Vapaa kuvaus

Villi ja vapaa seikkailija.

Harrastuksina tieteet, shakin pelaaminen, väittely ja treenaaminen (CrossFit ja potkunyrkkeily)

Aloituksia

6

Kommenttia

6596

  1. " Vielä toistsiseksi se on liikkumisvälineiden osalta polttomoottoriauto, koska käytetytkin sähköautot ovat törkeän kalliita"

    Onneksi ajan myötä, hyvistäkin sähköautoista tulee järkevän hintaisia käytettyinä. Tässä suurena syynä on että sähköautot on toistaiseksi ollut melko pienen skaalan käytössä.

    "huokeimmat niistä ovat järjestään jo aika huonossa kunnossa, akkukapasiteetista jäljellä ehkä reilu puolet."

    Akkukapasiteettia voit odottaa n. 20 vuotta vanhassa sähköautossa olevan vielä vähintään 80% alkuperäisestä. :)
    Se mistä tosin huokeampien hinnat tulee niin huokeiksi on että yleensä muuten huonokuntoisemmista autoista pyydetään tietenkin vähemmän.

    "Ei tavisduunarilla sellaisiin varaa ole, ja elämäkin muuttuisi hankalammaksi kun aina pitäisi miettiä joka ajorupeama sen mukaan missä saa ladattua ja kuinka kauan se vie."

    Tähän auttaa lähinnä sähköautojen yleistyminen, ei bensa-asemiakaan ollut joka paikassa silloin kun autoilu lähti yleistymään.

    Toisaalta ainakin jonkinlainen sähköverkko kattaa jo oikeastaan koko Suomen joten vaatii vähemmän töitä rakentaa se ylimääräinen infrastruktuuri ettei tarvitse enää paljon miettiä kun kaikkialla voi ladata :)

    "Jos Suomi haluaa olla joku esimerkki kunnianhimoisine päästövähennystavoitteineen, niin eikö sen pitäisi silloin reilulla kädellä tukea sähköautojen hankintaa?"

    Samaa mieltä :)

    "Toisaalta, uusiin autoihin ne tuet vain tulisivat, ja koska minulla ei kuitenkaan ikinä ole uuteen auuoon varaa, niin parempi vaan että tuet loppuvat. Sehän oli suoraa varansiirtoa rikkaille."

    Ei olisi kyse vain "varainsiirrosta" (yleensä rikkaammilla ei ole niin paljon väliä hinnasta ostaako sähkö- vai normaaliauton) , vaan se tarkoittaa enemmän sähköautoja sekä ensiomistajille että käytettyinäkin :)
  2. " Olen flättäri ja kohtaan hyvin voimalasta vastustusta. Palloteoreetikot väittävät että kaikessa ammunnassa otetaan huomioon ja lasketaan Maapallon pyöriminen. Omien kokemuksieni mukaan näin ei ole. Mikä on asiantuntijoiden kanta tähän?"

    Parin kilometrin etäisyydellä (siis oikeastaan aseet joita yksi henkilö voi kantaa joissa ei ole ohjaussysteemeitä) ei yleensä tarvitse ottaa huomioon koska se on niin pieni vaikutus vaikka ampuisi päiväntasaajalta suoraan pohjoiseen tai etelään.

    Sitten kun puhutaan kehittyneemmistä tykistölaitteista missä kantama saattaa olla jopa n. 40km (GC-45 pitennetyn matkan ammuksilla), alkaa tämä olla jo tarpeeksi merkittävä että kannattaa se huomioida erityisesti jos suunta on suoraan etelään tai pohjoiseen.

    Mutta käsiaseilla ampuessa normaaleilla etäisyyksillä ei ole syytä ottaa Coriolis-efektiä huomioon.

    "Ammunta kohteessa jossa Maa pyörii 950 km/. Etäisyys maalista n. 2,5 km ja luodin lentoaika 3 sek. Ampumasuunta 175 astetta ja tuuli 12 m/sek lounaasta.
    Aikaa laskennalle max 5 sek."

    Tästä puuttuisi muuten (jos joku tahtoisi laskea) että mikä on maan pyörimisnopeus kohteen luona jos tahtoisit edes tylsyyttäsi laskea miten monen millimetrin vaikutus siitä tulisi.

    Coriolis-efekti tulee siitä että koska pallo pyörii akselinsa ympäri samaa nopeutta (asteita per tunti) jokaisella leveysasteella, eri leveysasteilla ympyrän piiri on eri, eli jos ammut paikassa jossa on 950km/h pyörimisnopeus kohteeseen jonka pyörimisnopeus on 949.5km/h, on siinä pieni (normaalisti huomaamaton) ero mihin luoti päätyy koska se jatkaa liikettään samalla liikevoimalla kunnes hidastuu ilmanvastuksesta liikaa.
  3. Kun antaa nopeuden yhtenä impulssina (siis yhtenä hetkenä nopeus on nolla, seuraavana maksiminopeus) on paljon helpompaa laskea fysiikassa miten jokin käyttäytyy verrattuna siihen että laskettaisiin ottaen kaikki muuttujat huomioon esim. miten kauan pitää kiihdyttää.

    Tämän vuoksi esim. luodin käyttäytymisen tai teoreettisen pakonopeuden laskeminen on verrattain helppoa vaikka sillä ei ole juuri mitään sen kanssa miten raketit toimivat.

    Vastataan samalla seuraavaan:
    "Miksi sen tikapuiden yläpään pitäisi olla kuussa kiinni? "

    Niin naurettava kuin se tikapuu idea onkin, olisi vielä huonompi idea laittaa se kiinni maahan:
    Se kohta maassa josta suoraan ylöspäin menemällä pääsisi kuuhun liikkuu n. 390-450m/s kiitos maapallon pyörimisen, eli vähän äänennopeutta nopeammin.. Onnea tekemään maan puolelle kiinnikettä joka liikkuisi tällä nopeudella ja olisi silti vakaa.

    "Eikö tikapuiden pidä olla kiinni maassa ,jotta keskipakovoima ei heitä niitä avaruuteen"

    Keskipakoisvoima ei ole oikea voima vaan laskennallinen ilmiö joka helpottaa nopeusvektorilaskuja joissain tapauksissa. Tässä tapauksessa ei keskipakoisvoimalla ole vaikutusta koska oletetaan että ne ovat kiinni jommalla kummalla puolella vakaaseen (paljon painavampaan) objektiin.

    " Sopivan pituiset tikapuut pysyvät itsestään pystyssä"

    Veikkaan että viittanet ns. teoreettiseen avaruushissiin jossa olisi tarpeeksi kaukana vastapainoasemana esim. raskas meteoriitti jossa moottorit kiinni nopeuden hallitsemiseen? Tällöin jeps, se pysyy ylhäällä mutta ei itsessään. Vaan se "roikkuu" vastapainossa joten koko avaruushissi tai tikapuut joutuisi kestämään oman painonsa hajoamatta, yksikin katkos niin irtonainen osio putoaa takaisin maahan.

    " ja niillä voi lingota kiipeilijän vaikka kuukuhun"

    Ei voi, koska liike-energiaa sinulle ei tule lisää kiipeämällä, jos päästät irti, putoat vain suoraan alas (kunnes ilmanvastus alkaa vaikuttamaan sinuun)

    Hauska artikkeli jos vähän vastaava kiinnostaa sinua, entinen NASA:n robotiikka-insinööri alkoi tehdä hauskoja "What-if"-laskelmia esim. miten helppoa olisi päästä kuusta takaisin maahan liukutankoa pitkin.

    https://what-if.xkcd.com/157/