussi Nykäsen kioski ja urheilukentän vieressä oli myös kioski.
Kesäisin siirrettäviä jäätelökioskeja oli useissa eri paikoissa. Niissä oli tarjolla vain tötteröjäätelöä.
1970-luvulla kioskeja tuli lisää ja niitä oli Vehkakankaalla (Kätevä), asemanmäessä (Kanerva), Kulmalla (Rautiainen), Rauhalassa, Mähköllä, Partalanmäellä jne. - Muistan erään pyörillä olevan työnnettävän peltisen nakkikioskin 1960-luvun alkuvuosien Nurmeksesta. Se oli usein parkkeerattuna Ravintola Jukolan ulko-oven läheisyyteen. Nakkikioskia hoiti vanhemman puoleinen mies ja tarjolla oli ainoastaan höyrystettyjä nakkeja sinapin kera. Kioski jäi mieleeni sen seinässä olleesta testistä: KUUMIJA NAKKIJA.
Hyvijä olivat!
Jukolan ravintolarakennus talo paloi maan tasalle 70-luvun lopulla.
https://www.finna.fi/Record/nurmes.M011-32609 - Olen täällä Vuonislahden mökillä valmistelemassa seminaaritapaamistamme. Veneen kanssa olen joutunut melkoisesti puuhastelemaan kun vesi on nyt Pielisessä huippukorkealla. Se takia olen korottanut veneen laitoja parilla laudalla, jotta ei vene hörppäisi. Joudumme käyttämään venettä saaliin hakuun. Ainakin kalansaaliin. Etuakin korkeasta vedenpinnasta on. Vesi alkaa heti rannasta!
Kun kesänmittaan vesi laskee järvessä, poistan lisälaidat. Syksyllä vesi on jo niin alhaalla, että airoja on jatkettava, jotta yltävät veteen.
Näillä saatesanoilla toivotan edellä mainitsemani herrat kesämökilleni tervetuleiksi. Mökkitie kääntyy päätieltä tulosuunnasta riippuen oikealle tai vasemmalle puretun ladon jälkeen. Pieni tarkennus vielä risteyksestä: molemmin puolin tietä kasvaa tiheästi puita.
Tervetuloa! - Minulla on ollut runsaan 50 vuoden aikana 11 autoa, jotka kaikki olen katsastuttanut Lieksassa. Nykyinen katsastuspaikka on Lieksassa kolmas. Autojani ei ole hylätty katsastuksessa kertaakaan. Kerran on tullut merkintä rekiesteriotteeseen tuulilasin uusimistarpeesta. Henkilökunnan käyttäytyminen katsastustilanteessa on ollut aina asiallista. Olen huollattanut autoni huoltoliikkeessä enkä ole pyrkinytkään sepittämään autojani itse mottona: "suutari pysyköön lestissään". Jo vanha kansa tiesi, että markan suutari tekee kahden markan vahingot. Tämä koskee ainakin nykyisiä autoja, joihin jopa hallinosturia vaativa ajovalopolttimon vaihto pitää teettää merkkikorjaamolla suuren työmäärän takia.
- Grillin sytyttämiseen emme käytä alkoholipitoisia aineita. Ihan tavalliset tuohenkäppyrät riittävät. Alkoholia emme muutenkaan tarvitse, koska emme järjestä tarjoilua vieraille. Vieraita ei ole edes kutsuttu. Niin ja sitten vielä yksi asia: meidän lössi ei käytä ollenkaan alkoholipitoisia juomia. Ehkä Katuvankka joskus, mutta harvoinhänkin omien sanojensa mukaan.
- Meidän lössi on paljastunut ja salainen suunnitelmamme uhkaa levitä kaikkien tietoon. Koska heinäkuun tapaamisemmekin näyttää olevan seuraajien tiedossa, pitänee vaihtaa uudeksi ajakohdaksi elokuu ja tapaamispaikaksemme minun kesämökki Vuonislahdessa Pielisellä. Pystytän mökkitielle suuren yksityistilaisuudesta ilmoittavan taulun. Se pitää uteliaat loitolla.
- Viime sodassa taistelleita veteraaneja on vielä elossa alle 17 000 ja porukka tietenkin vähenee vuosien mittaan. Veteraanien keski-ikä on yli 93 vuotta ja heitä riittää vielä seuraavallekin vuosikymmenelle. Naapurini veteraani Veikko täytti viime kesänä 95 vuotta. Hän on vielä ahkera kirjallisuuden ystävä, mutta joutuu jo turvautumaan pyörätuoliin.
Vanhimmat elossa olevat veteraanit ovat syntyneet 1910-luvun loppupuolella ja nuorimmat 1920-luvulla ja he olivat oikeissa sotatoimissa. Tämä on kaikkien helppo todeta ja ymmärtää ilman Efraim Elon laskuoppia.
https://veteraanit.fi/ukk/
Kaikki kunnioitukseni veteraaneille. Minä en sotaa kokenut, kun synnyin juuri jatkosodan päätyttyä. - Tuostapa muistui mieleeni runsaan parin vuosikymmenen takainen paikallisessa lehdessä ollut ehdotus veneretkien tekemisestä Lieksankosken tunneliin. Ehdotuksen tekijä oli lieksalainen korkea-arvoinen metsäalan ammattilainen, joka väheksyi tunneliosuuden vaarallisuutta. Ehdottajalle ei ollut pälkähtänyt päähän veneilyretken aikana mahdollinen pikasulku voimalaitoksella. Pikasulku tarkoittaa käytännössä laitoksen koneistojen totaalista pysähtymistä ja koneistojen luukkujen putoamista omalla painollaan alas estäen veden virtaamisen laitoksen läpi. Kanavassa ja tunnelissa vesimassa jatkaa kulkuaan samalla vauhdilla kuin ennen pikasulkua ja koska vesireitti on tukossa, vesi nousee hyvin nopeasti laitoksella, kanavassa ja tunnelissa parikin metriä ennen tasoittumistaan. Veneilijällä on hyökyaallon harjalla taatusti tukalat ja ahtaat oltavat pilkkopimeässä tunnelissa.
Tunneliin tehdään asiantuntijoiden voimin määräaikaistarkastuksia (mm. kaikuluotaus) ja silloin laitos käy minimiteholla, jolloin virtaama on hyvin pieni eikä hyökyaaltoa synny. Olen tehnyt yhden veneretken tunnelin läpi ollessani harjoittelijana vesivoimalaitoksilla muutaman kuukauden ajan 60-luvun loppupuolella (n. 50 vuotta sitten), kuten olen joskus kirjoittanut. - Epäilen vahvasti, että Lieksaa lähinnä olevat huonekalupuusepät tulevat Pohjanmaalta Osulan purkujätteitä hakemaan. Puuta puisessa rakennuksessa toki on. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen puinen osa on rakennettu pystyhirrestä ja Lieksasta ei löydy enää montakaan sellaista rakennetta. Keskustan alueelta tiedän vain yhden toisen samaan tapaan rakennetun suuren puutalon. Pielisjärven Osuusliikkeen puinen osa valmistui vuonna 1926 ensimmäisen rakennuksen tuhouduttua tulipalossa vuonna 1925. Funkkistyylinen kivirakennus valmistui vuonna 1937 ja se otettiin käyttöön vuonna 1938 eli 80 vuotta sitten.
- Heinävaaran läpi louhitun tunnelin pituus on 465 metriä. Vesipoikkipinta-ala tunnelissa on 10 m x 10 m ja veden pinnasta tunnelin kaarevan katon ylimpään osaan on 3 m. Tunnelin keskipaikkeilla on nähtävissä katossa putken suu. 70 metrin pituinen putki ulottuu Heinävaaran laelle ja on siellä nähtävissa sähkölinjan alla muutaman kymmen metrin päässä vaaran yli kulkevasta tiestä. On mahdollista, että putki on porattu Piiroislouhen luolaston läpi vuonna 1959. Silloin luoliin pääsy oli vielä mahdollista, mutta luolastoon vievä ahdas aukko oli hankalassa jyrkkäseinäisessä paikassa ja vaikeasti havaittavissa. Lopulta kanavista louhittu louhos peitti luolan suun. Luolasto on ollut hyvä piilopaikka ja myös mahdollinen aarteiden kätköpaikka.
- Lieksankaan nimekkäimmät koodiasiantuntijat eivät ole vielä täysin pystyneet selvittämään tätä hissan kieleksi nimettyä kirjoitusta, mutta jotakin siitä on jo saatu selville. Seuraavassa vapaa suomennos.
1910-luvulla Pielisjärven Jumalanjoen laaksosta löytyi jäänteitä ennen tuntemattomasta kulttuurista. Sittemmin arkeologit ovat kaivaneet alueelta esiin ennen tuntemattoman pielisjärveläisen kylän, joka on kuulunut laakson silloiseen kukoistavaan kulttuuriin. Se on ollut historian ensimmäisiä suomalaisia kyliä ja yksi entisajan kehittyneimmistä sivilisaatioista. Arkeologisissa kaivauksissa runsas sata vuotta sitten löytyneet kirjoitus- ja helmitaulut sekä viitteet standardoituun mittajärjestelmään kertovat vilkkaasta kaupankäynnistä idän suuntaan jo 1200-luvulla.
Kyllä hissanmaikk on hyvin perillä paikkakunnan esihistoriasta! - Raotan hieman historianlehteä 350 vuoden takaa. Kirkon kalleuden ovat hyvässä tallessa eikä Kamuttaja olenniitä piilottanut. Seuraava tarina todistaa asian. Kamuttaja lienee tällä hetkellä kaukomailla luentomatkalla, joten voinen vastata hänen puolestaan.
Ensimmäinen Lieksan kirkko rakennettiin vuonna 1667. Se purettiin vuonna 1768 ja arvoesineet piilotettiin samana vuonna vainolaisten varalta Pielisjärven Heinävaaran Piiroislouhen luolastoihin. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle vuonna 1772. Kirkon aarteita ei uskallettu tuoda enää uuteen kirkkoon. Kirkko tuhoutuikin salaman iskusta vuonna 1828 ja näin kirkon mittaamattoman arvokkaat aarteet Heinävaaran uumenissa pelastuivat. Kolmas, Engelin piirtämä, kirkko valmistui vuonna 1836 ja kirkkoon hankittiin aivan uudet ja nykyaikaiset arvoesineet. Kukaan ei muistanut enää Piiroislouhen aarrekätköä. Kykyinen kirkko valmistui vuonna 1982 edellisen palaneen tilalle.
Vuonna 1768 piilotetut kirkon arvoesineet ovat edelleen Piiroislouhen luolastoissa, mutta sen sisäänkäyntiaukko täyttyi vuonna 1960 Lieksankosken voimalaitoksen louhintatöissä kymmenen metrin paksuisen louhoksen alle. Vain Kamuttaja tietää aarteiden tarkan kätköpaikan lukuisien luolien joukosta. Ne ovat edelleen hyvässä tallessa ja silloinen kirkonviinivarasto luolastossa vuodelta 1760 alkaa olla arvossaan. Tulevien vuosistaojen arkeologeille luolaston löytö tulee olemaan oikein herkkupala. - Olet oikeassa. Kaikkialle ovat ihmiset muuttaneet, kulkeutuneet tai vaeltaneet jostakin ja asettuneet asumaan. Lieksaankin. Perheitä on muodostunut ja monet suvut ovat asuneet samalla paikkakunnalla jopa satoja vuosia. Heitä voidaan kutsua alkuperäisiksi lieksalaisiksi tai pielisjärveläisiksi. Vaikka takapuolesta ei merkintöjä löydykään, dokumentit löytyvät satojen vuosien takaa kirkonkirjoista syntymäaikoineen, avioliittoineen, rötöksineen ja kuolinpäivineen. Alkuperäisten asukkaiden tiedot on todellakin nykyään helppo löytää.
- Olen tehnyt oman osuuteni mainitsemassasi asiassa jo 1970-luvulla ja jälkikasvuni ovat hoitaneet jo myös omat osuutensa.
- Korjaan: ...historiankirjoissa...
- Lieksa manitaan hisoriankirjoissa jo 1500-luvun alussa eli noin 500 vuotta sitten. 50 vuotta ei ole aika eikä mikään Lieksan tähän astiseen ikään verrattuna. Lieksa pysyy Lieksana ja lieksalaiset lieksalaisina vielä monta sataa vuotta. Nykyisiä lieksalaisia ei tietenkään ole jäljellä enää montakaan esimerkiksi sadan vuoden kuluttua. Näinhän käy kaikille paikkakunnille. Ei Lieksa ole poikkeus. Jo vuosikymmenien kuluessa tapahtuu paljon kehittymistä myös Lieksassa ja Lieksan väestössä. Ihmiset muuttavat kaupungeista toisiin, valtioista toisiin ja kansallisuuksien sekoittumista tapahtuu enenemässä määrin ja se on erittäin hyvä asia. Jo 20 vuoden päästä Lieksa on hyvin erilainen kuin nyt, mutta silti Lieksa on sittenkin Lieksa.
- Sanakirjaan piti tälläkin kerralla turvautua, koska hissan teksti on usein todella hyvin vaikeaselkoista. Hissa kykenee omalla tavallaan lyhentämään pitkänkin kirjoituksen ymmärtämättömään muotoon. Se on eräs suuren ajattelijan ja myös älykkään poliitikon ominaisuuksista. Myös lakitekstien ja erityisesti Kelan ohjeiden laatimiseen olisi hissalla mainiot edellytykset.
Suomeksi käännettynä viesti on seuraavanlainen:
"Auringon paisteella on keväällä positiivinen vaikutus ihmisen iloisuuteen".
Viestissään hissa on täysin oikeassa! - Onpa huvennut harvalukuiseksi Lieksan keskustelupalstan kirjoittajat. Lieneekö kyseessä kevätväsymys vai palstan valvojien aktiivisuus. Muutamaan päivään ei ole palstalla ollut juuri minkäänlaista toimintaa. Onhan se hyvä, että harrastetaan muutakin kuin tietokoneen ääressä istumista. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä aurinkoisella säällä. Lunta riittää Lieksassakin vielä pariksi kuukaudeksi ja lisää on luvassa. Lieksan itäisillä saloilla lumen paksuus on tällä hetkellä 140 cm.
Juuri ennustettiin, että syksyn ensilumi sataa kuuden kuukauden kuluttua eli lokakuun alussa. Kesästä taitaa tulla ennätyksellisen lyhyt!
Hyvää pääsiäistä kaikille palstan seuraajille. - Viinanläträysjutut ja Andorran seikkailut ovat Lieksan keskustelupalstalla etusijalla. Samoin Lieksan kaupungin henkilökunnan mollaaminen on valvojien mielestä palstan parasta antia jotkottelijoiden ja ruuhimiesten ohella. Kamuttajan ja minun juttumme eivät enää kelpaa palstalle. Eipä täällä juuri muita rekisteröityneitä enää ole aikoihin näkynyt. Valvojat ovat päässeet tavoitteeseensa.
- Tutkin tarkemmin Lieksan kauppalassa vaikuttaneen Erkki Lämsän ikää ja totesin, etteivät hän ja Pankakosken Erkki Lämsä ole sama henkilö. Pankakosken Erkki on syntynyt vuonna 1949 ja muualta Suomesta Lieksaan muuttanut kamreeri Erkki kymmenisen vuotta aikaisemmin. Kamreeri muutti Lieksasta 1970-luvulla Kajaaniin. Pankakosken Erkki ei ollut Lieksan yhteislyseon nimiluetteloissa.