Vaivuin hiljaa mietteisiin, mietin hiljaa
mielessäin, miksi on niin kuin on, miksi ei voisi
olla toisin? Sarja kysymyksiä, ilman vastauksia.
Ihmismieltä soimaa ajatus ikuisuudesta, siitä
ajattomasta kysymyksestä; miksi näin on? On
varmasti enemmän kuin kerran pohdittu
olemassaoloa ja siihen johtaneita syitä ja niiden
seurauksia. Ei ketään ole silti vielä niin
vastannut, että se jokaiselle olisi kelvannut.
Miksi? Ei siihen ole vastausta, se on vain
utopistista pohdintaa vailla minkäänlaista
tarvetta edes löytää lopullista ratkaisua.
Ratkaisu kyllä on, mutta se on kiven alla. Toiset
luulevat sen jo löytäneensä, ehkä ovatkin. Toiset
vasta etsivät totuutta, tietämättä kuitenkaan,
mitä oikeastaan etsivät ja mistä sitä etsiä. He
vain tutkivat ja penkova, koluavat mieltään läpi.
He ovat kuin aitajuoksijoita, jotka keskittyvät
esteisiin.
He eivät näe ympärilleen vaan katsovat suoraan
estettä silmiin. He juoksevat ja juoksevat,
kunnes este on väistämättä kohdattava. He, jotka
jo luulevat tietävänsä totuuden, alittavat esteen
sen enempiä sitä pohtimatta, vedoten vain omaan
ja ainokaiseensa mielipiteeseensä totuudesta. He
jotka eivät kumarra yksinkertaisuuksia, luultuja
totuuksia, epävarmoja faktoja, he ponnistavat
ilmaan toivoen, että vielä jonakin päivänä
pääsevät esteensä yli, löytääkseen jotakin muuta
mitä yksinkertaisuuden palvojat eivät voi koskaan
löytää. Onko ruoho aidan toisella puolella
vihreämpää, kuten väitetään? Minä, Äijä -85
varoitan silti, että älkää te pakanat ja
ateistimoukat, te aitajuoksijat vain kompastuko
esteeseenne, sillä viimeisenä päivänä teidätkin
asetetaan tuomiolle. Auta armias kuinka teidän
silloin käy, sillä sinä päivänä yksikään ei
pelastu joka Häneen, Jumalaan ei usko? Luopukaa
järjellisistä todisteluistanne, niin kuin minäkin
tein.
Tälläkin palstalla eräät palvovat
yksinkertaisuutta, kuin ylintä auktoriteettia.
Toiset taas palvovat järkeään, kuin eivät muuhun
luottaisikaan, kuin eivät muuta ympärillään
näkisikään, kuin oman järkensä. Se kuitenkin
tekee heistä tyhmyyden ylistäjiä. Onneksi olen
tällainen yksinkertaisuuden ylistäjä, uskovainen,
vajaa-älyinen, enkä sorru järkeilemään
löytääkseni totuuden, koska olen jo totuuteni
löytänyt ja se on Raamatussa. Minua eivät
haasteet kiinnosta ja olen varma, että koko
luomakunta on syntynyt niin kuin Raamatussa
sanotaan. En sorru pahuuteen, enkä mollaa
mitenkään, en ainuttakaan osapuolta, jotka täällä
ahkerasti kirjoittelevat, en ainakaan omiani,
uskovaisia. Minä olen tieni löytänyt ja olen
polkuni kulkenut. Te tyhmyydenylistäjän,
aitajuoksijat; kääntykää ihmeessä uskoon, sillä
usko tarjoaa teille vastauksen
kysymyksiinne "Mitä me olemme, mistä me tulemme
ja mihin me olemme menossa?". Usko on ainut
pelastuksenne, joten kääntykää ystäväiseni,
kääntykää, kun vielä ei ole liian myöhäistä.
© Äijä -85 (Uskovainen), 2001
mielessäin, miksi on niin kuin on, miksi ei voisi
olla toisin? Sarja kysymyksiä, ilman vastauksia.
Ihmismieltä soimaa ajatus ikuisuudesta, siitä
ajattomasta kysymyksestä; miksi näin on? On
varmasti enemmän kuin kerran pohdittu
olemassaoloa ja siihen johtaneita syitä ja niiden
seurauksia. Ei ketään ole silti vielä niin
vastannut, että se jokaiselle olisi kelvannut.
Miksi? Ei siihen ole vastausta, se on vain
utopistista pohdintaa vailla minkäänlaista
tarvetta edes löytää lopullista ratkaisua.
Ratkaisu kyllä on, mutta se on kiven alla. Toiset
luulevat sen jo löytäneensä, ehkä ovatkin. Toiset
vasta etsivät totuutta, tietämättä kuitenkaan,
mitä oikeastaan etsivät ja mistä sitä etsiä. He
vain tutkivat ja penkova, koluavat mieltään läpi.
He ovat kuin aitajuoksijoita, jotka keskittyvät
esteisiin.
He eivät näe ympärilleen vaan katsovat suoraan
estettä silmiin. He juoksevat ja juoksevat,
kunnes este on väistämättä kohdattava. He, jotka
jo luulevat tietävänsä totuuden, alittavat esteen
sen enempiä sitä pohtimatta, vedoten vain omaan
ja ainokaiseensa mielipiteeseensä totuudesta. He
jotka eivät kumarra yksinkertaisuuksia, luultuja
totuuksia, epävarmoja faktoja, he ponnistavat
ilmaan toivoen, että vielä jonakin päivänä
pääsevät esteensä yli, löytääkseen jotakin muuta
mitä yksinkertaisuuden palvojat eivät voi koskaan
löytää. Onko ruoho aidan toisella puolella
vihreämpää, kuten väitetään? Minä, Äijä -85
varoitan silti, että älkää te pakanat ja
ateistimoukat, te aitajuoksijat vain kompastuko
esteeseenne, sillä viimeisenä päivänä teidätkin
asetetaan tuomiolle. Auta armias kuinka teidän
silloin käy, sillä sinä päivänä yksikään ei
pelastu joka Häneen, Jumalaan ei usko? Luopukaa
järjellisistä todisteluistanne, niin kuin minäkin
tein.
Tälläkin palstalla eräät palvovat
yksinkertaisuutta, kuin ylintä auktoriteettia.
Toiset taas palvovat järkeään, kuin eivät muuhun
luottaisikaan, kuin eivät muuta ympärillään
näkisikään, kuin oman järkensä. Se kuitenkin
tekee heistä tyhmyyden ylistäjiä. Onneksi olen
tällainen yksinkertaisuuden ylistäjä, uskovainen,
vajaa-älyinen, enkä sorru järkeilemään
löytääkseni totuuden, koska olen jo totuuteni
löytänyt ja se on Raamatussa. Minua eivät
haasteet kiinnosta ja olen varma, että koko
luomakunta on syntynyt niin kuin Raamatussa
sanotaan. En sorru pahuuteen, enkä mollaa
mitenkään, en ainuttakaan osapuolta, jotka täällä
ahkerasti kirjoittelevat, en ainakaan omiani,
uskovaisia. Minä olen tieni löytänyt ja olen
polkuni kulkenut. Te tyhmyydenylistäjän,
aitajuoksijat; kääntykää ihmeessä uskoon, sillä
usko tarjoaa teille vastauksen
kysymyksiinne "Mitä me olemme, mistä me tulemme
ja mihin me olemme menossa?". Usko on ainut
pelastuksenne, joten kääntykää ystäväiseni,
kääntykää, kun vielä ei ole liian myöhäistä.
© Äijä -85 (Uskovainen), 2001
Vastaukset 1
Vanhimmat
rakas ystäväiseni, me käännymme, me totisesti
käännymme, 360 astetta.