Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

0

Kommenttia

61

  1. Katkeamissyistä ei minulla ole tutkittua tietoa, mutta muutaman vuoden kesäleirikokemuksella ja kun kuitu on ollut noin viikon metsässä kerrallaan. Tekijät eivät tietenkään ole jättäneet puumerkkiään tekemisistä joten arvaukseni jäljistä päätellen ovat: Karhu, Hirvi ja Alamäkipyöräilijä.
  2. Kysymyksesi piti lukea useaan kertaan selvittääkseni, mitä todella halusitkaan kysyä. Vastaukseksi joutuu hieman selittämään, joten jos jaksaisit lukea tämän kokonaan. Anteeksi jo ennakkon mahdolliset "kirotusvirhkeet".
    Aina kun ohjausjärjestelmä on langatonta muotoa, sisältää se lähettimen ja vastaanottimen. Siirtotapa voi olla sitten esimerkiksi infrapuna, ultraääni tai radiotaajuuksia apuna käyttäen. Kahta ensimmäistä on muunmuassa käytetty televisioitten ohjauksessa. Lennokki ja helikopterikäytössä on ollut infrapuna ohjaimia, mutta niiden kantama on luokkaa noin 10m joten ei voida puhua edes kunnollisesta puistolaitteista.
    Radiolaitteet ovat siis oikeastaan ne lennokkikäytössä tarvittavat ohjauslaitteen joiden monipuolisuuden ratkaisee käytettävissä olevien kanavien määrä. Tässä tapauksessa ei tarkoiteta radiotaajuuksien lukumäärää vaan laitteen ohjaintoimintojen määrää. Minimi omastamielestäni on kaksi, jolloin saadaan sivu- ja korkeusperäsimellä riittävät ohjaustoiminnot aikaiseksi. On lennokkia lennätetty joskus yhdelläkin kanavalla, mutta silloin lennättäjä on pitänyt olla "ammattimies" joka on osannut säätää lennokkinsa lentämään juuri oikealla tavalla. Siis kahdella kanavalla ei tietenkään saada aikaiseksi moottorin säätöä vaan moottori käy kokoajan täysillä. Usein myös kiinteällä kurkulla jossa ei olekkaan muuta kuin seoksensäätöön neulaventtiili. Ohjauslaitteet kannattaa ostaa erillisenä pakettina sillä niitä ei välttämättä tarvita kuin yhdet. Vastaanottimia tietenkin voi olla useampikin sillä niiden paino voi olla merkittävä tekiä lennokin painossa ja vastaanottimessa saa olla vähemmän kanavia kuin lähettimessä jos lennokkissa ei käytetä kuin esimerkiksi kolmeakanavaa. Servo on se ohjauslaitteen viimeinen osa joka toteuttaa varsinaisen ohjausliikkeen. Niitä joutuu pakostakin hankkimaan useitakin kun millään yleisservolla ei pystytä toteuttamaan kaikentyyppisiä liikeitä. Johonkin kohteeseen tarvitaan "kauhiavoima" toisaalle untuvankeveys joita ei tietenkään saada samasta paketista.
    Toivottavasti tuo hiukan selvensi ja ehkä sait vihjeen kysymyksesi vastaukseksi.
  3. Voisi oikeastaan sanoa: kaapeli, vaijeri, infrapuna, ultraääni ja radio. Kaikkia edellisiä voidaan käyttää "kaukoohjaukseen", tuon vuoksi tarkennuksena kyseisestä kaaran yhteydessä puhutaan RADIOohjaus. Katselin saman toimittajan radiolaitteet tuoteryhmää ja vaikutti ettei radiolaitteen (lähetin + vastaanotin) mukana tule servoja. Tähän on oikeastaan järkevä selityskin. Samalla laitteella voidaan ajaa useankokoista autoa ja siksi ei ole "yleissopivaa" servoa. Servo on se ohjauksen viimmeinen "aktiivinen" osa joka suorittaa sen ohjausliikkeen. Auton ajamiseen kannatta valita rattiradio. Kaksi tai kolmekanavainen. Tuolla tarkoitetaan ohjausliikeiden lukumäärää. Esimerkiksi 1=kääntö vasen/oikea, 2=kaasu, 3=(seos, vaihteet, jarru, jne). Ennenkuin ostat kyseisen auton kannatta hakea paikkakunnalta kerho tai harrasta joka vois opastaan alkuunpääsemisessä. Polttomoottorit ovat nimittäin uutena hiukan niipukkaita lähtemään käyntiin. Sisäänajon jälkeen ne toimivat sitten luotettavasti. Itse olen lähinnä lennokkiharrastajia joten tarkkoja ohjeita netin välityksellä en uskalla antaa. Hyviä ajeluita.
  4. Olet päässyt hyvin jo asian ytimeen. Antamillasi tiedoilla tai mahdollisesti niillä joita sinullakin on, ei vastuksen tarkkaa arvoa voi oikeastaan sanoa. Joitain yleistyksiä voi tehdä, mutta ne eivät aina auta ilman ledin tai ledinauhan datatietoja. Ledit nimittäin voivat sisältää joskus muutakin kuin sen valonlähteen. Aikoinaan sain käteeni ledit, keltaisen ja punaisen, joiden käyttöjännite (huom. jännite) on 3,5V. Led sisälsi lineaarisesti 3,5V ylöspäin käyttäytyvän virran rajoituksen.
    Tuli pakollinen meno palaan mahdollisesti myöhemmin asiaan.
    18.10. Korjailin tuota alkua hieman.
    Ledi syttyi 3.5V ja otti muistaakseni 10mA. 7V:n virta 20mA ja 9,5V virta 30mA. Tuosta kait selvisikin käyttökohde . ;)
    Toinen oli parkki/jarru-led ja toinen vilkku.
    Tapauksessasi nauhoja voitaisiin kytkeä 2 tai 3 sarjaan ja näille suunnitella se etuvastus. Koko olisi jotakin muuta kuin 270 ohmia. Noilla harrastesivuilla on aika seikkaperäisesti kerrottu ohminlain perusteet jolla pystyy pitkälle selvittämään tarvitsemasi. Myös tarvittava tehon kesto.
    Tutkiessani valkoista suht kirkasta lediä jonka valon puoliintumis aika oli 20mA virralla 8000h. 5mA virran korotus olisi nimittäin lyhentänyt käyttöikää jo 2000h, joka sekin olisi riittänyt käyttöni, mutta vaikutus valotehoon oli niin pieni ettei sitä edes rinnakkais vertailuna havainnut. Jännite ledin kannalla oli 20mA virralla ja n. 30s sytytyksestä n. 3,3V. Lämpöpuhaltimella 120 asteista ilmaa päälle niin 3min kuluttua samalla virralla jännite enää 2,9V.
    Led on peruskomponettina epälineaarinen joten kynnysjännite on huomioitava ja lämpötilan ilkeä vaikutus siihen joten sen vuoksi sille asetetaan virtarajoitus. Miten se on toteutettu, on jokaisen laitteen suunnittelijan oma toteutus, mutta se on oltava. Ledejä voidaan kytkeä myös rinnan, mutta silloin ne on valikoitava kynnysjännitteen mukaisesti käyttölämpötila huomioiden. Käyttötilanteessa niiden on myös pysyttävä saman lämpöisinä.