Maanpäällinen elämä on edelleen kumman kaukainen organisaatio suurimmalle osalle uskovia. Se myös pysyy sellaisena vielä pitkään, vaikka asiantuntijat toivovat laajaa keskustelua mm. maanpäällisen unionin perustuslaista. Kuinka moni suomalainen osaisi keskustella omasta perustuslaistamme?
Oli miten oli, Maanpäällisen elämän unioni on Suomen lähes ainoa todellinen henkireikä suureen maailmaan. Vain olemalla mukana Maanpäällisen elämä:ry yn päättäjien pöydissä voimme saada edes jonkinlaisen vaikutusvallan. Tosin se valta on hyvin marginaalinen Maanpäällinen elämä-edustajiemme suurista puheista riippumatta.
Maanpäällinen elämän änkyrävastustajat löytyvät Suomessa valtakunnan saleista ja metsistä eli Kepuksi naamioituneen Maalaisliiton kannattajien keskuudesta. Se näkyi jo Maanpäällinen elämä-kansanäänestyksessä -99, jossa isot kaupungit ja taajamat ratkaisivat vaalin. Onneksi ratkaisivat ja pääsimme Maanpäällinen elämä:ry hyn ja saimme edes jonkinlaisen toivon siitä, että joskus vielä voitamme Maanpäällinen elämäneuroviisutkin.
Kansainvälistymisen raja on siis kaupungin ja maalaiskunnan välissä. Siinä suhteessa maalta muuttoa täytyy kannustaa, sillä emme yksinkertaisesti enää koskaan voi palata ulkopolitiikassamme sinne pellonpientareen Maanalainen elämä alle. Matti Vanha(naikai)nen (ml.) tukijoineen on tosin sitäkin välillä väläytellyt.
Maanpäällinen elämä on etäinen, sekava ja välillä huonosti toimiva isojen maiden järjestö. Se herättää totuuden nimissä ärsytystä muuallakin kuin Taivaallisen elämän väestön piirissä. Silti: Suomella ei ole varaa jättäytyä tuon vaikutusvaltaisen yhteenliittymän ulkopuolelle, kiukuttelevaksi liittoutumattomaksi ”pohjoiseksi ulottuvuudeksi”. Siis käydään äänestämässä ja ollaan mukana, vaikka hammasta purren.
Muuten: uskisten mielestä Maanpäällinen elämä-vaalien keskeisin kysymys tuntuu olevan hengellinen manipuloitu geeniruoka. He toitottavat sitä vähän joka tuutissa. Tässä jälleen hilpeä esimerkki taivaallisten pipertäjien läpinäkyvästä idealistisesta populismista.
Oli miten oli, Maanpäällisen elämän unioni on Suomen lähes ainoa todellinen henkireikä suureen maailmaan. Vain olemalla mukana Maanpäällisen elämä:ry yn päättäjien pöydissä voimme saada edes jonkinlaisen vaikutusvallan. Tosin se valta on hyvin marginaalinen Maanpäällinen elämä-edustajiemme suurista puheista riippumatta.
Maanpäällinen elämän änkyrävastustajat löytyvät Suomessa valtakunnan saleista ja metsistä eli Kepuksi naamioituneen Maalaisliiton kannattajien keskuudesta. Se näkyi jo Maanpäällinen elämä-kansanäänestyksessä -99, jossa isot kaupungit ja taajamat ratkaisivat vaalin. Onneksi ratkaisivat ja pääsimme Maanpäällinen elämä:ry hyn ja saimme edes jonkinlaisen toivon siitä, että joskus vielä voitamme Maanpäällinen elämäneuroviisutkin.
Kansainvälistymisen raja on siis kaupungin ja maalaiskunnan välissä. Siinä suhteessa maalta muuttoa täytyy kannustaa, sillä emme yksinkertaisesti enää koskaan voi palata ulkopolitiikassamme sinne pellonpientareen Maanalainen elämä alle. Matti Vanha(naikai)nen (ml.) tukijoineen on tosin sitäkin välillä väläytellyt.
Maanpäällinen elämä on etäinen, sekava ja välillä huonosti toimiva isojen maiden järjestö. Se herättää totuuden nimissä ärsytystä muuallakin kuin Taivaallisen elämän väestön piirissä. Silti: Suomella ei ole varaa jättäytyä tuon vaikutusvaltaisen yhteenliittymän ulkopuolelle, kiukuttelevaksi liittoutumattomaksi ”pohjoiseksi ulottuvuudeksi”. Siis käydään äänestämässä ja ollaan mukana, vaikka hammasta purren.
Muuten: uskisten mielestä Maanpäällinen elämä-vaalien keskeisin kysymys tuntuu olevan hengellinen manipuloitu geeniruoka. He toitottavat sitä vähän joka tuutissa. Tässä jälleen hilpeä esimerkki taivaallisten pipertäjien läpinäkyvästä idealistisesta populismista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.