Haaveissani olisi kirjoittaa historialliseen novellikokoelmaani yksi sellainen novelli, mikä kertoisi noin viisikymppisestä varakkaasta miehestä, joka ei pääse/pysty 1944 kesäkuussa pakenemaan Viipurista ennenkuin vasta ihan viime päivinä (esim.17.6-19.6) ammattinsa takia.
Mutta tämä aihe joka olisi sinänsä kiinnostava, tyssää jo alkujaan siihen, etten keksi mikä tuo ammatti olisi? Mikä tuolloin olisi voinut olla sellainen varakkaan miehen ammatti, joka olisi ikäänkuin vaatinut henkilöä jäämään mahdollisimman pitkäksi ajaksi Viipuriin ja lähtemään vasta viimeisten joukossa. Sinänsä tämä ammatti ei ole merkittävässä osassa tarinaa, mutta pakko se on tuoda esille, jotta tapahtumat ovat uskottavia.
Osaisiko jokin auttaa tämä arvoituksen ratkaisussa?
Mutta tämä aihe joka olisi sinänsä kiinnostava, tyssää jo alkujaan siihen, etten keksi mikä tuo ammatti olisi? Mikä tuolloin olisi voinut olla sellainen varakkaan miehen ammatti, joka olisi ikäänkuin vaatinut henkilöä jäämään mahdollisimman pitkäksi ajaksi Viipuriin ja lähtemään vasta viimeisten joukossa. Sinänsä tämä ammatti ei ole merkittävässä osassa tarinaa, mutta pakko se on tuoda esille, jotta tapahtumat ovat uskottavia.
Osaisiko jokin auttaa tämä arvoituksen ratkaisussa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Bi-seksualistiupeseeri, joka makasi Paavolaisen kanssa.
ammattirikollinen
johtaja, jolla oli suuret varastot kaupungissa ja joka valvoi niiden evakuointia viime hetkeen asti. Esimerkiksi myllyn, rakennusliikkeen tai sahan omistaja.
Noilla eväillä novellikokoelma jää haaveeksi.
Onneksi novellikokoelman muut novellit sijoittuvat muualle Suomeen. Myönnän kyllä, että evakuointiin liittyvät faktat eivät ole ihan hallussa, mutta kovasti yritän niitäkin asioita selvittää ja opiskella.
Osaatko vielä kertoa, että millä tavoin noiden liikeyritysten evakuointi sitten hoidettiin? Esimerkiksi sahan evakuointi? Mitä kaikkea sieltä vietiin pois, oliko näille omat junat joilla kuljetettiin vai hevoskyydeillä?
Laitettiin Kurkijokelaiseen ilmoitus:
"Nyt saha paloina! Ota kolme ja maksa neljä!"
Perehdy Viipurin historiaan. Kyllä kirjastossa löytyy aineistoa.
Evakuointia tehtiin pääasiassa junilla ja autoilla. Esimerkiksi vielä 18.6. kuormattiin viljaa kuorma-autoihin Tienhaaran isosta viljavarastosta. Liikelaitoksille oli jätetty minimimäärä omia kuorma-autoja. Hevonen oli tehoton. Söi enemmän kuin kuljetti.
Sinne ne jäi kuule kaikki tavarat. Kurjalaiset muutti pois "vain käet" taskuissa.
Sen koommin ei käki ole kurjalassa kukkunut.
Tämä on vähän huono palsta kysellä tuollaisia, kun osa on keskenkasvuisia aseista kiinnostuneita puperteetteja ja osalla on traumoja kevään 1918 tapahtumista.
Vaan koeta jututtaa mahdollisa aikalaisia, joita voi olla vielä tajuissaan ja jos heitä on vaikkapa tuttavapiirissä. Itse tiedän yhden entisen huoltoasemayrittäjän, joka saattoi olla jopa viimeinen kuorma-autolla Viipurista lähtenyt ennen neukkujen tuloa sinne.
Kirjastoista löytynee runsaasti Viipuria käsittelevää aineistoa. Lisäksi voit yritää tavoitella joidenkin liikkeiden omistajien jälkeläisiä hienovaraisesti tietojen hankkimiseksi. http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/liikkeet.php?lang=fi
Tietojen hankkiminen on varsin mielenkiintoista jatkoa ajatellen, jos jatkat kirjoittelemista, saat varmasti runsasti ylimääräistä materiaalia tuleviin novelleihin. Aikalaisten haastattelemisessa on jo todella kiire, monella heidän jälkeläisistäänkin on hyviä tarinoita, kun vain löydät heitä.
alusvaatekauppias. Suomalaiset upseerit ostivat innolla itselleen sukkanauhaliivejä ja pitsipöksyjä vielä kun vihollinen lähestyi jo Patterimäkeä Kannaksenkatua pitkin.
Kirjoita novelli - lääkäri Salosen viimeiset päivät Viipurissa.