Puuttuupa ehdokasasettelusta myös Yrjö Maunu Sprengtporten, suomalainen mies, Suomen ensimmäisen kadettikoulun perustaja, joka "salaisen hankkeen salaisena johtajana", kuten Topelius Maamme-kirjassa sanoo, tahtoi irroittaa Suomen Ruotsista ja saattaa sen ITSENÄISEKSI, tosin venäjän suojeluksen alaisena.
Se oli valtiopetos, joka johti vain eversti Hästeskon teloitukseen Tukholmassa 1788. Mutta
myöhemmin se tapahtui, kun 1789 sota uudelleen alkoi johtaen 1809 Haminan rauhaan.
Anjalan miehet kieltäytyivät kuningasvastaisina itse ja kielsivät joukkojaankin taistelemasta laittomaksi katsomassaan sodassa ja pyysivät keisarinna Katariinalta turvaa Suomelle.
Ensimmäisen kerran historiassa lausuttiin julki ajatus itsenäisestä Suomesta, paikka oli Ankkapurhan kartano Anjalassa, vuosi 1788.
Se oli valtiopetos, joka johti vain eversti Hästeskon teloitukseen Tukholmassa 1788. Mutta
myöhemmin se tapahtui, kun 1789 sota uudelleen alkoi johtaen 1809 Haminan rauhaan.
Anjalan miehet kieltäytyivät kuningasvastaisina itse ja kielsivät joukkojaankin taistelemasta laittomaksi katsomassaan sodassa ja pyysivät keisarinna Katariinalta turvaa Suomelle.
Ensimmäisen kerran historiassa lausuttiin julki ajatus itsenäisestä Suomesta, paikka oli Ankkapurhan kartano Anjalassa, vuosi 1788.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aika hauska nimi, tulee mieleen Roopen sukulinna, mutta ehkä Akkarin suomennos on saanut idean juuri Anjalankosken Ankkapurhasta. Niin sen täytyy olla.
Ehkä siellä oli ankkoja ????
Totta, pojat ajatteli perustaa oman valtion.
Ihan hyvä ajatus ...
Yrjö oli aikaansa edellä, siksi siitä ei tullut suurmiestä.
Pietarin kaupungin perustaminen 1700-luvun alussa muutti koko Suomen aseman. Oli vain ajan kysymys, milloin Venäjä turvallisuussyistä siirtäisi Ruotsin rajaa Lappiin saakka. Sitä kautta Venäjän kannatti myös perustaa Suomen "valtio", niin kuin siihen aikaan tapana oli alueille joiden paikalliset olot suuresti poikkesivat varsinaisen Venäjän vastaavista. Oli tilapäisten olosuhteiden tulosta, oikeastaan sattumaa, ettei Venäjä perustanut Suomea jo pikkuvihan yhteydessä v. 1742 (huom! keisarinna Elisabetin manifesti suomalaisille) tai Anjalan miesten kanssa yhteistyössä Katariina Suuren ja Kustaa III:n aikana. Georg Magnus Sprengtporten ("Yrjö Maunu"???) toki ehti toimimaan aktiivisesti Suomen asioissa vielä 1800-luvun puolella kun Suomen suuriruhtinaskunta -suunnitelma lopulta pantiin Napoleonin sotien vuoksi täytäntöön.
Suomi saa kiittää olemassaolostaan - niin valtiona kuin kansanakin - Pietarin kaupunkia, jonka hävittämistä muutama fanaatikko tällä palstalla edelleen vaatii aitoon 1920- ja 1930-luvun AKS-henkeen.
"Ensimmäisen kerran historiassa lausuttiin julki ajatus itsenäisestä Suomesta, paikka oli Ankkapurhan kartano Anjalassa, vuosi 1788."
Suomen "itsenäisyys" ei tuossa skenaariossa olisi ollut hääppöinen. Venäjä olisi hoitanut Suomessa samoja tehtäviä kuin myöhemmin tosiasiallisesti "autonomian" aikana ja Venäjän joukot olisivat olleet maassa. Eihän Suomella ollut 1700-luvun lopulla vielä mitään oikean itsenäisen olemassaolon edellytyksiä. Suomi oli yksi alikehittyneimmistä alueista Euroopassa. Venäjän vallan aika muutti tuon kaiken.
Pietarin kaupunki oli se lopullinen niitti, mutta oikeastaan homma meni kiville jos siinä vaiheessa kun tehtiin ensimmäinen Puolan jako, Venäjän, Itävallan ja Preussin kesken, samalla Ruotsi liittoutui Venäjän kanssa hetkeksi Kaarle herttuan toimesta, Kaarle tuki Venäjää sodassa Puolaa vastaan saadakseen Ruotsin kruunun.
Ruotsi oli liian heiveröinen toimija yksin, estääkseen Venäjän etenemisen Itämeren rannoille.
Puolan ja Ruotsin liittouma tai valtioliitto, olisi ollut riittävän vahva toimija.
Kun sitten Venäläiset Pietarin johdolla päättivät rakentaa satamakaupungin Itämeren rannoille, niin ne tekivät sen niin kauas pohjoiseen, ettei Puola sitä kyennyt uhkaamaan, eikä Ruotsista todellisuudessa ollut pitemmän päälle Venäjää uhkaamaan yksin, sodat oli loputtomia torjuntavoittoja joissa aina menetettiin jokin alue Venäjälle.
"Pietarin kaupunki oli se lopullinen niitti, mutta oikeastaan homma meni kiville jos siinä vaiheessa kun tehtiin ensimmäinen Puolan jako, Venäjän, Itävallan ja Preussin kesken, samalla Ruotsi liittoutui Venäjän kanssa hetkeksi Kaarle herttuan toimesta, Kaarle tuki Venäjää sodassa Puolaa vastaan saadakseen Ruotsin kruunun."
Totta. Ruotsihan oli 1700-luvulla suuren Pohjan sodan tappion jälkeen Venäjän suhteen samassa asemassa kuin Suomi Neuvostoliiton suhteen YYA-aikana. Venäjä puuttui Ruotsin sisäpolitiikkaan jne. Silti Ruotsi kahteen otteeseen yritti revanssia.
Mielenkiintoista kyllä Venäjän halu sekaantua Ruotsin sisäisiin asioihin loppui, kun Suomi erotettiin Ruotsista Venäjän yhteyteen.
Ei ole loppunut, Ruotsi ja N-liitto olivat hyvin läheisessä yhteistyössä toisen maailmansodan aikoihin.