Suomen kuningas
(1971) KOM-teatterin näytelmä kertoo vuodesta 1918, kun Suomesta koetettiin tehdä kuningaskuntaa. Rooleissa mm. Kaisa Korhonen, Pekka Milonoff, Juha Muje ja Erkki Saarela. Musiikki Kaj Chydenius, ohjaus Tytti Oittinen.
YLE Teema Pe 22.07.2011 klo: 16.21
http://www.telkku.com/program/show/20110722132110
(1971) KOM-teatterin näytelmä kertoo vuodesta 1918, kun Suomesta koetettiin tehdä kuningaskuntaa. Rooleissa mm. Kaisa Korhonen, Pekka Milonoff, Juha Muje ja Erkki Saarela. Musiikki Kaj Chydenius, ohjaus Tytti Oittinen.
YLE Teema Pe 22.07.2011 klo: 16.21
http://www.telkku.com/program/show/20110722132110
Vastaukset 18
Vanhimmat
pieni osuus koko kuningastouhussa. Hän oli monarkisti, mutta ei saksalaismielinen.
M:n valtionhoitajakaudella siirryttiin parlamentaariseen demokratiaan.
Sanovat että Mannerheimillä oli jo kruunu ja valtakunnanomena tilauksessa kun Mäntsälän vallankaappaus oli vielä voimissaan. Mikähän hovivirka Waldenille olis annettu?
Älä höpötä. Marski vihasi Saksaa yhtä paljon kuin Horthy ja Antonescukin. Olivat katkeria Keisari Wilhelmin mahtavuudesta. Jos olisi parempi neuvottelija ollut eikä Ukko-Pekka niin Keisari olisi saattanut antaa Oskar-pojan kuninkaaksi eikä vain lankoaan.
Mannerheim oli keskinkertainen upseeri, joka osasi laittaa muut ihailemaan itseään -ei mistään! Lisälksi pihtasi pyllyään rahvaan kalulta.
Totuus on taruakin ihmeellisempää tässä tapahtumasarjassa.
Nuo kirjat luettuaan ei voi kuin ihmetellä M:n osuutta asiassa. Liian monille M ei kelvannut venäläisen sotilasuransa ja osin ruotsinmielisyytensä takia. Eipä hän puhunutkaan suomea. Eikä muutkaan kuninkaantekeleet Ruotsista tulleet kyseeseen. Siksi vain siis Saksan suunta kiinnosti.
Ahti Martti: Salaliiton ääriviivat Oikeistoradikalismi ja hyökkäävä ulkopolitiikka 1918-1919, Weilin Göös, 1987, 382 s.
Tässä kirjassa kerrotaan Paasikiven todenneen erehtyneensä politiikassa vain kerran, siis kannattaessaan monarkiaa. Sehän olisi vienyt P:n uralta huipun.
Huldén Anders Kuningasseikkailu Suomessa 1918
Kirjayhtymä, -88, 341 s., 1. painos
Pekka Milanoff ja muut kansankoti fasisti bolsut on yhtä paljon täynnä paskaa kuin sinäkin. Marski puhui huonosti suomea mutta kuitenkin ymmärrettävästi. Ei ollut ruotsalaismielinen varsinkaan Ahvenanmaa-tempun jälkeen eikä taatus ollut saksalaismielinen.
Näytelmähän oli hieno!
Käsikirjoitus seurasi tapahtumia juuri siten kuin asiat aikoinaan tapahtuivat!
Tässä kirjassa kerrotaan Paasikiven todenneen erehtyneensä politiikassa vain kerran, siis kannattaessaan monarkiaa. Sehän olisi vienyt Paasikiven uralta huipun eli presidentin viran.
Tämä kirja on mainio kuvaus aikansa tapahtumista ja se on kirjoitettu huomattavasti tuon näytelmän käsikirjoituksen jälkeen.
Huldén Anders Kuningasseikkailu Suomessa 1918
Kirjayhtymä, -88, 341 s., 1. painos
Tämä taas kertoo vallankaappaushankkeista, joihin näytelmässä viitattiin.
Ahti Martti: Salaliiton ääriviivat Oikeistoradikalismi ja hyökkäävä ulkopolitiikka 1918-1919, Weilin Göös, 1987, 382 s.
Tunnettujen kansalaisten vetoomus kuningaskuntaan siirtymisestä ja kansanedustuslaitoksen täydentämisestä. Julkaistu Helsingin Sanomissa ja muissa lehdissä 14.5.1918.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/hesa_1918-05-14.html
Tunnettujen kansalaisten, mm. kolmen myöhemmän presidentin, vetoomus tasavaltalaisen hallitusmuodon pysyttämisestä. Julkaistu Helsingin Sanomissa 27.5.1918.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/hesa_1918-05-27.html
Nuorsuomalaisten "laajennettu" vetoomus kuningaskuntaan siirtymisestä Helsingin Sanomat 12.6.1918.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/hesa_1918-06-12.html
Kuninkaanvaalin tuloksen tiedottaminen Friedrich Karlille 4.11.1918
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/fkarl_1.html
ja hänen lopullinen kieltäytymiskirjeensä Suomen Berliinin lähettiläälle 14.12.1918.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/fkarl.html
Tämä on hieno sivusto kertoen Suomen valtion alkuajoista.
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/index.html
... ja myöhemmistäkin vaiheista:
http://www.histdoc.net/historia/historia.html#fin
Miten ne uskaltaa semmoista tehdä
On se hyvä ettei pilkata Leniniä,Stalinia tai muita neukkulan johtohenkilöitä! sellainenhan olisi varsinkin äv-retardeille suoranainen pyhäinhäväistys!!
Eduskunta päätti ottaa korkeimman vallan kokonaan itselleen 15. marraskuuta 1917. Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi vuoden 1772 hallitusmuodon 38 §:n nojalla. Sen mukaan kuningassuvun kuollessa sukupuuttoon hallitsijan valta olisi kuulunut säädyille,
kunnes ne olivat saaneet valituksi uuden kuningassuvun. Koska valtaistuin oli jäänyt avoimeksi, katsottiin syntynyt tilanne tähän rinnastettavaksi. Menettely oli tosin tarkoitettu väliaikaiseksi,
sillä uusi, tasavaltainen perustuslaki oli jo tekeillä.
Noin vuosi myöhemmin saman lakipykälän nojalla todella aiottiin valita Suomelle kuningas vaihtoehtona tasavaltalaispyrkimyksille. Olihan Suomi ollut monarkia jo lähes 600 vuotta.
KOM teatterilaisten esityksissä ei juurikaan oikeita historiallisia faktoja esitetty, vaan kaikki yksityiskohdat palvelivat kommunismia, utopiaa joka ei koskaan toteutunut.
Mahtaa ressukoita vituttaa oikein kunnolla tuo aikanaan niin lapsellinen uhoamionen?
Candida pro causa ense candido - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta? Puhtaalla miekalla, vain kädet veressä?
Mannerheimin esikunta oli 1918 Ruotsista ja ruotsia siis pääasiassa puhuttiinkin. Suomen kielen taito oli M:lla mitä oli. Ignatius osasi suomea parhaiten ja hän taisi kirjoittaa M:n puheet. Jatkosodan aikana ruotsin kieltä puhuttiin paljonkin Päämajassa, mutta Airo ei suostunut ruotsia puhumaan vaikka ymmärsikin sitä, kuten osasi ranskaa ja varmaan saksaakin.
"Mannerheim tervehti valkoisen armeijan sotilaita Lahdessa 1918 sanomalla "Päivää Lahtipojat"."
Tämä Lahtipojat -juttu kerrotaan kirjassa Presidenttikaskut, 1961. Kaskuja ja tarinoita tasavallan kahdeksasta päämiehestä.
"Minä kiitä teittä"
Sankarikuvaa luotaessa on korostettu myös Mannerheimin kielitaitoa. Kansan muistitietoaineisto sen sijaan on täynnä tarinoita, joissa vapaaherran suomi kompuroi. Usein toistetun kertomuksen mukaan Mannerheim puhutteli sisällissodan jälkeen lahtelaista komppaniaa tähän tapaan: "Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua Lahtissa ja Varkauksissa."
Jatkosodan aikaan Mannerheim välitti "neuvostovaltion" kiitokset sotaponnisteluista armeijalle. Tarkoitus oli toki puhua valtioneuvostosta.
Talvisodan poliittiset vehkeilyt Ruotsin taholta Suomen selän takana aiheutti pahan särön M:n suhtautumiseen Ruotsiin. Hän kertookin olleen virheen ottaa Ruotsi rauhanvälittäjäksi, vieläpä molemmissa sodissamme 1940 ja 1944.
Ruotsi koetti lepytellä Marskia (Talvisodan jälkeen paljastuneista Ruotsin tekemistä karhunpalveluksista kun ei Suomessa oikein tykätty) myöntämällä M:lle korkeimman kunniamerkin. Tämä annettiin siitä hyvästä kun M ei suostunut saksalaisten suunnitelmaan miehittää Pohjois-Ruotsi Suomen Lapista käsin. Prinssi Gustaf Adolf lähetettiin tuomaan sitä henkilökohtaisesti keväällä 1942 Suomeen.
Anni Voipio: Suomen Sotamarsalkka, WSOY 1942
Anni Voipio kirjoittaa sivulla 268 näin: "Jättäessään kunniamerkkiin kuuluvat tunnukset ja kiinnittäessään Mannerheimin rintaan Miekkaritarikunnan suuren ristin 1. luokkaan liittyvän hopeamiekan, prinssi Gustaf Adolf toisti Mannerheimin tunnuslauseen >>Candida pro causa ense candido>> - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta, tunnuslauseen, joka sopii sekä Mannerheimille että hänen kansalleen."
>>Candida pro causa ense candido - puhtaalla miekalla puhtaan asian puolesta
Laskujeni mukaan spämmäsit tämän jutun 99. kerran. Siis kerta vielä ja sata on täynnä,
Anna palaa vaan.
Niin,antaa vaan palaa.Ja kun tulee se sadas kerta täyteen niin voi olla,että kyseiselle henkilölle myönnetään Leninin kunniamerki,Neuvostoliiton sankarin arvonimi,Punaisen lipun kunniamerkki sekä Voiton kunniamerkki.
Tai ei oikeastaan Voiton kunniamerkkiä siksi,että sitä jaettiin aikoinaan sotilasjohtajille vain 16 kpl.Ulkomaalaisista sotilasjohtajista sen saivat Montgmery sekä Patton.
Kohta
Tuli juuri äsken uusintana Teemalla ja katsoinpa sen toiseenkin kertaa.
Näytelmän käsikirjoitus on loistava ja on hienoa että se tallennettiin jälkipolville.
Olen kyllä lukenut Huldén:in Kuningasseikkailu Suomessa 1918 -kirjan, joka on kirjoitettu paljon myöhemmin. Tarina eteneminen, siis juoni, on todenmukainen.
Huldén Anders Kuningasseikkailu Suomessa 1918
Kirjayhtymä, -88, 341 s., 1. painos
Vesa Vareksen " Kuninkaan tekijät" huomattavasti Huldenia parempi tutkimus.
Vares osoittaa selvästi, että Mannerheim nimenomaan uhrattiin Saksan tuen hinnaksi. Hänellä ei itse asiassa ollut juuri mitään roolia koko kuningasseikkailussa. Näytelmä menee siinä täysin metsään. Punikkien tekemä kun on.
Vesa Vares: "Kuninkaan tekijät. Suomalainen monarkia 1917-19. Myytti ja todellisuus".Juva 1998.
Saiko siltä tavallinen suomalaismasi persettä ollenkaan?