Haluaisin kuulla asiallisia mielipiteitä varsinkin uskovilta ihmisiltä asiaan joka harmittaa omaa perhettäni paljon.
Asumme omistusasunnossa, minä, avomieheni ja juuri koulutien aloittanut poikani. Naapurissamme asuu uskova perhe viiden lapsen kanssa, heidän vanhimmat poikansa ovat samanikäisiä kuin omani. Muutimme tähän asuntoon -08 ja sen jälkeen niin lapseni kuin minä olen saanut kuulla inhottavia asioita naapureidemme osalta. Lapset kun tykkäävät leikkiä keskenään, mutta heidän lapsensa eivät esimerkiksi saa tulla meidän pihaamme koska vanhempansa ovat sitä mieltä ettei pihamme ole lapsille sovelias leikkipaikka, koska omistan koiria ja pihamme on heidän (aikuisten) mielestä täynnä p*skaa sekä meillä on trampoliini. Tästä syystä myös heidän pienet lapsensa ovat alkaneet katsoa meitä ja kotiamme kuin myös elämäämme alaspäin ja saammekin jatkuvasti kuulla porttimme luota erilaisia ikäviä huomautuksia niin koirista, trampoliinista ym.. Perheen äiti ja isä moittivat lastani kovasanaisesti jopa omaan pihaamme asti, kertomalla pojalleni kuinka hän on epätavallinen jne.. Vanhemmat ovat uhanneet vetää minut käräjille, koska he eivät pidä koiristani (jotka ovat aina omassa pihassa, piha on aidattu) jotka ovat niin ikään rakkaita perheenjäseniämme ja lemmikkejä. Samaisella kerralla perheen isä myös uhkasi soittaa lastensuojeluun, koska olettaa että minä en ole tarpeeksi hyvä äiti ja minulla on hänen mielestään mielenterveysongelmia, he myöskin epäilevät etten tee lapselleni ruokaa enkä vahdi häntä riittävän paljon ulkona. Lapseni tottelee meitä eikä minun tarvitse seistä hänen takanaan pihassamme jossa hän leikkii, hän ei koskaan lähde pihamaaltamme pois kysymättä lupaa. Minä luotan lapseeni hänen ikätasonsa huomioon ottaen. Lapseni on kotimme lisäksi saanut kuulla huomautuksia minusta eli omasta äidistään suoraan aikuisten suusta. Olemme tavallinen työssä käyvä pariskunta jotka elämme tavallista ihmisen arkea enkä ymmärrä miksi meitä näin alaspäin katsotaan, varsinkin lapseni kuulemat asiattomat kommentit satuttavat lastani ja myös meitä aikuisia. Heidän lapsensa myös tärvelevät toistuvasti autoani ja se onkin täynnä klommoja ja naarmuja, olen vanhemmille asiasta sanonut mutta mikään ei muutu. Itse olen yrittänyt parhaani mukaan opettaa lapselleni kunnioitusta niin erinlaisia ihmisiä kuin toisten ja omaa omaisuutta kohtaan. Minulle ei tulla koskaan sanomaan että autoosi tuli jälki vaikka vanhemmat ovat nähneet tapahtuman. Olen yrittänyt pitää myös lapseni puolia hänen kuullessaan arvostelua kodistaan ja vanhemmistaan, mutta turhaan. Vanhemmat eivät suostu edes kuuntelemaan toisen mielipidettä, heillä on vain heidän mielipiteensä ja "heidän perhe" jolla on oikeus toimia niin kuin he itse haluavat.
Haluaisinkin tietää onko uskovien ihmisten tarkoitus ylenkatsoa ns tavallisia ihmisiä ja heidän elämäänsä? Entä onko lapsetkin tarkoitus jo pienestä pitäen opettaa toimimaan kunnioittamatta toista ihmistä sellaisena kuin hän on? Olemme todella ahdistuneita näistä asioista ja mikä pahinta lapselleni on tullut huomattava itsetunto ongelma ja hän on todella ahdistunut omassa kodissamme ja pihassamme. Nyt olemmekin laittaneet kotimme myyntiin koska tässä asuminen on myös meistä aikuisista todella ahdistavaa.
Asumme omistusasunnossa, minä, avomieheni ja juuri koulutien aloittanut poikani. Naapurissamme asuu uskova perhe viiden lapsen kanssa, heidän vanhimmat poikansa ovat samanikäisiä kuin omani. Muutimme tähän asuntoon -08 ja sen jälkeen niin lapseni kuin minä olen saanut kuulla inhottavia asioita naapureidemme osalta. Lapset kun tykkäävät leikkiä keskenään, mutta heidän lapsensa eivät esimerkiksi saa tulla meidän pihaamme koska vanhempansa ovat sitä mieltä ettei pihamme ole lapsille sovelias leikkipaikka, koska omistan koiria ja pihamme on heidän (aikuisten) mielestä täynnä p*skaa sekä meillä on trampoliini. Tästä syystä myös heidän pienet lapsensa ovat alkaneet katsoa meitä ja kotiamme kuin myös elämäämme alaspäin ja saammekin jatkuvasti kuulla porttimme luota erilaisia ikäviä huomautuksia niin koirista, trampoliinista ym.. Perheen äiti ja isä moittivat lastani kovasanaisesti jopa omaan pihaamme asti, kertomalla pojalleni kuinka hän on epätavallinen jne.. Vanhemmat ovat uhanneet vetää minut käräjille, koska he eivät pidä koiristani (jotka ovat aina omassa pihassa, piha on aidattu) jotka ovat niin ikään rakkaita perheenjäseniämme ja lemmikkejä. Samaisella kerralla perheen isä myös uhkasi soittaa lastensuojeluun, koska olettaa että minä en ole tarpeeksi hyvä äiti ja minulla on hänen mielestään mielenterveysongelmia, he myöskin epäilevät etten tee lapselleni ruokaa enkä vahdi häntä riittävän paljon ulkona. Lapseni tottelee meitä eikä minun tarvitse seistä hänen takanaan pihassamme jossa hän leikkii, hän ei koskaan lähde pihamaaltamme pois kysymättä lupaa. Minä luotan lapseeni hänen ikätasonsa huomioon ottaen. Lapseni on kotimme lisäksi saanut kuulla huomautuksia minusta eli omasta äidistään suoraan aikuisten suusta. Olemme tavallinen työssä käyvä pariskunta jotka elämme tavallista ihmisen arkea enkä ymmärrä miksi meitä näin alaspäin katsotaan, varsinkin lapseni kuulemat asiattomat kommentit satuttavat lastani ja myös meitä aikuisia. Heidän lapsensa myös tärvelevät toistuvasti autoani ja se onkin täynnä klommoja ja naarmuja, olen vanhemmille asiasta sanonut mutta mikään ei muutu. Itse olen yrittänyt parhaani mukaan opettaa lapselleni kunnioitusta niin erinlaisia ihmisiä kuin toisten ja omaa omaisuutta kohtaan. Minulle ei tulla koskaan sanomaan että autoosi tuli jälki vaikka vanhemmat ovat nähneet tapahtuman. Olen yrittänyt pitää myös lapseni puolia hänen kuullessaan arvostelua kodistaan ja vanhemmistaan, mutta turhaan. Vanhemmat eivät suostu edes kuuntelemaan toisen mielipidettä, heillä on vain heidän mielipiteensä ja "heidän perhe" jolla on oikeus toimia niin kuin he itse haluavat.
Haluaisinkin tietää onko uskovien ihmisten tarkoitus ylenkatsoa ns tavallisia ihmisiä ja heidän elämäänsä? Entä onko lapsetkin tarkoitus jo pienestä pitäen opettaa toimimaan kunnioittamatta toista ihmistä sellaisena kuin hän on? Olemme todella ahdistuneita näistä asioista ja mikä pahinta lapselleni on tullut huomattava itsetunto ongelma ja hän on todella ahdistunut omassa kodissamme ja pihassamme. Nyt olemmekin laittaneet kotimme myyntiin koska tässä asuminen on myös meistä aikuisista todella ahdistavaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Uskovaiset on samanlaisia kuin uskomattomat, ei kirkonpenkki ihmistä muuta.
Minusta he eivät kyllä kuulosta uskovaisilta, ovatkohan he vain tapauskoisia jotka käyvät kirkossa mutta oikea usko heiltä puuttuu? Uskossa olevan pitäisi siunata niitä joilla on jotain parempaa kuin heillä, eikä toimia noin.
Hahah, taas kerran vanha kunnon "ei ne ole oikeita uskovia jotka ovat tuollaisia ja tuollaisia" argumentti. Mutta niinkuin tossa jo ylempänä joku mainitsi:kusipäät on kusipäitä olivatpa sitten aatteeltaan/uskonnoltaan/etnisiltä taustoiltaan mitä tahansa. Tietenkin aina ääripään näkemykset asiasta kuin asiasta voivat monen korvaan korostaa tiettyjen henkilöiden kusipäisyyttä persoonallisuuden piirteissä. Itselläni on myös kokemusta siitä kun kristityt fundamentalistit vainoaa: on tuomittu helvettiin ja on sanottu sitä ja tätä, mutta enpä minä niistä välitäkään. Aika paha tilanne sinulla, sun tarvis varmaan vähän ärähtää niille naapureillesi niin loppuis, tai sitten se vain pahentaisi asiaa.
Jos et ole uskovainen et ole mitään, lukeehan se jo raamatussakin.