Ensimmäinen hybridi?

"Eli olet ostamassa crossaria? Hybridiä ei myy oikea pyöräkauppias, vaan joku urheiluliike, joka vähät välittää asiakkaastaan."

Tulihan se rossari sieltä ;-) Et näköjään vieläkään osaa olla niputtamatta eri hybridimalleja samaan kasaan, tästähän oli aiemmin puhetta. Kyllä ainakin täällä Oulussa sama oikea pyöräkauppa myy niin pro tason maantiepyöriä kuin myös hybridejä. Ei tosin mitään markettimalleja, vaan laatu hybridejä esim. Gary Fisher ja Cannondale.

Eihän se rossarikaan huono ole, jos sietää maantietankoa. Tosin tuo Tunturin rossari ei vakuuta. Taiwan runko ja simpan halpis osat.

Jos maastoajolle laittaa painoarvoa enemmälti, hyvä vaihtoehto on 29 maasturi. Siihenhän saa halutessaan kapeat maantierenkaat (tai vaihtokiekot) pitkille asfalttimatkoille. Ajoasennonkin saa niin matalaksi kuin vain haluaa. Niissä on ihan toimivia noi joustokeulatkin. Toi 29 maasturi on parhaita "hybridejä" mitä saatavilla, mielestäni.

Edellä olevasta huolimatta omasuositukseni on http://nishiki.fi/mallisto/hybrid/hybrid-401#kuva2
Itsellä kokemusta reilun vuoden ajalta ja yli 4 tkm ajomäärällä voin suositella.

401 N kirjoitti:

Edellä olevasta huolimatta omasuositukseni on http://nishiki.fi/mallisto/hybrid/hybrid-401#kuva2
Itsellä kokemusta reilun vuoden ajalta ja yli 4 tkm ajomäärällä voin suositella.

Lue lisää

Ihan hirveä alumiinikanki. :( perheessä on kokemusta noista - valitettavasti.

Säädettävät ohjainkannattimet (se yleisin halpisten malli) ovat notkuvia ja pahimmassa tapauksessa paino on yhden kevytmetalli pultin varassa! Vältä sellaisia.

Eikös voitaisi jo lopetta tuon väärän tiedon jakaminen käyrästä tangosta. Tangon tyyppi ei vaikuta näkyvyyteen tai ajoasentoon mitenkään. Tähän vaikuttaa vain tangon säätö. Voihan käyrän tangon nostaa niin ylös, että yläotteella on varmasti riittävän pysty asento.

Käyrän tangon kiistaton etu on siinä, että se tarjoaa usempia otemahdolisuuksia. Haitta on lähinnä se, että jarru/vaihde-kahvat ovat hieman kalliimpia. Onhan se myös pieni tottumiskysymys. Ihmiset kun yleensä aloittavat pyöräilyn suoralla tangolla.

Eihän suorakaan tanko sekalaiseen ajoon mitenkään huono valinta ole . Varsinkin jos siihen laittaa lisäkahvat. Saa ainakin kaksi otemahdollisuutta.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Säädettävät ohjainkannattimet (se yleisin halpisten malli) ovat notkuvia ja pahimmassa tapauksessa paino on yhden kevytmetalli pultin varassa! Vältä sellaisia.

En tiedä alumiinipulteista, mutta minun halpismallissani on kestänyt. Minulla on painoa noin 90 kg ja ajoasento jonkin verran etukumara, luonnollisesti. Halpispyörälläni olen ajanut liki 8000 km, josta muutama sata erikuntoisilla sorateillä. Ei ole alkanut joustaa eikä notkua.

Mitä tulee ajoasentoon, niin kaikki, siis KAIKKI, joiden olen nähnyt ajavan käppyräsarvisilla, ovat huomattavasti matalammassa asennossa kuin suoralla tangolla ajavat. Eikö se käppyräsarvi hankita juuri sen takia, että päästäisiin hyödyntämään aerodynamiikkaa. Ja yrittämään joka päivä uutta ennätystä. Meillä kuntoilijoilla tavoitteet ovat ihan toiset.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Säädettävät ohjainkannattimet (se yleisin halpisten malli) ovat notkuvia ja pahimmassa tapauksessa paino on yhden kevytmetalli pultin varassa! Vältä sellaisia.

Kyllähän ohjaintangon säätö on ihan yhtä tarpeellinen kuin satulan säätökin, ihmiset eivät ole samankokoisia eivätkä samanlaisia mittasuhteiltaan. Itselläni on esimerkiksi pitkät jalat mutta lyhyt ylävartalo ja kädet, mille yhdistelmälle ei löydy oikeankokoisia tehdasvalmisteisia runkoja käytännössä lainkaan. Säädettävällä kannattimella saan tangon riittävän lähelle ja ylös. Ongelmia kestävyyden suhteen ei ole ollut, minulla myös Crescent hybridi.

inssi' kirjoitti:

En tiedä alumiinipulteista, mutta minun halpismallissani on kestänyt. Minulla on painoa noin 90 kg ja ajoasento jonkin verran etukumara, luonnollisesti. Halpispyörälläni olen ajanut liki 8000 km, josta muutama sata erikuntoisilla sorateillä. Ei ole alkanut joustaa eikä notkua.

Mitä tulee ajoasentoon, niin kaikki, siis KAIKKI, joiden olen nähnyt ajavan käppyräsarvisilla, ovat huomattavasti matalammassa asennossa kuin suoralla tangolla ajavat. Eikö se käppyräsarvi hankita juuri sen takia, että päästäisiin hyödyntämään aerodynamiikkaa. Ja yrittämään joka päivä uutta ennätystä. Meillä kuntoilijoilla tavoitteet ovat ihan toiset.

Lue lisää

"Mitä tulee ajoasentoon, niin kaikki, siis KAIKKI, joiden olen nähnyt ajavan käppyräsarvisilla, ovat huomattavasti matalammassa asennossa...."

Tämäkö estää säätämästä käyrän tangon ylemmäksi?

Fillarilla... kirjoitti:

"Mitä tulee ajoasentoon, niin kaikki, siis KAIKKI, joiden olen nähnyt ajavan käppyräsarvisilla, ovat huomattavasti matalammassa asennossa...."

Tämäkö estää säätämästä käyrän tangon ylemmäksi?

Lue lisää

Joo, kuulostaa melko viisaalta. Ostetaan käyräsarvinen pyörä, että saadaan ajoasento mahdollisimman aerodynaamiseksi (=matalaksi). Sitten nostetaan käppyrätankoa niin ylös, että saadaan ajoasento samaksi kuin suoralla tangolla.

Tuosta kuuluisi sekä fysiikan, lääketieteen että kirjallisuuden Nobel. Ja pari Oscaria päälle.

inssi' kirjoitti:

Joo, kuulostaa melko viisaalta. Ostetaan käyräsarvinen pyörä, että saadaan ajoasento mahdollisimman aerodynaamiseksi (=matalaksi). Sitten nostetaan käppyrätankoa niin ylös, että saadaan ajoasento samaksi kuin suoralla tangolla.

Tuosta kuuluisi sekä fysiikan, lääketieteen että kirjallisuuden Nobel. Ja pari Oscaria päälle.

Lue lisää

Huokaus....

Toistetaan taas kun taisi jo unohtua. Käyrän tangon etuna oli useampi otemahdollisuus. Sama tanko mahdollistaa pystyn asennon yläotteella ja aerodynaamisemman asennon alaotteella.

Kerrotko kuinka laaja kokemus sinulla on käyrätankoisella pyörällä ajamisesta, kun olet tullut noin vakuuttuneeksi sen heikkoudesta? Kerrotko myös mistä päättelet kaikkien muiden pyörilijöiden haluavan ajaa nimenomaan sillä yhdellä suoran tangon tarjoamalla otteella? Tässähän vain ehdotellaan hyvää yleispyörää.

Fillarilla... kirjoitti:

Huokaus....

Toistetaan taas kun taisi jo unohtua. Käyrän tangon etuna oli useampi otemahdollisuus. Sama tanko mahdollistaa pystyn asennon yläotteella ja aerodynaamisemman asennon alaotteella.

Kerrotko kuinka laaja kokemus sinulla on käyrätankoisella pyörällä ajamisesta, kun olet tullut noin vakuuttuneeksi sen heikkoudesta? Kerrotko myös mistä päättelet kaikkien muiden pyörilijöiden haluavan ajaa nimenomaan sillä yhdellä suoran tangon tarjoamalla otteella? Tässähän vain ehdotellaan hyvää yleispyörää.

Lue lisää

Minulla on noin 15 vuoden ja 10 tkm:n kokemus käppyräsarvista, tosin jo yli 20 vuoden takaa. Että siltä pohjalta.

Ja nyt olen polkenut liki 8 tkm neljän vuoden aikana lähes suoratankoisella hybridillä. Sillä voi tehdä niin työmatkat (minulla 16 km suuntaansa) kuin kauppa- ja tanssilavaressutkin. Siitä ei yleispyörä parane.

inssi' kirjoitti:

Minulla on noin 15 vuoden ja 10 tkm:n kokemus käppyräsarvista, tosin jo yli 20 vuoden takaa. Että siltä pohjalta.

Ja nyt olen polkenut liki 8 tkm neljän vuoden aikana lähes suoratankoisella hybridillä. Sillä voi tehdä niin työmatkat (minulla 16 km suuntaansa) kuin kauppa- ja tanssilavaressutkin. Siitä ei yleispyörä parane.

Lue lisää

Minullakin oli tuohon aikaan myös käyrasarvinen pyörä. Oletko muuten huomannut, että nykypäivän käyräsärvinen tanko on kokenut melkoisen muutoksen noista ajoista. Tangot ovat mm. leventyneet huomattavasti eli yläote on suunnilleen sama kuin suoralla tangolla. Jarru/vaihdekahvat on myös muotoiltu nykyään siten, että niihin voi mukavasti nojata ja samalla sekä jarrut että vaihteet ovat käytettävissä. Suosittelen kokeilemaan.

inssi' kirjoitti:

Joo, kuulostaa melko viisaalta. Ostetaan käyräsarvinen pyörä, että saadaan ajoasento mahdollisimman aerodynaamiseksi (=matalaksi). Sitten nostetaan käppyrätankoa niin ylös, että saadaan ajoasento samaksi kuin suoralla tangolla.

Tuosta kuuluisi sekä fysiikan, lääketieteen että kirjallisuuden Nobel. Ja pari Oscaria päälle.

Lue lisää

Inssi hyvä. Suoratankoisella joidut laittamaan tangon huomattavasti alemmas, jotta saat järkevän ajoasennon lenkeille kuin normaalilla tangolla.

Noista inssin jutuista todella huomaa, ettei hän ole ajanut modernilla käyrätankoisella. Hiukan kokemusta ja sitten tänne takaisin.

Fillarilla.. kirjoitti:

Minullakin oli tuohon aikaan myös käyrasarvinen pyörä. Oletko muuten huomannut, että nykypäivän käyräsärvinen tanko on kokenut melkoisen muutoksen noista ajoista. Tangot ovat mm. leventyneet huomattavasti eli yläote on suunnilleen sama kuin suoralla tangolla. Jarru/vaihdekahvat on myös muotoiltu nykyään siten, että niihin voi mukavasti nojata ja samalla sekä jarrut että vaihteet ovat käytettävissä. Suosittelen kokeilemaan.

Lue lisää

Kuulostaa hienolta, että käyräsarvisessa on nykyään sekä jarrut että vaihteet käytettävissä. Niistähän saattaa olla apua pyöräillessä. Mitä tarkoittaa, että jarru-/vaihdekahvoihin voi nojata. Mitä sitten tehdään, kun tulee äkkitilanne ja paino onkin sopivasti jarrukahvoilla.

En minä muista, että silloin parikymmentä vuotta sitten käyrän tangon kapeus olisi millään lailla haitannut. Mutta se matala ajoasento (joka tuskin on muuttunut mihinkään) kyllä haittasi silloin, kun liikennettä oli enemmän. Silloin peittyy auton taakse ja niitä äkkitilanteita tosiaan tulee.

Hybridipyörä kohtuu pystyllä ajoasennolla on kaikkein suositeltavin mm. pyörää työmatkaan käytettäessä.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Säädettävät ohjainkannattimet (se yleisin halpisten malli) ovat notkuvia ja pahimmassa tapauksessa paino on yhden kevytmetalli pultin varassa! Vältä sellaisia.

No hei, järki käteen nyt maantiemies. Kyllä ne säätökannattimet kestää notkumatta normiajajan käsissä. Pro runttaajat on sitten asia erikseen, veikkaampa että aloittaja ei kuulu tähän pro-luokkaan.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Inssi hyvä. Suoratankoisella joidut laittamaan tangon huomattavasti alemmas, jotta saat järkevän ajoasennon lenkeille kuin normaalilla tangolla.

Noista inssin jutuista todella huomaa, ettei hän ole ajanut modernilla käyrätankoisella. Hiukan kokemusta ja sitten tänne takaisin.

Lue lisää

Miksen minä sitten ole joutunut laittamaan tankoa huomattavasti alemmas, vaikka olen polkenut pyörälläni kohta 8000 km. Olenko jäänyt jostain käskynjaosta paitsi. Mitä tarkoittaa järkevä ajoasento. Missä kilometrimäärässä alkaa kaivata järkevää ajoasentoa. Laita tähän kertalenkin ja kokonaismatkan määrä, milloin on pakko ajaa järkevässä ajoasennossa.

Myönnän, että en ole kahteenkymmeneen vuoteen ajanut käppyräsarvisella. Minun itsetuntoni ja katu-uskottavuuteni antaa myöten ajaa pystyasennossa suoralla tangolla. Ja hyvin pyyhkii.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Inssi hyvä. Suoratankoisella joidut laittamaan tangon huomattavasti alemmas, jotta saat järkevän ajoasennon lenkeille kuin normaalilla tangolla.

Noista inssin jutuista todella huomaa, ettei hän ole ajanut modernilla käyrätankoisella. Hiukan kokemusta ja sitten tänne takaisin.

Lue lisää

Krhm.. Jos olet sama maantiepyörävouhottaja kuin fillarifoorumilla, niin ainakin fixissäsi näkyi olevan kamala pino spacereita, stemmi käännettynä ylös tanko nostettu ylös, jolloin aletaan kyllä jo olemaan hybridien ajokorkeudessa tai ylikin.

Ellei sitten ajeta 99% ajasta dropeilta, joka ei suoraan sanottuna sekään ällistyttäisi.

inssi' kirjoitti:

Kuulostaa hienolta, että käyräsarvisessa on nykyään sekä jarrut että vaihteet käytettävissä. Niistähän saattaa olla apua pyöräillessä. Mitä tarkoittaa, että jarru-/vaihdekahvoihin voi nojata. Mitä sitten tehdään, kun tulee äkkitilanne ja paino onkin sopivasti jarrukahvoilla.

En minä muista, että silloin parikymmentä vuotta sitten käyrän tangon kapeus olisi millään lailla haitannut. Mutta se matala ajoasento (joka tuskin on muuttunut mihinkään) kyllä haittasi silloin, kun liikennettä oli enemmän. Silloin peittyy auton taakse ja niitä äkkitilanteita tosiaan tulee.

Hybridipyörä kohtuu pystyllä ajoasennolla on kaikkein suositeltavin mm. pyörää työmatkaan käytettäessä.

Lue lisää

Toistetaan vielä viimeisen kerran. Käyrän tangon yläote voi olla tasan yhtä korkea kuin suoran tangon ainoa ote. Miksi siis luopua niistä kahdesta muusta käyrän tangon otemahdollisuudesta, jos vain vähänkin tuntee niihin tarvetta? Kovasti vastustat käyrää tankoa ilman että annat ensimmäistäkään todellista perustetta.

On tietenkin totta, että käyrää tankoa käytetään nykyään enimmäkseen sporttisimmissa pyörissä. Mikään ei kuitenkaan estäisi käyttämästä sitä myös arkisemmissa käyttöpyörissä 80-luvun retkipyörien malliin.

inssi' kirjoitti:

En tiedä alumiinipulteista, mutta minun halpismallissani on kestänyt. Minulla on painoa noin 90 kg ja ajoasento jonkin verran etukumara, luonnollisesti. Halpispyörälläni olen ajanut liki 8000 km, josta muutama sata erikuntoisilla sorateillä. Ei ole alkanut joustaa eikä notkua.

Mitä tulee ajoasentoon, niin kaikki, siis KAIKKI, joiden olen nähnyt ajavan käppyräsarvisilla, ovat huomattavasti matalammassa asennossa kuin suoralla tangolla ajavat. Eikö se käppyräsarvi hankita juuri sen takia, että päästäisiin hyödyntämään aerodynamiikkaa. Ja yrittämään joka päivä uutta ennätystä. Meillä kuntoilijoilla tavoitteet ovat ihan toiset.

Lue lisää

Aerodynamiikkaan vaikuttaa myös otteen leveys.

Jos maastopyörällä tai hybridillä haluaa ajaa ergonometrisesti oikein, rystyset sivulle päin, on kädet tällöin nousukahvoilla ja syli aukeaa tuulikaappariksi.

Itsellä ja MuTu:lla mitaten ero aerodynamiikassa tuon tuulikaappariotteen ja kädet-kapealla-keskellä-tankoa asennon välillä on samaa luokkaa kuin kippuratangolla kahvoilla vs. alaotteella ajaessa.

Fillarilla... kirjoitti:

Toistetaan vielä viimeisen kerran. Käyrän tangon yläote voi olla tasan yhtä korkea kuin suoran tangon ainoa ote. Miksi siis luopua niistä kahdesta muusta käyrän tangon otemahdollisuudesta, jos vain vähänkin tuntee niihin tarvetta? Kovasti vastustat käyrää tankoa ilman että annat ensimmäistäkään todellista perustetta.

On tietenkin totta, että käyrää tankoa käytetään nykyään enimmäkseen sporttisimmissa pyörissä. Mikään ei kuitenkaan estäisi käyttämästä sitä myös arkisemmissa käyttöpyörissä 80-luvun retkipyörien malliin.

Lue lisää

Käyrien sarvien mukana tulevat kahvavaihtajat tuovat pyörän hintaan jo halvimmassa hintaluokassa 100-200e lisää hintaa, eli saman verran kuin moni on valmis maksamaan ylipäätään koko pyörästä. Tämän asian kun yhdistää siihen, että 99.9% tavallisista pyöräilijöistä ja tavallisista kuntoilijoista tuskin *tarvitsee* sitä alaotetta yhtään mihinkään niin aletaan olemaan jälleen kerran hölynpölyn lähteillä.

Yhden hyödyllisen lisäotteeen saa asentamalla suoraan tankoon nousukahvat. Perustelkaapa ihmeessä, minkä takia se alaote olisi jokaiselle kuntoilijalle niin tärkeä, että siitä kannattaisi maksaa ylimääräistä se 100-200e?

- kirjoitti:

Krhm.. Jos olet sama maantiepyörävouhottaja kuin fillarifoorumilla, niin ainakin fixissäsi näkyi olevan kamala pino spacereita, stemmi käännettynä ylös tanko nostettu ylös, jolloin aletaan kyllä jo olemaan hybridien ajokorkeudessa tai ylikin.

Ellei sitten ajeta 99% ajasta dropeilta, joka ei suoraan sanottuna sekään ällistyttäisi.

Lue lisää

Sitähän tässä yritetään selittää yksinkertaisimmille, kuten sinä, että normaali pässinsarvitanko tuo mahdollisuuksia, eikä itse asiassa vaikuta sinällään otekorkeuteen. Ajoasento on kolmen pisteen (satula, keskiö, tanko) suhde, jossa tangon muoto ei vaikuta sinällään ajoasentoon.

Tiellä pässinsarvet, ote ja korkeus vaihtoehtoineen, ovat lyömätön. Ainoa, jota voi ajatella vaihtoehdoksi tankona on perhostanko. Suora tankoa ei ole mitään järkeä hankkia pyörään, jolla kuntoillaan tiellä. Maastopyörät ovat sitten oma genrensä. Lyhyillä kaupunkimatkoilla taas tangon muodolla ei ole väliä, joten ymmärrän kapeat, suorat tangot fixeissä.

Tangon korkeus kokonaisuudessaan taas säädetään pyörän käyttötarkoituksen mukaan. Työmatka ja retkipyörässä se minulla ainakin on korkeammalla kuin lenkkipyörässä.

inssi' kirjoitti:

Miksen minä sitten ole joutunut laittamaan tankoa huomattavasti alemmas, vaikka olen polkenut pyörälläni kohta 8000 km. Olenko jäänyt jostain käskynjaosta paitsi. Mitä tarkoittaa järkevä ajoasento. Missä kilometrimäärässä alkaa kaivata järkevää ajoasentoa. Laita tähän kertalenkin ja kokonaismatkan määrä, milloin on pakko ajaa järkevässä ajoasennossa.

Myönnän, että en ole kahteenkymmeneen vuoteen ajanut käppyräsarvisella. Minun itsetuntoni ja katu-uskottavuuteni antaa myöten ajaa pystyasennossa suoralla tangolla. Ja hyvin pyyhkii.

Lue lisää

Eli myönnät, että et tiedä asiasta mitään, mutta on silti kova tarve päästä levittämään valheita. Hohhoijaa.

- kirjoitti:

Käyrien sarvien mukana tulevat kahvavaihtajat tuovat pyörän hintaan jo halvimmassa hintaluokassa 100-200e lisää hintaa, eli saman verran kuin moni on valmis maksamaan ylipäätään koko pyörästä. Tämän asian kun yhdistää siihen, että 99.9% tavallisista pyöräilijöistä ja tavallisista kuntoilijoista tuskin *tarvitsee* sitä alaotetta yhtään mihinkään niin aletaan olemaan jälleen kerran hölynpölyn lähteillä.

Yhden hyödyllisen lisäotteeen saa asentamalla suoraan tankoon nousukahvat. Perustelkaapa ihmeessä, minkä takia se alaote olisi jokaiselle kuntoilijalle niin tärkeä, että siitä kannattaisi maksaa ylimääräistä se 100-200e?

Lue lisää

Vähän realismia noihin summiin! Satasella saa jo nettikaupasta kohtuulaatuisen kahvavaihtajaparin. Kun pyörätehdas ostaa OEM kahvavaihtajia tuhat paria, on hinta huomattavasti halvempi.

Sinänsä olet oikeilla jäljillä, sillä maantiepyörän kahvavaihtajat ovat hieman kalliimpia kuin maastopyörän vastaavat. Hintaero on kymppejä, ei satasia niin kuin sinä luulet.

blaah kirjoitti:

Eli myönnät, että et tiedä asiasta mitään, mutta on silti kova tarve päästä levittämään valheita. Hohhoijaa.

Ei niinkään valheita, vaan sen, että hybridin pysty ajoasento on kaikin puolin ihanteellinen. Sekä näkyvyyden, mukavuuden että käytännöllisyyden puolesta. Aerodynamiikka saattaa vähän kärsiä, mutta useimmilla hybridillä ajavilla ei olekaan tavoitteena liikkua mahdollisimman nopeasti mahdollisimman pienellä kuormalla. Sen sijaan tavoitteena on liikkua paikasta toiseen, useimmiten hyötyliikuntana, mukavasti ja kohtuukuormalla.

inssi' kirjoitti:

Ei niinkään valheita, vaan sen, että hybridin pysty ajoasento on kaikin puolin ihanteellinen. Sekä näkyvyyden, mukavuuden että käytännöllisyyden puolesta. Aerodynamiikka saattaa vähän kärsiä, mutta useimmilla hybridillä ajavilla ei olekaan tavoitteena liikkua mahdollisimman nopeasti mahdollisimman pienellä kuormalla. Sen sijaan tavoitteena on liikkua paikasta toiseen, useimmiten hyötyliikuntana, mukavasti ja kohtuukuormalla.

Lue lisää

Sinä valehtelet maantiepyörien hallintalaitteista. Lisäksi valehtelet, että poliitikoilla olisi muka oikeus säätää lakeja, joiden tarkoitus on tappaa satunnaisia ihmisiä ja että sellaisia lakeja olisi velvollisuus noudattaa. Suomi on allekirjoittanut kansainväliset sopimukset, jotka kieltävät rikokset ihmisyyttä vastaan.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Sitähän tässä yritetään selittää yksinkertaisimmille, kuten sinä, että normaali pässinsarvitanko tuo mahdollisuuksia, eikä itse asiassa vaikuta sinällään otekorkeuteen. Ajoasento on kolmen pisteen (satula, keskiö, tanko) suhde, jossa tangon muoto ei vaikuta sinällään ajoasentoon.

Tiellä pässinsarvet, ote ja korkeus vaihtoehtoineen, ovat lyömätön. Ainoa, jota voi ajatella vaihtoehdoksi tankona on perhostanko. Suora tankoa ei ole mitään järkeä hankkia pyörään, jolla kuntoillaan tiellä. Maastopyörät ovat sitten oma genrensä. Lyhyillä kaupunkimatkoilla taas tangon muodolla ei ole väliä, joten ymmärrän kapeat, suorat tangot fixeissä.

Tangon korkeus kokonaisuudessaan taas säädetään pyörän käyttötarkoituksen mukaan. Työmatka ja retkipyörässä se minulla ainakin on korkeammalla kuin lenkkipyörässä.

Lue lisää

>>eikä itse asiassa vaikuta sinällään otekorkeuteen.

Ei tanko itsessään (tietenkään) mutta tuossa "kolmen pisteen systeemissa" maantiepyöräänkin saa kyllä hybridin kanssa identtisen "kolmion" kun vain kääntää stemmin ja pinoaa sen alle tarpeeksi tavaraa. Eri asia sitten, onko siinä järkeä.

En missään nimessä väitä, että droppitangot olisivat puhtailla maantielenkeillä käytettävyydeltään huonot - päinvastoin. Kyse on enemmän siitä, ovatko ne kaikille tarpeelliset ja oikeuttaako pelkkä alaote selvän nousun pyörän hinnassa. Mielestäni ei läheskään aina oikeuta, etenkin kun maantiepyörän hankkimalla amputoi samalla mahdollisuuden ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi, jos oma fysiikka ei mahdollista oikeasti aerodynaamista asentoa(kuten monella on) niin maantiepyörän hankinta on vähän hupsu ostos.

- kirjoitti:

>>eikä itse asiassa vaikuta sinällään otekorkeuteen.

Ei tanko itsessään (tietenkään) mutta tuossa "kolmen pisteen systeemissa" maantiepyöräänkin saa kyllä hybridin kanssa identtisen "kolmion" kun vain kääntää stemmin ja pinoaa sen alle tarpeeksi tavaraa. Eri asia sitten, onko siinä järkeä.

En missään nimessä väitä, että droppitangot olisivat puhtailla maantielenkeillä käytettävyydeltään huonot - päinvastoin. Kyse on enemmän siitä, ovatko ne kaikille tarpeelliset ja oikeuttaako pelkkä alaote selvän nousun pyörän hinnassa. Mielestäni ei läheskään aina oikeuta, etenkin kun maantiepyörän hankkimalla amputoi samalla mahdollisuuden ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi, jos oma fysiikka ei mahdollista oikeasti aerodynaamista asentoa(kuten monella on) niin maantiepyörän hankinta on vähän hupsu ostos.

Lue lisää

Harva todellisuudessa ajaa ympäri vuoden. Maantiepyörään saa lokarit siinä missä muihinkin pyöriin, jos niin haluaa. Nastatkin (A10) saa joihinkin mahtumaa. Rajoite on, ettei niihin saa lokareita ja nastoja yhtä aikaa.

Sen vuoksi crossari onkin ykkösvaihtoehto monelle. Halutaan ajaa myös nastoilla. Kun katsoo työmatkaliikennettä Espoossa, niin crossarit ovat jo ohittaneet hybridit. Mummiksia on tietysti lyhyillä matkoilla ja fixejä Helsingin päässä.

Mutta kuten itsekin totesit, niin jos suoratankoiseen hybridiin haluaa siedettävän ajoasennon kelissä kuin kelissä, on se itseasiassa matalampi kuin maantiepyörässä. Kun maantiepyörään tanko laitetaan oikeaan korkeuteen normaaliajoon, jää kahvaote hiukan ylemmäs ja ala ote on sitten niitä vastatuulipäiviä varten. Hintaero on merkityksetön, muutamia kymppejä, joten suoratankoisen pyörän osto yli 10km työmatkoilla saati lenkkeilyyn, ei ole missään suhteessa perusteltua.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Vähän realismia noihin summiin! Satasella saa jo nettikaupasta kohtuulaatuisen kahvavaihtajaparin. Kun pyörätehdas ostaa OEM kahvavaihtajia tuhat paria, on hinta huomattavasti halvempi.

Sinänsä olet oikeilla jäljillä, sillä maantiepyörän kahvavaihtajat ovat hieman kalliimpia kuin maastopyörän vastaavat. Hintaero on kymppejä, ei satasia niin kuin sinä luulet.

Lue lisää

Vai ainoastaan kymppejä. :) Muistahan, että samalla myös ne tavalliset vaihtajat ovat pyörässä edullisemmat, kun niitä tilataan kontillinen.

Lyhyt vertailu vaikkapa Kauppaveljien sivuilla: Halvin cyclocrossari 999e, halvin käyttökelpoinen hybridi Trek 7.1 439e. Luulenpa, että monella ei-aktiivipyöräilyharrastajalla tuo tonni alkaa kirpaisemaan. Toki jos tonni ei tunnu missään ja kokee hyötyvänsä alaotteesta niin silloin cc on tietysti hyvä vaihtoehto.

- kirjoitti:

Vai ainoastaan kymppejä. :) Muistahan, että samalla myös ne tavalliset vaihtajat ovat pyörässä edullisemmat, kun niitä tilataan kontillinen.

Lyhyt vertailu vaikkapa Kauppaveljien sivuilla: Halvin cyclocrossari 999e, halvin käyttökelpoinen hybridi Trek 7.1 439e. Luulenpa, että monella ei-aktiivipyöräilyharrastajalla tuo tonni alkaa kirpaisemaan. Toki jos tonni ei tunnu missään ja kokee hyötyvänsä alaotteesta niin silloin cc on tietysti hyvä vaihtoehto.

Lue lisää

Crossarit ovat tällä hetkellä pop, joten niiden hinnat Suomessa ovat kovia. Käytännössä itse vaihtajien ero on kymppejä, joten muu selittyy sitten muulla laatuerolla, kun vertailee hintoja ulkomailla. Käytännössä tangon hintaerokin voi olla muutamia euroja, mutta sitten muu täytyykin löytyä muualta. Eli et selvästikään ole ottanut saman laatuisia pyöriä vertailuun.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Crossarit ovat tällä hetkellä pop, joten niiden hinnat Suomessa ovat kovia. Käytännössä itse vaihtajien ero on kymppejä, joten muu selittyy sitten muulla laatuerolla, kun vertailee hintoja ulkomailla. Käytännössä tangon hintaerokin voi olla muutamia euroja, mutta sitten muu täytyykin löytyä muualta. Eli et selvästikään ole ottanut saman laatuisia pyöriä vertailuun.

Lue lisää

"Eli et selvästikään ole ottanut saman laatuisia pyöriä vertailuun. "

En tietenkään vaan vertasin hinnat alkaen fillareita. Pointti oli katsos siinä, että mikäli aloitteleva "ei-vakava-mielinen" kuntoilija tai muuten vaan pyöräilijä etsii itselleen kulkupeliä niin mielestäsikö ainoa vaihtoehto on sitten kaivaa kuvetta tonnin verran, jotta pääsee ajamaan alaotteella? Vai eikö ihmisillä sitten ole asiaa tämän harrastuksen pariin, jos ei ole tarpeeksi massia?

- kirjoitti:

"Eli et selvästikään ole ottanut saman laatuisia pyöriä vertailuun. "

En tietenkään vaan vertasin hinnat alkaen fillareita. Pointti oli katsos siinä, että mikäli aloitteleva "ei-vakava-mielinen" kuntoilija tai muuten vaan pyöräilijä etsii itselleen kulkupeliä niin mielestäsikö ainoa vaihtoehto on sitten kaivaa kuvetta tonnin verran, jotta pääsee ajamaan alaotteella? Vai eikö ihmisillä sitten ole asiaa tämän harrastuksen pariin, jos ei ole tarpeeksi massia?

Lue lisää

Taikasana on kuntoilija. Silloin katse kääntyy tiellä automaattisesti droppitankoon.

http://www.velosport.fi/index.php/pyorat/maantiepyorat/olmo/pyorat/impact-xenon-mix-9v.html

Halvemmallakin saa, mutta en välttämättä suosittele. Konan Honky Tonk tarjous viime keväänä tosin oli HYVÄ! Maastoon taas tulee varautua laittamaan ainakin 500€ tuon päälle, eli 1500€.

Kyllä normaali ihminen tajuaa, ettei kuntoiluvälineen tärkein valintakriteeri ole halpa hinta. Kyllä sen tulee olla myös toimiva.

Muuten vaan pyörää etsivän kannattaa valita mummis, esimerkiksi Pelago tai sitysinkula kuten Spessun Langster.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Taikasana on kuntoilija. Silloin katse kääntyy tiellä automaattisesti droppitankoon.

http://www.velosport.fi/index.php/pyorat/maantiepyorat/olmo/pyorat/impact-xenon-mix-9v.html

Halvemmallakin saa, mutta en välttämättä suosittele. Konan Honky Tonk tarjous viime keväänä tosin oli HYVÄ! Maastoon taas tulee varautua laittamaan ainakin 500€ tuon päälle, eli 1500€.

Kyllä normaali ihminen tajuaa, ettei kuntoiluvälineen tärkein valintakriteeri ole halpa hinta. Kyllä sen tulee olla myös toimiva.

Muuten vaan pyörää etsivän kannattaa valita mummis, esimerkiksi Pelago tai sitysinkula kuten Spessun Langster.

Lue lisää

"Kyllä normaali ihminen tajuaa, ettei kuntoiluvälineen tärkein valintakriteeri ole halpa hinta. Kyllä sen tulee olla myös toimiva."

Eipä kukaan ei ole väittänyt hintaa ainoaksi ja tärkeimmäksi kriteeriksi. Ei pitäisi olla silti yllätys, että se on monella osa ostopäätöstä.

Tiedän, että sinulla on selittämätön hybridikammo mutta hybrideistä löytyy varsin mainioita vaihteellisia yleispyöriä, jotka sopivat monelle ja toimivat monessa paikassa. Jos olet sitä mieltä, että vaikkapa 500e hybridi ei ole "toimiva" niin tämä on pääasiassa oma häpeäsi ja kertoo lähinnä kapeakatseisuudesta.

- kirjoitti:

"Kyllä normaali ihminen tajuaa, ettei kuntoiluvälineen tärkein valintakriteeri ole halpa hinta. Kyllä sen tulee olla myös toimiva."

Eipä kukaan ei ole väittänyt hintaa ainoaksi ja tärkeimmäksi kriteeriksi. Ei pitäisi olla silti yllätys, että se on monella osa ostopäätöstä.

Tiedän, että sinulla on selittämätön hybridikammo mutta hybrideistä löytyy varsin mainioita vaihteellisia yleispyöriä, jotka sopivat monelle ja toimivat monessa paikassa. Jos olet sitä mieltä, että vaikkapa 500e hybridi ei ole "toimiva" niin tämä on pääasiassa oma häpeäsi ja kertoo lähinnä kapeakatseisuudesta.

Lue lisää

Kun puhutaan kelvollisista pyöristä, löytyy varmasti aina joku muu parempi vaihtoehto samalla hinnalla. Hybridejä vain mainostetaan Suomessa, koska markettien on ollut helppo niitä myydä. Nyt tiedon lisääntyessä, on nähtävissä ainakin pääkaupunkiseudulla selkeä muutos.

Kaiken lisäksi suuri osa halvoista hybrideinä myytävistä pyöristä on ihan jotain muuta! Pääosin saksalaistyylisiä trekkingpyöriä. Kuluttajan kannattaa kuitenkin kääntyä kannoillaan, jos kaupassa tarjotaan hybridiä, oli se todellisuudessa ihan mitä tahansa. Se osoittaa lähinnä ammattitaidottomuutta.

Jos on ongelmia selän kanssa, niin pääsääntöisesti silloin melko pysty asento on ainut, jossa polkeminen ei ota selkään liikaa. Mutta sekin käy selän päälle. Jos on käppyräsarvinen, niin etukumarassa polkeminen on kivuliasta selkävaivaiselle.

Selkävaivaisen kannattaa harkita muita liikuntatapoja.

inssi' kirjoitti:

Jos on ongelmia selän kanssa, niin pääsääntöisesti silloin melko pysty asento on ainut, jossa polkeminen ei ota selkään liikaa. Mutta sekin käy selän päälle. Jos on käppyräsarvinen, niin etukumarassa polkeminen on kivuliasta selkävaivaiselle.

Selkävaivaisen kannattaa harkita muita liikuntatapoja.

Lue lisää

Näin issiaspotilaana täytyy sanoa, että inssi kirjoittaa tuossakin ihan potaskaa. Pysty ajoasento on kamala. Kaikki iskut tulevat suoraan selkään. :( Ajoasennon tulee olla tasapainoinen, kohtuu matala. Ei kuitenkaan mikään tempopyörän matala paketti. Pyörän pituuden tulee lisäksi olla täsmälleen oikea!

Selkäpotilaan kannattaa panostaa rungon laatuun ja valita joko terästä tai kuitua. Alumiini ja pintakovat hyppykepit ovat no, no. Myös kiekkojen rakenne kannattaa miettiä. Kovin korkeaa kiekkoa ei kannata valita. Ne ovat kovia. Mukavin kiekkotyyppi, mitä olen itse käyttänyt, on tehty matalaan tuubikehään. Sellaisia on paremmissa 80-luvun kilpapyörissä.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Näin issiaspotilaana täytyy sanoa, että inssi kirjoittaa tuossakin ihan potaskaa. Pysty ajoasento on kamala. Kaikki iskut tulevat suoraan selkään. :( Ajoasennon tulee olla tasapainoinen, kohtuu matala. Ei kuitenkaan mikään tempopyörän matala paketti. Pyörän pituuden tulee lisäksi olla täsmälleen oikea!

Selkäpotilaan kannattaa panostaa rungon laatuun ja valita joko terästä tai kuitua. Alumiini ja pintakovat hyppykepit ovat no, no. Myös kiekkojen rakenne kannattaa miettiä. Kovin korkeaa kiekkoa ei kannata valita. Ne ovat kovia. Mukavin kiekkotyyppi, mitä olen itse käyttänyt, on tehty matalaan tuubikehään. Sellaisia on paremmissa 80-luvun kilpapyörissä.

Lue lisää

Selkäpotilaalle venyttely on äärimmäisen tärkeää!

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Näin issiaspotilaana täytyy sanoa, että inssi kirjoittaa tuossakin ihan potaskaa. Pysty ajoasento on kamala. Kaikki iskut tulevat suoraan selkään. :( Ajoasennon tulee olla tasapainoinen, kohtuu matala. Ei kuitenkaan mikään tempopyörän matala paketti. Pyörän pituuden tulee lisäksi olla täsmälleen oikea!

Selkäpotilaan kannattaa panostaa rungon laatuun ja valita joko terästä tai kuitua. Alumiini ja pintakovat hyppykepit ovat no, no. Myös kiekkojen rakenne kannattaa miettiä. Kovin korkeaa kiekkoa ei kannata valita. Ne ovat kovia. Mukavin kiekkotyyppi, mitä olen itse käyttänyt, on tehty matalaan tuubikehään. Sellaisia on paremmissa 80-luvun kilpapyörissä.

Lue lisää

Niin inssillä on kokemusta vain noidannuolityyppisestä selkäkivusta ei kroonisesta. Ja noidannuolen vaivatessa pyörän selkään ei ole mitään asiaa.

Mutta taloudessa asuva fysioterapeutti on sitä mieltä (kysäisin), että jokainen voi tehdä tuntemustensa mukaan. Mutta hän on sitäkin mieltä, että pyöräily ei ole suositeltavaa sen paremmin akuutissa kuin kroonisessakaan selkäkivussa. Jos kuitenkin pitää pyöräillä, niin pystyasento on parempi. Tämänhän tietää muutenkin jokainen, jolla on selkäkipuja ollut. Kaikenlainen kumarteleminen on kuin veistä kiertäisi selässä. Ja kun kumarteluun yhdistetään vielä pyöräillessä vääjäämättä tuleva rynkyttäminen, niin selkäkipu ei voi kovin paha olla.

inssi' kirjoitti:

Niin inssillä on kokemusta vain noidannuolityyppisestä selkäkivusta ei kroonisesta. Ja noidannuolen vaivatessa pyörän selkään ei ole mitään asiaa.

Mutta taloudessa asuva fysioterapeutti on sitä mieltä (kysäisin), että jokainen voi tehdä tuntemustensa mukaan. Mutta hän on sitäkin mieltä, että pyöräily ei ole suositeltavaa sen paremmin akuutissa kuin kroonisessakaan selkäkivussa. Jos kuitenkin pitää pyöräillä, niin pystyasento on parempi. Tämänhän tietää muutenkin jokainen, jolla on selkäkipuja ollut. Kaikenlainen kumarteleminen on kuin veistä kiertäisi selässä. Ja kun kumarteluun yhdistetään vielä pyöräillessä vääjäämättä tuleva rynkyttäminen, niin selkäkipu ei voi kovin paha olla.

Lue lisää

Akuutissa tilassa ei kyllä pyöräile missään asennossa. Lain mukaankaan se ei ole mahdollista (kolmiolääkkeet). Muuten pysty asento ei missään nimessä ole suositeltavaa! Kaikki tärinä tulee suoraan selkärankaan. Normaali, matalahko asento on paras.

Inssin kannattaa päivittää tietonsa ajoasennosta tälle vuosituhannelle. Suosittelen hyvälaatuisen sport, C2C, vast. maantiepyörän hankintaa.

http://bianchi.it/Fi/Bikes/Bikes_Detail.aspx?ProductIDMaster=49949

Kokeileppa välilä sitä pyöräilyä muullakin kuin hybridillä. Saattaisit yllättyä kuinka monipuolinen käyräsarvinen pyörä saattaa olla. Cyclocrossihan on päivän sana...

Suoraa tankoa sillä perusteella kaupunkiin suosittelevat pelkän näkyvyyden takia eivät ole tainneet tosiaan nykyaikaisilla käyräsarvisilla ajaa ja näin ollen kahvoilta ajamisesta ei ole mitään käryä. Ei juurikaan tavallisesta suorasta eroa.. Saatiko cyclocross-pyörä lisäkahvoilla... Taitaa tulla näille uutena seuraava paljastus. Ns. kahvoilta ajaessa pystyt käsittelemään jarru ja vaihteita täysin normaalisti!

Ja kyllä täällä " inssi' " ollaan täysin oikeessa siinä että kyllä kaikki epätasaisuudet tuntuvat selässä eniten pystyasennossa. Mietippä ite että antaako etukenossa olevan pyöräilijän kroppa enemmän "myöden" töyssyissä kuin selkä suorana polkevan (selkä suoranahan kaikki iskut kohdistuvat suoraan selkärangan suuntaisesti)... Tajusit nyt varmasti itsekkin kun oikein rautalangasta väännetään?

Börje 321 kirjoitti:

Kokeileppa välilä sitä pyöräilyä muullakin kuin hybridillä. Saattaisit yllättyä kuinka monipuolinen käyräsarvinen pyörä saattaa olla. Cyclocrossihan on päivän sana...

Suoraa tankoa sillä perusteella kaupunkiin suosittelevat pelkän näkyvyyden takia eivät ole tainneet tosiaan nykyaikaisilla käyräsarvisilla ajaa ja näin ollen kahvoilta ajamisesta ei ole mitään käryä. Ei juurikaan tavallisesta suorasta eroa.. Saatiko cyclocross-pyörä lisäkahvoilla... Taitaa tulla näille uutena seuraava paljastus. Ns. kahvoilta ajaessa pystyt käsittelemään jarru ja vaihteita täysin normaalisti!

Ja kyllä täällä " inssi' " ollaan täysin oikeessa siinä että kyllä kaikki epätasaisuudet tuntuvat selässä eniten pystyasennossa. Mietippä ite että antaako etukenossa olevan pyöräilijän kroppa enemmän "myöden" töyssyissä kuin selkä suorana polkevan (selkä suoranahan kaikki iskut kohdistuvat suoraan selkärangan suuntaisesti)... Tajusit nyt varmasti itsekkin kun oikein rautalangasta väännetään?

Lue lisää

Minä tiedän kyllä selkäkivusta sekä oman kokemuksen että puolison ammattitaidon kautta. Selkäkivussa ei todellakaan ole kyse yläselän asennosta. Selkään tuleva rasitus, joka teidän trenditietoisten mukaan on pienempi kumarassa on niin höpö-höpöä kuin olla voi. Ei se selkäkipu ole peräisin yläselästä eikä selkärangasta. Se tulee jostain risti-/alaselän hermosta, joka on syystä tai toisesta puristuneena tai tulehtunut tai muuten ärtynyt. Ja silloin polkupyörän satulan kautta selkään välittyvä rynkytys on huono juttu. Ihan sama, missä asennossa pyöräilijä on. Mutta yleensä selkäpotilaalle pysty asento on parempi, koska silloin tuo hermo ei ole niin paljon puristuneena eli ärtyy vähemmän. Ja tässä on turha tulla puhumaan painovoimasta tai mekaniikasta, niilläkin on aika vähän tekemistä selkäkivun kanssa.

Cyclocross on päivän sana. Tuo kertoo kaiken oleellisen, miksi pitää olla trendipyörä. Mikä on syksyn muotiväri sukkahousuille.

Olen jo vastannut pariinkin otteeseen alkuperäiseen kysymykseen. Selkäjutun nosti framille joku käppyräsarviin uskova.

Vastaan nyt sinullekin. Joku 500-700 euroa maksava perushybridi täyttää todennäköisesti tarpeesi vuosiksi eteenpäin. Minun ainakin on täyttänyt neljän vuoden ja 8 tkm:n ajan. Ja nyt kun fillari on huollettu ja voimansiirto uusittu, niin täyttää taas saman verran eteenpäin.

"Tästä selkäkipukeskustelusta tuskin on mitään hyötyä alkuperäiselle kysyjälle."

Kuten ei koko muustakaan hölynpölystä. Ei tällä palstalla kukaan aloittelija yksinkertaisesti voi saada mitään apua, sillä kaikki yksinkertaisetkin kysymykset jäävät heti alkuun sivuseikaksi, kun sama tyyppi vyöryttää päälle kaikki kippurasarvet, kalliit maantiepyörät, fixit, tuubikiekot, lukkopolkimet, aerodynaamiset ajoasennot, campan osasarjat, kadenssit, sinkulakrossarit, sykemittarit, pyöräilijän käsikirjat ynnä kaikki muut mitä ei ole kysytty. Jos tarkoitus on hyvä, niin mitä todennäköisemmin siinä on epäonnistuttu.

Jos alkuperäinen pyytää saada tietoa hybridistä, on sinun neuvosi yhtä tyhjän kanssa. Joka tapauksessa, hän saattaa ostaa crossarin, mutta ilman lukkopolkimia ja pyöräilykenkiä. Jos nimittäin haluaa pyörän myös työmatkoille ja lyhyille matkoille, lukkopolkimet on täysin hyödyttömät. On aivan turhaa tyrkyttää pyöräilykenkiä tai lukkopolkimia pyörään, jota aiotaan käyttää lyhyillä työmatkoilla. Itse ainakin repisin lukkopolkimet ensimmäisenä pyörästä ja vaihtaisin ne tavallisiin polkimiin. Polkupyörällä pitää pystyä pyöräilemään vaikka sandaalit jalassa. Eikä kuntoiluun tarvita mitään pyöräilyvaatteitakaan.

Oman kokemukseni mukaan, käyräsarvisissa pyörissä ainoastaan yläasennot ovat käyttökelpoisia ja ala-asentoa ei kannata ikinä käyttää. Ei edes kovaan vastatuuleen.

Hienostelua kirjoitti:

Jos alkuperäinen pyytää saada tietoa hybridistä, on sinun neuvosi yhtä tyhjän kanssa. Joka tapauksessa, hän saattaa ostaa crossarin, mutta ilman lukkopolkimia ja pyöräilykenkiä. Jos nimittäin haluaa pyörän myös työmatkoille ja lyhyille matkoille, lukkopolkimet on täysin hyödyttömät. On aivan turhaa tyrkyttää pyöräilykenkiä tai lukkopolkimia pyörään, jota aiotaan käyttää lyhyillä työmatkoilla. Itse ainakin repisin lukkopolkimet ensimmäisenä pyörästä ja vaihtaisin ne tavallisiin polkimiin. Polkupyörällä pitää pystyä pyöräilemään vaikka sandaalit jalassa. Eikä kuntoiluun tarvita mitään pyöräilyvaatteitakaan.

Oman kokemukseni mukaan, käyräsarvisissa pyörissä ainoastaan yläasennot ovat käyttökelpoisia ja ala-asentoa ei kannata ikinä käyttää. Ei edes kovaan vastatuuleen.

Lue lisää

Kukin taaplaa tyylillään, mutta hybridimuoti on onneksi ohi. Lukkiksilla kun oppii ajamaan, niin eipä kovin pitkää matkaa viitsi ajaa ilman.

Tuo viimeinen kappale nimimerkin "hienostelua" kirjoituksessa paljastaa, ettei hän ainakaan aja polkupyörällä. Hänellä ei ole käsitystä ajoasennosta. Kenties yrittää myydä markettihybridejä?

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Kukin taaplaa tyylillään, mutta hybridimuoti on onneksi ohi. Lukkiksilla kun oppii ajamaan, niin eipä kovin pitkää matkaa viitsi ajaa ilman.

Tuo viimeinen kappale nimimerkin "hienostelua" kirjoituksessa paljastaa, ettei hän ainakaan aja polkupyörällä. Hänellä ei ole käsitystä ajoasennosta. Kenties yrittää myydä markettihybridejä?

Lue lisää

Mikä on karmeaa kuraa.

Juttelin töissä muutaman aktiivipyöräilijän kanssa, jotka tilaavat laatuosat suoraan meristä ja asentavat ja huoltavat pyöränsä itse. Heidän mukaansa mm. ketjut ja rattaat kestävät noin 5000 km. Minä huollatin tänä kesänä 24-vaihteisen halpishybridini 7000 km:n jälkeen eka kerran. Osat olivat luultavasti tuota sinun karmeaa kuraasi, mutta ihmeesti näkyi kestävän. Tosin vaatii putsausta ja voitelua useamman kerran kesässä.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Kukin taaplaa tyylillään, mutta hybridimuoti on onneksi ohi. Lukkiksilla kun oppii ajamaan, niin eipä kovin pitkää matkaa viitsi ajaa ilman.

Tuo viimeinen kappale nimimerkin "hienostelua" kirjoituksessa paljastaa, ettei hän ainakaan aja polkupyörällä. Hänellä ei ole käsitystä ajoasennosta. Kenties yrittää myydä markettihybridejä?

Lue lisää

Voisitko antaa muutaman selventävän selityksen, kun tiedät pyöräilystä kaiken ja vähän enemmänkin.

- miksi ajamastani ehkä 30 000 kilometristä olen ajanut ilman lukkopolkimia tai mitään varvaskoukkuja noin 25 tkm. Mikä lukkiksista tekee ylivoimaisen lenkkareihin nähden
- miksi halpishybridin voimansiirron osat kestävät yhtä kauan (kilometreissä) kuin netistä ostetut "parasta laatua"-osat
- miksi nyt olen pystynyt ajamaan järjettömässä pystyasennossa halpishybridilläni liki 8 tkm ilman minkäänlaisia niska- tai selkävaivoja. Kuten tiedät pysty ajoasento johtaa kaikki tärskyt suotaan selkärankaan ja on oikein pirullinen asento muutenkin

inssi' kirjoitti:

Voisitko antaa muutaman selventävän selityksen, kun tiedät pyöräilystä kaiken ja vähän enemmänkin.

- miksi ajamastani ehkä 30 000 kilometristä olen ajanut ilman lukkopolkimia tai mitään varvaskoukkuja noin 25 tkm. Mikä lukkiksista tekee ylivoimaisen lenkkareihin nähden
- miksi halpishybridin voimansiirron osat kestävät yhtä kauan (kilometreissä) kuin netistä ostetut "parasta laatua"-osat
- miksi nyt olen pystynyt ajamaan järjettömässä pystyasennossa halpishybridilläni liki 8 tkm ilman minkäänlaisia niska- tai selkävaivoja. Kuten tiedät pysty ajoasento johtaa kaikki tärskyt suotaan selkärankaan ja on oikein pirullinen asento muutenkin

Lue lisää

Lukkopolkimet ensinnäkin mahdollistavat pyörittävän liikkeen ja toiseksi niissä käytettävät pyöräilykengät ovat jäykkäpohjaisia, jolloin paine jakautuu jalkapohjalle tasaisemmin. Pyörittävä, ei siis runttaava, liike taas ei aiheuta niin helposti vammoja.

Lenkkarit ovat vihon viimeinen jalkine pyöräilyyn. Jos haluaa ajaa fläteillä, kannattaa silti käyttää pyöräilykenkiä tai jäykkäpohjaisia marssikenkiä. Lenkkarien pohjat ovat aivan liian veteliä pyöräilykäyttöön.

Perushybridien halpisosat eivät kestä yhtä kauaa kuin laadukkaammat osasarjat. Tuo oli silkka vale.

Joko valehtelet tai sitten et todellisuudessa aja kovin paljoa. Pystyasento ei ole lenkkeillessä kelvollinen. Kannattaa kysyä joltain insinööriltä, mitä ilmanvastus tarkoittaa ja miten se käyttäytyy nopeuden suhteen.

Ihan oikeasti, hanki itsellesi joku kelvollinen polkupyörä ja tule sen jälkeen uudestaan tänne. Olen minäkin ajanut hybridillä - valitettavasti. Hae vaikka joku tuollainen:

http://2011.konaworld.com/bike.cfm?content=honky_inc

tai vaikka tuollainen

http://www.bianchi.com/Fi/Bikes/Bikes_Detail.aspx?ProductIDMaster=49952

Sen jälkeen, kun kokemusta on muustakin kuin surkeista hybrideistä, niin voit tulla uudestaan tänne. Olet yhtä säälittävä kuin DDR:läinen, jolle Trabant oli auto. ;)

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Lukkopolkimet ensinnäkin mahdollistavat pyörittävän liikkeen ja toiseksi niissä käytettävät pyöräilykengät ovat jäykkäpohjaisia, jolloin paine jakautuu jalkapohjalle tasaisemmin. Pyörittävä, ei siis runttaava, liike taas ei aiheuta niin helposti vammoja.

Lenkkarit ovat vihon viimeinen jalkine pyöräilyyn. Jos haluaa ajaa fläteillä, kannattaa silti käyttää pyöräilykenkiä tai jäykkäpohjaisia marssikenkiä. Lenkkarien pohjat ovat aivan liian veteliä pyöräilykäyttöön.

Perushybridien halpisosat eivät kestä yhtä kauaa kuin laadukkaammat osasarjat. Tuo oli silkka vale.

Joko valehtelet tai sitten et todellisuudessa aja kovin paljoa. Pystyasento ei ole lenkkeillessä kelvollinen. Kannattaa kysyä joltain insinööriltä, mitä ilmanvastus tarkoittaa ja miten se käyttäytyy nopeuden suhteen.

Ihan oikeasti, hanki itsellesi joku kelvollinen polkupyörä ja tule sen jälkeen uudestaan tänne. Olen minäkin ajanut hybridillä - valitettavasti. Hae vaikka joku tuollainen:

http://2011.konaworld.com/bike.cfm?content=honky_inc

tai vaikka tuollainen

http://www.bianchi.com/Fi/Bikes/Bikes_Detail.aspx?ProductIDMaster=49952

Sen jälkeen, kun kokemusta on muustakin kuin surkeista hybrideistä, niin voit tulla uudestaan tänne. Olet yhtä säälittävä kuin DDR:läinen, jolle Trabant oli auto. ;)

Lue lisää

Kuten hyvin tiedämme, ilmanvastus kasvaa nopeuden toisessa potenssissa. Mutta tuon tietämiseen ei tarvitse välttämättä inssin opintoja. Taitaa olla ihan peruskoulujutska.

Onko sinun jotenkin vaikea ymmärtää, että kaikki eivät aja verenmaku suussa, vaan ihan huvikseen. Tavoitteena ei ole joka päivä saada lenkillä uutta ennätystä. Jos on vastatulli, hyväksytään se, että mennään vähän hiljempaa. Niin mennään kyllä käppyräsarvisellakin, olipa sen nimi mikä hyvänä. Noin 90 km:n lenkin pystyy polkemaan ilmana mitään ongelmia noin viidessä tunnissa muutamalla tauolla hybridillä. Katsoin kalenterista, niin tänä vuonna toukokuusta lähtien olen polkenut 34 kertaa töihin (16 km suuntaansa, yhteensä siis vajaa 1100 km) surkealla halpishybridilläni. Se on mielestäni aika hyvin, kun pidin sentään kuuden viikon lomankin. Mutta vielä on meininki polkea (hyvällä säällä) noin 1000 km lisää.

Minulla on B-kaupan kengät ja lukkopolkimet, mutta kun niistä aika jättää, siirryn takaisin lenkkareihin, joilla olen pystynyt polkemaan öbauttia rallaa 25 000 km. En ole huomannut niistä mitään hyötyä itselleni. Tod.näk. käppyräsarvista olisi yhtä paljon hyötyä.

Mikään ei voi estää minua täällä antamasta vähän maalaisjärkisiä kommentteja höyrähtäneiden friikkien mielipuolisiin kommentteihin. Ei se, että lukee fillarilehdistä uusimmat uutuudet, tee yhtään viisaampaa pyöräilijää.

inssi' kirjoitti:

Kuten hyvin tiedämme, ilmanvastus kasvaa nopeuden toisessa potenssissa. Mutta tuon tietämiseen ei tarvitse välttämättä inssin opintoja. Taitaa olla ihan peruskoulujutska.

Onko sinun jotenkin vaikea ymmärtää, että kaikki eivät aja verenmaku suussa, vaan ihan huvikseen. Tavoitteena ei ole joka päivä saada lenkillä uutta ennätystä. Jos on vastatulli, hyväksytään se, että mennään vähän hiljempaa. Niin mennään kyllä käppyräsarvisellakin, olipa sen nimi mikä hyvänä. Noin 90 km:n lenkin pystyy polkemaan ilmana mitään ongelmia noin viidessä tunnissa muutamalla tauolla hybridillä. Katsoin kalenterista, niin tänä vuonna toukokuusta lähtien olen polkenut 34 kertaa töihin (16 km suuntaansa, yhteensä siis vajaa 1100 km) surkealla halpishybridilläni. Se on mielestäni aika hyvin, kun pidin sentään kuuden viikon lomankin. Mutta vielä on meininki polkea (hyvällä säällä) noin 1000 km lisää.

Minulla on B-kaupan kengät ja lukkopolkimet, mutta kun niistä aika jättää, siirryn takaisin lenkkareihin, joilla olen pystynyt polkemaan öbauttia rallaa 25 000 km. En ole huomannut niistä mitään hyötyä itselleni. Tod.näk. käppyräsarvista olisi yhtä paljon hyötyä.

Mikään ei voi estää minua täällä antamasta vähän maalaisjärkisiä kommentteja höyrähtäneiden friikkien mielipuolisiin kommentteihin. Ei se, että lukee fillarilehdistä uusimmat uutuudet, tee yhtään viisaampaa pyöräilijää.

Lue lisää

Sinulla on jokseenkin rajoittunut kokemus pyöräilystä. Kun vähän laajennat kokemustasi, niin ymmärrät, ettei maantiepyörällä tarvitse ajaa veren maku suussa. :D Itse asiasssa kunnon kehittymisen kannalta pääosa lenkeistä tuleekin tehdä pk-alueella. Sen takia aloittelijalle sykemittari on erittäin hyvä hankinta. Se rauhoittaa ihmeellisesti liian kovavauhtisia lenkkejä.

Kun ostat seuraavan (maantie-) pyöräsi, niin kannattaa hankkia myös kunnolliset kengät. Enkä tarkoita mitään B-kaupan tai edes Shimanon hinnat alkaen maantiekenkää. Hyvä kenkä on suuri osatekijä ajomukavuudessa.

Tämä ei ole pottuilua, mutta ihan oikeasti käypä paikkakuntasi oikeassa pyöräliikkeessä ja katsele sellaisia lenkkipyöräksi sopivia maantiepyöriä. En siis tarkoita kilpapyöriä, vaan sellaisia rennompia. Niistä on varmasti hyviä tarjouksia tähän aikaan vuodesta. (Toisena vihjeenä, osta vaimiollesi samanlainen!)

http://www.suomenurheilupyora.fi/product.php?loc_id=1319

Kuten huomaat, linkki on jälleen malliin, jossa voimansiirto on toteutettu ilman Shimanon osia. ;) Myönnän, että tuo on osin makukysymys. ;)

Sen sijaan B-kaupan lukkopolkimista minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa. Maasto- ja retkipyörissä olen käyttänyt niitä jo pitkään. Ovat ihan hyviä Wellgon polkimia.

Jep, vain kokemuksella erilaisista pyöristä ja varusteista voi sanoa oman painavan sanansa. Kuten huomaat, en pahemmin kirjoittele maastopyöristä, vaikka minulla sellainenkin on. Pidän kokemsutani pääsääntöisesti liian kapeana sillä alalla. Kun kokemus rajoittuuu huonoon hybridiin, kannattaa ennemmin lukea kuin kirjoittaa. Olisit nuokin rahat voinut käyttää parempaan pyörään, jos olisit ensin ottanut selvää asioista.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Sinulla on jokseenkin rajoittunut kokemus pyöräilystä. Kun vähän laajennat kokemustasi, niin ymmärrät, ettei maantiepyörällä tarvitse ajaa veren maku suussa. :D Itse asiasssa kunnon kehittymisen kannalta pääosa lenkeistä tuleekin tehdä pk-alueella. Sen takia aloittelijalle sykemittari on erittäin hyvä hankinta. Se rauhoittaa ihmeellisesti liian kovavauhtisia lenkkejä.

Kun ostat seuraavan (maantie-) pyöräsi, niin kannattaa hankkia myös kunnolliset kengät. Enkä tarkoita mitään B-kaupan tai edes Shimanon hinnat alkaen maantiekenkää. Hyvä kenkä on suuri osatekijä ajomukavuudessa.

Tämä ei ole pottuilua, mutta ihan oikeasti käypä paikkakuntasi oikeassa pyöräliikkeessä ja katsele sellaisia lenkkipyöräksi sopivia maantiepyöriä. En siis tarkoita kilpapyöriä, vaan sellaisia rennompia. Niistä on varmasti hyviä tarjouksia tähän aikaan vuodesta. (Toisena vihjeenä, osta vaimiollesi samanlainen!)

http://www.suomenurheilupyora.fi/product.php?loc_id=1319

Kuten huomaat, linkki on jälleen malliin, jossa voimansiirto on toteutettu ilman Shimanon osia. ;) Myönnän, että tuo on osin makukysymys. ;)

Sen sijaan B-kaupan lukkopolkimista minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa. Maasto- ja retkipyörissä olen käyttänyt niitä jo pitkään. Ovat ihan hyviä Wellgon polkimia.

Jep, vain kokemuksella erilaisista pyöristä ja varusteista voi sanoa oman painavan sanansa. Kuten huomaat, en pahemmin kirjoittele maastopyöristä, vaikka minulla sellainenkin on. Pidän kokemsutani pääsääntöisesti liian kapeana sillä alalla. Kun kokemus rajoittuuu huonoon hybridiin, kannattaa ennemmin lukea kuin kirjoittaa. Olisit nuokin rahat voinut käyttää parempaan pyörään, jos olisit ensin ottanut selvää asioista.

Lue lisää

Sinä olet siis varakatseinen pyöräilijä, joka voi antaa oikeita kommentteja vaikka kenelle.

Jos joku kysyy täällä lasten 12-tuumaisesta apupyöräpyöräpyörästä, niin jos et ehdi ensimmäisenä, niin viimeistään toisena sitä kommentoiman. Ja sinä tarjoat tähän maantiepyörää "ei ihan kilpakireänä" tonnin kiekoilla, kahden tonnin vaihdekepillä ja lukkopolkimilla. Siinäpä avarakatseisuutta kerrakseen.

Olen harrastanut hiihtoa aktiiviseti noin 15 vuotta. Melkein saman ajan olen käyttänyt sykemittaria. siinä olet oikeassa, että se rajoitta kummasti vauhtia. Tosin pyöräillessä minulla eivät sykkeet nouse yli sallitun. Kuulostaako kummalliselta. Luultavasti. Hiihtäessä sen sijaan nousee helposti, varsinkin vapaalla. en pidä itseäni liikkujana kuitenkaan aloittelijana, koska takana on yli neljännesvuosisadan urat sekä pesä- että lentopallossa. Hiihto ja nyttemmin pyöräily ovat tulleet korvaamaan nuo. Hybridin jouduin ostamaan, kun ajoin aikaisemmin pojan 7-vaihteisella Tunturilla työmatkoja. Kun poika lähti opiskelemaan, meni pyöräkin. Mutta minä en välitä hevonv...n vertaa, minkänimisiä osia pyörässäni on. Riittää, että se toimii kuten haluan. Ja toimii.

Vaimo ei halua vaihtaa luotettavaa Helkamaansa. Ja ymmärrän häntä oikein hyvin, kun katson näitä nykyajan rimpuloita. Sellaisia pyöriä ei yksinkertaisesti tehdä enää.

Sitten kun sinäkin pääset (jos pääset) armeijaan, huomaat, että pysty pyöräilyasento on oikein hyvä. Ja armeijan pyörä on muutenkin sopiva lenkkeilyyn.

inssi' kirjoitti:

Sinä olet siis varakatseinen pyöräilijä, joka voi antaa oikeita kommentteja vaikka kenelle.

Jos joku kysyy täällä lasten 12-tuumaisesta apupyöräpyöräpyörästä, niin jos et ehdi ensimmäisenä, niin viimeistään toisena sitä kommentoiman. Ja sinä tarjoat tähän maantiepyörää "ei ihan kilpakireänä" tonnin kiekoilla, kahden tonnin vaihdekepillä ja lukkopolkimilla. Siinäpä avarakatseisuutta kerrakseen.

Olen harrastanut hiihtoa aktiiviseti noin 15 vuotta. Melkein saman ajan olen käyttänyt sykemittaria. siinä olet oikeassa, että se rajoitta kummasti vauhtia. Tosin pyöräillessä minulla eivät sykkeet nouse yli sallitun. Kuulostaako kummalliselta. Luultavasti. Hiihtäessä sen sijaan nousee helposti, varsinkin vapaalla. en pidä itseäni liikkujana kuitenkaan aloittelijana, koska takana on yli neljännesvuosisadan urat sekä pesä- että lentopallossa. Hiihto ja nyttemmin pyöräily ovat tulleet korvaamaan nuo. Hybridin jouduin ostamaan, kun ajoin aikaisemmin pojan 7-vaihteisella Tunturilla työmatkoja. Kun poika lähti opiskelemaan, meni pyöräkin. Mutta minä en välitä hevonv...n vertaa, minkänimisiä osia pyörässäni on. Riittää, että se toimii kuten haluan. Ja toimii.

Vaimo ei halua vaihtaa luotettavaa Helkamaansa. Ja ymmärrän häntä oikein hyvin, kun katson näitä nykyajan rimpuloita. Sellaisia pyöriä ei yksinkertaisesti tehdä enää.

Sitten kun sinäkin pääset (jos pääset) armeijaan, huomaat, että pysty pyöräilyasento on oikein hyvä. Ja armeijan pyörä on muutenkin sopiva lenkkeilyyn.

Lue lisää

"... Tosin pyöräillessä minulla eivät sykkeet nouse yli sallitun. Kuulostaako kummalliselta..."

Tästä puhuttiin juuri töissä. Ilmeisesti ajotekniikkasi on niin huono, ettet saa rasitettua kuin murto-osaa kropastasi.

Ihan oikeasti! Hanki parempi polkupyörä ja opettele käyttämään sitä. Tuo Konan Honky Tonk voisi olla erittäin hyvä vaihtoehto sinulle.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

"... Tosin pyöräillessä minulla eivät sykkeet nouse yli sallitun. Kuulostaako kummalliselta..."

Tästä puhuttiin juuri töissä. Ilmeisesti ajotekniikkasi on niin huono, ettet saa rasitettua kuin murto-osaa kropastasi.

Ihan oikeasti! Hanki parempi polkupyörä ja opettele käyttämään sitä. Tuo Konan Honky Tonk voisi olla erittäin hyvä vaihtoehto sinulle.

Lue lisää

Mm Greg Lemond ( http://greglemond.com/ ) pitää hiihtoa hyvänä oheisharjoitteena pyöräilylle. Olettaisin sen siis toimivan toisinpäinkin, kunhan viitsii vähän opetella perustekniikkaa.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

"... Tosin pyöräillessä minulla eivät sykkeet nouse yli sallitun. Kuulostaako kummalliselta..."

Tästä puhuttiin juuri töissä. Ilmeisesti ajotekniikkasi on niin huono, ettet saa rasitettua kuin murto-osaa kropastasi.

Ihan oikeasti! Hanki parempi polkupyörä ja opettele käyttämään sitä. Tuo Konan Honky Tonk voisi olla erittäin hyvä vaihtoehto sinulle.

Lue lisää

Vai on minusta puhuttu oikein työpaikalla. Kylläpä mairittelee.

Olen monta kertaa kirjoittanut, että poljen huvikseni. Miten ihmeessä tekniikka voi olla niin huono, ettei sykkeet nouse. Kuntoa ja voimaahan minulla kyllä piisaa. Syke ei siis nouse siinä vauhdissa, mitä minä poljen. Eli en tarvitse sykemittaria pyöräillessäni. Toisin on verenmaku suussa polkijat. Mutta teillä tuskin on sykemittaria edes olemassa.

Pyöräilemään opin 3-vuotiaana, yli 50 vuotta sitten.

inssi' kirjoitti:

Vai on minusta puhuttu oikein työpaikalla. Kylläpä mairittelee.

Olen monta kertaa kirjoittanut, että poljen huvikseni. Miten ihmeessä tekniikka voi olla niin huono, ettei sykkeet nouse. Kuntoa ja voimaahan minulla kyllä piisaa. Syke ei siis nouse siinä vauhdissa, mitä minä poljen. Eli en tarvitse sykemittaria pyöräillessäni. Toisin on verenmaku suussa polkijat. Mutta teillä tuskin on sykemittaria edes olemassa.

Pyöräilemään opin 3-vuotiaana, yli 50 vuotta sitten.

Lue lisää

Ei, emme ole puhuneet sinusta, vaan ilmiöstä. Yksi urheileva työkaveri ei saa sykkeitä ylös pyöräilemällä, koska tekniikka ei yksinkertaisesti riitä. Eli toistan: hanki kunnollinen pyörä ja opettele ajotekniikan perusteet.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Ei, emme ole puhuneet sinusta, vaan ilmiöstä. Yksi urheileva työkaveri ei saa sykkeitä ylös pyöräilemällä, koska tekniikka ei yksinkertaisesti riitä. Eli toistan: hanki kunnollinen pyörä ja opettele ajotekniikan perusteet.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa käytännössä: "tekniikka ei riitä"? Miten se ei riitä. Eikö jaksa polkea (huono kunto=luulisi sykkeen nousevan), polkeeko liian suurella vaihteella (ei koske minua)? Vai mistä on kysymys?

Miten pyörän tyyppi vaikuttaa siihen, että sykkeet eivät nouse? Nousevatko sykkeet herkemmin maantiepyörällä (ei kireällä kilpailumallilla, vaan sopivan rennolla)? Mikä maantiepyörässä aiheuttaa sykkeiden nousemisen? Miksi hybridipyörällä ei saa sykkeitä nousemaan?

Mainitse nyt ensin vaikka kolme tyypillistä tekniikkavirhettä, joita satunnaispyöräilijöillä on ja jotka estävät sykkeiden nousemisen. Kaikissa muissa tuntemissani tekniikkalajeissa (esim. hiihto, uinti) nimenomaan huono tekniikka aiheuttaa sen, että puutteellista tekniikkaa paikataan voimalla, josta on seurauksena, että sykkeet nousevat niin korkeiksi, että hommasta ei tule mitään. Miksi pyöräily on poikkeus tästä säännöstä?

inssi' kirjoitti:

Mitä tarkoittaa käytännössä: "tekniikka ei riitä"? Miten se ei riitä. Eikö jaksa polkea (huono kunto=luulisi sykkeen nousevan), polkeeko liian suurella vaihteella (ei koske minua)? Vai mistä on kysymys?

Miten pyörän tyyppi vaikuttaa siihen, että sykkeet eivät nouse? Nousevatko sykkeet herkemmin maantiepyörällä (ei kireällä kilpailumallilla, vaan sopivan rennolla)? Mikä maantiepyörässä aiheuttaa sykkeiden nousemisen? Miksi hybridipyörällä ei saa sykkeitä nousemaan?

Mainitse nyt ensin vaikka kolme tyypillistä tekniikkavirhettä, joita satunnaispyöräilijöillä on ja jotka estävät sykkeiden nousemisen. Kaikissa muissa tuntemissani tekniikkalajeissa (esim. hiihto, uinti) nimenomaan huono tekniikka aiheuttaa sen, että puutteellista tekniikkaa paikataan voimalla, josta on seurauksena, että sykkeet nousevat niin korkeiksi, että hommasta ei tule mitään. Miksi pyöräily on poikkeus tästä säännöstä?

Lue lisää

Tähän johtopäätökseen tulimme, kun vertailimme kokemuksi. Minä tällaisena kuntoilijana, pari kuntourheilijaa ja tosissaankin urheilevat. Jos tekniikka ei ole kunnossa, ei pyöräilyssä saa sykkeitä ylös.

Uinnista minulla ei ole dataa, koska silloin kun treenasin uintia vakavammin, ei sykemittareita oltu vielä edes keksitty. Hiihdosta sen sijaan minulla on kokemusta ja olen elävä esimerkki miten huono tekniikka (varsinkin luistelussa) paukauttaa sykkeet kyllä tappiin. Onneksi täällä etelässäkin on taas ollut kelvollisia talvia ja on päässyt hiihtämään.

Oma veikkaukseni on, että sinun kannattaisi aloitella harjoittelemalla pyöritystekniikkaa. Kun sen saat kuntoon, niin pystyt käyttämään kroppaasi monipuolisemmin myös pyöräilyssä. Lenkkienkin pituudet kasvavat, kun tekniikka on kasassa ja kalusto lenkkeilyyn sopivaa. Olen joskus ajanut 40km peruslenkkiä myös hybridillä. Se ei ole kivaa. Pyöräily on valitettavasti välineurheilua liikuntamuotonakin. Tiellä se väline on maantiepyörä.

Minusta paras iltalukemisto aloittelevalle pyöräilijälle on Pyöräilijän käsikirja (readme.fi). Siinä on varmasti kokeneellekkin kuntoilijalle, kuten sinä, juttuja jotka avaavat pyöräilyä. Kirjasessa on käsitelty sekä maantie- että maastopyöräily.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Tähän johtopäätökseen tulimme, kun vertailimme kokemuksi. Minä tällaisena kuntoilijana, pari kuntourheilijaa ja tosissaankin urheilevat. Jos tekniikka ei ole kunnossa, ei pyöräilyssä saa sykkeitä ylös.

Uinnista minulla ei ole dataa, koska silloin kun treenasin uintia vakavammin, ei sykemittareita oltu vielä edes keksitty. Hiihdosta sen sijaan minulla on kokemusta ja olen elävä esimerkki miten huono tekniikka (varsinkin luistelussa) paukauttaa sykkeet kyllä tappiin. Onneksi täällä etelässäkin on taas ollut kelvollisia talvia ja on päässyt hiihtämään.

Oma veikkaukseni on, että sinun kannattaisi aloitella harjoittelemalla pyöritystekniikkaa. Kun sen saat kuntoon, niin pystyt käyttämään kroppaasi monipuolisemmin myös pyöräilyssä. Lenkkienkin pituudet kasvavat, kun tekniikka on kasassa ja kalusto lenkkeilyyn sopivaa. Olen joskus ajanut 40km peruslenkkiä myös hybridillä. Se ei ole kivaa. Pyöräily on valitettavasti välineurheilua liikuntamuotonakin. Tiellä se väline on maantiepyörä.

Minusta paras iltalukemisto aloittelevalle pyöräilijälle on Pyöräilijän käsikirja (readme.fi). Siinä on varmasti kokeneellekkin kuntoilijalle, kuten sinä, juttuja jotka avaavat pyöräilyä. Kirjasessa on käsitelty sekä maantie- että maastopyöräily.

Lue lisää

Onkohan sinulla joitain suurempiakin ongelmia. Suosittelisin ottamaan selvää.

Minä poljen huviksi ja hyödyksi enimmäkseen 16 km:n työmatkaa. Sen päälle harvemmin tarvitsee lähteä erikseen lenkille. En ole himokuntoilija ja työmatkaakin poljen vain hyvällä säällä. Minulle riittää, että pysyn hyvässä kunnossa. Minulle on enimmäkseen yks ja hailee, millä pyörällä 40 km taittuu kätevimmin. Mutta se ja pitempikin lenkki taittuu kätevästi hybridipyörällä.

P.S. Kirjoitin johonkin toiseen ketjuun eräästä tuntemastani tyypistä, joka oli aina tehnyt kaikkea mahdollista, mistä vain puhe oli (suden metsästys, sillalta sukeltaminen, autolla veteen uppoaminen ja muuta päätöntä). Ja hupsheijaa, etköpähän sinäkin ole entinen aktiiviuimari, kun uinnin nyt tähän sattumalta otin esiin.

P.P.S. Aika niukasti tuli vastauksia noihin kysymyksiini. Loppuiko tieto vai eikä sitä ole lainkaan.

inssi' kirjoitti:

Onkohan sinulla joitain suurempiakin ongelmia. Suosittelisin ottamaan selvää.

Minä poljen huviksi ja hyödyksi enimmäkseen 16 km:n työmatkaa. Sen päälle harvemmin tarvitsee lähteä erikseen lenkille. En ole himokuntoilija ja työmatkaakin poljen vain hyvällä säällä. Minulle riittää, että pysyn hyvässä kunnossa. Minulle on enimmäkseen yks ja hailee, millä pyörällä 40 km taittuu kätevimmin. Mutta se ja pitempikin lenkki taittuu kätevästi hybridipyörällä.

P.S. Kirjoitin johonkin toiseen ketjuun eräästä tuntemastani tyypistä, joka oli aina tehnyt kaikkea mahdollista, mistä vain puhe oli (suden metsästys, sillalta sukeltaminen, autolla veteen uppoaminen ja muuta päätöntä). Ja hupsheijaa, etköpähän sinäkin ole entinen aktiiviuimari, kun uinnin nyt tähän sattumalta otin esiin.

P.P.S. Aika niukasti tuli vastauksia noihin kysymyksiini. Loppuiko tieto vai eikä sitä ole lainkaan.

Lue lisää

Yritän tässä auttaa "inssiä" joka selvästi tarvitsee apua. Työmatkasi 16km ei riitä tuohon tavoitteeseesi pysyä hyvässä kunnossa. Se helpottaa kyllä oleellisesti, koska voit lyhyitä lenkkejä ajaa työmatkana. Tiedän sen itse varsin hyvin, koska se on melko tarkalleen sama kuin oma työmatkani ja tekee vain kolme kymppiä päivässä.

Itse yritän ajaa kolme edestakaista matkaa viikossa fillarilla, jos työt suinkin sallivat. Niistä yksi vk ja loput pk:ta. Tuon lisäksi tarvitaan minimissään yksi pidempi pk lenkki.

Nyt syksyllä pyörät ovat edullisia. Kannattaa käydä katselemassa paikkakunnan pyöräliikkeissä, onko sopivan kokoisia maantiepyöriä jäljellä. Muutaman lenkin jälkeen ymmärrät, mitä olen yrittänyt selittää. Mittariksi sellainen, joka näyttää kampikierrokset, siitä on sinulle eniten hyötyä!

Ps En ole mielestäni entinen aktiiviuimari, koska treenasin lajia vain kolme vuotta kouluaikoina. Silloin ei todellakaan tiedetty mitään sykemittareista. Huvitti kyllä tuo juttu ;)

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Yritän tässä auttaa "inssiä" joka selvästi tarvitsee apua. Työmatkasi 16km ei riitä tuohon tavoitteeseesi pysyä hyvässä kunnossa. Se helpottaa kyllä oleellisesti, koska voit lyhyitä lenkkejä ajaa työmatkana. Tiedän sen itse varsin hyvin, koska se on melko tarkalleen sama kuin oma työmatkani ja tekee vain kolme kymppiä päivässä.

Itse yritän ajaa kolme edestakaista matkaa viikossa fillarilla, jos työt suinkin sallivat. Niistä yksi vk ja loput pk:ta. Tuon lisäksi tarvitaan minimissään yksi pidempi pk lenkki.

Nyt syksyllä pyörät ovat edullisia. Kannattaa käydä katselemassa paikkakunnan pyöräliikkeissä, onko sopivan kokoisia maantiepyöriä jäljellä. Muutaman lenkin jälkeen ymmärrät, mitä olen yrittänyt selittää. Mittariksi sellainen, joka näyttää kampikierrokset, siitä on sinulle eniten hyötyä!

Ps En ole mielestäni entinen aktiiviuimari, koska treenasin lajia vain kolme vuotta kouluaikoina. Silloin ei todellakaan tiedetty mitään sykemittareista. Huvitti kyllä tuo juttu ;)

Lue lisää

Sinulla on tuo erikoinen selvänäkijän kyky näemmä paitsi siinä, että tiedät automaattisesti, mikä pyörä on kenellekin paras, niin myös muiden kuntotason pystyt määrittelemän pelkästään kirjoitusten perusteella.

Milloin olet itse viimeksi käynyt jonkun ulkopuolisen järjestämässä kuntotestissä. Minä ole käynyt kaksi vuotta sitten, syksyllä 2009. Silloin UKK-kävelytestin mukaan kuntoindeksini oli 124 eli keskimääräistä korkeampi. Lihaskuntotestit olivat kaikki tasolla 5 paitsi selkälihakset, kun en kertakaikkiaan ehtinyt puolessa minuutissa tehdä kuin 31 kertaa. 32 olisi antanut tuohonkin viitosen. Ensi syksynä on seuraava testi.

Tuon tuloksen ja normaalin päivittäisen olotilan perusteella olen sitä mieltä, että oma liikuntamääräni riittää erinomaisesti pitämään kuntoni hyvänä. Ei tietenkään teidän pakonomaisesti liikkuvien tasolla. Pakonomaisuus näkyy mm. sinulla siinä, että sinä olet etukäteen määritellyt kuinka monta kertaa sinun on päästävä lenkille viikossa. Minä poljen kelien ja fiiliksen mukaan. Mutta kuntoni ja liikuntamääräni ovatkin järkevämmällä tasolla ihan varmasti.

inssi' kirjoitti:

Sinulla on tuo erikoinen selvänäkijän kyky näemmä paitsi siinä, että tiedät automaattisesti, mikä pyörä on kenellekin paras, niin myös muiden kuntotason pystyt määrittelemän pelkästään kirjoitusten perusteella.

Milloin olet itse viimeksi käynyt jonkun ulkopuolisen järjestämässä kuntotestissä. Minä ole käynyt kaksi vuotta sitten, syksyllä 2009. Silloin UKK-kävelytestin mukaan kuntoindeksini oli 124 eli keskimääräistä korkeampi. Lihaskuntotestit olivat kaikki tasolla 5 paitsi selkälihakset, kun en kertakaikkiaan ehtinyt puolessa minuutissa tehdä kuin 31 kertaa. 32 olisi antanut tuohonkin viitosen. Ensi syksynä on seuraava testi.

Tuon tuloksen ja normaalin päivittäisen olotilan perusteella olen sitä mieltä, että oma liikuntamääräni riittää erinomaisesti pitämään kuntoni hyvänä. Ei tietenkään teidän pakonomaisesti liikkuvien tasolla. Pakonomaisuus näkyy mm. sinulla siinä, että sinä olet etukäteen määritellyt kuinka monta kertaa sinun on päästävä lenkille viikossa. Minä poljen kelien ja fiiliksen mukaan. Mutta kuntoni ja liikuntamääräni ovatkin järkevämmällä tasolla ihan varmasti.

Lue lisää

Järkevyydestä eb tiedä, itse tiedän että pitäisi liikkua enemmän. Olisi kiva nähdä treenipäiväkirjasi.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Järkevyydestä eb tiedä, itse tiedän että pitäisi liikkua enemmän. Olisi kiva nähdä treenipäiväkirjasi.

En pidä mitään treenipäiväkirjaa.

Samaan kalenteriin, mihin merkkaan mm. päivittäin sää- ja lämpötilan, erikoiset luonnonilmiöt, harvinaisemmat näkemäni linnut tai muut elikot, marja- ja kalareissut, laitan myös, kun olen käynyt pyörällä töissä tai talvella hiihtämässä. Pyörällä ajamani kilometrit näen pyörän mittarista. Hiihtolkilometrit arvioin keväällä, koska hiihdän 15-20 km:n lenkejä.

inssi' kirjoitti:

Sinulla on tuo erikoinen selvänäkijän kyky näemmä paitsi siinä, että tiedät automaattisesti, mikä pyörä on kenellekin paras, niin myös muiden kuntotason pystyt määrittelemän pelkästään kirjoitusten perusteella.

Milloin olet itse viimeksi käynyt jonkun ulkopuolisen järjestämässä kuntotestissä. Minä ole käynyt kaksi vuotta sitten, syksyllä 2009. Silloin UKK-kävelytestin mukaan kuntoindeksini oli 124 eli keskimääräistä korkeampi. Lihaskuntotestit olivat kaikki tasolla 5 paitsi selkälihakset, kun en kertakaikkiaan ehtinyt puolessa minuutissa tehdä kuin 31 kertaa. 32 olisi antanut tuohonkin viitosen. Ensi syksynä on seuraava testi.

Tuon tuloksen ja normaalin päivittäisen olotilan perusteella olen sitä mieltä, että oma liikuntamääräni riittää erinomaisesti pitämään kuntoni hyvänä. Ei tietenkään teidän pakonomaisesti liikkuvien tasolla. Pakonomaisuus näkyy mm. sinulla siinä, että sinä olet etukäteen määritellyt kuinka monta kertaa sinun on päästävä lenkille viikossa. Minä poljen kelien ja fiiliksen mukaan. Mutta kuntoni ja liikuntamääräni ovatkin järkevämmällä tasolla ihan varmasti.

Lue lisää

Onhan inssilläkin selvännäkijän kykyjä. Tietää, että käyrä tanko ei sovi ketjun aloittajalle...;o)

.......... kirjoitti:

Onhan inssilläkin selvännäkijän kykyjä. Tietää, että käyrä tanko ei sovi ketjun aloittajalle...;o)

Mistähän tuollainen tieto on peräisin. Taitaa kirjoittaja olla itse kaikkien selvänäkijöiden äiti, isä ja velipuoli.

inssi' kirjoitti:

Mistähän tuollainen tieto on peräisin. Taitaa kirjoittaja olla itse kaikkien selvänäkijöiden äiti, isä ja velipuoli.

Inssi hyvä, hiukan laajemmin kokemusta ja sitten neuvomaan muita. Olen yhä sitä mieltä, että pyörän vaihto maantiepyörään on hyvä idea, millä pääset eteenpäin.

Olet muuten varmasti Suomen ainoa insinööri, joka ei käytä sykemittariin ja GPS:ään perustuvaa harjoituspäiväkirjaa! Lähes kaikki kuntoilevat tutut sitä käyttävät.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Inssi hyvä, hiukan laajemmin kokemusta ja sitten neuvomaan muita. Olen yhä sitä mieltä, että pyörän vaihto maantiepyörään on hyvä idea, millä pääset eteenpäin.

Olet muuten varmasti Suomen ainoa insinööri, joka ei käytä sykemittariin ja GPS:ään perustuvaa harjoituspäiväkirjaa! Lähes kaikki kuntoilevat tutut sitä käyttävät.

Lue lisää

Saattaapa olla, että olen "Suomen ainoa insinööri, joka ei käytä sykemittariin ja GPS:ään perustuvaa harjoituspäiväkirjaa". Ja jos jostain, niin tuosta olen ylpeä. Ja muuten, tuo johtuu siitä, että en harjoittele. Kuulostaako oudolta.

Alan pikkuhiljaa oivaltaa, mikä sinun ongelmasi on. Sinä olet nippeli- ja kirjanpitofiikki. Sinulla on pakkomielteenä saada aina uusinta uutta ja laittaa kaikki kirjoihin ja kansiin ylös. Ja aivan varmasti yrität ainakin kerran viikossa, ellet jopa joka kerta uutta ennätystä jollain vakioreitillä. Sitten kiroilet kotona, kun vastatuuli tai koirankusettajat taas sotkivat koko homman. Taas jäi 3,8 sekuntia ennätyksestä.

Minulla on pyöräilyssä, hiihtämisessä, kävelyssä, uinnissa ja monessa muussakin ihan toisenlaiset tavoitteet. Pyrin pitämään hauskaa ilman pakkoa. Sinulle se on mahdotonta.

inssi' kirjoitti:

Saattaapa olla, että olen "Suomen ainoa insinööri, joka ei käytä sykemittariin ja GPS:ään perustuvaa harjoituspäiväkirjaa". Ja jos jostain, niin tuosta olen ylpeä. Ja muuten, tuo johtuu siitä, että en harjoittele. Kuulostaako oudolta.

Alan pikkuhiljaa oivaltaa, mikä sinun ongelmasi on. Sinä olet nippeli- ja kirjanpitofiikki. Sinulla on pakkomielteenä saada aina uusinta uutta ja laittaa kaikki kirjoihin ja kansiin ylös. Ja aivan varmasti yrität ainakin kerran viikossa, ellet jopa joka kerta uutta ennätystä jollain vakioreitillä. Sitten kiroilet kotona, kun vastatuuli tai koirankusettajat taas sotkivat koko homman. Taas jäi 3,8 sekuntia ennätyksestä.

Minulla on pyöräilyssä, hiihtämisessä, kävelyssä, uinnissa ja monessa muussakin ihan toisenlaiset tavoitteet. Pyrin pitämään hauskaa ilman pakkoa. Sinulle se on mahdotonta.

Lue lisää

Heh. Noinhan se varmaan on, maantiemieheen tauti iskenyt ;-)

En ole insinööri, mutta ei mullakaan ole enää noita "seurantalaitteita" pyöräillessä. Mutta nuorena miehenä olin aika samanlainen kuin tuo maantiemies. Sykemittaria en koskaan hommannnut, mutta fillarimittari oli pakollinen. Siitä piti seurata ajonopeutta, ettei laske liian alas ja aina tarkistaa tuliko uusi keskariennätys työmatkalla. Oli AINA lukkikset jalassa ja selekä märkänä, kauppareissullakin perk... No se tuntui silloin hauskalta ja OIKEALTA tavalta harrastaa pyöräilyä.

Sitten vaan siihen kyllästy? Ei tuntunut järkevältä sellainen "koheltaminen". Heitin mittarin "mäkeen" ja aloin ajella fiiliksen mukaan, ihan yhtä hyvin kerkesin kaikkialle ja ei tarvinnu ressata pyöräteillä oleilevien "vauhtiesteiden" vuoksi. Huomasin myös, että ihan hyvin pärjäsi hiukan vaatimattomammallakin kalustolla. Vauhtiaikana kalusto oli 10 000mk. Oli silloin iso raha fillarista ;-)

Tänään käväsin töissä, noin 12km yhteen suuntaan, vanhalla mummiksella josta putsailin/rasvasin tuossa kesällä laakerit. Hauskaa oli, vaikka tuohon 12km:n matkaan meni 40min. Hyvin kerkesin ja hyvällä fiiliksellä. Mitä olisin "voittanut" jos olisin ajanut matkan maantipyörällä tai rossarilla alle puoleen tuntiin? Tuskin olisin aikaa saanut, sitähän on joka päivä saman verran jokaiselle, 24h ;-)

Mitäs jos ajetaan vaan jokainen tavallamme ja arvostellaan toisten valintoja vähemmän. OIKEAA tapaa harrastaa pyöräilyä ei ole, mutta vahva veikkaus on, että 97% pyöräilijöistä ajaa hybrideillä, peruspyörillä yms. ilman lukkiksia, tavallisissa kamppeissa ja useimmiten hyvällä fiiliksellä. Miksi heille pitäisi väkisin saada maantiemallia tai rossaria alle ja väittää, että teitä on tähän asti kustu silmään ;-)

Vaikka tuskimpa suomeen koskaan pyöräilykulttuuria saadaan, tänne kateellisten kuppikuntien luvattuun maahan.

inssi' kirjoitti:

Saattaapa olla, että olen "Suomen ainoa insinööri, joka ei käytä sykemittariin ja GPS:ään perustuvaa harjoituspäiväkirjaa". Ja jos jostain, niin tuosta olen ylpeä. Ja muuten, tuo johtuu siitä, että en harjoittele. Kuulostaako oudolta.

Alan pikkuhiljaa oivaltaa, mikä sinun ongelmasi on. Sinä olet nippeli- ja kirjanpitofiikki. Sinulla on pakkomielteenä saada aina uusinta uutta ja laittaa kaikki kirjoihin ja kansiin ylös. Ja aivan varmasti yrität ainakin kerran viikossa, ellet jopa joka kerta uutta ennätystä jollain vakioreitillä. Sitten kiroilet kotona, kun vastatuuli tai koirankusettajat taas sotkivat koko homman. Taas jäi 3,8 sekuntia ennätyksestä.

Minulla on pyöräilyssä, hiihtämisessä, kävelyssä, uinnissa ja monessa muussakin ihan toisenlaiset tavoitteet. Pyrin pitämään hauskaa ilman pakkoa. Sinulle se on mahdotonta.

Lue lisää

Kyllä nauratti tämä nippelifriikki-kohta. Täytyy kompata inssiä, että kyllä noita nuorempiakin löytyy, jotka ovat täysin tyytyväisiä huonommallakin pyörällä. Sitä en epäile, etteikö pitemmällä lenkillä voisi nuo paremmat pyörät ajaa asiansa, mutta itseäni ei vain huvita maksaa tuhatta euroa pyörästä, mieluummin käytän rahat muuhun. Kukin komppaa tyylillään.

Itse olen alle kolmekymmentä, diplomi-insinööri ja en ole koskaan käyttänyt GPS:ä omissa harjoituksissa, mukana toki ollut kun joku on SportTrackerit yms. aktivoinut. Ihan hienohan se on, kun näkee reitin ja pituuden ja nopeuden ja sykkeen samanaikaisesta mutta ei kyllä itselleni mitenkään merkittävää, varsinkaan _hyöty_liikuntaharrastuksissa.

Tunnen itse kyllä monia kavereita, joiden on pakko saada parhaimmat vermeet ja laitteet ja vielä lisäksi julkaista jok'ikinen suorite facebookissa kaiken kansan kehuttavaksi. Kai ne saa siitä jotain kiksejä, ja miksei saisikaan jos se on harrastus josta pitää. Itselläni kiksejä aiheuttaa lähinnä pallopelit.

alkup.tuna kirjoitti:

Heh. Noinhan se varmaan on, maantiemieheen tauti iskenyt ;-)

En ole insinööri, mutta ei mullakaan ole enää noita "seurantalaitteita" pyöräillessä. Mutta nuorena miehenä olin aika samanlainen kuin tuo maantiemies. Sykemittaria en koskaan hommannnut, mutta fillarimittari oli pakollinen. Siitä piti seurata ajonopeutta, ettei laske liian alas ja aina tarkistaa tuliko uusi keskariennätys työmatkalla. Oli AINA lukkikset jalassa ja selekä märkänä, kauppareissullakin perk... No se tuntui silloin hauskalta ja OIKEALTA tavalta harrastaa pyöräilyä.

Sitten vaan siihen kyllästy? Ei tuntunut järkevältä sellainen "koheltaminen". Heitin mittarin "mäkeen" ja aloin ajella fiiliksen mukaan, ihan yhtä hyvin kerkesin kaikkialle ja ei tarvinnu ressata pyöräteillä oleilevien "vauhtiesteiden" vuoksi. Huomasin myös, että ihan hyvin pärjäsi hiukan vaatimattomammallakin kalustolla. Vauhtiaikana kalusto oli 10 000mk. Oli silloin iso raha fillarista ;-)

Tänään käväsin töissä, noin 12km yhteen suuntaan, vanhalla mummiksella josta putsailin/rasvasin tuossa kesällä laakerit. Hauskaa oli, vaikka tuohon 12km:n matkaan meni 40min. Hyvin kerkesin ja hyvällä fiiliksellä. Mitä olisin "voittanut" jos olisin ajanut matkan maantipyörällä tai rossarilla alle puoleen tuntiin? Tuskin olisin aikaa saanut, sitähän on joka päivä saman verran jokaiselle, 24h ;-)

Mitäs jos ajetaan vaan jokainen tavallamme ja arvostellaan toisten valintoja vähemmän. OIKEAA tapaa harrastaa pyöräilyä ei ole, mutta vahva veikkaus on, että 97% pyöräilijöistä ajaa hybrideillä, peruspyörillä yms. ilman lukkiksia, tavallisissa kamppeissa ja useimmiten hyvällä fiiliksellä. Miksi heille pitäisi väkisin saada maantiemallia tai rossaria alle ja väittää, että teitä on tähän asti kustu silmään ;-)

Vaikka tuskimpa suomeen koskaan pyöräilykulttuuria saadaan, tänne kateellisten kuppikuntien luvattuun maahan.

Lue lisää

Tää oli hyvin sanottu!

Vähän nyrkkisääntöjä lisää:
- asfaltille maamtiepyörä maksaa vähintään 1000€
- maastoon maastopyörä maksaa vähintään 1500€
- citysinkula maksaa vähintään 500€

Tuo on todella karkea jako ja netistä tilaamalla tai löytämällä jonkun todella hyvän tarjouksen voi päästä vähän alle. Noilla panostuksilla aloittelija on kohtuu turvallisilla vesillä. Halvemman pyörän ostamisessa tarvitaan taitoa.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Vähän nyrkkisääntöjä lisää:
- asfaltille maamtiepyörä maksaa vähintään 1000€
- maastoon maastopyörä maksaa vähintään 1500€
- citysinkula maksaa vähintään 500€

Tuo on todella karkea jako ja netistä tilaamalla tai löytämällä jonkun todella hyvän tarjouksen voi päästä vähän alle. Noilla panostuksilla aloittelija on kohtuu turvallisilla vesillä. Halvemman pyörän ostamisessa tarvitaan taitoa.

Lue lisää

Aika surkuhupaisaa ylentää itse itsensä auktoriteetiksi ja sitten keksiä erilaisia "nyrkkisääntöjä", jotka pohjautuvat aina hieman hataraan käsitykseen aiheesta.

- kirjoitti:

Aika surkuhupaisaa ylentää itse itsensä auktoriteetiksi ja sitten keksiä erilaisia "nyrkkisääntöjä", jotka pohjautuvat aina hieman hataraan käsitykseen aiheesta.

Perutelepa poju, mikä tuossa ei pidä paikkansa. ;)

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Perutelepa poju, mikä tuossa ei pidä paikkansa. ;)

Valitettavasti sanomani käsittää valtaosan tuosta eri nyrkkisääntöjen ja totuuksien keksimisestä, jota täällä esiintyy. Voit toki myös käydä itse perustelemassa aiempia väitteitäsi vaikkapa nyt hybridirunkojen erityisestä taipumuksesta värähtelyliikkeeseen tai mihin pohjautui käsityksesi hyvin huollettujen napavaihteiden 30% huonommasta hyötysuhteesta. Välistä sitten taas kapeampi rengas on aina mukavampi, lukkopolkimet ovat aina paras vaihtoehto, campa on ainoa vaihtoehto, maantiepyörä tai fixi on ainoa vaihtoehto ja nyt taas tämä, että droppitanko on kaikille se ainoa vaihtoehto.

Vanhuus saattaa ehkä tuoda jotain tietämystä asioihin mutta toisinaan se myös kaventaa oman perspektiiviin äärimmilleen. Asioita pitäisi kyetä näkemään myös muiden näkökulmasta. Olen itse ollut mukana yleishyödyllisen pyöräilyseuran toiminnassa ja siellä pyöräilyn edistäminen ei ollut sitä, että pyritään saamaan ihmiset hankkimaan mahdollisimman hipoja ja kalliita erikoisvehkeitä vaan se, että saadaan ylipäätään kaikki pyöräilemään.

Aloitin itse maantiepyöräilyn alta 600e pyörällä ja sen rakenteessa ja toiminnallisuudessa ei ollut mitään, minkä takia se ei olisi soveltunut vielä paljon aktiivisempaan käyttöön. Maastopyöräilyn aloitin 500e pyörällä ja myöskään sen ominaisuudet eivät loppuneet omassa ajossa kesken.

- kirjoitti:

Valitettavasti sanomani käsittää valtaosan tuosta eri nyrkkisääntöjen ja totuuksien keksimisestä, jota täällä esiintyy. Voit toki myös käydä itse perustelemassa aiempia väitteitäsi vaikkapa nyt hybridirunkojen erityisestä taipumuksesta värähtelyliikkeeseen tai mihin pohjautui käsityksesi hyvin huollettujen napavaihteiden 30% huonommasta hyötysuhteesta. Välistä sitten taas kapeampi rengas on aina mukavampi, lukkopolkimet ovat aina paras vaihtoehto, campa on ainoa vaihtoehto, maantiepyörä tai fixi on ainoa vaihtoehto ja nyt taas tämä, että droppitanko on kaikille se ainoa vaihtoehto.

Vanhuus saattaa ehkä tuoda jotain tietämystä asioihin mutta toisinaan se myös kaventaa oman perspektiiviin äärimmilleen. Asioita pitäisi kyetä näkemään myös muiden näkökulmasta. Olen itse ollut mukana yleishyödyllisen pyöräilyseuran toiminnassa ja siellä pyöräilyn edistäminen ei ollut sitä, että pyritään saamaan ihmiset hankkimaan mahdollisimman hipoja ja kalliita erikoisvehkeitä vaan se, että saadaan ylipäätään kaikki pyöräilemään.

Aloitin itse maantiepyöräilyn alta 600e pyörällä ja sen rakenteessa ja toiminnallisuudessa ei ollut mitään, minkä takia se ei olisi soveltunut vielä paljon aktiivisempaan käyttöön. Maastopyöräilyn aloitin 500e pyörällä ja myöskään sen ominaisuudet eivät loppuneet omassa ajossa kesken.

Lue lisää

Kyllä nuo hintarajat pitävät aikalailla paikkansa. Noilla rajoilla jos lähtee liikenteeseen niin ASIASTA TÄYSIN TIETÄMÄTÖNkin onnistuu löytään pyörän missä ole ns. pommeja. Rajathan koskevat tietenkin uusia pyöriä. Maastoon tuolla saa toimivilla perusosilla olevan täpärin ja jäykkäperään riittää tonni. Maantiepyörään tuolla hinnalla saa vähintään Tiagraa ja kuitukeulan.

Toimivia pyöriä toki löytää noiden hintojen alle, mutta silloin on tiedettävä mitä hakee.

Itse aikoinaan 600 euron maastopyörällä huomasin muutaman kuukauden sisään mitä tarkoitetaan huonolla keulalla. Opittua tuntemaan keulan toimintaa huomasin myös mitä tarkoitetaan kun halpojen keulien yhteydessä puhutaan pintakovasta keulasta. Toki ekat pari kuukauttahan menivät ihan huumassa ja Suntourin XCR tuntui aivan mahtavalta, mutta kyllä sen lopulta huomas mistä ko. keula oli kotosin. Muutenkin jokaisessa rotvallissa tunsi kuinka isku tuli käytännössä suoraan käsille joustokeulasta riippumatta. Talvellahan se ei sitten joustanut mihinkään.. Sen jälkeen opin että Rokkarilta vähintään Toraa oltava, jotta oikeasti toimii. Nykyisin käytössä Sid Team keveyden ja säädettävyyden takia.

Käytettyjähän saa toki halvemmalla mutta sillon pitää tietää ehkäpä vielä enemmän mitä on ostamassa. Lähinnä osien kuluneisuuden päättely on ongelma. Esim. eturattaiden, takapakan ja ketjujen vaihdosta tulee helposti yli satasen homma(Deorella itsetehtynä). Käytetyistä vielä että jos hinta tuntuu liian halvalta niin kyseessä on todennäköisesti varastettu pyörä!

Crossaria Emilia on todennäköisesti hakemassa. Hybridi ainakin on täysin vikatikki. Haaste on löytää kohtuuhintainen.

Hyvin sanottu.

Täällä palstalla päivystää kyllä rasittavia puritaanihifistelykitisijävälineurheilijoita. :D Kiistellään pomppujoustokeulista ja valitetaan hybrideistä. Yleensäkin omataan utopistinen maailmankuva jossa jokaisen pitäisi ajaa 1000 - 3000 eur cyclocrosseilla tai hiilikuituhaarukkamaantiepyörillä). Mielellään vielä samaa merkkiä kuin hifistelijällä.

Polkupyöräily ei kuitenkaan ole rakettitiedettä. Kun kokeilee niin itse tietää mikä tuntuu ITSELLE hyvältä.

Dippis kirjoitti:

Hyvin sanottu.

Täällä palstalla päivystää kyllä rasittavia puritaanihifistelykitisijävälineurheilijoita. :D Kiistellään pomppujoustokeulista ja valitetaan hybrideistä. Yleensäkin omataan utopistinen maailmankuva jossa jokaisen pitäisi ajaa 1000 - 3000 eur cyclocrosseilla tai hiilikuituhaarukkamaantiepyörillä). Mielellään vielä samaa merkkiä kuin hifistelijällä.

Polkupyöräily ei kuitenkaan ole rakettitiedettä. Kun kokeilee niin itse tietää mikä tuntuu ITSELLE hyvältä.

Lue lisää

Hybridiä kehuvat ne, joita joku kauppias on ehtinyt kusettamaan. Samalla hinnalla saa ihan toimiviakin pyöriä. Alkuperäisen kysyjän spekseillä hyvä valinta on crossari.

Omaa luokkaansa ovat sitten huonolaatuiset trekkingpyörät, joita myydään Suomessa yleisesti hybrideinä. Niihin ei kannata koskea tikullakaan. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kannattaa lähteä samantien liikkeestä, jos myyjä tarjoaa hybridiä.