Mielestäni tuosta islamfobiasta on ihan turha puhua ensimmäisenä, jos kavahtaa sitä kulttuurinsa leviämisen kanssa. Kyseenalaistavuus vaan ei kuulu eri uskontojen piiriin useinkaan. Oikeauskoisia tuuppaa olemaan joka uskonnossa ja muut ovat harhateillä.
Ongelmista suurin on siinä, että kristittytaustaisten ja islamtaustaisten on vaikea elää samassa yhteiskunnassa sulassa sovussa. Me lahkoihin kuulumattomat olemme tottuneet elämään täällä kristillisten näkemysten keskellä eikä se minua ainakaan vaivaa niin paljon ainakaan että tarvitsisi pelätä. Tapoja ihmettelen joidenki kristillisten keskuudessakin kyllä.
Ja turha on puhua myöskään rasismista ihan joka kerta kantaväkeä syyllistäen. Luulisin, että euroopassa on jo nyt niin paljon enemmän rikosten uhreina olleet kantaväen ihmiset kuin islamilaiset.
Tämä koko islamilais-asia on sellainen että olemme tässä ajassa päättämässä tai poliitikot päättävät, että tehdäänkö tästä islamilainen manner suurelta osin.
Kysehän on arvovalinnoista käytännön elämään pidemmälle ajateltuna. Ei se mitään fobiaa ole vaan faktaa, mikäli euroopan kantaväki vähenee ja toiset lisääntyy suhteessa 1,3 vastaan 5-7. On turha muuta kuvitella ja enemmistö määrää demokratiassa aika pitkälle suuntaa.
Kysymys kuuluu, minkälaisen euroopan haluamme arvomaailmaltaan. Suvaitsevaisuus on hyvä asia, jos se ei käänny valtioita vastaan taloudellisessa, yhteiskunnallisessa taikka yksilöitä vastaan. Joku voi olla tietämättömyyttään suvaitsevainen toista kulttuuria kohtaan ja valitsee sieltä miehen, mutta joka orjuuttaa tämän myöhemmin omien uskomusmaailmojen tapoihin. Näin on käynyt kristittyjenkin parissa. Uskontojen uhrit-nimellä on ohjelmaakin tullut ulos.
Sellaista väärin käyttäytymistä on kristillisyydenkin piireissä. Mielestäni uskonto on yksilökohtainen ja siinä kehityksellinen asia, ei muiden sanelema asia. Islam edustaa ainakin siellä syntyalueillaan hyvin omituista elämäntapaa ja hyvin iljettäviä uskomuksia ja jyrkkänä, niin jyrkkänä, että se on lamauttanut kehitystäkin ihan joka saralla.
Ja ääri-islmilaisten uhreja tulee. Siellähän nuo Somaliassakin tappavat muita ja Egyptissäkin kävivät vähemmistökristittyjen kimppuun tappaen heitä hiljattain. Islam ja kristinuskon maailma eivät ole mielestäni läheskään valmiita elämään sulassa sovussa keskenään. Näin sen turistinakin käydessäni länsimaalaisimmaksi sanotussa Tunisiassa muutama vuosi sitten. Eikä ollut yllätys, että muillakin oli samankaltaisia kokemuksia.
Ei täällä sentään turistiperheitä uhkailla ja huijailla tavakseen ja tämän voi sanoa jopa koko euroopan kantaväestön puolesta yleensä ottaen.
Ongelmista suurin on siinä, että kristittytaustaisten ja islamtaustaisten on vaikea elää samassa yhteiskunnassa sulassa sovussa. Me lahkoihin kuulumattomat olemme tottuneet elämään täällä kristillisten näkemysten keskellä eikä se minua ainakaan vaivaa niin paljon ainakaan että tarvitsisi pelätä. Tapoja ihmettelen joidenki kristillisten keskuudessakin kyllä.
Ja turha on puhua myöskään rasismista ihan joka kerta kantaväkeä syyllistäen. Luulisin, että euroopassa on jo nyt niin paljon enemmän rikosten uhreina olleet kantaväen ihmiset kuin islamilaiset.
Tämä koko islamilais-asia on sellainen että olemme tässä ajassa päättämässä tai poliitikot päättävät, että tehdäänkö tästä islamilainen manner suurelta osin.
Kysehän on arvovalinnoista käytännön elämään pidemmälle ajateltuna. Ei se mitään fobiaa ole vaan faktaa, mikäli euroopan kantaväki vähenee ja toiset lisääntyy suhteessa 1,3 vastaan 5-7. On turha muuta kuvitella ja enemmistö määrää demokratiassa aika pitkälle suuntaa.
Kysymys kuuluu, minkälaisen euroopan haluamme arvomaailmaltaan. Suvaitsevaisuus on hyvä asia, jos se ei käänny valtioita vastaan taloudellisessa, yhteiskunnallisessa taikka yksilöitä vastaan. Joku voi olla tietämättömyyttään suvaitsevainen toista kulttuuria kohtaan ja valitsee sieltä miehen, mutta joka orjuuttaa tämän myöhemmin omien uskomusmaailmojen tapoihin. Näin on käynyt kristittyjenkin parissa. Uskontojen uhrit-nimellä on ohjelmaakin tullut ulos.
Sellaista väärin käyttäytymistä on kristillisyydenkin piireissä. Mielestäni uskonto on yksilökohtainen ja siinä kehityksellinen asia, ei muiden sanelema asia. Islam edustaa ainakin siellä syntyalueillaan hyvin omituista elämäntapaa ja hyvin iljettäviä uskomuksia ja jyrkkänä, niin jyrkkänä, että se on lamauttanut kehitystäkin ihan joka saralla.
Ja ääri-islmilaisten uhreja tulee. Siellähän nuo Somaliassakin tappavat muita ja Egyptissäkin kävivät vähemmistökristittyjen kimppuun tappaen heitä hiljattain. Islam ja kristinuskon maailma eivät ole mielestäni läheskään valmiita elämään sulassa sovussa keskenään. Näin sen turistinakin käydessäni länsimaalaisimmaksi sanotussa Tunisiassa muutama vuosi sitten. Eikä ollut yllätys, että muillakin oli samankaltaisia kokemuksia.
Ei täällä sentään turistiperheitä uhkailla ja huijailla tavakseen ja tämän voi sanoa jopa koko euroopan kantaväestön puolesta yleensä ottaen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.