Olisiko syytä miettiä miten pojat kasvatetaan omaan sukupuolisuutteensa?
Raiskaaja ymmärtää oman "tarpeensa" olevan oikeus johon on saatava helpotus. Kuten käydään WC,ssä, uloste kuin uloste.
Miten pojalle kerrotaan, selitetään, Hänen fyysinen toimintansa sukupuolisuuden osalta?
Nainen ei halua eikä vaadi olla joka ovulaatiolta raskaana. Eikä pojille kerrota ettei jokainen siemen syöksy tapahdu parisuhteessa eikä todella vaginaan?
.
Lutkamarssi:
Suomessa tuhannet ihmiset ottivat osaa eilen järjestettyyn SlutWalk- tapahtumaan eli lutkamarsseille. Poliisin mukaan Helsingin marssille osallistui noin kolme ja puoli tuhatta ihmistä. Turussa ja Tampereella marssijoita oli noin 1500 kummassakin kaupungissa.
Lutkamarssit houkuttelivat paikalle myös runsaasti ihmisiä, jotka olivat tulleet pelkästään katsomaan tapahtumaa. Esimerkiksi Tampereella marssi keräsi Aamulehden mukaan yhtä paljon katsojia kuin marssijoita.
Paikalla olleen toimittajan mukaan kuvattiin runsaasti, jopa hieman tirkistelevään sävyyn. Kulkueissa nähtiin paljon rohkeita asuja ja jopa paljasta pintaa.
Tapahtuman järjestäjä Varpu Jutila oli kiinnittänyt myös huomiota siihen, että marssia kuvattiin ahkerasti.
Hän ei pitänyt kuvaamista kuitenkaan suoranaisesti huonona asiana, vaan katsoi, että kuvaaminen edistää marssijoiden viestin menemistä perille.
– Onhan marssi melkoinen spektaakkeli. Kuvista välittyy se, että meillä oli hyvä meininki, hän kommentoi Aamulehdessä.
Lutkamarssin keskeinen viesti on se, että naisella on oikeus pukeutua miten tahansa, ilman että tämän pitäisi pelätä seksuaalista väkivaltaa.
(MTV3)
Raiskaaja ymmärtää oman "tarpeensa" olevan oikeus johon on saatava helpotus. Kuten käydään WC,ssä, uloste kuin uloste.
Miten pojalle kerrotaan, selitetään, Hänen fyysinen toimintansa sukupuolisuuden osalta?
Nainen ei halua eikä vaadi olla joka ovulaatiolta raskaana. Eikä pojille kerrota ettei jokainen siemen syöksy tapahdu parisuhteessa eikä todella vaginaan?
.
Lutkamarssi:
Suomessa tuhannet ihmiset ottivat osaa eilen järjestettyyn SlutWalk- tapahtumaan eli lutkamarsseille. Poliisin mukaan Helsingin marssille osallistui noin kolme ja puoli tuhatta ihmistä. Turussa ja Tampereella marssijoita oli noin 1500 kummassakin kaupungissa.
Lutkamarssit houkuttelivat paikalle myös runsaasti ihmisiä, jotka olivat tulleet pelkästään katsomaan tapahtumaa. Esimerkiksi Tampereella marssi keräsi Aamulehden mukaan yhtä paljon katsojia kuin marssijoita.
Paikalla olleen toimittajan mukaan kuvattiin runsaasti, jopa hieman tirkistelevään sävyyn. Kulkueissa nähtiin paljon rohkeita asuja ja jopa paljasta pintaa.
Tapahtuman järjestäjä Varpu Jutila oli kiinnittänyt myös huomiota siihen, että marssia kuvattiin ahkerasti.
Hän ei pitänyt kuvaamista kuitenkaan suoranaisesti huonona asiana, vaan katsoi, että kuvaaminen edistää marssijoiden viestin menemistä perille.
– Onhan marssi melkoinen spektaakkeli. Kuvista välittyy se, että meillä oli hyvä meininki, hän kommentoi Aamulehdessä.
Lutkamarssin keskeinen viesti on se, että naisella on oikeus pukeutua miten tahansa, ilman että tämän pitäisi pelätä seksuaalista väkivaltaa.
(MTV3)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Väkivallan eri muodot
Fyysinen väkivalta voi vaihdella kiinni pitämisestä tukan repimiseen, läpsimisestä nyrkin iskuihin ja potkimiseen. Usein fyysisen väkivallan rinnalla kulkee monta muuta tapaa pitää naista pelon vallassa, nämä eri tavat kietoutuvat toisiinsa.
Henkinen väkivalta voi olla sanallista tai sanatonta ja lienee yleisin väkivallan muoto. Alistaminen, nöyryyttäminen ja seuraileminen ovat eräitä henkisen väkivallan ilmenemismuotoja. Väkivallan ja kontrollin välineenä voidaan myös käyttää lasta. Rajoittaminen voi ilmetä sosiaalisten suhteiden sekä liikkumisen rajoittamisena. Kontrolli liittyy olennaisesti moneen väkivallan muotoon eikä tarkoita yksittäistä tapahtumaa, vaan siinä on kyse systemaattisesta pyrkimyksestä hallita ja rajoittaa toisen elämää.
Hengellinen väkivalta voi ilmetä toisen ihmisen uskonnollisuuden ja uskonnollisten tarpeiden halveksimisena ja pilkkaamisena. Ihmistä voidaan kieltää harjoittamasta omaa uskontoaan tai hänet pakotetaan osallistumaan jonkun muun uskonnon säätelemiin normeihin ja sääntöihin.
Seksuaalinen väkivalta on käsitteenä hyvin laaja, siihen liittyy uhan ja pahoinpitelyn ilmapiiri. Siihen voi liittyä seksuaalisiin tekoihin pakottamista, seksuaalista ahdistelua ja koskettelua. Väkivallantekijä voi pakottaa tai vaatia riidan päätteeksi naista yhdyntään sovinnon merkiksi. Melko tavallista on sekin, että fyysinen pahoinpitely voi päättyä raiskaukseen. Parisuhteessa tapahtuva seksuaalinen väkivalta on henkisesti tuhoisimpia ja nöyryyttävimpiä väkivallan muotoja, koska väkivallantekijä on naiselle läheinen.
Taloudellinen väkivalta voi ilmetä toisen oman rahan käytön estämisenä ja kontrollina tai toisen omaisuuden ja rahojen luvattomana käyttönä.
Piilevää väkivaltaa voi kuvata uhan ilmapiirinä joka on aina läsnä, se on tietoisuutta siitä, että väkivaltainen teko on mahdollinen koska vaan.
Väkivallan seuraukset
Väkivallan seuraukset uhrille ovat monitahoiset; nainen kokee ansainneensa kohtalonsa eikä näe ulospääsyä tilanteelleen ja tuntee häpeää ja riittämättömyyden tunteita.
Tavallisesti aikuisen elämään kuuluva verkosto; sukulaiset, työtoverit sekä ystävät, saattavat kadota naisen ympäriltä. Jäljelle jää väkivaltaisen todellisuus eli katumiset, lepyttelyt ja naisen alistamisen menettelyt laajalla alueella. Naisen taloudellinen itsemääräämisoikeus katoaa ja hänen ajankäyttöään valvotaan. Naisen suhde omiin lapsiin saattaa miehen mielestä olla uhka miehen omille tarpeille.
Nainen voi joutua tilanteeseen, jossa häntä pahoinpidellään ja samanaikaisesti hänen keinonsa auttaa itseään liukuvat hänen ulottuviltaan hänen yrittäessään estää enemmät pahoinpitelyt sopeutumalla väkivallantekijän vaatimuksiin. Mitä kauemmin väkivalta jatkuu sitä enemmän tilanteen vakavuus voi hämärtyä väkivallan kohteena olevalle. Avun piiriin kannattaa hakeutua mahdollisimman pian.
Naisiin kohdistuva väkivalta ihmisoikeuskysymyksenä
YK on keskeinen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyä tukeva järjestö. Perheväkivaltaa käsitellään YK:ssa naisiin kohdistuvana väkivaltana ja vakavana ihmisoikeuksien loukkauksena.
Naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoille on yhteistä se, että ne ovat laajalle levinneitä, yleisiä ja kohdistuvat naisiin ja tyttölapsiin.
YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus (60/1991) edellyttää, että lapsia on erityisesti suojeltava väkivallalta (artikla 19) ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä (artikla 34).
Lastensuojelulaki velvoittaa ammattihenkilöstöä puuttumaan tilanteisiin, joissa alaikäisen todetaan elävän kehitystään vaarantavissa olosuhteissa.
Suomessa perheväkivalta tuli vuonna 1995 yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi ja raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 1994. Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole perheen sisäinen yksityisasia vaan väkivalta on koko yhteiskuntaa koskeva ongelma johon tarvitaan monen eri tahon tasolla tapahtuvaa yhteistyötä sekä toimenpiteitä.
Ylikansallinen toiminta on tarpeellista ja luontevaa, koska monet väkivallan muodot kuten prostituutio ja ihmiskauppa ovat laajalle levinneitä ja ylikansallisia. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin ja –sopimuksiin, jotka edellyttävät viranomaistahoja puuttumaan väkivaltaan.
Naisiin kohdistuva väkivalta määritellään YK:n mukaan seuraavasti:
”Mikä tahansa sukupuoleen liittyvä väkivalta, joka aiheuttaa/voi aiheuttaa naisen fyysistä, seksuaalista tai psykologista vahingoittumista tai kärsimystä – sisältäen myös väkivallan uhan, pakottamisen tai mielivaltaisen vapauden riistämisen – tapahtuipa se julkisessa tai yksityisessä elämässä” (YK:n Yleiskokouksen 20.12.1993 julistus, 1. artikla)
YK luokittelee naisiin kohdistuvan väkivallan seuraavasti:
Perheessä tapahtuva fyysinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta, tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö, tyttöjen ympärileikkaus, raiskaus avioliitossa ja myötäjäisiin liittyvä väkivalta, sekä muun kuin puolison aiheuttama väkivalta ja riisto.
Perheen ulkopuolella tapahtuva fyysinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta, raiskaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja riisto, seksuaalinen häirintä/ahdistelu ja uhkailu työpaikalla, oppilaitoksissa ja muualla,
naisilla käytävä kauppa sekä prostituutioon pakottaminen.
Sosiokulttuurinen/yhteiskunnallinen/rakenteellinen väkivalta, johon kuuluu mm. valtion harjoittama tai sallima fyysinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta.
Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan kuuluu myös väkivallalla uhkaaminen, pakottaminen ja vapauden riisto.
(YK:N Yleiskokouksen 20.12.1993 julistus, 2. artikla sekä YK:n neljännen maailmankonferenssin Pekingin julistus ja toimintaohjelma 1995.)