Me katolilaiset olemme oppineet, että vaikkakin kirkon ulkopuolella on pelastus mahdollinen, ei ainakaan ateisteja tulla pelastettuina näkemään.
Kaikkihan ovat tietoisia siitä, että pyhässä katolisessa kirkossa ilmenneitä lasten hyväksikäyttötapauksia on laajalti salailtu. Minä en silti pidä tätä pahana asiana, vaan näen hyväksikäyttöä salanneet piispat pyhimysten veroisina. Salailun motiivina oli pelko siitä, että ihmiset sankoin joukoin jättäisivät kirkon kuultuaan sen sisällä sattuneista kamalista synneistä. Salailijapiispat siis ovat pelänneet sitä, että katolilaisista tulee ateisteja ja että he näin syöksyvät iankaikkisen kadotuksen kauheuksiin. Tämän mahdollisuuden ajattelu on ahdistanut hyväsydämisiä piispoja niin, että he ovat päättäneet, ettei aivan kaikkea ole mielekästä julkistaa. Avoin kertominen pedofiilipapeista ei ole hyväksi uskolle, vaan on omiaan tuhoamaan kristittyjen sieluja.
Myös minä kavahdan ajatusta siitä, että yksikin katolilainen luopuu uskostaan ja menee helvettiin. Jos olisin ollut piispa vastaavassa tilanteessa, en olisi vienyt tietojani maallisille viranomaisille. Motiivi ei kuitenkaan olisi ollut puhdas pahuus, vaan päinvastoin syvä huoli ihmisten iankaikkisuudesta. Kehotan myös teitä etsimään Kristusta rukouksessa välittömästi.
Kaikkihan ovat tietoisia siitä, että pyhässä katolisessa kirkossa ilmenneitä lasten hyväksikäyttötapauksia on laajalti salailtu. Minä en silti pidä tätä pahana asiana, vaan näen hyväksikäyttöä salanneet piispat pyhimysten veroisina. Salailun motiivina oli pelko siitä, että ihmiset sankoin joukoin jättäisivät kirkon kuultuaan sen sisällä sattuneista kamalista synneistä. Salailijapiispat siis ovat pelänneet sitä, että katolilaisista tulee ateisteja ja että he näin syöksyvät iankaikkisen kadotuksen kauheuksiin. Tämän mahdollisuuden ajattelu on ahdistanut hyväsydämisiä piispoja niin, että he ovat päättäneet, ettei aivan kaikkea ole mielekästä julkistaa. Avoin kertominen pedofiilipapeista ei ole hyväksi uskolle, vaan on omiaan tuhoamaan kristittyjen sieluja.
Myös minä kavahdan ajatusta siitä, että yksikin katolilainen luopuu uskostaan ja menee helvettiin. Jos olisin ollut piispa vastaavassa tilanteessa, en olisi vienyt tietojani maallisille viranomaisille. Motiivi ei kuitenkaan olisi ollut puhdas pahuus, vaan päinvastoin syvä huoli ihmisten iankaikkisuudesta. Kehotan myös teitä etsimään Kristusta rukouksessa välittömästi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä hirveintä, on oikeasti olemassa ihmisiä jotka ajattelevat noin.
Nimenomaan. Ihmisiä jotka ajattelevat tuolla tavalla kutsutaan piispoiksi, arkkipiispoiksi, kardinaaleiksi, papeiksi sekä tietenkin paaviksi. Katolisen kirkon piirissä he kaikki ajattelevat noin, ovat aina ajatelleet ja se on aina ollut kirkon virallinen linja sekä virallinen käytäntö. Mikään ei viittaa siihen, että tätä virallista käytäntöä oltaisiin koskaan piiruakaan muuttamassa.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/07/irlannin_paaministeri_hyokkasi_vatikaania_vastaan_hyvaksikayttotapauksista_2736950.html
Lasten oikeuksista katoliset piispat ja kardinaalit eivät ole koskaan välittäneet paskan vertaa. Mitätön sivuseikka, joka ei kiinnosta paaviakaan tippaakaan.
Vai pystyttekö nimeämään edes yhden ainoan katolisen papin, piispan, arkkipiispan tai kardinaalin, joka olisi ihan oma-aloitteisesti raportoinut viranoimaisille lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä katolisen kirkon piirissä?
Ette tietenkään pysty, koska mitään sellaista ei ole koskaan tapahtunut. Ei kertaakaan. Silti pelkästään USA:ssa on yli 1000 katolista pappia tuomittu hyväksikäytöstä. Ja ainutkaan näistä yli tuhannesta ei itse kertonut asiasta.
http://www.logosmedia.fi/artikkeliarkisto/pedofilia.html
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Norjassa lapsen etu ohitti papin oikeudet/HS20100801SI1MA014ge