Keväällä on tullut tehtyä ajelu ympäri Suomea puolisoni, luterilainen, ja minun sukulaistemme haudoilla. Hautausmaita oli kymmenkunta ympäri Suomea. Helsingin ort srk on hoitanut maksua vastaan äitini hautaa ja eräs luterilainen srk Savossa puolisoni äidin hautaa.Maksuni on noin 2,5 kertaa suurempi/ v. Vertailuna luterilaisiin hautausmaihin ja Helsingin Lapinlahden ort. hautausmaahan voin vain kateellisena todeta, että se rakkaus ja huolenpito, mikä luterilaisilla hautausmailla vallitsee on kadonnut ainakin Lapinlahden hautausmaalta. Hävetti käydä siellä luterilaisten ystävieni ja sukulaisteni kanssa kauniiden, hoidettujen luterilaisten hautausmaiden jälkeen. Teot ja sanat ort kirkossa eivät kohtaa. Vainajilla on erityisasema ort. kirkossa, mutta se ei näy ainakaan Lapinlahden hautausmaalla. Rahaa löytyy kyllä kirkon sipulien kultaamiseen mutta hautausmaan hoito on retuperällä ! Hävetti ja hävettää edelleen äitini haudan kunto !!!
Vainajan kunnioitus ???
Mr Gt
141308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kieltämättä ikävä tilanne...
Tämän kirjoittajalla ei ole omaisia haudattuna Lapinlahden hautausmaalle, ja muutenkin seuraan sen hoitoa vain sivusta. Olen kuitenkin vallan hyvin selvillä siitä, että hautausmaiden hoito on erilaista Suomessa maaseudulla kuin Helsingissä.
Lapinlahden ortodoksinen hautausmaa on vanhin edelleen käytössä oleva hautausmaa Pääkaupungissa ja sen perustamisesta tulee muutaman vuoden kuluttua kuluneeksi 200 vuotta. Olemassaolevia hautoja on noin 4000 ja käytännössä hautausmaa on täynnä, ainoastaan sukuhautoihin voidaan edelleen haudata jos tilaa sattuu olemaan. En ole selvillä seurakunnan hautojenhoidon periaatteista tai hinnoista, mutta sen tajuan ettei tässä tapauksessa hautojen hoito ole kovin vaivatonta.
Helsingin ortodoksinen seurakunta ei ole aivan varaton. Kysymys varojen käytöstä on hallinnollinen ja siihen liittyy aina myös voimakkaitakin tunteita, kuten päätöksiä tehtäessä on usein huomattu. Rahaa menee myös huomattavasti, mm. lähes sadan työntekijän palkkoihin ja kirkkojen sekä muiden kiinteistöjen kunnossapitoon. Harvoin tulee ajatelleeksi, ihan aineellisella tasolla, että esimerkiksi kirkko on rakennus, josta seurakunnalla on pelkästään menoja. Jos Uspenski-katedraalista puhutaan, jokainen ymmärtää ettei 42 metriä korkean ja 135 vuotta vanhan rakennuksen hoito ole ihan pikkujuttu.
Jos palataan itse aiheeseen, voin laajalla otannalla todeta, ettei luterilaistenkaan seurakuntien hautojenhoito aina ole kovin mallikelpoista. Kysymys lienee aika pitkälti seurakuntien itsenäisestä päätäntävallasta tässä asiassa. Valtakunnalliset erot ovat varmasti suuret. Kokonaan oma kysymyksensä on sitten asian teologinen ulottuvuus: se ettei ortodoksisen perinteen mukaan hautoja tulisi ylipäätään kovin paljoa hoitaakaan, kyseessä on läntinen perinne.
Toki kirkossa vainajia kunnioitetaan, mutta sehän tapahtuukin pääasiassa liturgisen muistelun muodossa, neljänä vuosittaisena yleisenä muistelupäivänä ja tarvittaessa omaisten niin pyytäessä sekä jokaisessa liturgiassa jonka pappi toimittaa. Muistetaanpa myös, että mainitulla hautausmaalla sijaitsee kirkko, jossa kautta vuoden toimitetaan jokaisena perjantaina ja lauantaina palveluksia kuolonuneen nukkuneiden muistoksi. Tätä luterilaiset eivät tekisi, eivät maksusta eivätkä ilmaiseksi.
...eikö meidän tosiaankin pitäisi muistella tuonilmaisiin siirtyneitä nimenomaan muualla kuin hautausmaalla?!? Eivätkän he haudassa ole...
Kirjoitit että hautoja on noin 4000.Onko näistä haudatuista vainajista olemassa mitään luettelointia, josta voisi maallikkokin etsiä mahdollisia sukulaisia ?
Vai, tarvitaanko venäjän taitoinen tutkija etsimiseen ?
Onko kaikki haudatut nimeltä kirjattu ?
Voiko etsiä hautausvuoden perusteella, tai/vai sukunimen perusteella ?
Millainen on vainajien tietojen kirjaaminen muilla ortodoksisilla hautausmailla ?
Esim.Lappeenrannassa.
Monelleko eri hautausmaalle Lappeenrannassa on ortodoksisia vainajia haudattu ?
Hautausmaidennimet ?
Kyselen sukututkimukseni vuoksi.Isäni puoleiset isovanhempani kuuluivat aikaisemmin ortodoksiseen kirkkoon.On ollut välillä vaikeuksia löytää tietoja haudatuista, välillä jopa hautojen olemassaolosta.
Kiitos.
Nyt menee niin spesiaaliksi, etten osaa mitenkään vastata. Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan osalta vastauksia antanee Helsingin ortodoksisen seurakunnan hautausmaan toimisto ja Lappeenrannan osalta paikallinen ortodoksinen seurakunta.
Olen käynyt joskus ortodoksisten sukujen tutkimuskurssin, mutten ole soveltanut tietojani käytännössä. Sen tiedän, että meillä väestötietojen kirjaaminen on aina ollut paljon ylimalkaisempaa kuin luterilaisella puolella. Lisäksi asiaa haittaavat historialliset faktat: Karjalan osalta sodat, joiden seurauksena valtava määrä hautausmaita on muutettu toiseen käyttöön tai ainakin muistomerkit rahdattu pois. Laatokan Konevitsan luostarissa olen kunnostanut hautausmaata, jossa sodan jälkeen sijaitsi laivastotukikohdan autovarikko ja urheilukenttä!
Nykyisen Suomen puolellakaan eivät asiat tässä suhteessa aina ole mallikelpoisesti: esimerkiksi Helsingissä eräs vanha ortodoksinen hautausmaa palvelee nykyisin tenniskenttänä, ja toinen Tuusulassa armeijan harjoitusmaastona. Yhteiskunnan arvot ja asenteet heijastuvat erittäin vahvasti siinä, miten näihin paikkoihin suhtaudutaan.
Kiitos.
Olen käynyt Konevitsassa, silloin kun se vielä puolittain oli laivastotukikohta ja luostari aloitteli uutta toimintaansa. Mainitsemasi hautausmaa oli silloin autio kenttä. Surullista. Siihen on haudattuna minunkin sukulaisia, mitähän hautausmaalle nyt kuuluu?
En osaa sanoa, mitä kyseiselle hautausmaalle kuuluu, sillä edellisestä käynnistäni on aikaa kolme vuotta. Asia selviää heinäkuussa, jolloin vietä Konevitsassa viikon. Kirjoitan sen jälkeen tänne luostarin kuulumisia.
rakkaaseen rauhan majaan!
Tietääkeni hautojen hoito on omaisten vastuulla riippumatta kirkkokunnasta. Mielestäni ylenpalttinen hatausmaiden puleraaminen ei oe vainajien kunnioittamista.
Aikoinaan Karjalassa oli tapana, että hautaristit tehtiin puusta, jotta ne ajan myötä mätänenisivät pois. Ne kestivät muutaman sukupolven ja sen jälkeen hautaa ei enää tunnistanut. Myös haudatausmaat monesti annettiin metsittyä.Sillä periaatteella, että tärkein meille on kuitenkin sielu eikä niinkään tomumajamme.Mielenkiintoinen ajatus?
Niinpä...
Jatkan ajatusta. Hautausmaiden ei ainoastaan annettu metsittyä vaan ne OLIVAT metsiä, kalmistoKUUSIKOITA ja erityisen pyhiä paikkoja. Usein ne sijaitsivat saaressa. Oksaakaan ei maasta saanut korjata pois, puhumattakaan että puita olisi kaadettu, se oli pogoiniekkojen eli vainajien rauhan häiritsemistä. Kun bolshevikit tulivat Itä-Karjalaan 1917 jälkeen, he kylissä ensi töikseen hakkasivat nämä metsät, ihan kiusaa tehdäkseen, ikään kuin usko sillä tavoin olisi tapettu. Ilo oli tilapäinen, sillä usko eli vahvimmin nimenomaan kaikessa kuolemaan ja hautaamiseen liittyvässä perinteessä siinä yhteiskunnassa jossa papit oli tapettu ja kirkot poltettu.
ajatus. Sielunhan toki pitäisi olla tärkeämpi kuin tomumaja...
Siellä ortodoksinen ja luterilainen hautausmaa ovat rinnatusten, kumpikin oman perinteensä mukaisesti hoidettu. Mieluummin ottaisin hautani päälle mustikan rauhassa kasvamaan kuin ruohonleikkurin säksättämään.
...katsojan silmissä!!!
Omassa seurakunnassani hautapaikka on ILMAINEN ja on jopa mahdollisuus valita mihin kohtaan haluaa tulla haudatuksi. Kuinka monessa ev.lut.srk:ssa asia on näin??? Seurakuntamme hoitaa ruohonleikkuun, kappelin kunnossapidon ja pitää vanhasta puustosta huolen. Hautojen hoito kuuluu omaisille. Kirkko pitää sieluista huolen.
Miksi muuten Mr Gt valitat täällä keskustelukanavalla? Miksi et ota selvää asiasta ko. seurakunnasta ja heidän käytännöstään?