Kun ajatellaan ,että esim viikingit tai muut kävivät täällä rosvo retkillään, nin mitähän ne käytännössä saivat. Liekkö sen ajan kylissä ollut paljon muuta kun taloustavaroita, tuskin on orjiksi otettavia mahtunut veneisiin, ja jos jonkun lehmän möliskön tai lampaan on saaneet niin onko maksanut vaivan, on sitä sentään saanut airoa heilutella ja omiakin vamaan kaatunut.
ennen 1000 lukua
panos/ tuotos
993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miten olisi tietoa itäisestä selustastaan mikä esti sekä venäläisiä että mongoleja jyräämästä Itään asti. Mehän jäimme valitettavasti idän ja lännen yhteenoton jalkoihin kuten aina.
Kuules hör hör, en ymmärrä mitä tarkoitat,,,, liekkö sen ajan seikailia/ rosvot muuta kun omalla asiallaan
Tarkoitan sitä että yleensäkin tiesivät että itäinen pallonpuolisko on. Jos olisivat jääneet paikoilleen johonkin Etelä-Ruotsiin niin olisimme muun Euroopan kanssa osa Venäjää eikä Amerikkaa ehkä koskaan olisi löydetty. Ihmisiä täällä Pohjolassa oli hyvin vähän esim. 1200-luvulla. Oliko edes sataatuhatta. Mongolit ja venäläiset olisivat tappaneet todennäköisesti meidät kaikki sukupuuttoon emmekä olisi tässä kirjoittelemassa.
Toki Katolinen kirkko ehkä näytteli suurempaa osaa mutta "idän tien" löytäminen oli eloonjäännin kannalta välttämätöntä kun ottaa huomioon miten edistyneitä ja vaarallisia mongolit siihen aikaan olivat.
No höpöhöpö ...
Silloin, kuten nykyäänkin kauppaa käydään siihen suuntaan missä on markkinat, länsirooma oli tuhoutunut jo 460 luvulla ja maailman napa oli Itä-rooma, johon kuljettiin Venäjän ja Itä-euroopan jokireittejä pitkin, itseasiassa Suomi oli paremmassa asemassa kuin Ruotsi, tätä kauppaa ajatellen, lännessä ei ollut mitään eikä sinne vaan kannattanut kulkea, tilanne muuttui vasta 1000 luvulle tultaessa, kun itärooma tuhoutui muslimien vallatessa sen.
Viikingiajalla oli Itämerne mahtivaltioita Latvia, vai pitäisikö sanoa Liivinmaa ja myöhemmin Tanska, jonka väestö oli yli kymmenkertainen Suomeen nähden.
Suomi ja Ruotsi olivat pieniä toimijoita, tosin varsin uhmakkaita, mutta kumminkin pieniä noihin lahteen nähden.
Panos/tuotos-suhde oli silloin hyvä, jos saalis ylitti edes hieman samalla työmäärällä kotopuolessa saadun hyödyn. Tämä oli hyvin vähän. Hyvinä aikoina se oli vain se, että sai riittävästi ravintoa, ja huonoina aikoina ei edes sitä, jolloin pelkkä hengissä pysymiseen tarvittavan ruuan ryöstö oli jo kannattava ryöstöretki.
Veneisiin mahtui paljon orjia samoinkuin kotieläimiä ja nämä olivatkin hyvin arvokkaita saaliita. Orja saattoi raivata lisää peltoa ja kuivattaa suota samaan aikaan kun isäntäväki viljeli jo olemassaolevia peltoja tai kävi ryöstöretkillä. Orjat olivat erittäin käyttökelpoista elämää helpottavaa omaisuutta, joiden myyntiarvo oli myös suuri. Nykyaikaiset koneet alkavat vasta nyt päästä orjien tasolle hyödyllisyydessä. Orja saattoi kaataa metsää, kantaa vettä, keittää ruokaa, soittaa musiikkia, tarjota seksipalveluja, lämmittää taloa jne. Niillä oli todella paljon arvoa. Pelkästään orjien hankinnan takia kannatti tehdä ryöstöretkiä.
Juttu ei ole ihan noinkaan, panos-tuotos suhde pitää suhteuttaa niihin vaaroihin, mitä retkeen sisältyi, Suomalaiset oli erittäin hyvin aseistautuneita ja organisoituneita, tommonen ryöstöretki olisi ollut erittäin vaarallinen ja tuskin maksoi vaivaa sentakla.
Meronvingiajalla ( 700 luku ) hautalöydöt kertoo nimenomaan hyvin organisoituneista sotilaallisista yhteisöistä, joten viikingit mikäli tuota nimeä haluaa käyttää läntisistä naapureista, hakivat todennäköisesti helpompia kohteita ryöstää kuin Suomen alueet.
Joo. Ilmeisesti suojalinnoituksia rakennettiin. Saamelaiset pelasti se että pelättiin noituutta. Joka tapauksessa viikingien ryöstöretket loppuivat sitä mukaa mitä puollustus parani.
Tuohon saamelais noitien pelkäämisen en usko. ja eikös ne Norja ja Ruotsi alkaneet muodostua valtijoiksi ,yksittäisten mies-joukkojen retket jäivät pois,,,kävin juuri Kuhmon pitäjässä entisellä linna-vuorella,, siinä oli jotenkin vaikuttavaa ajatella entisaikoja.
ja
t
kävimme Juo järvellä keskellä selkää olevalla kivellä on melko varmasti ollut Pähkinäsaaeren rauhan merkkejä kuullema. Siitä kun katsooo niin samanlaista erä-maata joka puolella,,,,olisi 1300 riittänyt lääniä kaikille.