Ilmeisesti USA ja Englanti eivät 1944 Ranskaa takaisin vallatessaan ottaneet pommituksissaan mitenkään huomioon siviiliväestöä.
Kuinkahan monta sataa tuhatta siviiliä mahtoi kuolla näissä jättimäisissä aluepommituksissa, joissa suurlille maa-aloille rätkittiin vähän väliä tuhansia tonneja pommeja yhdeksi matoksi. Ranska kun on aika tiheään asuttu maa. Mahtoikohan Normandian maisemiin jäädä henkiin yhtään ainoaa ranskalaista siviiliä, kuten Caenin kaupunkiin tai maaseudullekaan?
Liekö näistä asioista koskaan kirjoitettu vai onko aihe ollut polittisesti liian arka.
Kuinkahan monta sataa tuhatta siviiliä mahtoi kuolla näissä jättimäisissä aluepommituksissa, joissa suurlille maa-aloille rätkittiin vähän väliä tuhansia tonneja pommeja yhdeksi matoksi. Ranska kun on aika tiheään asuttu maa. Mahtoikohan Normandian maisemiin jäädä henkiin yhtään ainoaa ranskalaista siviiliä, kuten Caenin kaupunkiin tai maaseudullekaan?
Liekö näistä asioista koskaan kirjoitettu vai onko aihe ollut polittisesti liian arka.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Ranska maksoi kovaa hintaa siitä kun britti yritti meren takaa ohjailla Euroopan politiikkaa tietäessään itse olevansa verraten hyvässä suojassa. Oli kiire saada sota Saksan kanssa aikaan vaikka tiesi, että itsellä ei ole armeijaa vaan sota jää täysin Ranskan kontolle. Ranska ei sitä sotaa halunnut, Englanti sen halusi.
Ranska oli tehnyt avunantosopimuksen Puolan kanssa jo 1921. Englanti takasi Puolan rajat Saksaa vastaan huhtikuussa -39 Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen. Myönnytysten tie oli kuljettu loppuun.
Sota Saksalle julistettiin yhdessä 3.9. 39. Kumpikan maa ei sitä halunnut, eikä ollut valmiina sotaan kuten NL ja Saksa.
Saksa otti riskin sodasta tehtyään sopimuksen NL:n kanssa 23.8. 39. Se uskoi selviävänsä länsivalloista, kun ei ollut pelkoa kahden rintaman sodasta. Sota sopi hyvin NL:lle. Se ryhtyi toteuttamaan sopimusta hyökkäämällä kuuteen naapurimaahan 1939-40.
....Sota Saksalle julistettiin yhdessä 3.9. 39.....
Ei julistettu suinkaan yhdessä vaan Englanti julisti muutamaa tuntia ennen mikä sitten asettikin Ranskan tietyllä tapaa seinää vasten ja sen oli poliittinen pakko seurata perässä.
Mutta ydinkysymys ja pointti on se, että Englanti julisti sodan vaikka sillä ei ollut käytännössä maavoimia ja kuitenkin se tiesi, että sota tullaan käymään maalla eli Ranska, Belgian ja myös Hollannin maaperällä. Kenenkä se siis oletti sen sodan sotivan?
"Ei julistettu suinkaan yhdessä vaan Englanti julisti muutamaa tuntia ennen mikä sitten asettikin Ranskan tietyllä tapaa seinää vasten ja sen oli poliittinen pakko seurata perässä."
Miten niin? Ranskalaisten "poliittinen pakko" johtui siitä, että he olivat antaneet turvatakuun omasta puolestaan. Halutessaan Ranska olisi voinut vetäytyä sopimuksesta, mutta hintana olisi ollut heidän kansainvälinen uskottavuutensa.
"Mutta ydinkysymys ja pointti on se, että Englanti julisti sodan vaikka sillä ei ollut käytännössä maavoimia..."
Mutta briteillähän oli käytännössä maavoimat. Itseasiassa syy miksi noita maavoimia ryhdyttiin laajentamaan oli juuri sodan syttyminen.
"... ja kuitenkin se tiesi, että sota tullaan käymään maalla eli Ranska, Belgian ja myös Hollannin maaperällä."
Puolueettomana maana Belgia oli itse vastuussa itsestään olivat maahantunkeutujina sitten liittoutuneet tai Saksa, sen Belgia oli varmistanut omasta puolestaan vetäytymällä sopimuksestaan länsiliittoutuneiden kanssa ennen sotaa. Brittien ja ranskalaisten armeijat olisivat periaatteessa voineetkin jäädä vain puolustamaan Ranskan maaperää elleivät he omasta halustaan olisi pitäneet kiinni avusta Belgialle.
"Kuinkahan monta sataa tuhatta siviiliä mahtoi kuolla näissä jättimäisissä aluepommituksissa, joissa suurlille maa-aloille rätkittiin vähän väliä tuhansia tonneja pommeja yhdeksi matoksi."
Noin 150 000 ranskalaista on arvioitu menehtyneen sotatoimissa ennen Pariisin valtausta, siis kesäkuun alkupuolelta 25.elokuuta mennessä.
Vallatulla aluella asui noin 10 miljoonaa ihmistä.
"Mahtoikohan Normandian maisemiin jäädä henkiin yhtään ainoaa ranskalaista siviiliä, kuten Caenin kaupunkiin tai maaseudullekaan?"
Taidat olla palstan vakiostallareita, jotka rakastavat mahdollisimman suurissa kuolinluvuissa rypemistä. Aate velvoittaa??
-----Noin 150 000 ranskalaista on arvioitu menehtyneen sotatoimissa ennen Pariisin valtausta, siis kesäkuun alkupuolelta 25.elokuuta mennessä-----
Niin, kysymys kyllä koski vuotta -44, eikä -40. Mutta sinä näit asiaksesi vastata siihen kysymykseen vain herjauksin. Kukin keskustelee täällä tavallaan ja lahjoillaan.
Tiedän, että puhutaan jopa sadoista tuhansista kuolleista.
"Niin, kysymys kyllä koski vuotta -44, eikä -40. "
Pariisi vallattiin -40 kesäkuussa ja -44 elokuussa. Mistäpä olisit sen tiennyt.
"Mutta sinä näit asiaksesi vastata siihen kysymykseen vain herjauksin"
Vastasin asiallisesti ja tutkimustulosten mukaisesti.
Sinun kysymykseni oli mustamaalaava ja tähtäsi tahallisesti virheellisen tiedon esittämiseen. Se on palstalla niin tuttua stallarimeininkiä. Älä turhaan teeskentele, ettet sitä tarkoittanut.
-----Pariisi vallattiin -40 kesäkuussa------
Jos sinulla olisi taito ymmärtää painettua sanaa niin et horisisi. Kysehän oli USA:n ja Englannin toteuttamista aluepommituksista Ranskassa ja tietääkseni sellaisia ei ollut kesällä -40. Ehkä sinun historiassasi kuitenkin oli.
----Sinun kysymykseni oli mustamaalaava ja tähtäsi tahallisesti virheellisen tiedon esittämiseen.-----
Voisitko tarkentaa esim. siltä osin mikä oli se virheellinen tieto johon viittaat. Vai elätkö breivikiläisessä harhojen maailmassa kuten vaikuttaa?
....Se on palstalla niin tuttua stallarimeininkiä.....
Olet sinä outo eläjä. Jokainen jos ei kirjoita juuri niinkuin sinä haluaisit kaikkien kirjoittavan on stallari ja mitä lie. Nyt kysyn ihan vakavasti että oletko sinä todella sairas vain näytteletkö vain noin mahdottoman uskottavasti? Vai oletko vain tavalinen psykotapaus ja yrität tuolla herjailulla saada palstan haltuusi ja määrätä mitä täällä puhutaan ja mitä ei.
Kuten eräällä palstalla aiemmin eräs hörhö kertoi suoraan haluavansa palstanjohtajaksi. Jotain sellaistako sinäkin haluat?
"Jos sinulla olisi taito ymmärtää painettua sanaa niin et horisisi. Kysehän oli USA:n ja Englannin toteuttamista aluepommituksista Ranskassa ja tietääkseni sellaisia ei ollut kesällä -40."
Sinulla on Mopsteri vielä sukupuolenvaihdoksen jälkeenkin kultakalan muisti tai sitten sinä vain et ole riittävän "järkevä". Katsohan tarkemmin mitä sanoit tuolle tyypille ylhäällä:
"-----Noin 150 000 ranskalaista on arvioitu menehtyneen sotatoimissa ennen Pariisin valtausta, siis kesäkuun alkupuolelta 25.ELOKUUTA mennessä-----
Niin, kysymys kyllä koski vuotta -44, eikä -40."
Se olit siis sinä, joka aloit horisemaan vuodesta 1940.
Miten pahasti sinä jo sekoatkaan? Viittaatko jotenkin nikin Tietoa on kirjoitukseen vai mitä horajanet? Siinäkin selvästi puhutaan kesästä -44 vaikka se ei olekaan minun kirjoittamani.
Eli missä minä viittaan kesään -40, en niin missään. Joko tahallasi trollaat tai olet ihan sekaisin koko ukkorähjäke. Koeta nukkua pääsi selväksi tai isonna lääkeannosta tilapäisesti.
lopullisesti. Ei ihme.
vikani, että palstalla touhuaa loputon joukko äärivasemmiston propagandan varassa elävää kirjoittajaa.
Jos ei kehutä Stalinia ja puna-armeijaa niin ainakin mollataan Suomea, länsimaita ym.
Avaus on tyypillinen yritys mustamaalata länsiliittoutuneita ilman asianmukaista tietoa. Kun valeeseen puututaan, alkaa todellinen huuto, valehtelu ja vääristely.
"Eli missä MINÄ viittaan kesään -40, en niin missään."
Mopsteri, muistatko kun kysyit aikanasi miksi jäät aina kiinni eri nimimerkkiesi takana? En tiedä kuinka pahasti sekosit tässä, mutta taisit nakata juuri suojavärisi menemään "Bettina".
Mutta katsotaan nyt missä sinä viittaat kesään -40 kun kerrat olet itse myöntänyt pienen sukupuolenvaihdoksesi.
Sinä: "Niin, kysymys kyllä koski vuotta -44, eikä -40..."
Nii-in, siinähän se.
"Viittaatko jotenkin nikin Tietoa on kirjoitukseen vai mitä horajanet? Siinäkin selvästi puhutaan kesästä -44 vaikka se ei olekaan minun kirjoittamani."
Nimenomaan, herra/rouva Bettina-Mopsteri. Siinä kirjoituksessa viitattiin selvästi kesään -44 ja sinä romutit itsesi luulemalla, että kyseessä oli vuosi 1940.
Kyllä vaan sinun pas...katekstisi ovat ihan sinun oma vikasi, tismalleen. Ei niitä älyttömyyksiä kukaan stallari kirjoittele.
-----Englanti julisti sodan vaikka sillä ei ollut käytännössä maavoimia ja kuitenkin se tiesi, että sota tullaan käymään maalla eli Ranska, Belgian ja myös Hollannin maaperällä. Kenenkä se siis oletti sen sodan sotivan?-----
Keiden muiden kuin jonkun muun kuin itsensä. Mannermaan valtioiden Neuvostoliitto mukaan lukien. Sen piti tulla sitten sodan lopulla korjaamaan potti ja nousemaan Euroopan kiistattomaksi johtajaksi. Tällä kertaa vaan arvio petti pahasti ja koko maa romahti supervallasta pelkäksi keskiluokan valtioksi. USA ja Neuvosoliitto, jonka piti tuhoutua, nousivat johtoon ja Englannista tuli uskollinen USAn seurailijavaltio.
Kovasti ollaan kantavinaan huolta kun Aleppon takaisinvaltauksessa meni taloja ja siviileitä. Taatusti meni vain pieni murto-osa siitä mitä meni Ranskassa.
Minimiarvio liittoutuneiden pommituksissa Ranskassa kuolleista siviileistä on 68 778 henkilöä.
Liittoutuneet pommittivat 1 570 Ranskalaista kaupunkia.
Kuolleiden lisäksi loukkaantuneiden kokonaismäärä oli yli 100 000. Pommituksissa kokonaan tuhoutuneiden talojen kokonaismäärä oli 432 000 ja osittain tuhottujen talojen määrä oli 890 000.
Eli liittoutuneiden pommituksissa Ranskassa kuoli enemmän siviilejä, kuin mitä Britanniassa kuoli siviilejä saksalaisten pommituksissa.
Voi voi, ei tästä saata muuta johtopäätöstä vetää kuin että Saksan miehittämä Ranska olisi edelleenkin paras ratkaisu.
Vaan entäpä jos Ranska olisi 1940 puolustautunut ja jos Englanti olisi sitä edes vähänkään jelppinyt siinä touhussa ? Sekin vaihtoehto oli olemassa.
Jos Ranska olisi 3.9.39 jättänyt sodanjulistuksen antamatta niin paljolta olisi Ranskan kansa säästynyt.
Vuoden 1944 ensimmäinen ratkaisutaistelu käytiin Helsingissä kolmena iltana ja yönä 6.–7, 16.–17. ja 26.–27. helmikuuta 1944. Tuolloin Neuvostoliitto pyrki pakottamaan Suomen rauhaan Kaukotoimintailmavoimien (ADD, Aviatsija Dalnego Deistvija) ilmaoperaatiolla, joka kohdistui Helsingin lisäksi helmikuussa Kotkaan, Raaheen, Rovaniemelle, Turkuun sekä Ouluun. Helsinki oli tärkein kohde. Kyseessä oli Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien eli ADD:n ensimmäinen keskitetty operaatio toisessa maailmansodassa.
Sam Hastings kirjoitti myös miten monilla paikkakunnilla ranskalaiset ja belgialaiset aika nuivasti ottivat liittoutuneiden vapauttajat vastaan. Ei tarvitse ihmetellä. Kuka nyt tervehtii ilolla kotinsa tuhoajia. Ihminen sodassakin ajattelee omaa etuaan.
Miehittämään saapuneet saksalaiset olivat Ranskassa monin paikoin paljon tervetulleempia kuin vapauttamaan saapuneet sekalaiset ja kurittomat länsiliittoutuneiden laumat. Saksalaiset olivat yleisesti todella kurinalaisia, toimivat sivistyneesti ja Wehrmachtin upseerit noudattivat upseerikunnian mukaista käytöstä.
Erityisesti Ranskan omat siirtomaajoukot olivat pelättyjä eivätkä juuri säästelleet siviiliväestöä. Myös amerikkalaisilla oli usein todella kuriton meininki vaikka he toisaalta toivat myös valtavasti rahaa ja luksustavaraa mukanaan.
Toki saksalaisillakin sitten välillä roihahti kun vastarintaliike heitä tarpeeksi härkki, mutta jos saivat olla rauhassa niin syyllistyivät harvoin ylilyönteihin tai rikoksiin Ranskassa ollessaan.
Sodan aikana perhe ja kyläläiset kuuntelivat salaa Englannin BBC:n ranskankielisiä radiolähetyksiä. Vaikka poika oli menettänyt isänsä I maailmansodassa ja kansaa oli kiihotettu tuntemaan saksalaisia kohtaan pelkoa ja vihaa, saksalaisten sotilaiden ystävällinen käytös oli luonut myönteisen ilmapiirin. Monista kristityistä ja ”huonoista” ranskalaisista propagandalkähetysten saksalaisvihamielinen asenne oli vastenmielinen. Ohjelmissa saatettiin selkeästi tyytyväisinä esittää, että ryhmä saksalaisia sotilaita, jotka olivat hiljattain vielä juoneet shampanjaa eräässä ravintolassa, oli kaatunut viimeiseen mieheen itärintamalla. Kuulijat ymmärsivät, että Ranskassa ja koko Euroopassa vallinnut ruokapula oli brittien merisaarron syytä. Myös pommitukset olivat kohdistuneet myös ranskalaisseuduille jo ja saksalaisten ilmatorjunta oli (kuulijoista valitettavasti) heikkenemässä. Normandiassa jouduttiin juoksemaan pommisuojissa ja sirpaleita osui jo kouluihin ja ympäristöön. Pommituksia ylistävät propagandalähetykset ja kommunismin puolesta sotiminen saivat monen ranskalaisen tosiasiassa ajattelemaan, että tämä ”Euroopan sisällissota” oli tosi syvältä. Asioita seuraavat ranskalaiset tiesivät myös Ranskan julistaneen Saksalle sodan ilman, että olisi ollut todella kokenut itsensä uhatuksi.
Kun amerikkalaiset marssivat Pariisiin, he yllättyivät myönteisestä vastaanotosta kansan taholta. Normandiassa heitä kohtaan oltiin oltu ynseitä. Tähän oli selvä syy: Normandia oli tuhoutunut taisteluissa ja kaupungit pommitettu voittajien toimesta raunioiksi suuria uhreja siviiliväestölle tuottaen. Perheiden omaisuus oli palanut. Esim. Saint-Lô oli tuhottu 90 % laajuisesti eikä voittajia juhlimaan olisi ollut enää väkeäkään. Kun kanadalaiset marssivat pahasti tuhoittuun Caenin kaupunkiin, ranskalaiset sykivät heidän päälleen. Le Havren olivat britit polttaneet fosforipommeilla tarkoituksella (selkeästi maan ulkomaankaupan kanssa kilpailleen ranskalaisen satamakaupungin kohtelussa oli kauppasodan maku) ja siellä liput olivat puolitangossa säilyneiden talojen pihoilla. Normandiassa ei saksalaisten heiloja ajeltu kaljuiksi. Voittajat olivat syyllistyneet puolestaan lukuisiin raiskauksiina alueella.
Tähän yhteyteen voisi laittaa väliin otteen kirjasta Der Grosse Wendig 5: ”Eräs saksalainen muistelija kertoo matkastaan Normandiassa veteraanien ja ranskalaisten ystävien kanssa sodan jälkeen. Kanadalaisten maihinnousulohkon kylässä Bretteville-sur-Odon eräs nainen kertoi olleensa 13-vuotias maihinnousun aikaan. Hän oli näyttänyt valokuvia valtavista tuhoista. Koko kylä oli tuhoutunut maan tasalle. Kanadalaiset olivat raiskanneet tytön äidin ja ampuneet hänet. Tytön silmien edessä oli murhattu myös tytön isoisä päähän ampumalla, kun tämä oli yrittänyt mennä väliin. Puheet videoitiin. Nainen sanoi kyyneleet silmissä kylään ennen maihinnousua majoittuneiden SS-divisioona Hitlerjugendin nuorten sotilaiden olleen samanlaisia kuin nämä matkaajat nyt. He olivat olleet aina hyvin kohteliaita ja tehneet hyvän vaikutuksen. Veteraanit selittivät kanadalaisten sotarikoksia. He olivat aina ampuneet kaikki vangeiksi antautuneet saksalaiset sotilaat. Neljä viikkoa maihinnousun jälkeen olivat heidän neljä komentajaansa käskeneet kanadalaisia sentään edes kuulustelemaan vankeja ennen teloitusta. Eräs historioitsija oli myöhemmin kertonut, että ensimmäisten kanadalaisten maihinnousuaaltojen joukossa oli ollut paljon tuomittuja rikollisia ja kuritushuonevankeja, joille oli luvattu vapaus onnistuneen maihinnousun jälkeen. Ranskalaiset veteraanit olivat selittäneet, että naisia ei voitu laskea pelloille tai ulos kuin vartioituina, koska Liittoutuneiden sotilailla oli tapana kiusata ja raiskata heitä. ”( “US-Verbrechen in der Normandie” (583-584))
Normandian siviiliuhreiksi sodan vuoksi Gautier antaa luvin 50 000 kuollutta ”invaasion” 1944 yhteydessä. Kuinka paljon enemmän Saint Lô:ssa olisi menehtynytkäään, jos saksalaiset eivät kaiken maihinnousun odotuksen hektisyyden halliten olisi vielä samanaikaisesti evakuoineet kaupungin sairaalan ja vielä 500 ranskalaista siviiliä omiin bunkkereihinsa suojaan sodalta 6.6.1944.
Kanadalaiset olivat täysiä eläimiä. Eivät säästäneet sotavankejaan tai siviiliväestöä. On aika jännä juttu että niinkin myönteisen ja harmittoman maineen omaavalla maalla on aivan järkyttävä lista sotarikoksia tilillään.
Le Havren suuri pommitus on kiinnostava tapaus ja siihen paltaan kirjassa uudelleen sivuilla 130-132. Kaupungin tuhoaminen oli täysin turhaa, sillä Pariisi oli jo vapautettu ja myös suuret satamakaupungit Hollannissa ja Belgiassa oli myös vapautettu. Itse satama kaupungissa oli käyttökelvoton ja sitä oli jo pommitettu lukuisia kertoja aiemmin. Britannian sota-arkistojen ollessa osin salatut, voidaan silti arvella kaikenlaista. On mahdollista, että pommituksella harjoiteltiin muutamia kuukausia myöhemmin tehtyä Dresdenin tuhopommitusta. Valitettavasti vain 30 000 asukasta oli noudattanut saksalaisen tuhoa aavistaneen komendantin kehotusta jättä kaupunki ja siellä asui yhä 40 000 siviiliä. Komendantti Wildermuth yritti neuvotella aselevosta ja siviilien evakuoinnista ennen uhkaavaa englantilais-kanadalaista hyökkäystä. Britit vastasivat pian terroripommituksella. Monet valopommit merkitsivät kaupungin historiallisen kaupunkikeskusta, minkä jälkeen 1800 RAF-lentokonetta purottivat 1800 tonnia fosforipommeja alas. 105 minuutissa kuoli heti 3000 asukasta ja tuhannet vammautuivat eliniäksi. Englantilaiset eivät säästäneet edes Frans I:n rakennuttamaa katedraalia. Tuona päivänä kuoli monilapsinen perhe, jonka kirjailija henkilökohtaisesti tunsi ja joka oli hakenut turvaa menemällä suojaan katedraaliin. Isä, äiti ja yhdeksän lasta. Liittoutuneet ja etenkin englantilaiset tuhosivat historiallisen keskustan jokaisesta Normandian kaupungista (poislukien Honfleur ja Bayeux) , vaikka tiesivät, että luostarien, käsityöläiskotien, katedraalien ja sairaaloiden pommituksilla ei ollut minkäänlaista sotilaallista hyötyä. Kyseessä oli mielivaltainen ja turha terrorismi, joukkomurhien sarja. Le Havren asukkaat muistavat, kuinka kansallissosialistinen hyväntekekeväisyysjärjestö oli lähettänyt kaupungin nälkää näkeville asukkaille elintarvikkeita v. 1940. Englannin ilmavoimien pommitukset Ranskan kaupunkeihin vaativat enemmän siviiliuhreja kuin Saksan pommitukset Englantiin. Ranskalaisten siviiliuhrien määrä liittoutuneiden pommituksissa on minun tietojeni mukaan koko Ranskan alueella yli 100 000. Engantilaiset pudottivat myös aikasytyttimellä varustettuja pommeja, jotka tappoivat raunioiden raivaajia ja uhrien auttajia siis.
Pas-de-Calaisin rannikkoa pommitettiin kai osksi sotilaallisen syyn vuoksi: Saksalaisia hämättiin myös tällä tavalla, jotta he olisivat luulleet, että maihinnousua suunniteltiin sinne. Olisiko pommitukset voitu kuitenkin toteuttaa niin, että ranskalaisia siviilejä ei olisi kuollut yli 12 000 näissä pommituksissa?
https://uppochnersehr.wordpress.com/2021/01/23/36/
"Kaupungin tuhoaminen oli täysin turhaa, sillä Pariisi oli jo vapautettu ja myös suuret satamakaupungit Hollannissa ja Belgiassa oli myös vapautettu."
No, mietitäänpä asiaa hetken aikaa ja katsotaan. Liittoutuneiden aloittaessa Le Havren operaation, suurten satamakaupunkien tilanne Hollannissa ja Belgia oli seuraava:
Rotterdamin satama - vapautettu saksalaisten miehityksen alta toukokuussa 1945. Hm, taitaa olla kuitenkin hieman, eli noin kahdeksan kuukautta, liian myöhäinen tähän sinun aikatauluusi sopimaan.
Antwerpenin satama - jokisuisto puhdistettu saksalaisista joukoista suunnilleen marraskuun puolivälissä, mikä olisi noin kaksi kuukautta ajankohtaasi jäljessä.
Miten päin teillä siellä uusnatsien luolassa tämä aika nyt kulkee? Enpä taida haaskata blogitekstiisi tuon enempää aikaa.
///MeAgaln
Ilmoitettu virallinen luku n. 77 000 on ilman muuta alakanttiin koska se oli molemmille edullista. Oikea luku lienee 2-3 kertainen eli luokkaa 200 000. Haavottuneet lisäksi niin osumaa lienee ottanut jopa puoli miljoonaa ranskalaista.
Britannian johtama JEFF-sopimus on kuten -39 Puolan kanssa tehty sopimus. Tarkoitus avunsaannin toivossa saada Suomi sotimaan vaikka ei ole tarkoituskaan tänne joukkoja Britanniasta lähettää.