Oudoksuva
Villi ja vapaa seikkailija.
Harrastuksina tieteet, shakin pelaaminen, väittely ja treenaaminen (CrossFit ja potkunyrkkeily)
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia6 aloitusta · 6616 kommenttia
- "Muinaista teknologiaa etelämantereella
Nasa kovin vaitonainen."
Pari syytä tähän on mm. että NASA ei liity mitenkään etelämantereeseen tai maapallon tutkimiseen (NASA on siis USA:n *avaruus*-ohjelma, ei etelämantere-ohjelma) ja ettei toistaiseksi ole löytynyt mitään muuta teknologiaa kuin mitä ihmiset ovat sinne itse roudanneet. - "Teet sen virheen että oletat suuren tiheyden materiaalin olevan parempaa kuin vähemmän tiheän, siinä olet väärässä."
Sekoitat tässä pelkästään tiheyden, ja vahvuus per paino.
Koska rajoitteena vauhtipyörissä tulee lähes aina siitä miten paljon kestää että vauhtipyörä hajoaa / räjähtää keskipakoisvoimista (oletetaan että on tarpeeksi hyvä laakeri ettei tästä tule ongelmia) joka nousee dramaattisesti pyörimisnopeuden mukana...
Jos sinulla on kaksi samanlaista vauhtipyörää, voit verrata miten eri ominaisuudet vaikuttavat sen energiakapasiteettiin, jos oletetaan että muut muuttujat pysyvät samana:
A) Suurempi massa vs. pienempi massa --> Suurempimassainen ei tarvitse yhtä nopeaa pyörimisnopeutta säilöäkseen saman määrän energiaa (hitaampi pyörimisnopeus per säilötty energia sekä vähentää riskiä hajoamiseen että vähentää hävikkiä esim. kitkaan)
B) Suurempi vetolujuus vs. pienempi vetolujuus --> Suuremman vetolujuuden omaava aine kykenee suurempaan pyörimisnopeuteen, eli suurempi energiakapasiteetti
On totta että hiilikuitu kykenee pyörimään hyvin nopeasti ennen kuin hajoaa ja on verrattain kevyt verrattuna esim. teräkseen (huomattava etu siis F1-autoissa joissa on painorajoitukset ja kilpa-ajossa parempi on mahdollisimman kevyt). Jos jostain syystä tahtoisit rakentaa maalle enemmän energiaa säästävän järjestelmän, ei ole mitään syytä yrittää mennä kevyempään kun helposti voit samalla hinnalla tehdä kymmeniä (tai satoja) teräksestä tehtyjä vauhtipyöriä.
Toisaalta kuten jälkimmäisessä viestissä mainitaan, vauhtipyörit eivät ole erityisen hyvä tapa säilöä energiaa, myös koska kiitos kitkan, pitempiaikainen säilytys ei ole järkevää hävikin vuoksi verrattuna esim. siihen että vain pumpataan vettä ylemmälle tasolle ja tarpeen vaatiessa avataan portit niin että vesi pääsee virtaamaan turbiinin lävitse. - Ja vielä tähän vastaukseksi...
Tietenkin on valmiita vermeitä.
Toisaalta, Raspberry Pi maksaa n. 65 euroa (ilman levyjä) siinä missä esim. kotiserverini (Synologyn vanhempi parempi malli) maksoi n. 700 euroa.
Onko Synology parempi, nopeampi ja vaatii vähemmän konffausta? Tietenkin on.
Olisiko Raspberry Pi tarpeeksi tehokas suurimpaan osaan käyttöä? Kyllä on.
Tai esimerkiksi TV-boksina. 65 euron Raspberry Pi kykenee 2x 4k@60Hz näyttöön HDMI:n kautta.
Käytän tällä hetkellä TV:boksina n. 215 euroa maksavaa Nvidia Shield TV Pro:ta.
Onko Shield TV Pro kätevämpi käyttää? Jep, vaatii vähemmän konffaamista koska suunniteltu juuri käyttötarkoitusta varten.
Onko Raspberry Pi tehokkaampi ja toimisi hyvin jos sen asentaa kunnolla? Kyllä on myös :)
Eli tietenkin on korvikkeita Raspberry Pi:lle jotka toimivat todella hyvin tarkoitukseensa.
Raspberry Pi tosin on hyvin halpa ja monikäyttöinen laite jolla saa korvattua useamman eri laitteen tahtoessaan.
Tietenkin parempi vielä jos on kiinnostunut konffaamisesta koska se on yksi suuremmista asioista mitä voi tehdä Raspberry:llä. :) - "henkilöt jotka käyttävät tornikonetta tai kannettavaa. Sen sijaan tuo vaikuttaa olevan lähinnä geekien tavaraa taipuen aika moneen erityiskohteeseen / käyttöön."
Lisäisin ehkä tähän listaan vähemmän teknisenä vaihtoena mahdollisuuden käyttää sitä esim. tehokkaana striimaus-boksina kun sen laittaa kiinni TV:hen.
Itsellä esim. on käytössä tällä hetkellä Nvidia Shield TV Pro, mutta ellei siitä tule myöhemmin päivitettyä versiota saattaa olla että tulen vaihtamaan sen vaikka Raspberry Pi:llä :)
"Tuo reitititmen jatkeena (vai edellä, verkon ja reitittimen välissä)"
Verkon ja reitittimen välissä luonnollisesti, jotta kaikki sisäverkkoosi tuleva data menee sen kautta.
"palomuurikäyttö voisi olla kiinnostavaa, mikäli sillä saisi todellista lisäturvaa"
Sillä saa ehdottomasti lisäturvaa, mutta toisaalta siinä vaiheessa kun alat stressaamaan tietoturvasta, sinulla on varmaan pienen yrityksen tietoverkkoa vastaava järjestelmä kotona ja yleensä ammattilaistason (tai prosumer) reitittimet pystyvät myös hoitamaan filtteröinnin lähestulkoon yhtä hyvin.
"lisäksi ilman, että riskeeraa aiheuttaa 3-play-netilleen toimintaongelmia. "
Öhh, mitä? Niin kauan kuin et ole tehnyt mitään harvinaisen tyhmää (kuten esim. asentanut siihen joltain oudolta sivustolta saamasi käyttiksen joka sisältää troijalaisen, ei siitä tule vastaavaa ylimääräistä riskiä.
"Itse en konfausta sen enempi hallitse, eli siihen tulisi olla jokin selkeä step by step-aapinen."
Näitä step-by-step oppaita löytyy netistä mikäli kiinnostaa :)
"Omalla kohdalla luokittelen langattomat verkot yhdeksi tietoturvan heikoksi lenkiksi. Mitä enempi IoT-laitteita käytössä, sitä ontuvampi yksityisyys ja tietoturva."
Tuntuu tässä että sekoitat ihan kokonaan langattomat verkot (joissa nykyisin on hyvin vahva suojaus, erityisesti jos sekä reititin että laite tukee uusimpia salausstandardeja ja poistat käytöstä esim WPS:n) ja IoT:n (IoT viittaa esim. älylamppuihin, äly-kaiuttimiin, pesukoneeseen jonka saa kiinni verkkoon).
Se ongelma IoT:ssähän on lähinnä että suuri osa "älylaitteista" (ei siis puhuta esim. tietokoneista tai puhelimista) ei tue esim. modernia WPA3-salausteknologiaa vaan jos tukee jotain salausta (suuri osa ei tue) niin sitten vain hyvin heikkoja vanhempia standardeja kuten WEP jotka saa auki melko helposti.
Tietenkin jos on vähän fiksumpi käyttäjä, riskit omaan verkkoonsa saa vältettyä joko:
A) Ostamalla laatua ja jos on IoT-laite, pitää tukea kehittynyttä salausteknologiaa (yleensä tietenkin nämä maksavat enemmän kuin kiinanihmeet jostain aliexpressistä)
B) Tekemällä IoT-laitteille kokonaan oman ja erillisen verkon josta ei ole pääsyä sisäverkkoosi (Vaatii tosin mahdollisesti vähän konffausta ja hyvän reitittimen)
Näistä Hyppönenkin puhuu artikkelissa jonka lähetit. Ei siis mitään tekemistä langattomien verkkojen käyttämisen kanssa. (Mutta jos käytät langatonta verkkoa, suosittelen että tarkistat reitittimen asetuksista että on päällä vähintään WPA2, joskin parempi olisi jos on WPA3 jolloin jokaisella eri laitteella on erillinen ja uniikki salausavain) - Miten tämä mainitsemasi "kyseenalaistus" tapahtuu, silloin kun James Webb:in näkemät vanhemmat järjestelmät viittaavat juuri Big Bang-teoriaan, mutta vain että ikää universumilla olisi kaksi kertaa enemmän?
Tämä enemmän vaikuttaisi että löydöt tukevat BB:tä, mutta että on mahdollisuus että iän määritys saattaa ajan myötä tarkentua vielä ennestään kun saadaan lisää tietoa. . - "En ole laskenut. Siksi arvioinkin, että operaatiossa menisi todennäköisesti vähintään muutaman vuosikymmenen ajan."
Saatat joutua kertomaan tämän arvion muutamalla miljardilla päästäksesi lähemmäksi realistista. - "Sähköä pitäisi saada säilöttyä kulutuspiikkejä varten ja yksi tapa olisi varastoida energiaa huima- eli vauhtipyöriin."
Harmi vaan että vaikka vauhtipyörään saa varastoitua energiaa, se määrä ei ole kovinkaan suuri kun puhutaan sähköverkon tasosta.
Erityisesti kun verrokkina on esim. painovoima-pohjaiset missä voi helpommin säilöä energiaa esim. pumppaamalla suuri määrä vettä korkeammalle. Sivuvaikutuksenä tällä myös pienempi vaara jos tulee esim. pieni vuoto tai naarmu, eikä se räjähdä palasiksi toisin kuin vauhtipyörä.
"Metallit ovat tietenkin raskaana hyviä ja stabiileja vauhtipyöriksi,"
Metallit ovat tällä hetkellä ainoita järkeviä vaihtoehtoja materiaaliksi, sillä ne ovat sekä tarpeeksi lujia vetovoimakkuudessaan (keskipakoisvoimat kasvavat nopeasti HYVIN korkeiksi) että ovat raskaita tiiviinä.
"Betonikin tuottaa ilmastopäästöjä."
Betoni ei kelpaa, koska siinä on hyvin matala vetolujuus, eli reunat hajoaisivat nopeasti.
Betoni kelpaa lähinnä projekteihin joissa tarvitaan lujuutta puristusta varten, esim. rakennuksia tehdessä.
"Soraa on, muttei sitäkään rajattomasti. Vettä kyllä piisaa."
Kun olet rakentamassa vauhtipyörää, se viimeinen mitä et missään nimessä tahtoisi on että materiaali voi vapaasti liikkua. Tämä saattaa "parhaimmillaan" vain että pudottaa tehokkuuden matalaksi koska sisäinen turbulenssi joka johtuu että vesi pystyy liikkumaan suhteessa vauhtipyörään, mutta pahimmillaan voi aiheuttaa epätasapainon joka hajottaa koko vauhtipyörän sen kiihtyessä tai hidastuessa.
"Vaan jos sylinterin mallisen kotelon täyttää vedellä, niin eihän se sellaisenaan toimi, koska vesi jatkaa kiertämistä, vaikka akseli jarruttaisikin. Jonkunlainen seinämä siis tarvitaan rakenteen sisälle."
Teoriassa pintakitka auttaa että ennemmin tai myöhemmin nopeus tasaantuu erityisesti jos rakennat tyyliin Tesla-turbiinin, mutta toisaalta ne metallilevyt itsessään ovat jo parempia vauhtipyöräksi kuin se pieni määrä vettä.
"Tasapainottaminen on oma haasteensa. Jos seinämiä saisi liikuteltua, niin ehkä niitä voisi käyttää hyväksi."
Se paras tapa korjata ongelmat on rakentaa vauhtipyörä kokonaan kiinteästä, raskaasta ja suuren vetolujuuden omaavasta materiaalista niin sekä tasapainotus saadaan kuntoon että ei menetetä tehokkuutta turhaksi kuumuudeksi siinä kun aine liikkuu suhteessa säiliöön.
"Jäätymisongelma on tietenkin ratkaistava myös."
Se huvittavin juttu tässä on että jää olisi todella paljon parempi vaihtoehto vauhtipyörän materiaaliksi kuin vesi, toisaalta sekin on liian heikkoa ja kevyttä. - Eli kun ei ole tarpeeksi lähteitä jotka puhuisivat Ukrainaa vastaan, piti avaajan keksiä joku ihmeen "Pentagonin tekoäly" vaikka tekoälyt eivät kykene antamaan vastaavista asioista hyödyllistä mielipidettä?
Kannattaa mennä takaisin tutustumaan siihen miten eri tekoälymallit toimivat ja mitkä on niiden vahvuuksia (ja heikkouksia) :) - Juuri tämä.
Vielä vastaukseksi avauksessa kysyttyihin:
"niin onko ihan väärin käyttää sitä backup-levynä?"
On, koska turhaan teet koneesta paljon huonomman ja hitaamman käyttää. Kannattaa laittaa ohjelmat ja Windows SSD:lle ja sitten suuremmat tiedostot ja backup kovalevyille.
"Nopeus menee hukkaan, mutta vastaavasti ei luulisi vikaantuvan herkästi kun levylle ei jatkuvasti kirjoiteta (verrattuna Windows-käyttislevyyn)?"
Vikaantuminen ei ole pitkään aikaan ollut ongelma, mutta jos välttämättä tahdot ja pelkäät sitä kulutusta voit siirtää Swap-tiedoston kovalevylle Windowsissa.
Modernimmat SSD:t tosin kestävät ihan hyvin, erityisesti isompikokoiset eivätkä ne hajoa yllättäen (siis ilman varoitusta) toisin kuin kovalevyt - Vähän vanha vastaus, mutta...
"Tuotantoprosessia 4nm:lle tarjoavia yrityksiä ei kovin montaa maailmalta löydy ja tehtaan pystyttäminen on niin kallista, ettei taida olla kuin Intelillä varaa omaan tehtaaseen."
Henkilö varmaan tarkoitti TSMC ja Samsung jotka ovat käsittääkseni tällä hetkellä ainoat jotka tähän kykenevät. Intel valitettavasti on tällä hetkellä lähinnä jahtaamassa näitä kahta edellistä perässään tuotantoteknologian kannalta. Mutta jos menee hyvin, pian Intelikin saa vastaavia (ja parempiakin) prosesseja tehtyä.
Mutta se pääpointti että jopa jos Venäjä onnistuisi suunnittelemaan 4nm prosessorin, vaatisi se Korealaisen tai Taiwanilaisen firman tekemään sen sirun jota ei näillä näkymin ole tapahtumassa. - Avaaja: Ainakin TDP:ltään tuntuu kyseinen cooleri olevan ihan ok niin kauan kuin et aio tehdä mitään ylikellotusta.
Toisaalta, melko usein jos kärsivällisyys riittää, niin voit kokeilla vähentää myös prosessorin volttimääriä ("undervolting" jos tahdot etsiä oppaan netistä) jolloin usein saat oikeastaan saman tehon mutta pienemmällä virrankulutuksella (ja lämmöllä). - Corsairin AX1200 on manuaalien ja testien mukaan ihan 1200W:n ulostulovirtaan kykenevä.
Siitä siis se nimikin tulee.
https://www.techpowerup.com/review/corsair-ax1200i/2.html
Saattaa olla tosin että on olemassa jotain Aliexpressistä tai Temusta ostettuja brändittömiä kiinanihmeitä joissa nimi on suunniteltu harhaanjohtamaan ihmisiä ulostulovirrasta kuten kuvailit :) - Avaajalle:
Vaikka moni käyttää sitä harrastuskäyttöön, pari yleistä käyttötarkoitusta halvalla tietokoneella on mm. seuraaviin se on yleensä halvempi kuin varta vasten tarkoitukseen suunnitellut samantasoiset laitteet:
* Kotiserveriksi (jotta pääset käsiin dataan, USB-tulostimeen jne. mistä vaan kotona)
* Palomuurina / reitittimenä jota voi konffata enemmän (esim. jos tahdot että perheen nuoremmilta katkeaa nettiyhteys yhdeltätoista illalla)
* Mediatoistolaitteena kiinni TV:ssä - Parempi paikka tarkistaa olisi kuvatodisteiden perusteella puolueettomasta lähteestä, esim. https://www.oryxspioenkop.com/2022/02/attack-on-europe-documenting-ukrainian.html
Toisaalta melko kätevä "nyrkkisääntö" on että kumpikin puoli tulee aina julkisesti yliarvioimaan toisen puolen menetykset ja aliarvioimaan vastapuolen.
Joten todellisuus on melko varmasti jossain niiden kahden luvun välillä.
Toisaalta, vaikka Ukrainakin on jonkin verran ylilaskenut vastapuolen tuhoutuneita, ei onneksi ollut ihan samaa tasoa kuin Venäjän julkaisut esim. siitä että ne ovat tuhonneet kaikki Ukrainalla olleet HIMARSit jo kolmeen kertaan pari viikkoa siitä kun ne tulivat käyttöön. - "Miksi jankkaat, ettei voi toistua?"
Lukutaitosi taitaa olla vähän heikko, sillä pointtini oli se, että todistettavasti ei ole ollut ensimmäistäkään maailmanlaajuista vedenpaisumusta :) - Noi kaksi termiä pitäisi suomentaa "elektroninen" ja "sähköinen" sillä ne merkitsevät eri asioita.
Toisaalta jopa elektroniikka oli kehittyneempää kuin mitä usein ihmiset ajattelivat sata vuotta sitten. Esimerkiksi elektroniputket voivat tehdä saman työn kuin transistorit, paitsi vähemmän energiatehokkaasti.
(Joskin, niissä on kyllä myös pari etuakin, esim. ne kestävät ylivirtaa paljon paremmin kuin moderni elektroniikka. Toisaalta voit suunnitella piirin suojauksella joka hoitaa saman asian joten...) - Siis mikä keksittiin?
Ei kukaan ole väittänyt että ydinaseissa olisi ollut tai tarvittu ainoatakaan transistoria tai LED-lamppua, joskin saattaa olla että esim. indikaattorilamppuja löytyy.
Vähän sama juttu kun jos tahtoisit rakentaa itse mahdollisimman yksinkertaisen sähköpotkulaudan, et tarvitse mitään kehittyneempää elektroniikkaa kuten led-lamppuja tai transistoreita.
Joskin yllä olevaan kommenttiin (akku + sähkömoottori) lisäisin kyllä yksinkertaisen sähköpiirin jolla saa kontrolloitua pyörimisnopeutta. Toisaalta sitäkään ei välttämättä tarvita heikommissa (ja vanhemmissa) moottoreissa - Ilmeisesti avaaja ei tunne lääketiedettä juuri lainkaan, ne "metrin pituiset veritulpat" eivät pysty syntymään koska jo pienempikin hyytymä haittaa verenkiertoa ja siten suuremman hyytymän syntyä.
Toisaalta mitä muutakaan voisi odottaa rokote-kammoiselta :) - "Ei pihahdustakaan laatumedioissa.....
Arvaat varmaan itsekin miksi."
Jep, laatumedioillahan on vastuu että jos he kertoisivat mielikuvituksen tuotoista "uutisina" heillä olisi vastuu väärän tiedon julkaisusta. - "Voiko tuo olla totta?"
Voi olla eikä fysiikassa ole mitään mikä kieltäisi sen.
Valonnopeus on "raja" lähinnä verrattuna vieressä oleviin kohteisiin ja niiden liikkeeseen.