wanha_lieksalainen
Lieksan yhteislyseo,
Joensuun lyseon lukio,
korkeakoulu,
eläkeläinen
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia109 aloitusta · 2155 kommenttia
- Sähköä toimittavan yhtiön vaihtamisen kanssa ei pidä hätiköidä. Jos kilpailuttaminen tuntuu ajankohtaiselta esimerkiksi nykyisen määräaikaisen sähkösopimuksen päättyessä, kannattaa hintoja tutkia rauhassa Energiaviraston tai tunnetuimpien sähköyhtiöiden ylläpitämiltä sivustoilta.
Pitää myös tietää nykyinen käytössä oleva tariffi ja vuotuinen sähkönkulutus laskelmia varten.
Kilpailutus kustannusten takia tulee kyseeseen vain täysin sähköllä lämpiävien omakotitalojen kohdalla, jossa kulutus voi olla 15 000 – 30 000 kWh.
Kerros- ja rivitaloasunnoissa sähkönkäyttö on vähäistä, ellei huoneiston lämmitysmuoto ole oma sähkö. Kilpailutettava osuus on silloin vain muutamia tuhansia kilowattitunteja, joten mahdollinen säästö jää parhaimmillaankin muutamaan kymppiin. Onhan se kymppikin rahaa.
Sopimus on yleensä kaksivuotinen, mutta ehdoissa saattaa olla odotettavissa hinnanmuutoksia jo kesken kauden. Tekstit pitää lukea tarkkaan ennen lopullista sopimista.
Tietenkin kilpailutukseen voi olla muitakin syitä kuin raha. Eräs on ekologisuus. Tarjolla on tavallisen sähkön lisäksi tuulisähköä ja vesisähköä.
Joskus oli aprillipilana myynnissä pistorasioihin liitettäviä ydinsähkösuodattimia jos ei halunnut asuntoonsa ollenkaan atomisähköä. - EU+kielsi+hehkulamppujen+myynnin+1.9.2012+alkaen+energiatehottomuuden+takia.+Kuten+Katuvankka+kirjoitti,+hehkulamput+tuottavat+enemmän+lämpöä+(yli+95%)+kuin+valoa.+
- Lieksa-Pielisjärveltä on muuttanut tai poistunut vuosien 1960 - 2017 välillä 15 000 henkeä.
- Tarjoukseen oli laskettu kaksi kaivoa. Kertoivat, ettei yksi kaivo riitä koko huushollin lämmitykseen. Yhdellä kaivolla hinta olisi ollut noin 15 000 euroa.
- Tuollaiset lisäverbit ovat yleisiä meidän pielisjärveläisessä murteessamme. Sillä lisätään tapahtuman kuvaavuutta. Esimerkkeinä ”muata rellotti”, ”muata horotti”, ”naarroo kutkatti”, naarroo virnotti”, ”juosta pintteli”, ”itkkee tihrusti”, ”kulukkee viäkelti”, ”hypätä rojjaatti”, ”kuattuu keiskahti” jne.
- Todellakin - ruskeankellertäväkantinen Yliopiston almanakka ("annakka") kertoi vuosittain Suomessa pidettävien markkinoiden ajankohdat. Almanakka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1705 ja se ilmestyy edelleenkin. Se on hyvin monipuolinen kansalaisen tietolähde juhlapäivineen, planeettojen liikkeineen, säätaulukkoineen aiemmilta vuosilta jne.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/julkaisut/yliopiston-almanakka.html - Taikureita tosiaan! Lehmänkanttura tekee sukupuolenvaihdoksen viimeisenä elinpäivänään ja muuttuu kuin taikaiskusta häräksi. Moni kanien kanssa temppuileva silinteripäinen oikea taikuri olisi ihmeissään tällaisista tempuista.
- Tätäkin termiä on tutkittu ja selvitetty. Lisätietoa asiaa miettivälle Katuvankalle löytyy Googlesta:
Olla härillään – muodon, merkityksen ja käytön vaihtelua
Pirkko Muikku-Werner - Määritelmä lienee seuraavanlainen. Täysi-ikäisen nautaeläimen, lehmän ja sonnin lihaa sanotaan raavaanlihaksi eli ruavaslihaksi.
Nuoresta, alle 80-kiloisesta naudasta saatavaa lihaa kutsutaan vasikanlihaksi.
Kuohitusta sonnista käytetään nimitystä härkä. Suomessa on kaupoissa myynnissä kotimaista häränfilettä, vaikka käytännössä kaikki urospuoliset teuraseläimet ovat Suomessa sonneja. Suomessa kun sonneja ei kuohita niinkuin muualla maailmalla.
Suomessa häränlihaa on siis tarjolla kaupoissa tai ravintoloissa. Kyllä se liha on kuitenkin joko sonnia tai lehmänlihaa. Nimi härkä myy paremmin ravintoloiden pihveinä kuin sonnipihvi tai lehmänlihapihvi! - Murresanojen tai yleensä vanhojen sanojen merkityksistä ei kannata alkaa kiistellä. Samalla sanalla voi olla eri merkityksiä eri puolilla Suomea. Myös sanojen merkitykset ovat käytössä muuttuneet vuosikymmenien tai satojen vuosien kuluessa. Monet murresanat on otettu myöhemmin myös uusiokäyttöön ja aivan eri asioita kuvaamaan kuin mitkä niillä on joskus muinoin ollut.
- Joskus sanottiin kotieläimestä kun se oli veltonsorttinen, että "onpas se tuas liähkä". Tälläinen mielikuva on minulle jäänyt muistiin. Tosin muistiin ei ole aina luottamista tai olen ymmärtänyt tuolloin ilmaisun väärin.
- Veltto, vetelä, saamaton, jne.
- En halua valvottaa teitä koko yötä miettimässä ”hurjan hankaamista”. Selitän vastauksen esimerkin avulla. Kun lapsena leikit menivät pirtissä joskus iltaisin hyvin villeiksi tai jopa tuhmanpuoleisiksi, vanhemmat totesivat touhusta, että "jopas se nyt tuas hurja hankovvaa". Se oli ikään kuin ensimmäinen varoitus. Se yleensä tehosi ja tilanne rauhoittui.
- Mitäs tarkoitettiin ilmauksella kun ennen muinoin sanottiin: "jopas se nyt tuas hurja hankovvaa".
- Pieni muistijälki aivoihini oli tarttunut jostakin 50-luvun alun keskusteluista vanhan mummoni kanssa. Hän hallitsi murteen puhumisen ja oli hyvä opettajani.
- Et ole sen enempää eksyksissä kuin minäkään. Ensimmäisenä sanasta vuallaatu tuli mieleeni, että ihminen kävi vaaitsemassa eli punnitsemassa itsenä. "Hiän vuallaatu joka uamu". Hyvin johdattelit.
Kuitenkin Kamuttajan arvuuttelema sana voi tarkoittaakin ihan jotakin muuta. Minä jäin harhailemaan tuohon kaksisuuntaisuuteen eikä muita ajatuksia enää löydy. - Saatat olla hyvinkin oikeassa. Mieleeni tuli jonkinlaista edestakaista toimintaa ja arvelin se olevan vaikkapa kävelyä, mutta saattaahan se olla mielipiteen muuttamista suuntaan ja toiseen.
Suattaapi olla että on, vuan suattaapi olla, että ei oukkaa. En ou puolesta enkä vastaan, vuan pikemminnii päen vaston." - Pitää tietenkin olla edestakaisin...
- Nyt on hyvin hämärä epämääräinen jälki korvienvälitiedostossa, että ihminen vuallaatu kun se muinoin kuljeksi edestakaksin menetetyillä Karjalan mailla.
- Hyvin kuvailit pinttelijän!