Hassu pippelitutkimus Suomesta purskahti maailmalle
Julkaistu: 22.07.2011 07:12
Helsingin yliopiston dekaani kummeksuu yliopistossa tehtyä hupsua pippelitutkimusta.
Helsingin yliopistossa on kerrankin tehty tutkimus, jonka tulokset purskahtivat maailman medioihin välittömästi ilmestyttyään.
Tohtorikoulutettava Tatu Westling taloustieteen laitokselta tutki miesten peniksen koon yhteyttä bruttokansantuotteen muutokseen eri maissa vuosina 1960-1985.
Male Organ and Economic Growth: Does Size Matter? -tutkimuksen hämmästyttävä tulos oli, että talous on menestynyt parhaiten maissa, joissa miesten kikkelin pituus on 13,5 senttiä - kuten länsimaissa.
Talouskasvu on puolestaan ollut hidasta esimerkiksi Afrikassa, jossa miehillä on tilastollisesti kookkaat siittimet. "Siittimen koko määritti talouskasvua enemmän kuin poliittinen järjestelmä", loppupäätelmissä todetaan.
Tutkimus julkaistiin Discussion Paperina eli tutkimuksena, jotka ovat vielä kypsyttelyasteella ennen lähettämistä tieteelliseen julkaisuun.
Ilta-Sanomat ei tavoittanut tutkijaa kommentoimaan tutkimusprojektiaan, mutta professori Hannu Vartiainen vihjaa, että yliopistossa olisi kerrankin hupsuteltu.
- Tulosten teknisessä johtamisessa ei ole ongelmaa. Onko se vakavasti otettava tutkimus, on toinen kysymys.
- Tutkimusta voi lukea niin, että se on tehty vähän pilke silmäkulmassa. Se kertoo, että on olemassa kaksi korreloivaa asiaa, mutta siitä ei voida mitään johtopäätöksiä suorasta syy-seuraus-suhteesta. Tätä demonstroidaan jo tilastotieteen peruskurssilla.
Tiettävästi aihe on saanut alkunsa kuten monet muutkin merkittävät tieteelliset hankkeet: kahvipöytäkeskustelusta.
Tutkimus on kuitenkin aika suoraviivainen empiirinen tutkimus, työtä tekovaiheessa kommentoinut Vartiainen kertoo.
Vartiaisen mukaan vastaavien pikkututkimusten julkaisukynnys on matala. Niitä ei ole kuitenkaan syytä arvioida tiukimman seulan läpi, koska ne ovat vasta ensimmäisiä versioita tutkimuksesta.
Westling huomauttaa tutkimuksensa lopuksi, että "privaattisektori" ansaitsee enemmän tutkimusta myös taloustieteessä.
Peniksen koko vrt. BKT:n muutos (1960-85):
* Yli 17cm, BKT:n muutos (1960-85) 38,7% (esim. Kolumbia, Kongo)
* 16-17cm, 61% (esim. Kamerun, Bolivia)
* 15-16cm, 52,6% (esim. Alankomaat, Egypti)
* 14-15cm, 77,4% (esim. Ruotsi, Saksa, Turkki)
* 13-14cm, 85,2% (esim. Suomi, Iso-Britannia, Kanada)
* 12-13cm, 84,1% (esim. USA, Irlanti, Pakistan)
* alle 12 cm, 171,1% (esim. Japani, Indonesia, Thaimaa)
Simo Holopainen
Julkaistu: 22.07.2011 07:12
Helsingin yliopiston dekaani kummeksuu yliopistossa tehtyä hupsua pippelitutkimusta.
Helsingin yliopistossa on kerrankin tehty tutkimus, jonka tulokset purskahtivat maailman medioihin välittömästi ilmestyttyään.
Tohtorikoulutettava Tatu Westling taloustieteen laitokselta tutki miesten peniksen koon yhteyttä bruttokansantuotteen muutokseen eri maissa vuosina 1960-1985.
Male Organ and Economic Growth: Does Size Matter? -tutkimuksen hämmästyttävä tulos oli, että talous on menestynyt parhaiten maissa, joissa miesten kikkelin pituus on 13,5 senttiä - kuten länsimaissa.
Talouskasvu on puolestaan ollut hidasta esimerkiksi Afrikassa, jossa miehillä on tilastollisesti kookkaat siittimet. "Siittimen koko määritti talouskasvua enemmän kuin poliittinen järjestelmä", loppupäätelmissä todetaan.
Tutkimus julkaistiin Discussion Paperina eli tutkimuksena, jotka ovat vielä kypsyttelyasteella ennen lähettämistä tieteelliseen julkaisuun.
Ilta-Sanomat ei tavoittanut tutkijaa kommentoimaan tutkimusprojektiaan, mutta professori Hannu Vartiainen vihjaa, että yliopistossa olisi kerrankin hupsuteltu.
- Tulosten teknisessä johtamisessa ei ole ongelmaa. Onko se vakavasti otettava tutkimus, on toinen kysymys.
- Tutkimusta voi lukea niin, että se on tehty vähän pilke silmäkulmassa. Se kertoo, että on olemassa kaksi korreloivaa asiaa, mutta siitä ei voida mitään johtopäätöksiä suorasta syy-seuraus-suhteesta. Tätä demonstroidaan jo tilastotieteen peruskurssilla.
Tiettävästi aihe on saanut alkunsa kuten monet muutkin merkittävät tieteelliset hankkeet: kahvipöytäkeskustelusta.
Tutkimus on kuitenkin aika suoraviivainen empiirinen tutkimus, työtä tekovaiheessa kommentoinut Vartiainen kertoo.
Vartiaisen mukaan vastaavien pikkututkimusten julkaisukynnys on matala. Niitä ei ole kuitenkaan syytä arvioida tiukimman seulan läpi, koska ne ovat vasta ensimmäisiä versioita tutkimuksesta.
Westling huomauttaa tutkimuksensa lopuksi, että "privaattisektori" ansaitsee enemmän tutkimusta myös taloustieteessä.
Peniksen koko vrt. BKT:n muutos (1960-85):
* Yli 17cm, BKT:n muutos (1960-85) 38,7% (esim. Kolumbia, Kongo)
* 16-17cm, 61% (esim. Kamerun, Bolivia)
* 15-16cm, 52,6% (esim. Alankomaat, Egypti)
* 14-15cm, 77,4% (esim. Ruotsi, Saksa, Turkki)
* 13-14cm, 85,2% (esim. Suomi, Iso-Britannia, Kanada)
* 12-13cm, 84,1% (esim. USA, Irlanti, Pakistan)
* alle 12 cm, 171,1% (esim. Japani, Indonesia, Thaimaa)
Simo Holopainen
Vastaukset 13
Vanhimmat
BLÄÄH !
Sveduillakin on isommat.
Javisst,vill du smaka?
Ja,jag vill att du knullar mig i arslet!!!!
Olen kotosin kongosta ja sellaset king kongin kokoset
No joopa joo
sit vaa me tavalliset Eu-pulliaiset kysellään miksi joudumme maksamaan niin paljon....
ei sen puoleen, samanlaistahan homma on ollut jo ennen Eu:takin.
Tää Kreikkailmiö on sangen monimerkityksinen ja -ulotteinen juttu...
Olkaamme Suomen kansa ylpeitä
jatkakaamme tätä tieteen, taiteen ja ylevän kulttuurin tukemista
ja syökäämme edelleen heiniä pihasta!
Eipä ole sitten Jyrbä Kä€is€llä kovin kummonen. Taas yksi suomenhurri Westlingin hgin yliopistossa tekemä 0-tutkimus.Ei ihme että on koulutusmenot huipussaan,kun tollasta p*skaa suolletaan.
Keskeisiä kysymyksiä tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa on pohtia: perustuvatko tutkimustulokset empiiriseen aineistoon. Eli kävikö tutkija omakohtaisesti tutustumassa kyseisen maan kyrpienkokoon.
Tutkimusprosessin johdonmukaisuus tarkoittaa tutkittavan ilmiön perusrakenteen, tutkimusaineiston hankintatavan, teoreettisen lähestymistavan, analyysimenetelmän ja tutkimuksen raportointitavan loogisuutta. Täyttyikö nämä vaatimukset kyrpätutkimusen aikana.
Verorahoillako lienee tehty tämäkin "tärkeä" tutkimus.....
Oli mullakin joitakin
koulukavereita
jotka jatkoivat yo-opinnoilla 60-luvulla
Jo varhain he alkoivat tutkia
hyttysenpierun molekyyliominaisuuksia
ja sen ilmastovaikutuksia...
Tarvittiin paljon hyviä juomia ja muita herkkuja
näiden tutkijaporukoiden työn edistämiseksi
ihan tavallisilta palkansaajiltakin
Lienevät yo:n kirjoilla edelleenkin
monot vippaa välillä kummasti
mutt isoja herroja ovat
prenikat rinnassaan juhlapäivinä.
Ovatko nuo mitat lepotilassa vaiko juhlakunnossa?
sitä kankeutta ei lasketa, että mittaus tehdään heti avantouinnin jälkeen.
No nythän se selvisi. Taloudelliset vaikeuteni johtuvat valtavasta peniksestäni joka painaa varmaa kolme kiloa.
Pienet on kullit , siitähyvästä onkin suurimmat VITUT !