Helsingin telakan tulevaisuus näyttää pitkästä aikaa valoisalta. Kahden Venäjälle tilatun jäänmurtajan rakentaminen alkaa telakalla syyskuun alussa. Viimeinen ristelyalus valmistui Helsingissä kaksituhattaluvun loppupuolella.
Helsingin telakka työllisti parhaimmillaan lähes 4000 ihmistä joka päivä. Nyt kirjoilla on noin 400 ihmistä, mutta lisää rekrytoidaan, kertoo Helsingin telakkaa pyörittävän Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Esko Mustamäki.
- Meillä on tilauskannassa kaksi jäätämurtavaa alusta, joiden terästyöt Helsingissä käynnistyvät syyskuun alussa. Pikkuhiljaa työllisyys sitten lisääntyy niin, että helmikuussa 2012 täällä on täystyöllisyys. Arktisilla alueilla on suuri määrä aluksia tulossa tilaukseen ja me aiomme ottaa siitä oman osamme ja työllistää tämän telakan, Mustamäki sanoo.
Helsingin telakan pääluottamusmiehellä Ilpo Haajalla on telakan 2000-luvun alasajovuodet hyvin muistissa.
- Erittäin kriittisiä ja vaikeita aikoja on ollut. Meidät pelasti osin Turun telakan hyvä työllisyys. Miellä oli komennustöissä aikamoiset määrät siellä. Ja sitten saimme jonkin verran korjauslaivatöitä tänne. Olemme kitkutelleet hengissä, Haaja huokaa.
Jatkossa telakalle rekrytoidaan lisää ja työllistetään alihankkijoita.
- On erittäin tärkeää, että nämä tilaukset tulevat nyt, koska on ihan viimisiä hetkiä, että voimme jatkaa sitä osaamista ja tietotaitoa tuleville ja nuorille laivanrakentajapolville, pääluottamusmies Ilpo Haaja iloitsee.
YLE Helsinki
Helsingin telakka työllisti parhaimmillaan lähes 4000 ihmistä joka päivä. Nyt kirjoilla on noin 400 ihmistä, mutta lisää rekrytoidaan, kertoo Helsingin telakkaa pyörittävän Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Esko Mustamäki.
- Meillä on tilauskannassa kaksi jäätämurtavaa alusta, joiden terästyöt Helsingissä käynnistyvät syyskuun alussa. Pikkuhiljaa työllisyys sitten lisääntyy niin, että helmikuussa 2012 täällä on täystyöllisyys. Arktisilla alueilla on suuri määrä aluksia tulossa tilaukseen ja me aiomme ottaa siitä oman osamme ja työllistää tämän telakan, Mustamäki sanoo.
Helsingin telakan pääluottamusmiehellä Ilpo Haajalla on telakan 2000-luvun alasajovuodet hyvin muistissa.
- Erittäin kriittisiä ja vaikeita aikoja on ollut. Meidät pelasti osin Turun telakan hyvä työllisyys. Miellä oli komennustöissä aikamoiset määrät siellä. Ja sitten saimme jonkin verran korjauslaivatöitä tänne. Olemme kitkutelleet hengissä, Haaja huokaa.
Jatkossa telakalle rekrytoidaan lisää ja työllistetään alihankkijoita.
- On erittäin tärkeää, että nämä tilaukset tulevat nyt, koska on ihan viimisiä hetkiä, että voimme jatkaa sitä osaamista ja tietotaitoa tuleville ja nuorille laivanrakentajapolville, pääluottamusmies Ilpo Haaja iloitsee.
YLE Helsinki
Vastaukset 3
Vanhimmat
Wärtsilän tiloille voisi löytää uutta käyttöä mikäli jäänmurtajia vain menee kaupan. Kuin myös monen muun rannikkokaupunkimme telakalle. Ongelma on siinä etteivät nykyiset amerikkalais ohjatut poliitikkomme halua tuotantoa Suomeen vaan Koreaan ja muihin maihin.. Meidän sosiaaliturvatkin lapioidaan tulevaisuudessa Italiaa ja Espanjaa velkoville pankeille.
Eikös se ole venäläis-omistuksessa ja töitä on luvassa tulevaisuudessakin.
Onneksi ei Subbikullit sitä pysty enään myymään.
HIENO HOMMA!!
Piilotuki telakalle tulee Venäjältä tilausten muodossa, joka lienee markkinataloudessa ainoa järkevä tapa tukea omaa telakkateollisuutta. Venäjää ei tässä suhteessa sido WTO- eikä EU- sopimukset.
Kysymyshän on venäläis-korealaisesta telakasta, joka vain sijaitsee Helsingissä.
Jos telakka olisi suomalaisessa omistuksessa, Suomi valtiona ei EU sääntöjen puitteissa voisi tehdä tilauksia omilta telakoilta kilpailuttamatta niitä ensin saksalaisten telakoiden kanssa. Ja kun meillä on raportointivelvollisuus eu-tilastokeskukseen, jossa tiedot ovat julkisia, tottakai hävitään kaikki tarjouskilpailut saksalaisille.
Onneksi on Venäjä.