KONEKIVÄÄRIN SIJOITUS

osattiinko/oliko loppujen lopuksi reservin johtajilla munaa sijoittaa konekiväärit oikein. talvi- ja jatkosodassa.
20179
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Nooh vastustaja oli mitä oli. Eriasia olisi ollut jos Montyn johtamat britit olisivat olleet vastassa.

Äänestä

vastustaja oli mitä oli...........

vastustajaa kumminkin ammuttiin tykeillä sen tehdessä rintama hyökkäyksiä.
oliko tarkoitus tehdä maailman mestaruus tulos ammus per vihollinen.

mitä konekivääri kompanjoissa opetettiin kk:n sijoittamisesta rauhan aikana.

Äänestä

Joo, oli ne oikein sijoitettu ...
Oliko muuta epäselvää ????

Äänestä

No jaa. Klim kun meni betoninibunkkerista ampuvan konekiväärin eteen niin vain kilinäkolina kävi. Muuta vaikutusta ei ollut.
Polttopulloja vastaan paras tapa suojautua oli moottorin sammuttaminen... ja ryssä eteni...

Äänestä

että oikeen betoni bunkkerin. artsie bunker.

eiköhän ne bunkkerit ollu sormin laskettavis.

Äänestä

siis jospa se kk ei ollu betoni bunkkeris.

Äänestä

eiks väki tiä miten kk pitää sijoittaa.

Äänestä

aikainen Maxim olisi kuulunut asetekniikan museoon. Sellaisen pitäminen käytössä kuvaa hyvin kuinka heikosti ammattiaan osaava ja menneisyyteen jämähtänyt sodanjohto oli. Miehet kantoivat jäähdytysvesikanistereita ja 30 kiloa painavaa jalustaa, ei hyvää päivää.

Äänestä
  • konekiväärit kuuluivat useimpien sotaakäyvien valtioiden aseistukseen koko 2. Msodan ajan. Jenkit taisivat luopua niistä sodan loppuvaiheissa.

    Talvisodassa konekiväärit muodostivat puolustuksen tulen rungon. Niiden käyttö osattiin erittäin hyvin. Konekiväärit voitiin vain osittain korvata keveämmillä konetuliaseilla.

    Äänestä

  • ketkä miehet?????

    kuka????
    mitä????
    missä???

    Äänestä

  • Maxim-tyyppiset kirjoitti:

    konekiväärit kuuluivat useimpien sotaakäyvien valtioiden aseistukseen koko 2. Msodan ajan. Jenkit taisivat luopua niistä sodan loppuvaiheissa.

    Talvisodassa konekiväärit muodostivat puolustuksen tulen rungon. Niiden käyttö osattiin erittäin hyvin. Konekiväärit voitiin vain osittain korvata keveämmillä konetuliaseilla.

    mitä tarkoittaa kk:den käyttö osattiin hyvin.

    olen lukenut selaisestakin että kun kk:lla ei voinut ampua suoraan asemiin niin sillä ammuttiin taivaan kautta ja se oli tehokasta.

    ei yleensä kannata vastata idioottien kommentteihin, heillä kun on monia eri s24:n sivuja ja valokuvia tukenaan.
    idiootti on idiootti vaikka olisi kuinka suuren talonpoika.

    Äänestä

Viesti kertoo kirjoittajastaan enemmän kuin varsinaisesta asiasta.

Kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa vaikka olisi kuinka suuren talon poika.

Äänestä

Pelkurimaiset johtajat käskivät kookoot asemiin Pohjanlahden rannalle, piiput länteen, kun vihollisen päähyökkäys tuli kaakosta, Karjalan Kannakselta.

Äänestä

joo ne oli sijoitettu 40 metrin välein Mikkelin homobunkkerin ympäri 9 portaaseen.

Äänestä

joku urpo tos selitti jotai maxim'mista.

ekas mm sodas nyt kuitenkin sakut lahtas liitoutuneiden 10 000 miehen hyökkäyksen loppuun kun nämä urpon haukkumat maximit oli sijoitettu oikein ja niillä ammuttiin oikein.

joku vuosi taaksepäi englannin armeijan kk joukkueen johtaja teki teevee ryhmän kanssa kokeen jossa kk:lla ammuttiin suoraan lähestyvää "vihollista" niin vyö ei riittänyt mihinkään ja sitten ammuttiin sivulta jolloin koko komppanja oli tuhottu ja vyöhön jäi vielä ammuksiakin.

kai laitatte taulukkoja siitä miten huonoja maxim kk oli.

Äänestä

Kauan vaan kesti ennen kuin sodanjohtajat tajusivat ettei konekivääreiden ristituleen kannata sotajoukkoa hyökkäyttää.

Kuka tietää mikä on kk-pesäkkeen pahin vihollinen?

Äänestä
  • homoileva sotapäällikkö?

    Äänestä

  • tankki

    Äänestä

  • LaDivisionFantome kirjoitti:

    tankki

    KK-pesäkkeen pahin vihollinen on kranunheitin.

    Äänestä

Minulla on Tiede ja Ase -vuosikirjoja TÄYSI sarja vuoteen 2009 saakka ja niistä kirjoista 1. numero on julkaistu vuonna 1933. Ennen Talvisotaa ilmestyi 6 numeroa, eli vuoden 1938 numero 6 oli viimeinen ennen 1939-1945 sotiamme.

Noissa alkupään numeroissa keskusteltiin vilkkaasti mm. konekiväärien tehosta ja sijoituksesta ja oli 1. numerossa M. K. Stewenin laatima artikkeli Jalkaväkipataljoonan konekiväärikomppanian organisatio ja taktillinen käyttö, s. 80

Seuraavat Tiede ja Ase -vuosikirjan numerot, siis sotiemme jälkeen, ilmestyi vuonna 1948 ja siitä alkaen vuosittain. Niissä käytiin läpi hyvinkin tarkkaan sodissa saadut kokemukset mm. konekiväärin käytöstä.

Suosittelen asiasta kiinostuneille. Oman sarjani hintapyyntö oli 500€, mutta kyllä se lähti paljon edullisemmin...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sijoittaminen kirjoitti:

osattiinko/oliko loppujen lopuksi reservin johtajilla munaa sijoittaa konekiväärit oikein. talvi- ja jatkosodassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu