Kaikki on luvallista

kristitty ei ole uskonnon orja, ei edes Raamatun
orja, vaan vapaaehtoinen Kristuksen palvelija. Ei
himot, halut, tai toiveet häntä siihen sido kuten
addiktia huumeisiin, vaan vapaaehtoisuus ja
rakkaus.

Yhtäkkiä oivalsin, että kun sinä kasvat isoksi,
niin sinusta tulee oikea kunnon pässi, jota moni
lammas määkien seuraa. Karitsat sinänsä ovat
vielä aika suloisia ja hellyttäviä, kuten
eläinten pennut yleensäkin, mutta pässi on
minusta ollut aina arveluttavan himokas ja tyhmä.

pht kirjoitti:

kristitty ei ole uskonnon orja, ei edes Raamatun
orja, vaan vapaaehtoinen Kristuksen palvelija. Ei
himot, halut, tai toiveet häntä siihen sido kuten
addiktia huumeisiin, vaan vapaaehtoisuus ja
rakkaus.

ateisti ei ole ateismin orja, ei edes tieteen
orja, vaan vapaaehtoinen järjellisyyden palvelija.
Ei himot, halut, tai toiveet häntä siihen sido
kuten kristittyä uskoon, vaan vapaaehtoisuus ja
Rakkaus.

Sohvi kirjoitti:

Yhtäkkiä oivalsin, että kun sinä kasvat isoksi,
niin sinusta tulee oikea kunnon pässi, jota moni
lammas määkien seuraa. Karitsat sinänsä ovat
vielä aika suloisia ja hellyttäviä, kuten
eläinten pennut yleensäkin, mutta pässi on
minusta ollut aina arveluttavan himokas ja tyhmä.

toivo, että kukaan 'lammas' minua seuraa, vaan
toivon, että kaikki pässit ja muutkin
ajattelisivat omilla aivoillaan, ja siten
oppisivat hillitsemään himoaan ja tyhmyyttään, ja
antaisivat arvon Aidolle Rakkaudelle, ja
unohtaisivat (Jumalan) ehto'rakkauden'.

karitsa kirjoitti:

ateisti ei ole ateismin orja, ei edes tieteen
orja, vaan vapaaehtoinen järjellisyyden palvelija.
Ei himot, halut, tai toiveet häntä siihen sido
kuten kristittyä uskoon, vaan vapaaehtoisuus ja
Rakkaus.

järjen orja, ja koska jokainen maalaisjärkinen
tietää,e ttä järjell äon hyvin pienet ja selvät
rajat, niin se orjuus on todella orjuuttavaa, jos
vain järkeensä uskoo. Sitä paitsi pitäisikö
järkeensä uskoa jo 7 vuotiaana, 13 vee, , 21 vee
vai vasta 50 vuotiaana ;-)

Mutta toki ateistikin voi olla vapaa himoista ja
haluista, mutta mikä häntä sellaiseen vapauteen
kannustaisi?

karitsa kirjoitti:

toivo, että kukaan 'lammas' minua seuraa, vaan
toivon, että kaikki pässit ja muutkin
ajattelisivat omilla aivoillaan, ja siten
oppisivat hillitsemään himoaan ja tyhmyyttään, ja
antaisivat arvon Aidolle Rakkaudelle, ja
unohtaisivat (Jumalan) ehto'rakkauden'.

lämmittää niin
kuin aina ois vällyjen alla.
(Suomalainen rakkauslaulu)

Lueskellessani tämä palstan kammottavia
typeryyksiä on yksi asia pistänyt suureksi
yllätyksekseni nimtuten silmääni: jumaluskovaiset
ovat osoittaneet suurta pitkämielisyyttä ja
kärsivällisyyttä tämä palstan älyuskovaisten
maanisessa kieputuksessa. Siitä suuri kunnia
heille, heillä taitaa todellakin olla suuri annos
sitä Aitoa Rakkautta. Ainakin he tuntuvat olevan
tämän palstan onnellisinta sakkia, mitä ei
suinkaan voi sanoa vastajoukkion vihaa uhkuvista
herjaajista.

Sohvi kirjoitti:

lämmittää niin
kuin aina ois vällyjen alla.
(Suomalainen rakkauslaulu)

Lueskellessani tämä palstan kammottavia
typeryyksiä on yksi asia pistänyt suureksi
yllätyksekseni nimtuten silmääni: jumaluskovaiset
ovat osoittaneet suurta pitkämielisyyttä ja
kärsivällisyyttä tämä palstan älyuskovaisten
maanisessa kieputuksessa. Siitä suuri kunnia
heille, heillä taitaa todellakin olla suuri annos
sitä Aitoa Rakkautta. Ainakin he tuntuvat olevan
tämän palstan onnellisinta sakkia, mitä ei
suinkaan voi sanoa vastajoukkion vihaa uhkuvista
herjaajista.

siksi, että tietää jo olevansa voitettu.

pht kirjoitti:

järjen orja, ja koska jokainen maalaisjärkinen
tietää,e ttä järjell äon hyvin pienet ja selvät
rajat, niin se orjuus on todella orjuuttavaa, jos
vain järkeensä uskoo. Sitä paitsi pitäisikö
järkeensä uskoa jo 7 vuotiaana, 13 vee, , 21 vee
vai vasta 50 vuotiaana ;-)

Mutta toki ateistikin voi olla vapaa himoista ja
haluista, mutta mikä häntä sellaiseen vapauteen
kannustaisi?

että järjellä on olemassa rajat. Itse puhuin
kuitenkin tällaisesta 'aikuisen' järjestä, joka
toki on 'orjuuttavaa' siinä mielessä, että
kaikella on olemassa rajat, uskoi kuka hyvänsä
sitten mihin hyvänsä.
Mutta toki, uskovakin voi olla vapaa Jumalaan
uskomisen himoista ja haluista, mutta mikä häntä
sellaiseen vapauteen kannustaisi?

Sohvi kirjoitti:

lämmittää niin
kuin aina ois vällyjen alla.
(Suomalainen rakkauslaulu)

Lueskellessani tämä palstan kammottavia
typeryyksiä on yksi asia pistänyt suureksi
yllätyksekseni nimtuten silmääni: jumaluskovaiset
ovat osoittaneet suurta pitkämielisyyttä ja
kärsivällisyyttä tämä palstan älyuskovaisten
maanisessa kieputuksessa. Siitä suuri kunnia
heille, heillä taitaa todellakin olla suuri annos
sitä Aitoa Rakkautta. Ainakin he tuntuvat olevan
tämän palstan onnellisinta sakkia, mitä ei
suinkaan voi sanoa vastajoukkion vihaa uhkuvista
herjaajista.

lämmittääkin niin hyvin juuri siksi, että
kristinuskonnon mukaisen Jumalan ehtorakkaus ei
ole sitä vääristänyt.

karitsa kirjoitti:

että järjellä on olemassa rajat. Itse puhuin
kuitenkin tällaisesta 'aikuisen' järjestä, joka
toki on 'orjuuttavaa' siinä mielessä, että
kaikella on olemassa rajat, uskoi kuka hyvänsä
sitten mihin hyvänsä.
Mutta toki, uskovakin voi olla vapaa Jumalaan
uskomisen himoista ja haluista, mutta mikä häntä
sellaiseen vapauteen kannustaisi?

kysymys ei vain ja ainoastaan enää tahdosta. vrt.
Jeesuksen eli pajan ja Jumalan eli Isän tahto
olivat yhtä. Sikäli mikäli minä olen seruannut
aukuisten järjenjuoksua, niin kyllä monet tämän
ajan kypsistä nuorista lapsistakin voittavat
järjenjuoksussa ja etenkin moraalissa aikuisten
toikaroinnit. Mitenkähän se on mahdollista.
Tuleeko Lapsista aikuisten opettajia :)

karitsa kirjoitti:

lämmittääkin niin hyvin juuri siksi, että
kristinuskonnon mukaisen Jumalan ehtorakkaus ei
ole sitä vääristänyt.

selitätkö lapselle?

pht kirjoitti:

kysymys ei vain ja ainoastaan enää tahdosta. vrt.
Jeesuksen eli pajan ja Jumalan eli Isän tahto
olivat yhtä. Sikäli mikäli minä olen seruannut
aukuisten järjenjuoksua, niin kyllä monet tämän
ajan kypsistä nuorista lapsistakin voittavat
järjenjuoksussa ja etenkin moraalissa aikuisten
toikaroinnit. Mitenkähän se on mahdollista.
Tuleeko Lapsista aikuisten opettajia :)

siitä, että lapset eivät vielä ole
aikuisten 'moraalin' saastuttamia, vaan ovat
vielä kykeneviä tuntemaan itse ilman
aikuisten 'opetuksia', jotka pahimmassa
tapauksessa perustuvat vanhoihin satukirjoihin.

pht kirjoitti:

selitätkö lapselle?

vaatii, että jos esim. minä haluaisin pelastua,
niin minun pitäisi 'siirtyä' ateismista 'uskoon'.
Jumalan 'rakkauden' ehtona on siis se,
että 'rakkauden' kohteen pitää 'tulla uskoon'.
Ehtona on siis se, että 'hylkään' ateismin.

karitsa kirjoitti:

vaatii, että jos esim. minä haluaisin pelastua,
niin minun pitäisi 'siirtyä' ateismista 'uskoon'.
Jumalan 'rakkauden' ehtona on siis se,
että 'rakkauden' kohteen pitää 'tulla uskoon'.
Ehtona on siis se, että 'hylkään' ateismin.

noh, sanotaan myös, että ihminen ei itse voi
tulla uskoon, siirtyä ateismista uskoon, vaan
siinä tapahtumassa on jo Jumalan vaikutus. Ehkä
ainoo ehto on, että ihmiset heittäisivät
kapinoinnin harsonsa silmiltä. Jumalan
rakkaudella ei ole ehtoja, sillä se on kuin
aurinko taivaalla. Se loistaa niin hyville kuin
pahoille. Ihminen oikeestaan itse asettaa ne
ehdot, jos niin voisi sanoa...

karitsa kirjoitti:

siitä, että lapset eivät vielä ole
aikuisten 'moraalin' saastuttamia, vaan ovat
vielä kykeneviä tuntemaan itse ilman
aikuisten 'opetuksia', jotka pahimmassa
tapauksessa perustuvat vanhoihin satukirjoihin.

ja vielä ihmeteltävämpää on, että heidän
(lapsien) etiikka nousee korkealle ohi aikuisten,
lähemmäksi ja lähemmäksi sitä mitä Jeesus
opettaa. Se minua varsinaisesti ihmetyttää. Ehkä
kysymys on todellakin siitä kuten sanoit, että
lapset eivät ole aikuisten agnostismin, ateismin,
tai uskonnon saastuttamia niissä tapauksissa.
Heillä on luonnollinen ja viaton kosketus Jumalaan

pht kirjoitti:

noh, sanotaan myös, että ihminen ei itse voi
tulla uskoon, siirtyä ateismista uskoon, vaan
siinä tapahtumassa on jo Jumalan vaikutus. Ehkä
ainoo ehto on, että ihmiset heittäisivät
kapinoinnin harsonsa silmiltä. Jumalan
rakkaudella ei ole ehtoja, sillä se on kuin
aurinko taivaalla. Se loistaa niin hyville kuin
pahoille. Ihminen oikeestaan itse asettaa ne
ehdot, jos niin voisi sanoa...

aseta mitään ehtoja, vaan 'Jumala' ne asettaa.
Siksi 'Jumalan' rakkaus ei olekaan aitoa, vaan
ehto'rakkautta'. En ole 'kapinoinut'
enkä 'kapinoi' ketään enkä mitään 'vastaan'.

pht kirjoitti:

ja vielä ihmeteltävämpää on, että heidän
(lapsien) etiikka nousee korkealle ohi aikuisten,
lähemmäksi ja lähemmäksi sitä mitä Jeesus
opettaa. Se minua varsinaisesti ihmetyttää. Ehkä
kysymys on todellakin siitä kuten sanoit, että
lapset eivät ole aikuisten agnostismin, ateismin,
tai uskonnon saastuttamia niissä tapauksissa.
Heillä on luonnollinen ja viaton kosketus Jumalaan

heillä on luonnollinen kosketus maailmaan,
eivätkä he ole vielä ehtineet 'saastua'
uskontoihin.

karitsa kirjoitti:

aseta mitään ehtoja, vaan 'Jumala' ne asettaa.
Siksi 'Jumalan' rakkaus ei olekaan aitoa, vaan
ehto'rakkautta'. En ole 'kapinoinut'
enkä 'kapinoi' ketään enkä mitään 'vastaan'.

että kapinoit, mutta en väitä enempää :) Ja
toistan, Jumalan rakkaus on kaikille avoinna.
Aurinko vertaus on kautta aikain ja uskontojen
osoitus siitä. Eli Ihimnen ei voi rakkautta
ansaita, vaan se on meille aivan ansaitsematonta
armoa. Kaik on vaan siitä kiinni, keräätkö pilviä
ympärilles ja haluatko pitää silmäsi kiinni
valolta. näin ainakin täältäpäin katsottuna.

"väliaikaviihdettä" ja hyvää musaa:
http://myboringlife.com/i_did_it_all_for_the/pokee
.html

karitsa kirjoitti:

heillä on luonnollinen kosketus maailmaan,
eivätkä he ole vielä ehtineet 'saastua'
uskontoihin.

ja tiede, niistä on tehty uskonto, mutta minkäs
teet, yleinen käsityshän on, että mitään ei ole
oikeesti mahdollista tietää, siispä meidän on
vain uskottava johonkin, oli se sitten
instituutio eli uskonto tai tiede tai ihmisen
pikkuruinen parissakymmenessä vuodessa kasattu
järki ;-)

karitsa kirjoitti:

heillä on luonnollinen kosketus maailmaan,
eivätkä he ole vielä ehtineet 'saastua'
uskontoihin.

luulisit lasten alkavan saada vaikutteita
ympäristöstään? Kuukauden ikäisenä, puolen vuoden
ikäisenä, kolmevuotiaana?

Olen aina hämmästellyt sitä, että ihmiset
luulevat, ettei pieni vastasyntynyt lapsi opi
mitään ympäristöstään. Mistä ihmeestä sitä sitten
ryhdytään oppimaan ja minkä kynnyksen ylitettyä?

Haluaisinpa, että kertoisit minulle, mitä
luonnollista rakkautta, etiikkaa ja moraalia on
siinä, kun puolivuotias lyö kaveriaan lapiolla
tai huutaa ja potkii kurkku suorana äitinsä
sylissä. En tietenkään väitä, että lapsi olisi
paha ja tekisi sitä ilkeyttään, mutta väitän sen
todistavan, ettei meissä ole mitään
hyvää 'luontaista kosketusta maailmaan', joka
olisi myötäsyntyinen ja jonka yksin uskonnot
pilaavat, mutta joka kasvaisi ja kehityisi
suotuisasti porno- ja väkivaltavideoiden avulla.

Teoriasi ei ainakaan perustu lapsipsykologisiin
eikä pedagogisiin tutkimuksiin.

pht kirjoitti:

ja tiede, niistä on tehty uskonto, mutta minkäs
teet, yleinen käsityshän on, että mitään ei ole
oikeesti mahdollista tietää, siispä meidän on
vain uskottava johonkin, oli se sitten
instituutio eli uskonto tai tiede tai ihmisen
pikkuruinen parissakymmenessä vuodessa kasattu
järki ;-)

uskoa sellaisiin asioihin, joita on voitu
kokeellisesti todentaa, kuin sellaisiin, jotka
ovat vain vanhoja satuja(mm.Raamattu).

karitsa kirjoitti:

uskoa sellaisiin asioihin, joita on voitu
kokeellisesti todentaa, kuin sellaisiin, jotka
ovat vain vanhoja satuja(mm.Raamattu).

jää maailma tällaisella kriteerillä elämäänsä
kokien. Tiedemiestä ei sinusta ainakaan tule.

Oplev kirjoitti:

luulisit lasten alkavan saada vaikutteita
ympäristöstään? Kuukauden ikäisenä, puolen vuoden
ikäisenä, kolmevuotiaana?

Olen aina hämmästellyt sitä, että ihmiset
luulevat, ettei pieni vastasyntynyt lapsi opi
mitään ympäristöstään. Mistä ihmeestä sitä sitten
ryhdytään oppimaan ja minkä kynnyksen ylitettyä?

Haluaisinpa, että kertoisit minulle, mitä
luonnollista rakkautta, etiikkaa ja moraalia on
siinä, kun puolivuotias lyö kaveriaan lapiolla
tai huutaa ja potkii kurkku suorana äitinsä
sylissä. En tietenkään väitä, että lapsi olisi
paha ja tekisi sitä ilkeyttään, mutta väitän sen
todistavan, ettei meissä ole mitään
hyvää 'luontaista kosketusta maailmaan', joka
olisi myötäsyntyinen ja jonka yksin uskonnot
pilaavat, mutta joka kasvaisi ja kehityisi
suotuisasti porno- ja väkivaltavideoiden avulla.

Teoriasi ei ainakaan perustu lapsipsykologisiin
eikä pedagogisiin tutkimuksiin.

mutta vain osaksi. En sanonutkaan niiden lapsien,
joista puhuin olevan mitenkään enemmistönä. Vain
muutaman harvan tunnen. Muutamat heistä jo
ensimmäisistä askelistaan lähtien näyttävät
noudattavan etiikaltaan enemmän humaania linjaa,
kuin eläimellistä.

Juuri siksihän uskonnot ovat olemassa,
kristinusko yksi tärkeimmistä, että niiden kautta
ihminen oppisi ihmisyyttä, eikä palautuisi
takaisin eläimellisyyteen. Teoriani oli enemmän
omaa kokemustani, mutta uskoisin, että maailmasta
löytyy myös pedakogeja ja lapsipsykologeja jotka
ovat havainneet saman. En esittänyt asiaani
kunnolla, pahoittelut, mutta sinäkin näytit
kärjistävän, joten tasoissa lienemme :)

Lapsi oppii ympäristöstään, mistäkähän muualta,
mutta se, mitä identtiset kaksoset ottavat
itselleen ja miten reagoivat samantapaiseen
ympäristöön, se voi olla radikaalisti erilainen.
Materialisti laittaa sen sattuman piikkiin ja
väittää, että ketään ei voi kasvattaa täysin
samassa ympäristössä, mutta asia ei liene niillä
tokaisuilla lopuunkäsitelty.

pht kirjoitti:

että kapinoit, mutta en väitä enempää :) Ja
toistan, Jumalan rakkaus on kaikille avoinna.
Aurinko vertaus on kautta aikain ja uskontojen
osoitus siitä. Eli Ihimnen ei voi rakkautta
ansaita, vaan se on meille aivan ansaitsematonta
armoa. Kaik on vaan siitä kiinni, keräätkö pilviä
ympärilles ja haluatko pitää silmäsi kiinni
valolta. näin ainakin täältäpäin katsottuna.

"väliaikaviihdettä" ja hyvää musaa:
http://myboringlife.com/i_did_it_all_for_the/pokee
.html

että mitenkään 'kapinoisin'. Jumalan 'rakkaus' ei
suinkaan ole 'kaikille avoinna', koska esim. me
ateistit emme 'pääse taivaaseen'.
Ei kai Jumalakaan voi meidän
rakkauttamme 'ansaita' vaan Hän saa sen meidän
armostamme. Kaikki on vaan siitä kiinni, kerääkö
Jumala pilviä ympärilleen ja haluaako Hän pitää
silmänsä kiinni valolta. Täältä meidän
rakkaudestamme katsottuna.

karitsa kirjoitti:

uskoa sellaisiin asioihin, joita on voitu
kokeellisesti todentaa, kuin sellaisiin, jotka
ovat vain vanhoja satuja(mm.Raamattu).

se on uskonnollinenkin kokemus. Mistä käsin
Jeesus sitten puhui, mikset uskoisi hänen ja
muidenkin Hänen tapaisten kokemuksiin. Yleisesti
aatellaan, että uskontoa ei voi tutkia
empiirisesti, mutta se on erhe. Psykologia,
metafysiikka, paratieteet ja mikä parhainta sinä
itse voit tutkia itseäsi, eli sieluntiede, kaikki
ovat empiirisiä tutkimusmenetelmiä. Tvanomainen
esimerkki otettakoon vaikka maapallon pyöreydestä
tai aurinkokeskeisyydestä. Miksi uskot niihin?
Siksi, että olet nähnyt omin silmin ja kokenut
itse, vai että uskot muiden ottamiin kuviin ja
kertomiin kuvauksiin? Sanoisin, että oli ateisti
tai uskovainen, uskon varassa ompi elämämme
alusta loppuun...

Oplev kirjoitti:

jää maailma tällaisella kriteerillä elämäänsä
kokien. Tiedemiestä ei sinusta ainakaan tule.

minusta tiedemiestä, vaan totuuden rakastaja.
Kapeaksi jää vain henkielöihin uskovien
maailmankuva, koska he eivät halua ymmärtää
maailman olemusta.

karitsa kirjoitti:

että mitenkään 'kapinoisin'. Jumalan 'rakkaus' ei
suinkaan ole 'kaikille avoinna', koska esim. me
ateistit emme 'pääse taivaaseen'.
Ei kai Jumalakaan voi meidän
rakkauttamme 'ansaita' vaan Hän saa sen meidän
armostamme. Kaikki on vaan siitä kiinni, kerääkö
Jumala pilviä ympärilleen ja haluaako Hän pitää
silmänsä kiinni valolta. Täältä meidän
rakkaudestamme katsottuna.

osaat ainakin empatisoida =) tai ehkä vain
kiemurrella, joka tapauksessa Rakkaus ei ole
pakoittavaa, kuten ehkä sen käsität, Jumala ei
pakota meitä taivaaseen, vaan saat valita myös
Helvetin tai synnin, eli eron Jumalasta, mutta
Hänen aurinkonsa ei lakkaa loistamasta
silloinkaan. Näin uskon. Ja sen rakkauden mukaan
haluan itsekin elää. Eroittelematta uskovaisia ja
uskomattomia. Mutta luonnollisesti en myöskään
voi itse pakoittaa ketään elämään niin kuin itse
elän. Itse siis teemme pesäeron. Ei Jumala.

karitsa kirjoitti:

minusta tiedemiestä, vaan totuuden rakastaja.
Kapeaksi jää vain henkielöihin uskovien
maailmankuva, koska he eivät halua ymmärtää
maailman olemusta.

Maailman olemuksen ymmärtäjä tai toteuttaja =
Utopisti? (jos hän aikoo niin suuria ymmärtää
pienellä ihmisjärjellään)

pht kirjoitti:

se on uskonnollinenkin kokemus. Mistä käsin
Jeesus sitten puhui, mikset uskoisi hänen ja
muidenkin Hänen tapaisten kokemuksiin. Yleisesti
aatellaan, että uskontoa ei voi tutkia
empiirisesti, mutta se on erhe. Psykologia,
metafysiikka, paratieteet ja mikä parhainta sinä
itse voit tutkia itseäsi, eli sieluntiede, kaikki
ovat empiirisiä tutkimusmenetelmiä. Tvanomainen
esimerkki otettakoon vaikka maapallon pyöreydestä
tai aurinkokeskeisyydestä. Miksi uskot niihin?
Siksi, että olet nähnyt omin silmin ja kokenut
itse, vai että uskot muiden ottamiin kuviin ja
kertomiin kuvauksiin? Sanoisin, että oli ateisti
tai uskovainen, uskon varassa ompi elämämme
alusta loppuun...

kokemuksia ne ovat kaikki minun unenikin.
Mistä käsin uneni sitten puhuvat, jos en uskoisi
itseni ja muiden minun tapaisteni uniin.
Yleisesti aatellaan, että unia ei voi tutkia
empiirisesti, mutta se on erhe. Psykologia,
metafysiikka, paratieteet ja mikä parhainta, minä
itse voin tutkia uniani, ja se on empiiristä
tutkimusmenetelmää.
Miksi uskon maapallon 'pyöreyteen'? No, siksi
että sille uskolle on olemassa empiiriset
perusteet. Ihmiset ovat käyneet kauempaa
katsomassa ja havainneet, että maapallo on
kutakuinkin pyöreä.
Jumal-usko on 'unta vain'.

pht kirjoitti:

Maailman olemuksen ymmärtäjä tai toteuttaja =
Utopisti? (jos hän aikoo niin suuria ymmärtää
pienellä ihmisjärjellään)

tästä meidän maailmankaikkeudestamme, toki
muitakin maailmoja voi olla.

karitsa kirjoitti:

kokemuksia ne ovat kaikki minun unenikin.
Mistä käsin uneni sitten puhuvat, jos en uskoisi
itseni ja muiden minun tapaisteni uniin.
Yleisesti aatellaan, että unia ei voi tutkia
empiirisesti, mutta se on erhe. Psykologia,
metafysiikka, paratieteet ja mikä parhainta, minä
itse voin tutkia uniani, ja se on empiiristä
tutkimusmenetelmää.
Miksi uskon maapallon 'pyöreyteen'? No, siksi
että sille uskolle on olemassa empiiriset
perusteet. Ihmiset ovat käyneet kauempaa
katsomassa ja havainneet, että maapallo on
kutakuinkin pyöreä.
Jumal-usko on 'unta vain'.

unia voi tutkia empiirisesti, ihan oikeesti. Ja
eivät ne ole yhtään sen vähemmän totta kuin
meidän päivätajuntamme. Ei ainakaan materialistin
mielestä voi olla, sillä hänen maailmansahan on
pelkästään hänen aivoissaan. Eli unta koko hänen
elämänsä, eikös vain?

Maapallonpyöreydellä tarkoitin, että joka
tapauksessa joudut uskomaan toisten tekemiin
tutkimuksiin. Oma kokemuksesi ei kaikille ole
mahdollinen. Made i it clear? Ihimset eivät
nykyään vain uskalla myöntää, että he joutuvat
uskomaan niin moniin asioihin.

karitsa kirjoitti:

tästä meidän maailmankaikkeudestamme, toki
muitakin maailmoja voi olla.

silti, vaikka muut maailmankaikkeudet ja
järjestelmät jätettäisiin poiskin. Ihmisikä on
aika lyhyt.

pht kirjoitti:

mutta vain osaksi. En sanonutkaan niiden lapsien,
joista puhuin olevan mitenkään enemmistönä. Vain
muutaman harvan tunnen. Muutamat heistä jo
ensimmäisistä askelistaan lähtien näyttävät
noudattavan etiikaltaan enemmän humaania linjaa,
kuin eläimellistä.

Juuri siksihän uskonnot ovat olemassa,
kristinusko yksi tärkeimmistä, että niiden kautta
ihminen oppisi ihmisyyttä, eikä palautuisi
takaisin eläimellisyyteen. Teoriani oli enemmän
omaa kokemustani, mutta uskoisin, että maailmasta
löytyy myös pedakogeja ja lapsipsykologeja jotka
ovat havainneet saman. En esittänyt asiaani
kunnolla, pahoittelut, mutta sinäkin näytit
kärjistävän, joten tasoissa lienemme :)

Lapsi oppii ympäristöstään, mistäkähän muualta,
mutta se, mitä identtiset kaksoset ottavat
itselleen ja miten reagoivat samantapaiseen
ympäristöön, se voi olla radikaalisti erilainen.
Materialisti laittaa sen sattuman piikkiin ja
väittää, että ketään ei voi kasvattaa täysin
samassa ympäristössä, mutta asia ei liene niillä
tokaisuilla lopuunkäsitelty.

Vastasin kyllä karitsalle enkä sinulle, sillä
hänen teoriansa uskontojen roolista
ainutkertaisena ihmisen luontaisen hyvyyden
pilaavana tekijänä on kyllä täydellistä
epätiedettä ja taikauskoa, jota hän niin
voimallisesti vastustaa.

Olen kyllä silti ihan täydellisesti sitä mieltä,
että vaistonvaraisia hengissäpysymistoimintoja ja
DNA:ssa säilöttyä informaatiota lukuunottamatta
opimme kaiken tästä maailmasta toisilta
ihmisiltä, juuri nuo kaksostutkimuksetkin sen
hyvin osoittavat. On tietysti mielenkiintoista,
kun saadaan selville sen DNA-kohinan, joka ei
suoraan määrää silmiemme väriä tai nenämme
pystyasentoa, merkitys maailmanperinnön,
jungilaisten arketyypien siirtämisessa
sukupolvilta toisille.

Se miksi lapset tuntuvat viattomilta ja
paremmilta kuin me aikuiset, johtuu pelkästään
siitä yksinkertaisesta syystä, että heidän
maailmansa on pienempi ja he ovat nähneet niitä
väkivaltafilmejä vain puolella silmällä isin
sylissä nukutellessaan :D.

Toivotan sinulle onnea ja menestystä taisteluun
uskon ja uskovien puolesta tällä palstalla,
vaikka en itse heihin kuulukaan.

pht kirjoitti:

osaat ainakin empatisoida =) tai ehkä vain
kiemurrella, joka tapauksessa Rakkaus ei ole
pakoittavaa, kuten ehkä sen käsität, Jumala ei
pakota meitä taivaaseen, vaan saat valita myös
Helvetin tai synnin, eli eron Jumalasta, mutta
Hänen aurinkonsa ei lakkaa loistamasta
silloinkaan. Näin uskon. Ja sen rakkauden mukaan
haluan itsekin elää. Eroittelematta uskovaisia ja
uskomattomia. Mutta luonnollisesti en myöskään
voi itse pakoittaa ketään elämään niin kuin itse
elän. Itse siis teemme pesäeron. Ei Jumala.

valehtelet. Sillä minulla ei ole ollut valintaa,
synnynkö täksi eläimeksi tähän aikaan ja tähän
maailmankaikkeuteen. Juuri siksi 'Jumalan'
rakkaus ei voi olla aitoa. Ja 'Jumala' on
myös 'asettanut' sen, mikä on 'syntiä' ja
mikä 'ei-syntiä', eli tässäkään ei ole valintaa.
'Jumala' pakottaa kaikki 'luotunsa' luomisensa
orjuuteen, silkkaa pahuuttaan, vaikka Hän voisi
olla hyväkin.

pht kirjoitti:

unia voi tutkia empiirisesti, ihan oikeesti. Ja
eivät ne ole yhtään sen vähemmän totta kuin
meidän päivätajuntamme. Ei ainakaan materialistin
mielestä voi olla, sillä hänen maailmansahan on
pelkästään hänen aivoissaan. Eli unta koko hänen
elämänsä, eikös vain?

Maapallonpyöreydellä tarkoitin, että joka
tapauksessa joudut uskomaan toisten tekemiin
tutkimuksiin. Oma kokemuksesi ei kaikille ole
mahdollinen. Made i it clear? Ihimset eivät
nykyään vain uskalla myöntää, että he joutuvat
uskomaan niin moniin asioihin.

unia voidaan tutkia 'empiirisesti', mutta unien
tutkijat ymmärtävät sen, missä nämä unet ovat.
Ne ovat sen eläinyksilön päässä, joka ne näkee.
Eivät nämä unet ole (eivätkä voikaan olla)
missään 'ulkopuolella', vaan ne ovat niiden
näkijöiden päissä. Aivan samoin 'Jumalat' ovat
vain niihin uskovien päissä.
Toki me kaikki joudumme 'uskomaan' joihinkin
asioihin, se on selvää. Minä esim. uskon että
maailma on olemassa ja että myös minä olen
olemassa.

karitsa kirjoitti:

minusta tiedemiestä, vaan totuuden rakastaja.
Kapeaksi jää vain henkielöihin uskovien
maailmankuva, koska he eivät halua ymmärtää
maailman olemusta.

vaikkakin empiirisisesti todistettu, on
todistusmenetelmiensä hedelmä eikä absoluttinen
totuus. Petät pahasti itseäsi, jos luulet, että
Totuuden sieltä löydät, turvallinen tietokin on
usein tietellisen todistuksen ulottumattomissa.

Haluaisinpa tietää, miten pysyttelet ajan tasalla
tämän tieteellisen totuutesi kanssa. Empiirisiä
tutkimustuloksia kumotaan, muutetaan ja
täydennetään joka hetki ihan yhtä paljon kuin
uusia synnytetään. Ole siis varovainen, ettet
tukeutuisi vanhentuneeseen tietoon ja poikkeaisi
Totuudesta ja eksyttäisi mahdollisesti muitakin.

Sitäpaitsi Aitoa Rakkautta ei ole pystytty
tieteellisesti todentamaan ja tutkimaan, vaan se
hajoaa jo käsitteenä osatekijöihinsä. Mistä sinä
sille oikean ja totuudellisen määritelmän kaivat?

Oplev kirjoitti:

Vastasin kyllä karitsalle enkä sinulle, sillä
hänen teoriansa uskontojen roolista
ainutkertaisena ihmisen luontaisen hyvyyden
pilaavana tekijänä on kyllä täydellistä
epätiedettä ja taikauskoa, jota hän niin
voimallisesti vastustaa.

Olen kyllä silti ihan täydellisesti sitä mieltä,
että vaistonvaraisia hengissäpysymistoimintoja ja
DNA:ssa säilöttyä informaatiota lukuunottamatta
opimme kaiken tästä maailmasta toisilta
ihmisiltä, juuri nuo kaksostutkimuksetkin sen
hyvin osoittavat. On tietysti mielenkiintoista,
kun saadaan selville sen DNA-kohinan, joka ei
suoraan määrää silmiemme väriä tai nenämme
pystyasentoa, merkitys maailmanperinnön,
jungilaisten arketyypien siirtämisessa
sukupolvilta toisille.

Se miksi lapset tuntuvat viattomilta ja
paremmilta kuin me aikuiset, johtuu pelkästään
siitä yksinkertaisesta syystä, että heidän
maailmansa on pienempi ja he ovat nähneet niitä
väkivaltafilmejä vain puolella silmällä isin
sylissä nukutellessaan :D.

Toivotan sinulle onnea ja menestystä taisteluun
uskon ja uskovien puolesta tällä palstalla,
vaikka en itse heihin kuulukaan.

että uskonnot olisivat 'pilanneet'
ihmísen 'luontaisen hyvyyden'. Kommenttini oli
ns. 'reaktiivinen' tämän nimenomaisen uskovan
kommenttiin nähden.
Mielestäni lapset eivät ole sen 'parempia' kuin
esim. torakat tai aikuiset.

Oplev kirjoitti:

vaikkakin empiirisisesti todistettu, on
todistusmenetelmiensä hedelmä eikä absoluttinen
totuus. Petät pahasti itseäsi, jos luulet, että
Totuuden sieltä löydät, turvallinen tietokin on
usein tietellisen todistuksen ulottumattomissa.

Haluaisinpa tietää, miten pysyttelet ajan tasalla
tämän tieteellisen totuutesi kanssa. Empiirisiä
tutkimustuloksia kumotaan, muutetaan ja
täydennetään joka hetki ihan yhtä paljon kuin
uusia synnytetään. Ole siis varovainen, ettet
tukeutuisi vanhentuneeseen tietoon ja poikkeaisi
Totuudesta ja eksyttäisi mahdollisesti muitakin.

Sitäpaitsi Aitoa Rakkautta ei ole pystytty
tieteellisesti todentamaan ja tutkimaan, vaan se
hajoaa jo käsitteenä osatekijöihinsä. Mistä sinä
sille oikean ja totuudellisen määritelmän kaivat?

koostuu kaikista niistä asioista, jotka ovat
olemassa. Osa niistä jää aina 'todistamatta',
välttämättä. Ei minulla ole erityistä
tarvetta 'tukeutua' mihinkään tietoon, sen
enempää kuin olla tukeutumatta. Sitäpaitsi kaikki
tieto on totuutta, siinä ajassa ja paikassa kun
se sitä on.
Aito Rakkaus on vain minun oma arvoarvostelmani,
niinkuin kaikkien muidenkin arvoarvostelmat ovat
heidän omiaan.

karitsa kirjoitti:

kokemuksia ne ovat kaikki minun unenikin.
Mistä käsin uneni sitten puhuvat, jos en uskoisi
itseni ja muiden minun tapaisteni uniin.
Yleisesti aatellaan, että unia ei voi tutkia
empiirisesti, mutta se on erhe. Psykologia,
metafysiikka, paratieteet ja mikä parhainta, minä
itse voin tutkia uniani, ja se on empiiristä
tutkimusmenetelmää.
Miksi uskon maapallon 'pyöreyteen'? No, siksi
että sille uskolle on olemassa empiiriset
perusteet. Ihmiset ovat käyneet kauempaa
katsomassa ja havainneet, että maapallo on
kutakuinkin pyöreä.
Jumal-usko on 'unta vain'.

Olet nyt aikamoisessa pyörityksessä, joten on
ymmärrettävää, että logikkasi ei pidä, mutta en
voi olla taaskin korjaamatta unijuttuasi ihan
tieteellisesti (pth, Pastori Terho Hurskainen?,
huolehtikoon uskosta). Kannattaisi varmaan vähän
ajatella, ennenkuin sylkäisee uutta pesään...

Unta tutkitaan paljon ja sen merkitys ihmisen
aivotoiminnalle on hyvinkin tunnettu. Ilman unta
ihminen sekoaa eli teorioita, joiden mukaan
unessa ihminen backuppaa ja uudellenorganisoi
tietokantojaan, ei pidä olenkaan vähätellä. Tästä
työstä syntyvää kohinaa eli unennäköä ei sitäkään
tule vähätellä, sillä se antaa ulos tajuntaan
informaatiota esimerkiksi siitä, missä kohdin
assosiaatioketjujen luominen on työläintä ja
rassaa eniten aivokapasiteettia. Voit ihan
itsekin testata tätä, jos muistat unesi. Nehän
ovat vain entisten ja uusien kokemustesi sekä
suunnitelmiesi yhdistelmiä, joista tietoisuuteen
pääsee ne, joiden käsittelyyn kuluu paljon
kaliumia.

Oplev kirjoitti:

vaikkakin empiirisisesti todistettu, on
todistusmenetelmiensä hedelmä eikä absoluttinen
totuus. Petät pahasti itseäsi, jos luulet, että
Totuuden sieltä löydät, turvallinen tietokin on
usein tietellisen todistuksen ulottumattomissa.

Haluaisinpa tietää, miten pysyttelet ajan tasalla
tämän tieteellisen totuutesi kanssa. Empiirisiä
tutkimustuloksia kumotaan, muutetaan ja
täydennetään joka hetki ihan yhtä paljon kuin
uusia synnytetään. Ole siis varovainen, ettet
tukeutuisi vanhentuneeseen tietoon ja poikkeaisi
Totuudesta ja eksyttäisi mahdollisesti muitakin.

Sitäpaitsi Aitoa Rakkautta ei ole pystytty
tieteellisesti todentamaan ja tutkimaan, vaan se
hajoaa jo käsitteenä osatekijöihinsä. Mistä sinä
sille oikean ja totuudellisen määritelmän kaivat?

En ainakaan niistä logiikan kiemuroista mitä
edellä esitettiin. Todellisen rakkauden löytää
elämällä ja seuraamalla Jeesusta. Se olisi minun
vastaukseni, mutta eihän se tyydytä sellaista,
joka ei näe ensnäkemältään järkeä koko
Jeesuksessa. Siksi täytyy miettiä vähän muita
vaihtoehtoja :) *tuumailee*

karitsa kirjoitti:

että uskonnot olisivat 'pilanneet'
ihmísen 'luontaisen hyvyyden'. Kommenttini oli
ns. 'reaktiivinen' tämän nimenomaisen uskovan
kommenttiin nähden.
Mielestäni lapset eivät ole sen 'parempia' kuin
esim. torakat tai aikuiset.

Tämä pieni pikatulitus on saanut sinut jo
pyöristämään lähes kaikki kärjekkäät lausumasi ja
selittelemään ne reaktiivisiksi röyhtäisyksi
vastustajaksi kokemasi uskovaisen silmille.

Toivottavasti ymmärrät, että sen kummemmin sinun
kuin uskovaistenkaan maailmankuva ja -katsomus ei
ole ainoa oikea eikä toistaan parempi tai
huonompi. Kyse on arvostuksista, jotka liittyvät
paljolti ihmisen tunneperäisiin kokemuksiin ja ne
ovat meille kaikille kovasti persoonallisia.

Toivottavasti ymmärrät myöskin, että toisen
vakaumuksen halveksiminen on suurinta röyhkeytta.
Aidosta Rakkaudesta se on niin kaukana kuin itä
on lännestä.

Oplev kirjoitti:

Olet nyt aikamoisessa pyörityksessä, joten on
ymmärrettävää, että logikkasi ei pidä, mutta en
voi olla taaskin korjaamatta unijuttuasi ihan
tieteellisesti (pth, Pastori Terho Hurskainen?,
huolehtikoon uskosta). Kannattaisi varmaan vähän
ajatella, ennenkuin sylkäisee uutta pesään...

Unta tutkitaan paljon ja sen merkitys ihmisen
aivotoiminnalle on hyvinkin tunnettu. Ilman unta
ihminen sekoaa eli teorioita, joiden mukaan
unessa ihminen backuppaa ja uudellenorganisoi
tietokantojaan, ei pidä olenkaan vähätellä. Tästä
työstä syntyvää kohinaa eli unennäköä ei sitäkään
tule vähätellä, sillä se antaa ulos tajuntaan
informaatiota esimerkiksi siitä, missä kohdin
assosiaatioketjujen luominen on työläintä ja
rassaa eniten aivokapasiteettia. Voit ihan
itsekin testata tätä, jos muistat unesi. Nehän
ovat vain entisten ja uusien kokemustesi sekä
suunnitelmiesi yhdistelmiä, joista tietoisuuteen
pääsee ne, joiden käsittelyyn kuluu paljon
kaliumia.

taaskaan et oikein oivaltanut että kommenttini
oli 'reaktiivista' kommentoitavaani nähden.
En siis suinkaan välttämättä ole juuri sitä
mieltä mitä esitän, vaan mielipiteeni 'varioivat'
niitä mielipiteitä, mihin kulloinkin vastaan.

karitsa kirjoitti:

valehtelet. Sillä minulla ei ole ollut valintaa,
synnynkö täksi eläimeksi tähän aikaan ja tähän
maailmankaikkeuteen. Juuri siksi 'Jumalan'
rakkaus ei voi olla aitoa. Ja 'Jumala' on
myös 'asettanut' sen, mikä on 'syntiä' ja
mikä 'ei-syntiä', eli tässäkään ei ole valintaa.
'Jumala' pakottaa kaikki 'luotunsa' luomisensa
orjuuteen, silkkaa pahuuttaan, vaikka Hän voisi
olla hyväkin.

mutta väärässä toki voin olla. Mutta tuo on hyvä
kysymys, jos ensinkään sitä kysymykseksi asettaa.
Eli tahdoitko itse syntyä vai et. Sitä sanot 100%
varmuudella, että et ole valinnut, mutta yhtä
vähän kuin muistat ensimmäisiä elinvuosiasi, et
vain mahdollisesti muista fyysillistä syntymääsi
edeltävää aikaa. Ehkä teti valinnan jo siellä
maailmankaikkeuden alkuajoilla millaisen uran
itsellesi ottaisit, vastavirtaan uimisen tai
myötävirran etsimisen :) Maailmankaikkeuden
rakanteeseen kuuluu hyvän ja pahan vastavoimat,
turha kimpuroida sitä vastaan oli se asetettu tai
vain syntynyt sellaiseksi. On sanottu joskus,
että Jumala väärinpäin käännettynä on Saatana.
Vaikeutena vain tällaisella puhtaasti
metafyysillisellä määrittellä on sen abstraktius.
Se katoaa jonnekin korkeuksiin, missä ei enää
olla tekemisissä käytännön moraalin ja etiikan
kanssa. Mutta jatketaan mieluummin sinun linjaa.
Jumala sanoi, mitkä asiat on hyväksi ja mitkä
pahaksi. Kuten toinen otsikko sanoo. Kaikki on
sallittua, mutta kaikki ei ole hyödyllistä eikä
rakentavaa. Tämä tarkoittaa sitä, mitkä asiat
ovat kohti jumalallisuutta, ja mitkä taas kohti
eläimellisyyttä tai maailmallisuutta, eli mitkä
asiat ovat takapakkia. Oikeastaan tässä vaiheessa
tulee se valinta, mihin suuntaan uit.

karitsa kirjoitti:

taaskaan et oikein oivaltanut että kommenttini
oli 'reaktiivista' kommentoitavaani nähden.
En siis suinkaan välttämättä ole juuri sitä
mieltä mitä esitän, vaan mielipiteeni 'varioivat'
niitä mielipiteitä, mihin kulloinkin vastaan.

Mitä merkitystä on vastauksella, vaikka
variaatiolla, joka ei merkitse eikä sisällä
mitään? Luulitko, etten huomannut tätä
uusiokäyttöön otettua ideaasi, jonka luulin
olevan tehokeino? Tehokeinona se olisi pitänyt
vahvistaa sanomaasi, mutta jos mitään sanomaa ei
ollut, olet aika mitätön keskustelijaksi.

Ehdottaisin, että harkitsisit totuuttasi hiven
uudelleen, jos se kutsuu keskusteluksi mitä
tahansa soopaa mielipiteidenvaihdon sijasta.

karitsa kirjoitti:

taaskaan et oikein oivaltanut että kommenttini
oli 'reaktiivista' kommentoitavaani nähden.
En siis suinkaan välttämättä ole juuri sitä
mieltä mitä esitän, vaan mielipiteeni 'varioivat'
niitä mielipiteitä, mihin kulloinkin vastaan.

empatisoinnilla, vaikka se olikin järjellistä
peilaamista *tarkentaa*

Oplev kirjoitti:

Tämä pieni pikatulitus on saanut sinut jo
pyöristämään lähes kaikki kärjekkäät lausumasi ja
selittelemään ne reaktiivisiksi röyhtäisyksi
vastustajaksi kokemasi uskovaisen silmille.

Toivottavasti ymmärrät, että sen kummemmin sinun
kuin uskovaistenkaan maailmankuva ja -katsomus ei
ole ainoa oikea eikä toistaan parempi tai
huonompi. Kyse on arvostuksista, jotka liittyvät
paljolti ihmisen tunneperäisiin kokemuksiin ja ne
ovat meille kaikille kovasti persoonallisia.

Toivottavasti ymmärrät myöskin, että toisen
vakaumuksen halveksiminen on suurinta röyhkeytta.
Aidosta Rakkaudesta se on niin kaukana kuin itä
on lännestä.

pikatulitus on saanut sinut jo pyöristämään lähes
kaikki myös ei-kärjekkäät lausumasi ja
selittelemään ne vastustajaksesi kokemasi minun
silmilleni.
On ollut jo 'alusta' asti selvää, että minun
maailmankuvani ei ole sen 'parempi' kuin ns.
uskovaistenkaan maailmankuva. Kyse on
siis 'arvostuksista'. Ne ollevat 'persoonallisia'
siellä missä 'persoonia' on.
En ole 'halveksinut' muiden 'vakaumusta', oli tuo
sitten ihan mitä tahansa.
Olen kertonut oman käsitykseni.
Aito Rakkaus on ehdotonta rakkautta. Se on ns.
idealismia, jonka luulisi sopivan 'Jumalalle'.

Oplev kirjoitti:

Tämä pieni pikatulitus on saanut sinut jo
pyöristämään lähes kaikki kärjekkäät lausumasi ja
selittelemään ne reaktiivisiksi röyhtäisyksi
vastustajaksi kokemasi uskovaisen silmille.

Toivottavasti ymmärrät, että sen kummemmin sinun
kuin uskovaistenkaan maailmankuva ja -katsomus ei
ole ainoa oikea eikä toistaan parempi tai
huonompi. Kyse on arvostuksista, jotka liittyvät
paljolti ihmisen tunneperäisiin kokemuksiin ja ne
ovat meille kaikille kovasti persoonallisia.

Toivottavasti ymmärrät myöskin, että toisen
vakaumuksen halveksiminen on suurinta röyhkeytta.
Aidosta Rakkaudesta se on niin kaukana kuin itä
on lännestä.

joo täähän on ihan hauska tapa tutkia ja miettiä
asioita. Yleensä tänäpäivänä näkökantoja ei saa
ihmisistä esiin, kuin vetoomalla eli
kritisoimalla toisen tunnetta tai järkeä.

Oplev kirjoitti:

Vastasin kyllä karitsalle enkä sinulle, sillä
hänen teoriansa uskontojen roolista
ainutkertaisena ihmisen luontaisen hyvyyden
pilaavana tekijänä on kyllä täydellistä
epätiedettä ja taikauskoa, jota hän niin
voimallisesti vastustaa.

Olen kyllä silti ihan täydellisesti sitä mieltä,
että vaistonvaraisia hengissäpysymistoimintoja ja
DNA:ssa säilöttyä informaatiota lukuunottamatta
opimme kaiken tästä maailmasta toisilta
ihmisiltä, juuri nuo kaksostutkimuksetkin sen
hyvin osoittavat. On tietysti mielenkiintoista,
kun saadaan selville sen DNA-kohinan, joka ei
suoraan määrää silmiemme väriä tai nenämme
pystyasentoa, merkitys maailmanperinnön,
jungilaisten arketyypien siirtämisessa
sukupolvilta toisille.

Se miksi lapset tuntuvat viattomilta ja
paremmilta kuin me aikuiset, johtuu pelkästään
siitä yksinkertaisesta syystä, että heidän
maailmansa on pienempi ja he ovat nähneet niitä
väkivaltafilmejä vain puolella silmällä isin
sylissä nukutellessaan :D.

Toivotan sinulle onnea ja menestystä taisteluun
uskon ja uskovien puolesta tällä palstalla,
vaikka en itse heihin kuulukaan.

onnea tässä tarvitaan, sattumankauppaahan on se
lopputulos mihin ennen puoltayötä päädytään ;-)
Sitten vielä niistä lapsista, jotka eivät edes
halua katsoa väkivaltafilmejä. Lienee
luonnollinen puhtauden ja rakkauden kaipuu, joka
sen saa aikaan, tai sitten vanhemmat ovat
opettaneet heille ymöhemmin asioita, jotka lapset
ovat omaksuneet, mutta huom. eivät vastaan
kapinoineet, joka sekin olisi mahdollista.
Kysymys siis on: miksi valita hyväntahtoisuuden
tie, josa jäädään yleensä enemmän altavastaajiksi
kuin pahantahtoisuuden tie, jonka päälimmäiset
näkyvät vaikutukset yleensä ovat konktreettinen
valta ja "hyvä itsetunto"?

Oplev kirjoitti:

Mitä merkitystä on vastauksella, vaikka
variaatiolla, joka ei merkitse eikä sisällä
mitään? Luulitko, etten huomannut tätä
uusiokäyttöön otettua ideaasi, jonka luulin
olevan tehokeino? Tehokeinona se olisi pitänyt
vahvistaa sanomaasi, mutta jos mitään sanomaa ei
ollut, olet aika mitätön keskustelijaksi.

Ehdottaisin, että harkitsisit totuuttasi hiven
uudelleen, jos se kutsuu keskusteluksi mitä
tahansa soopaa mielipiteidenvaihdon sijasta.

kaikki se, mitä tällä palstalla esitetään, on
kutakuinkin 'soopaa'. Miten voisin
tämmöisellä 'soopapalstalla' esittää jotain ei-
soopaa? Tehokeinona se juuri vahvistaa tämän
palstan 'perimmäistä soopaisuutta'. Jos muka
pystyt esittämään tämmöisellä palstalla jotakin
ei-soopaa, niin ole hyvä vain.

Olen tarkkaan harkinnut, ja kaiken
mielipiteenvaihdon totuudeksi havainnut.

karitsa kirjoitti:

pikatulitus on saanut sinut jo pyöristämään lähes
kaikki myös ei-kärjekkäät lausumasi ja
selittelemään ne vastustajaksesi kokemasi minun
silmilleni.
On ollut jo 'alusta' asti selvää, että minun
maailmankuvani ei ole sen 'parempi' kuin ns.
uskovaistenkaan maailmankuva. Kyse on
siis 'arvostuksista'. Ne ollevat 'persoonallisia'
siellä missä 'persoonia' on.
En ole 'halveksinut' muiden 'vakaumusta', oli tuo
sitten ihan mitä tahansa.
Olen kertonut oman käsitykseni.
Aito Rakkaus on ehdotonta rakkautta. Se on ns.
idealismia, jonka luulisi sopivan 'Jumalalle'.

eikö aurinko siis ole aika ehdoton. Luulisin että
se on rakkautta josta puhut, mutta johtuen
kuvastasi, jonka olet tehnyt kirkon
kristinopista, et voi sitä rakkautta mieltää
Jumalaan. Minun ymmärtääkseni "tuomio" ei ole
muutakuin seuraus siitä, että ihminen halusi vain
kapinoida, ja rangaistus on vain seurauksen
kautta saatu opetus siitä, mikä on
maailmankaikkeuden liikkeen suunta, siis Jumalan
luomistyön suunta. Lasi kun ei tahdo oppia muuten
kuin kantapäänkautta. Rakkauden kouluun lienee
vielä pitkä pitkä matka. Elämme vasta kärsimyksen
koulussa... "Sillä kaikki on hyvää mitä Hän on
luonut. Ei mitään pahaa Hän luonut"

pht kirjoitti:

mutta väärässä toki voin olla. Mutta tuo on hyvä
kysymys, jos ensinkään sitä kysymykseksi asettaa.
Eli tahdoitko itse syntyä vai et. Sitä sanot 100%
varmuudella, että et ole valinnut, mutta yhtä
vähän kuin muistat ensimmäisiä elinvuosiasi, et
vain mahdollisesti muista fyysillistä syntymääsi
edeltävää aikaa. Ehkä teti valinnan jo siellä
maailmankaikkeuden alkuajoilla millaisen uran
itsellesi ottaisit, vastavirtaan uimisen tai
myötävirran etsimisen :) Maailmankaikkeuden
rakanteeseen kuuluu hyvän ja pahan vastavoimat,
turha kimpuroida sitä vastaan oli se asetettu tai
vain syntynyt sellaiseksi. On sanottu joskus,
että Jumala väärinpäin käännettynä on Saatana.
Vaikeutena vain tällaisella puhtaasti
metafyysillisellä määrittellä on sen abstraktius.
Se katoaa jonnekin korkeuksiin, missä ei enää
olla tekemisissä käytännön moraalin ja etiikan
kanssa. Mutta jatketaan mieluummin sinun linjaa.
Jumala sanoi, mitkä asiat on hyväksi ja mitkä
pahaksi. Kuten toinen otsikko sanoo. Kaikki on
sallittua, mutta kaikki ei ole hyödyllistä eikä
rakentavaa. Tämä tarkoittaa sitä, mitkä asiat
ovat kohti jumalallisuutta, ja mitkä taas kohti
eläimellisyyttä tai maailmallisuutta, eli mitkä
asiat ovat takapakkia. Oikeastaan tässä vaiheessa
tulee se valinta, mihin suuntaan uit.

toki ole olemassakaan. En voi mitenkään olla
ollut itse päättämässä, synnynkö vaiko enkö,
sillä jos itse olisin ollut 'päättämässä'
asiasta, niin silloinhan olisin jo ollut olemassa!
Ne asiat, mitkä ovat hyödyksi täällä, ovat
olleet 'rakentavia', ja ne asiat, jotka
eivät 'ole olleet hyödyksi' täällä, ovat siis
olleet ei-rakentavia tämän eläinlajin kannalta.
Se tästä 'rakentavuudesta'.

karitsa kirjoitti:

kaikki se, mitä tällä palstalla esitetään, on
kutakuinkin 'soopaa'. Miten voisin
tämmöisellä 'soopapalstalla' esittää jotain ei-
soopaa? Tehokeinona se juuri vahvistaa tämän
palstan 'perimmäistä soopaisuutta'. Jos muka
pystyt esittämään tämmöisellä palstalla jotakin
ei-soopaa, niin ole hyvä vain.

Olen tarkkaan harkinnut, ja kaiken
mielipiteenvaihdon totuudeksi havainnut.

niin, tuskin tässä maailmankaikkeuden rakenneta
selvitetään. Mutta miksi likastuttaa ja sekoittaa
lisää vettä, eli vääntää vain toisinpäin sanoja?
Kaikkellahan on ilmiselvästi tuo toinen puoli.
Onko kyse siitä, että ihminen haluaa mieluummin
alueelle, jossa ei ole sääntöjä, jotta hän voisi
elää elämäänsä kuten nyt haluaa, vai uskaltaako
ihminen oikeasti kohdata totuutta ja elämää, jos
se vaikka onkin järjestystä ja LAKIA eikä kaaosta
ja sattumaa?

pht kirjoitti:

eikö aurinko siis ole aika ehdoton. Luulisin että
se on rakkautta josta puhut, mutta johtuen
kuvastasi, jonka olet tehnyt kirkon
kristinopista, et voi sitä rakkautta mieltää
Jumalaan. Minun ymmärtääkseni "tuomio" ei ole
muutakuin seuraus siitä, että ihminen halusi vain
kapinoida, ja rangaistus on vain seurauksen
kautta saatu opetus siitä, mikä on
maailmankaikkeuden liikkeen suunta, siis Jumalan
luomistyön suunta. Lasi kun ei tahdo oppia muuten
kuin kantapäänkautta. Rakkauden kouluun lienee
vielä pitkä pitkä matka. Elämme vasta kärsimyksen
koulussa... "Sillä kaikki on hyvää mitä Hän on
luonut. Ei mitään pahaa Hän luonut"

miksi Saatana sitten 'on olemassa', kun 'Ei
mitään pahaa Hän luonut'?
Onko Saatana ollut ennen luomista?

pht kirjoitti:

niin, tuskin tässä maailmankaikkeuden rakenneta
selvitetään. Mutta miksi likastuttaa ja sekoittaa
lisää vettä, eli vääntää vain toisinpäin sanoja?
Kaikkellahan on ilmiselvästi tuo toinen puoli.
Onko kyse siitä, että ihminen haluaa mieluummin
alueelle, jossa ei ole sääntöjä, jotta hän voisi
elää elämäänsä kuten nyt haluaa, vai uskaltaako
ihminen oikeasti kohdata totuutta ja elämää, jos
se vaikka onkin järjestystä ja LAKIA eikä kaaosta
ja sattumaa?

liiaksi 'sekoittaa vettä'. Tässä 'meidän'
maailmankaikkeudessame on sääntöjä, vaikka kuinka
haluaisimme niitä ilman elää.
Uskaltaako ihminen oikeasti kohdata totuutta ja
elämää, vaikka se olisikin tässä
maailmankaikkeudessa iankaikkista aina olemassa
ollutta luonnonlakia eikä sattumaa?

karitsa kirjoitti:

kaikki se, mitä tällä palstalla esitetään, on
kutakuinkin 'soopaa'. Miten voisin
tämmöisellä 'soopapalstalla' esittää jotain ei-
soopaa? Tehokeinona se juuri vahvistaa tämän
palstan 'perimmäistä soopaisuutta'. Jos muka
pystyt esittämään tämmöisellä palstalla jotakin
ei-soopaa, niin ole hyvä vain.

Olen tarkkaan harkinnut, ja kaiken
mielipiteenvaihdon totuudeksi havainnut.

Olen päinvastoin sitä mieltä, että täällä on jopa
viimeaikoina ollut joitain tosi mielenkiintoisia
kirjoitelmia. Soopaosastolla on töissä vain
muutama henkilö, mutta sairautensa maanisen
vaiheen takia he eivät voi olla hetkeäkään täältä
poissa ja siten sonta kuohuu kaiken yli.

Luin muuten ihan sattumalta tänään erään maanikon
kertomusta omasta elämästään ja hän kertoi siinä,
että hänen maaninen kautensa, jolloin hän oli
maailman valtias ja napa, keräsi aina kuin
magneetti hänen sairaalakaverinsa mukaan samaan
kierteeseen. Tämä ilmiö on kyllä tällä palstalla
nyt sitten yleisemmäksikin todettu.

karitsa kirjoitti:

liiaksi 'sekoittaa vettä'. Tässä 'meidän'
maailmankaikkeudessame on sääntöjä, vaikka kuinka
haluaisimme niitä ilman elää.
Uskaltaako ihminen oikeasti kohdata totuutta ja
elämää, vaikka se olisikin tässä
maailmankaikkeudessa iankaikkista aina olemassa
ollutta luonnonlakia eikä sattumaa?

siis mitään 'Jumalaa', vaan aina ollutta
ääretöntä enrgiaa.

karitsa kirjoitti:

miksi Saatana sitten 'on olemassa', kun 'Ei
mitään pahaa Hän luonut'?
Onko Saatana ollut ennen luomista?

Aika tavanomaisia kiemuroita kuljeksit, muttta
hyvä niitä on miettiä uudelleenkin. Saatanalla on
monta eri merkitystä, itse Raamatussakin. Yleinen
vastaus tohon sinun kysymykseen on, että
Saatanakin oli hyvä enkeli, viisas kun mikä,
mutta lankesi ylpeyteen. Yritti kohota Jumalaksi,
jopa yli Jumalan, siitä tuli sitten paha. Tämän
selityksen mukaan siis Jumala loi mahdollisuuden
tulla ylpeeksi, tulla pahaksi, mutta ei itse
pahuutta. Noh toi on vaan yksi selitys, vaikka
silläkin on monia hyviä yhtymäkohtia käytännön
elämään.

Luomisista puheenollen mitähän luomista
tarkoitat. Luomisprosessihan on kokoajan
käynnissä. Vastaukseksi ennenkuin selvennän anan
kuitenkin, että näkymätön on ollut ennen
näkyväistä ja niin näkyväinen tulee muuttumaan
aikanaan näkymättömäksi, mutta ei
olemattomuudeksi *lainaten osaksi vain Paavalia*
Oletettavaa on, että hyvän ja pahan olemassaolo,
vaikka se käsitettäisiin vain tuona enkelin
lankeemuksena, on ollut ennen näkyväisen
maapallon tai aurinkokunnan luomista.

Tosin jottei asiasta tulisi liian helppo,
enkelien lankeemus, sitä tapahtumaa, kun
kolmannes tähdistä lankesi maahan, voidaan
selittää myös aikana jolloin ihmisiä olisi ollut
maanpäällä. Poikkeamme kuitenkin aiheesta.
Etiikasta -> fysiologiaan ja biologiaan ja
maantieteeseen :)

Oplev kirjoitti:

Olen päinvastoin sitä mieltä, että täällä on jopa
viimeaikoina ollut joitain tosi mielenkiintoisia
kirjoitelmia. Soopaosastolla on töissä vain
muutama henkilö, mutta sairautensa maanisen
vaiheen takia he eivät voi olla hetkeäkään täältä
poissa ja siten sonta kuohuu kaiken yli.

Luin muuten ihan sattumalta tänään erään maanikon
kertomusta omasta elämästään ja hän kertoi siinä,
että hänen maaninen kautensa, jolloin hän oli
maailman valtias ja napa, keräsi aina kuin
magneetti hänen sairaalakaverinsa mukaan samaan
kierteeseen. Tämä ilmiö on kyllä tällä palstalla
nyt sitten yleisemmäksikin todettu.

asia on juuri niinkuin sanot, osa kirjoituksista
on todella mielenkiintoisia. Tämä koskee
luonnollisesti vain niitä henkilöitä, joiden
mielestä tällä palstalla toisinaan esiintyy
ns. 'tosi mielenkiintoisia' kirjoitelmia.
Minulla on samantyyppisiä havaintoja maanikoista
kuin kerrot tällä palstalla 'yleisesti todetun'.
Hallelujaa!

karitsa kirjoitti:

siis mitään 'Jumalaa', vaan aina ollutta
ääretöntä enrgiaa.

Eli sääntöjä on, et sinäkään kapinoi
gravitaatiota vastaan, ainakaan yhtä kovasti kuin
Jumalan tai Jeesuksen eettisiä neuvoja vastaan.
Kaikki on toki valoa ja energiaa (en puhu vain
näkyvästä valosta). Mutta vaikka kuinka
haluaisit, energia ei ole levinnyt tasaisesti
ympäri maailmankaikkeutta vaan sillä on
keskittymiä. Näin ehkä voisit ajatella myös
Jumalan. Hän on sekä persoonassaan Kristuksessa
kaiken noiden energioiden "näkyvä" SummaSummarun,
ja persoonattomuudessaan eli Isä olemuspuolessa
näkyvän takana oleva syytön syy. Siinä ei enää
voida puhua edes energiasta.

Samalla tavalla kuin on ihminen yksi tajunnan ja
energian keskus niin voisit ehkä käsittää
Jumalankin olevan...

karitsa kirjoitti:

toki ole olemassakaan. En voi mitenkään olla
ollut itse päättämässä, synnynkö vaiko enkö,
sillä jos itse olisin ollut 'päättämässä'
asiasta, niin silloinhan olisin jo ollut olemassa!
Ne asiat, mitkä ovat hyödyksi täällä, ovat
olleet 'rakentavia', ja ne asiat, jotka
eivät 'ole olleet hyödyksi' täällä, ovat siis
olleet ei-rakentavia tämän eläinlajin kannalta.
Se tästä 'rakentavuudesta'.

ja se, että olitko vai et olemassa, voi johtua
vain sinun huonosta muististasi. Kuulostaa varsin
hypoteettiselta, mutta se mahdollisuus on
olemassa. Joka kristillinen kirkko opetti
aikoinaan pre-existenssi oppia. En tiedä
keskustelivatko he siitä, päättikö ihminen tulla
maailmaan ihmissieluksi vai oliko se Jumalan
päätös *hymy*. Minulle toki ihan sama. Nyt elän
tässä ja näiden ehtojen mukaan, enkä valita
luullakseni turhia.

pht kirjoitti:

Aika tavanomaisia kiemuroita kuljeksit, muttta
hyvä niitä on miettiä uudelleenkin. Saatanalla on
monta eri merkitystä, itse Raamatussakin. Yleinen
vastaus tohon sinun kysymykseen on, että
Saatanakin oli hyvä enkeli, viisas kun mikä,
mutta lankesi ylpeyteen. Yritti kohota Jumalaksi,
jopa yli Jumalan, siitä tuli sitten paha. Tämän
selityksen mukaan siis Jumala loi mahdollisuuden
tulla ylpeeksi, tulla pahaksi, mutta ei itse
pahuutta. Noh toi on vaan yksi selitys, vaikka
silläkin on monia hyviä yhtymäkohtia käytännön
elämään.

Luomisista puheenollen mitähän luomista
tarkoitat. Luomisprosessihan on kokoajan
käynnissä. Vastaukseksi ennenkuin selvennän anan
kuitenkin, että näkymätön on ollut ennen
näkyväistä ja niin näkyväinen tulee muuttumaan
aikanaan näkymättömäksi, mutta ei
olemattomuudeksi *lainaten osaksi vain Paavalia*
Oletettavaa on, että hyvän ja pahan olemassaolo,
vaikka se käsitettäisiin vain tuona enkelin
lankeemuksena, on ollut ennen näkyväisen
maapallon tai aurinkokunnan luomista.

Tosin jottei asiasta tulisi liian helppo,
enkelien lankeemus, sitä tapahtumaa, kun
kolmannes tähdistä lankesi maahan, voidaan
selittää myös aikana jolloin ihmisiä olisi ollut
maanpäällä. Poikkeamme kuitenkin aiheesta.
Etiikasta -> fysiologiaan ja biologiaan ja
maantieteeseen :)

oli 'hyvä enkeli', niin kai Jumala loi
hänet 'hyväksi enkeliksi', vai loiko Hän hänet
sellaiseksi että hänellä oli
mahdollisuus 'langeta ylpeyteen'? Jos loi, niin
silloin Jumala loi hänestä pahan.
Näkymätön on ollut 'ennen näkyväistä' aina, ja
niin on nykyäänkin. Me näemme vain pienen
aavistuksen aine-energiasta, emmekä koskaan tule
näkemäänkään olevaista kokonaan.
Lopputekstiäsi en ymmärrä.

pht kirjoitti:

Eli sääntöjä on, et sinäkään kapinoi
gravitaatiota vastaan, ainakaan yhtä kovasti kuin
Jumalan tai Jeesuksen eettisiä neuvoja vastaan.
Kaikki on toki valoa ja energiaa (en puhu vain
näkyvästä valosta). Mutta vaikka kuinka
haluaisit, energia ei ole levinnyt tasaisesti
ympäri maailmankaikkeutta vaan sillä on
keskittymiä. Näin ehkä voisit ajatella myös
Jumalan. Hän on sekä persoonassaan Kristuksessa
kaiken noiden energioiden "näkyvä" SummaSummarun,
ja persoonattomuudessaan eli Isä olemuspuolessa
näkyvän takana oleva syytön syy. Siinä ei enää
voida puhua edes energiasta.

Samalla tavalla kuin on ihminen yksi tajunnan ja
energian keskus niin voisit ehkä käsittää
Jumalankin olevan...

niin, että energia on ollut aina olemassa, ja
siksi 'Jumalalle' ei valitettavasti jää tilaa.

karitsa kirjoitti:

asia on juuri niinkuin sanot, osa kirjoituksista
on todella mielenkiintoisia. Tämä koskee
luonnollisesti vain niitä henkilöitä, joiden
mielestä tällä palstalla toisinaan esiintyy
ns. 'tosi mielenkiintoisia' kirjoitelmia.
Minulla on samantyyppisiä havaintoja maanikoista
kuin kerrot tällä palstalla 'yleisesti todetun'.
Hallelujaa!

Nyt alat liikkua semmoisissa sfääreissä ettei
minulla ole mitään mahdollisuutta enää seurata
sinne, minne sinua viedään.

Hyvää matkaa

pht kirjoitti:

ja se, että olitko vai et olemassa, voi johtua
vain sinun huonosta muististasi. Kuulostaa varsin
hypoteettiselta, mutta se mahdollisuus on
olemassa. Joka kristillinen kirkko opetti
aikoinaan pre-existenssi oppia. En tiedä
keskustelivatko he siitä, päättikö ihminen tulla
maailmaan ihmissieluksi vai oliko se Jumalan
päätös *hymy*. Minulle toki ihan sama. Nyt elän
tässä ja näiden ehtojen mukaan, enkä valita
luullakseni turhia.

ja se mahdollisuus, että JumalaSaatana on
olemassa, voi johtua vain 'Jumalan' huonosta
muistista. Hän ei ehkä muista, että itse loi
Saatanan, ja että on yksi Saatanan monista
inkarnaatioista. Jumala vain elää siinä uskossa
missa elää, eikä valita 'turhia'.

karitsa kirjoitti:

niin, että energia on ollut aina olemassa, ja
siksi 'Jumalalle' ei valitettavasti jää tilaa.

mutta minä olen muutakin kuin energiaa :) Kuinka
energiasta tulee "persoonallisuus"? Kaikki on
energiaa kuulostaa hyvältä uuden aikakauden
motolta, mutta hieman liian abstraktilta ja
äitelältä.

Oplev kirjoitti:

Nyt alat liikkua semmoisissa sfääreissä ettei
minulla ole mitään mahdollisuutta enää seurata
sinne, minne sinua viedään.

Hyvää matkaa

meine geliebte 'treueste' treuern.

karitsa kirjoitti:

oli 'hyvä enkeli', niin kai Jumala loi
hänet 'hyväksi enkeliksi', vai loiko Hän hänet
sellaiseksi että hänellä oli
mahdollisuus 'langeta ylpeyteen'? Jos loi, niin
silloin Jumala loi hänestä pahan.
Näkymätön on ollut 'ennen näkyväistä' aina, ja
niin on nykyäänkin. Me näemme vain pienen
aavistuksen aine-energiasta, emmekä koskaan tule
näkemäänkään olevaista kokonaan.
Lopputekstiäsi en ymmärrä.

ja jos luit kunnolla, niin Saatanalla oli luotu
mahdollisuus langeta, eli tehdä pahaa. Ei siis
itse pahaksi, kuten halusit kai ymmärtää. Sama
koskee ihmistä valintojen suhteen. Mahdollisuus
on, mutta miksi valitsisit juuri maailmanhengen
kuiskailut?

Sanoit, että emme tule näkemään olevaista
kokonaan. Jossain vaiheessa kuvaist pyrkimysesi
tulla ymmärtämään koko maailmankaikkeutta ja
vieläpä järjellä (toivottavasti en muista
väärin). Sitäpaitsi ei ole sanottu, ettemmekö
voisi havannoida näkymätöntä, vaikka se ei
tapahtuisikaan näillä näkyväisillä silmillä!

pht kirjoitti:

mutta minä olen muutakin kuin energiaa :) Kuinka
energiasta tulee "persoonallisuus"? Kaikki on
energiaa kuulostaa hyvältä uuden aikakauden
motolta, mutta hieman liian abstraktilta ja
äitelältä.

tulee 'persoonallisuus' siten, että energia
muodostaa hiukkasia, jotka kompleksisena
organismina muodostavat sellaisen yhteentuleman,
jota joku voi kutsua 'persoonallisuudeksi'.
Näin on käynyt mm. minun itseni kohdalla.

karitsa kirjoitti:

meine geliebte 'treueste' treuern.

wie suss von Dir. Ich habe doch ganz lange
gedacht, dass Dein Absein in dieser Diskussion
eine Unmöglichkeit ist. Sieg Heil!

karitsa kirjoitti:

ja se mahdollisuus, että JumalaSaatana on
olemassa, voi johtua vain 'Jumalan' huonosta
muistista. Hän ei ehkä muista, että itse loi
Saatanan, ja että on yksi Saatanan monista
inkarnaatioista. Jumala vain elää siinä uskossa
missa elää, eikä valita 'turhia'.

mitähän sinä tavoitat tuolla järjen-empatia
taktiikallasi :-) Ehkä parempi että pysytään
siinä missä olemme nyt, kuten jo ehdotin, eikä
mietitä liikoja mitä Jumala muistaa ja mitä ei,
sillä joka tapauksessa emme ole "se" Jumala,
emmekä tiedä. Tai en ainakaan minä.

Jumalan rakkaus siis näyttäytyy minulle kuten
aurinko, ehdottomana. Ja pahuus valintana,
ehdollisena. Mutta miten itse olet ajatellut
kärsimyksen ja pahuuden ongelman elämässäsi? Se
taitaa olla vain energian vaihtoa, joka ei tunnu
hyvältä, mutta jälkeenpäin sitä ai kannata
miettiä, kun lopulta kaikkeuden energia kuitenkin
vetää ihmisen olemattomuuteen ja tiedottomuuteen
kaikista näistä maallisen elämän kärsimyksistä ja
iloista?

pht kirjoitti:

ja jos luit kunnolla, niin Saatanalla oli luotu
mahdollisuus langeta, eli tehdä pahaa. Ei siis
itse pahaksi, kuten halusit kai ymmärtää. Sama
koskee ihmistä valintojen suhteen. Mahdollisuus
on, mutta miksi valitsisit juuri maailmanhengen
kuiskailut?

Sanoit, että emme tule näkemään olevaista
kokonaan. Jossain vaiheessa kuvaist pyrkimysesi
tulla ymmärtämään koko maailmankaikkeutta ja
vieläpä järjellä (toivottavasti en muista
väärin). Sitäpaitsi ei ole sanottu, ettemmekö
voisi havannoida näkymätöntä, vaikka se ei
tapahtuisikaan näillä näkyväisillä silmillä!

oliko Saatanalla mahdollisuutta valita, luotiinko
hänelle hänelle kyky langeta vai ei? Hän olisi
ehkä toivonut, että hänelle olisi luotu
kyky 'valita' kahden hyvän välillä 'parempi', tai
että hänelle olisi luotu kyky valita vaikka
neljän vaihtoehdon välillä paras.

Voimme toki havainnoida 'näkymätöntä', kunhan
rakennamme siihen tarvittavat havaintolaitteet.

karitsa kirjoitti:

tulee 'persoonallisuus' siten, että energia
muodostaa hiukkasia, jotka kompleksisena
organismina muodostavat sellaisen yhteentuleman,
jota joku voi kutsua 'persoonallisuudeksi'.
Näin on käynyt mm. minun itseni kohdalla.

ja nyt kun itse olet sanonut,että näkymättömyys
sisältää paljon mitä me ei voida ees uneksia,
niin heti seuraavaan henkäykseen uskallat sanoa,
että Jumalaksi kutsuttua kompleksisen
energiaorganismin yhteentulemista ;-) ei voi vain
jostain kumman syystä olla?

Dein Liebchen kirjoitti:

wie suss von Dir. Ich habe doch ganz lange
gedacht, dass Dein Absein in dieser Diskussion
eine Unmöglichkeit ist. Sieg Heil!

Achtung!

karitsa kirjoitti:

oliko Saatanalla mahdollisuutta valita, luotiinko
hänelle hänelle kyky langeta vai ei? Hän olisi
ehkä toivonut, että hänelle olisi luotu
kyky 'valita' kahden hyvän välillä 'parempi', tai
että hänelle olisi luotu kyky valita vaikka
neljän vaihtoehdon välillä paras.

Voimme toki havainnoida 'näkymätöntä', kunhan
rakennamme siihen tarvittavat havaintolaitteet.

mutta mitä se meitä liikuttaa? Ensin ihmiset
järjettömyyksissään kaipaavat täydellistä
vapautta ja sitten lopulta he kaipaavat, että
olisi edes jonkinlaisia rajoja ja lakeja. Siinäpä
meille haaste. Vapaus, veljeys -> verenvuoto ja
tyytymättömyys.

Minä ainakin olen iloinen siitä, että minulla on
ollut vapaa valinta seurata joko Saatanallisia
Säkeitä tai Kristuksen Säteitä, vaikka ehkei ihan
alussa tiennyt mitä kaikkea sitä joutuukaan
kohtaamaan tällaisella tiellä. Sanotaan vaikka
niin, että ensimainittu tie on helpompi tai
jälkimmäinen vaikeampi, ja minä pidän haasteista.
Ehkä Saatana yritti ylittää rimaa sieltä missä se
oli matalin =) Kuinkas sinä?

pht kirjoitti:

ja nyt kun itse olet sanonut,että näkymättömyys
sisältää paljon mitä me ei voida ees uneksia,
niin heti seuraavaan henkäykseen uskallat sanoa,
että Jumalaksi kutsuttua kompleksisen
energiaorganismin yhteentulemista ;-) ei voi vain
jostain kumman syystä olla?

luonnonlait, jotka ovat aina olleet olemassa
tässä maailmankaikkeudessa, määräävät niin että
aine-energia 'yhteentulee' 'elämänä' täällä.
Ei siihen mitään 'Jumalaa' tarvita.

pht kirjoitti:

mutta mitä se meitä liikuttaa? Ensin ihmiset
järjettömyyksissään kaipaavat täydellistä
vapautta ja sitten lopulta he kaipaavat, että
olisi edes jonkinlaisia rajoja ja lakeja. Siinäpä
meille haaste. Vapaus, veljeys -> verenvuoto ja
tyytymättömyys.

Minä ainakin olen iloinen siitä, että minulla on
ollut vapaa valinta seurata joko Saatanallisia
Säkeitä tai Kristuksen Säteitä, vaikka ehkei ihan
alussa tiennyt mitä kaikkea sitä joutuukaan
kohtaamaan tällaisella tiellä. Sanotaan vaikka
niin, että ensimainittu tie on helpompi tai
jälkimmäinen vaikeampi, ja minä pidän haasteista.
Ehkä Saatana yritti ylittää rimaa sieltä missä se
oli matalin =) Kuinkas sinä?

ainakin olen iloinen siitä, että minulla on ollut
vapaa valinta seurata joko positiivisten
ateistien säkeitä tai negatiivisten ateistien
säkeitä, vaikken ehkä ihan alussa tiennytkään
mitä kaikkea sitä joutuukaan kohtaamaan
tällaisella tiellä. Sanotaan vaikka niin, että
jälkimmäisenä mainittu tie on helpompi ja
ensimmäinen vaikeampi, ja minä pidän haasteista.
Ehkä mielikuvitus yritti ylittää rimaa sieltä
missä se oli matalin=) Kuinkas sinä?

karitsa kirjoitti:

luonnonlait, jotka ovat aina olleet olemassa
tässä maailmankaikkeudessa, määräävät niin että
aine-energia 'yhteentulee' 'elämänä' täällä.
Ei siihen mitään 'Jumalaa' tarvita.

siis tuon teoriasi kanssa. Minä taas en ole
maailmankaikkeutta niin paljoa nähnyt, että
menisin sanomaan, että Jumala nimistä tajunnan ja
voiman keskittymää ei olisi. Sen sijaan oma
järkeni, olkoon lapsen tai aikuisen, uskonnolla
kyllästetty tai ei, sanoo, että siinä missä
ihminen on keskittynyt, ei minulla ole mitään
syytä ajatella, että ihminen olisi jotenkin
korkein keskittymä äärettömässä maailmassa. Se
olisi jopa hulluutta. Mielummin vaikka uskon
kaikkien uskontojen yhteistä "kokemusperäistä"
ääntä. On olemassa jotain mittaamattomasti
korkeampaa ja pyhempää kuin ihminen, ja ihmisen
ja tuon Korkeimman välillä mittaamattoman paljon
muita väli"keskittymiä". "Niin sanoi Korkein
Jumala, että Jehovan osuus oli Israel" 5. Moos.
32:8 tai jotain

karitsa kirjoitti:

ainakin olen iloinen siitä, että minulla on ollut
vapaa valinta seurata joko positiivisten
ateistien säkeitä tai negatiivisten ateistien
säkeitä, vaikken ehkä ihan alussa tiennytkään
mitä kaikkea sitä joutuukaan kohtaamaan
tällaisella tiellä. Sanotaan vaikka niin, että
jälkimmäisenä mainittu tie on helpompi ja
ensimmäinen vaikeampi, ja minä pidän haasteista.
Ehkä mielikuvitus yritti ylittää rimaa sieltä
missä se oli matalin=) Kuinkas sinä?

*ja rauhoittuu vähitellen* joskus meitä
uskovaisia on syytetty raamatunlauseitten
matkimisesta ja vähäisestä omasta ajattelusta.
Melkein tekisi mieleni sanoa sinulle samat sanat,
mutta juttu oli niin hauska, että en sitä tee =)
Totta, että positiiviset ateistit ovat joskus kai
enemmän oikeilla jäljillä kuin fundamentalisti
kristityt. Täytyy vain ottaa kaikesta irti se
hyvä mitä niistä irti saa *lainaa itse Paavalia*

pht kirjoitti:

mitähän sinä tavoitat tuolla järjen-empatia
taktiikallasi :-) Ehkä parempi että pysytään
siinä missä olemme nyt, kuten jo ehdotin, eikä
mietitä liikoja mitä Jumala muistaa ja mitä ei,
sillä joka tapauksessa emme ole "se" Jumala,
emmekä tiedä. Tai en ainakaan minä.

Jumalan rakkaus siis näyttäytyy minulle kuten
aurinko, ehdottomana. Ja pahuus valintana,
ehdollisena. Mutta miten itse olet ajatellut
kärsimyksen ja pahuuden ongelman elämässäsi? Se
taitaa olla vain energian vaihtoa, joka ei tunnu
hyvältä, mutta jälkeenpäin sitä ai kannata
miettiä, kun lopulta kaikkeuden energia kuitenkin
vetää ihmisen olemattomuuteen ja tiedottomuuteen
kaikista näistä maallisen elämän kärsimyksistä ja
iloista?

mitään 'sen erikoisempaa' kuin kukaan muukaan.
Vielä kerran, Jumalan 'rakkaus' siis näyttäytyy
minulle kuten aurinko, ehdollisena(ehtona vedyn
olemassaolo). Ja 'pahuus' Jumalan valintana.

Olen ajatellut kärsimyksen ja pahuuden
olemassaolon 'ongelman' elämässäni siten, että
aineen ominaisuuksiin kuuluu tietyissä
olosuhteissa 'huoli omasta hyvinvoinnista', ja
siksi organismi 'toteuttaakseen oman 'etunsa'',
välttämättä kokee jotkut asiaintilat 'hyvinä' ja
jotkut 'pahoina'.
Energia ei 'vaihdu', vaan ennemminkin
prosessoituu, ja jokainen eläinyksilö antaa
tilaa 'muille tietoisuuksille'.

pht kirjoitti:

siis tuon teoriasi kanssa. Minä taas en ole
maailmankaikkeutta niin paljoa nähnyt, että
menisin sanomaan, että Jumala nimistä tajunnan ja
voiman keskittymää ei olisi. Sen sijaan oma
järkeni, olkoon lapsen tai aikuisen, uskonnolla
kyllästetty tai ei, sanoo, että siinä missä
ihminen on keskittynyt, ei minulla ole mitään
syytä ajatella, että ihminen olisi jotenkin
korkein keskittymä äärettömässä maailmassa. Se
olisi jopa hulluutta. Mielummin vaikka uskon
kaikkien uskontojen yhteistä "kokemusperäistä"
ääntä. On olemassa jotain mittaamattomasti
korkeampaa ja pyhempää kuin ihminen, ja ihmisen
ja tuon Korkeimman välillä mittaamattoman paljon
muita väli"keskittymiä". "Niin sanoi Korkein
Jumala, että Jehovan osuus oli Israel" 5. Moos.
32:8 tai jotain

on selvää, että ammoisina aikoina, kun ihmiset
eivät olleet vielä oppineet ymmärtämään
ympäröivää luontoa, kuviteltiin että olisi
olemassa jokin 'henki' tai 'Jumala', joka olisi
antanut ihmiselle 'korkeimman ymmärryksen'
maailmasta. Valitettavasti asia ei ole niin.
Ihminen ei ole 'korkein keskittymä', vaan
keskinkertainen eläin.
Maailmankaikkeudet ovat tuo, ei 'korkein' vaan
suurin olemassaolevien joukko, josta me olemme
vain pieni osa. Olemme kokonaisobjektin
osaobjekti.

karitsa kirjoitti:

mitään 'sen erikoisempaa' kuin kukaan muukaan.
Vielä kerran, Jumalan 'rakkaus' siis näyttäytyy
minulle kuten aurinko, ehdollisena(ehtona vedyn
olemassaolo). Ja 'pahuus' Jumalan valintana.

Olen ajatellut kärsimyksen ja pahuuden
olemassaolon 'ongelman' elämässäni siten, että
aineen ominaisuuksiin kuuluu tietyissä
olosuhteissa 'huoli omasta hyvinvoinnista', ja
siksi organismi 'toteuttaakseen oman 'etunsa'',
välttämättä kokee jotkut asiaintilat 'hyvinä' ja
jotkut 'pahoina'.
Energia ei 'vaihdu', vaan ennemminkin
prosessoituu, ja jokainen eläinyksilö antaa
tilaa 'muille tietoisuuksille'.

mutta toivottavasti jätät sen mahdollisuuden,
että vaikka et ole tavoittanut, nähnyt ja kokenut
kaikkea, niin huomenna voi olla päivä, jolloin
Jumalakin kirkastuu sonulle. Tyhmää olisikin
ajatella, että vaikka itse en ole kokenut, muut
eivät ole kokeneet (sillä kaikki uskonnothan
puhuvat siitä) tai että vaikka itse en ole
kokenut, en voi sitä vast'edeskään kokea (olenhan
jo kaiken nähnyt-tyyliin).

Vielä tuohon sinun ehdottomaan rakkauteesi
liittyen kysymys. Mikä on sinusta paras
vertauskuva sille Ainoalle oikealle Ehdottomalle
Rakkaudelle? Ehdoton esimerkkisi?

karitsa kirjoitti:

on selvää, että ammoisina aikoina, kun ihmiset
eivät olleet vielä oppineet ymmärtämään
ympäröivää luontoa, kuviteltiin että olisi
olemassa jokin 'henki' tai 'Jumala', joka olisi
antanut ihmiselle 'korkeimman ymmärryksen'
maailmasta. Valitettavasti asia ei ole niin.
Ihminen ei ole 'korkein keskittymä', vaan
keskinkertainen eläin.
Maailmankaikkeudet ovat tuo, ei 'korkein' vaan
suurin olemassaolevien joukko, josta me olemme
vain pieni osa. Olemme kokonaisobjektin
osaobjekti.

eli lähenet vain sitä mistä jo aiemmin puhuin.
Ihminen ei ole korkein. Ja on hyvin mahdollista,
että jotkut korkeammat "jumalan pojat" ovat
meille ymmärryksestään antaneet, mikä ettei. Et
esitä perusteita sille, miksi niin ei voisi olla.
Ja kun ihminen on vain keskinkertainen "eläin"
niin mitä tulee seuraavaksi ja seuraavaksi ja
kuka on se KORKEIN? =) Ja miksei sille annettaisi
nimeä, "herrat", "valtuudet" jne...
jopa "jumalat", jolloin uskonnot eivät olekaan
satua, vaan ovat ilmaisseet samoja asioita, joita
nykytiede on ehkä vasta tulevaisuudessa paremmin
löytävä.

pht kirjoitti:

mutta toivottavasti jätät sen mahdollisuuden,
että vaikka et ole tavoittanut, nähnyt ja kokenut
kaikkea, niin huomenna voi olla päivä, jolloin
Jumalakin kirkastuu sonulle. Tyhmää olisikin
ajatella, että vaikka itse en ole kokenut, muut
eivät ole kokeneet (sillä kaikki uskonnothan
puhuvat siitä) tai että vaikka itse en ole
kokenut, en voi sitä vast'edeskään kokea (olenhan
jo kaiken nähnyt-tyyliin).

Vielä tuohon sinun ehdottomaan rakkauteesi
liittyen kysymys. Mikä on sinusta paras
vertauskuva sille Ainoalle oikealle Ehdottomalle
Rakkaudelle? Ehdoton esimerkkisi?

voihan huomenna olla päivä, jolloin
Jumala/Saatana kirkastuu minulle. Ennalta-
arvaamatonta voi tapahtua.
Ehdoton ja Aito Rakkaus mielestäni voi olla vain
sellainen, joka ei luo mitään syntiinlankeavaa,
tai ei ainakaan tuomitse ketään siitä, että on
ensin luonut luomiinsa olioihin
syntiinlankeemuksen potentiaalin, ja sen jälkeen
tuomitse näitä myös syntisiksi luomiaan johonkin
kidutukseen/kadotukseen.
Aito Rakkaus siis armahtaisi kaikki, myös meidät
ateistit.

pht kirjoitti:

eli lähenet vain sitä mistä jo aiemmin puhuin.
Ihminen ei ole korkein. Ja on hyvin mahdollista,
että jotkut korkeammat "jumalan pojat" ovat
meille ymmärryksestään antaneet, mikä ettei. Et
esitä perusteita sille, miksi niin ei voisi olla.
Ja kun ihminen on vain keskinkertainen "eläin"
niin mitä tulee seuraavaksi ja seuraavaksi ja
kuka on se KORKEIN? =) Ja miksei sille annettaisi
nimeä, "herrat", "valtuudet" jne...
jopa "jumalat", jolloin uskonnot eivät olekaan
satua, vaan ovat ilmaisseet samoja asioita, joita
nykytiede on ehkä vasta tulevaisuudessa paremmin
löytävä.

kysymys siitä, että olisi olemassa
jotakin 'korkeinta' tai 'matalinta'. Kysymys on
vain olemisemme määrästä. Meitä on niin vähän ja
me olemme niin pieniä, että me emme voi olla
maailman 'yleisiä' kaikkialla päteviä
ominaisuuksia.
Sille, joka tulee 'seuraavaksi' ja joka on meitä
suurempi, meidän on parasta antaa
nimitys 'maailma' eikä suinkaan mikään
Henki/Jumala/Henget/Jumalat.
Maailma ei ole satua, vaan olemassaoleva asia,
jonka nykytiede on vasta
tulevaisuudessa 'paremmin' löytävä.

karitsa kirjoitti:

voihan huomenna olla päivä, jolloin
Jumala/Saatana kirkastuu minulle. Ennalta-
arvaamatonta voi tapahtua.
Ehdoton ja Aito Rakkaus mielestäni voi olla vain
sellainen, joka ei luo mitään syntiinlankeavaa,
tai ei ainakaan tuomitse ketään siitä, että on
ensin luonut luomiinsa olioihin
syntiinlankeemuksen potentiaalin, ja sen jälkeen
tuomitse näitä myös syntisiksi luomiaan johonkin
kidutukseen/kadotukseen.
Aito Rakkaus siis armahtaisi kaikki, myös meidät
ateistit.

nyt alkaa käydä jo lähelle keskiyötä ja lupasin
että lopetan klo 12. tuossa oli ihan
mielenkiintoinen pointti tuosta
syntiinlankeamattomuudesta. Ei siis olisi
mahdollista tehdä syntiä, eikä edes valita väärää
tietä. Se olisi ikäänkuin pakottua hyvyyttä
sitten kaikki. Mutta koska emme tietäisi mitä on
pahuus, emme osaisi myöskään epäillä sitä,
onkohan tämä nyt hyvää ja pakkoa, vaan olisimme
aina olleet alistettuja tekemään ja ymmärtämään
vain hyvää. Ja jos vaikka voisimmekin sortua
toisessa vaihtoehdossa pahaan, niin meitä ei
tulisi rangaista siitä vaan päästää taivaaseen
tai jonkin sovituksen kautta ainakin
takaisin "kotiin". Jälkimmäinen mahdollisuus
yhteiskunnallisena säädöksenä olisi mahdoton.
Rikolliset saisivat riehua ja tehdä mitä haluaa,
eikä heitä laitettaisi vankilaan. Ensimmäinen
vaihtoehto olisi hyvä, mutta ei vapaata, vaan
ehdollista, pakotettua hyvää.

Ja taas kun tulemme tähän hetkeen. Ei näistä
kumpikaan ole totta meidän elämässämme, joten
ainakin minun on siis ratkaistava kysymys, miksi
pahaa on olemassa ja mikä on sen merkitys juuri
nyt. Sillä mitä tekisimme tiedolla, että pahaa on
olemassa siksi että joku loi tai että se on ollut
aina olemassa!

Rakkaudestakin olen samaa mieltä. Uskoni mukaan
Maailmassa pätee laki ja järjestys
iankaikkisuutten nähden. Ja tässä mittakaavassa
myös ateistit tulevat saamaan palkkansa,
niittämään tekojensa ja uskonsa seuraukset. Mutta
laki ei voi täyttyä, jos kukaan voisi liikkua
lakia vastaan ikuisesti. Toteuttamalla
maailmankaikkeuden lain ja hangen eli Jumalan
tahdon, ateistikin pelastuu. Nimillä kun ei oo
loppujen lopuksi merkitystä. Eri asia sitten
toteuttavatko he järjestystä vai ei. Se jää
jokaisen ihmisen punnittavaksi, ja vapaaksi
tahdon valinnaksi. Kiitän jo keskustelusta, oli
tosi mukavaa jutella tällä tavalla.

karitsa kirjoitti:

kysymys siitä, että olisi olemassa
jotakin 'korkeinta' tai 'matalinta'. Kysymys on
vain olemisemme määrästä. Meitä on niin vähän ja
me olemme niin pieniä, että me emme voi olla
maailman 'yleisiä' kaikkialla päteviä
ominaisuuksia.
Sille, joka tulee 'seuraavaksi' ja joka on meitä
suurempi, meidän on parasta antaa
nimitys 'maailma' eikä suinkaan mikään
Henki/Jumala/Henget/Jumalat.
Maailma ei ole satua, vaan olemassaoleva asia,
jonka nykytiede on vasta
tulevaisuudessa 'paremmin' löytävä.

annappa vaikka nimi maailma sille ja niille
olevaisuuksille, jotka tulevat meidän jälkeen tai
ovat jo olemassa, mutta me emme niitä tajua. Sama
nimelle on, sillä kyllähän ihmistäkin voitaisi
kutsua maailmaksi ja sitähän se on. Pikkuruinen
maailma, joka kuvittelee, että muita maailmoja ei
ole. Minä itse kutsun niitä hengiksi ja Jumalaksi
lopulta, sillä Jumala on se suurin maailma, joka
sisältää kaikki maailmakaikkeudet, kaiken
persoonallisen ja persoonattoman aineksen, ja on
vieläpä kaikki kaikessa sisällä ja ulkona.
Lopulta varmaan huomaat, että kiistelet vain
käsitteistä, ehkä tietoisesti, tai sitten
tahallaan näkemättä (yrittämättä nähdä), mitä
kristinuskon käsitteet oikeasti sisältävät.

pht kirjoitti:

mutta toivottavasti jätät sen mahdollisuuden,
että vaikka et ole tavoittanut, nähnyt ja kokenut
kaikkea, niin huomenna voi olla päivä, jolloin
Jumalakin kirkastuu sonulle. Tyhmää olisikin
ajatella, että vaikka itse en ole kokenut, muut
eivät ole kokeneet (sillä kaikki uskonnothan
puhuvat siitä) tai että vaikka itse en ole
kokenut, en voi sitä vast'edeskään kokea (olenhan
jo kaiken nähnyt-tyyliin).

Vielä tuohon sinun ehdottomaan rakkauteesi
liittyen kysymys. Mikä on sinusta paras
vertauskuva sille Ainoalle oikealle Ehdottomalle
Rakkaudelle? Ehdoton esimerkkisi?

muuten että et antanut kuvaannollista esimerkkiä
siitä rakkaudesta, vaan abstraktin. Ehkä näit
että jo etukäteen, että sellainen on mahdotonta,
mutta vertauskuvat ovatkin siksi niin hyviä, että
niistä aina voi löytää pienen aukon, ja ne jotka
lukvat vain kirjaimia kompastuvat ja survoutuvat
vain niihin aukkoihin. Tämän takia vertauskuvien
ymmärtämiseen myös RAamatun tasolla täytyy
käyttää jotain muuta intuitiivista osaa ihmisessä
kuin sitä järkeä, josta alussa puhuttiin.

pht kirjoitti:

nyt alkaa käydä jo lähelle keskiyötä ja lupasin
että lopetan klo 12. tuossa oli ihan
mielenkiintoinen pointti tuosta
syntiinlankeamattomuudesta. Ei siis olisi
mahdollista tehdä syntiä, eikä edes valita väärää
tietä. Se olisi ikäänkuin pakottua hyvyyttä
sitten kaikki. Mutta koska emme tietäisi mitä on
pahuus, emme osaisi myöskään epäillä sitä,
onkohan tämä nyt hyvää ja pakkoa, vaan olisimme
aina olleet alistettuja tekemään ja ymmärtämään
vain hyvää. Ja jos vaikka voisimmekin sortua
toisessa vaihtoehdossa pahaan, niin meitä ei
tulisi rangaista siitä vaan päästää taivaaseen
tai jonkin sovituksen kautta ainakin
takaisin "kotiin". Jälkimmäinen mahdollisuus
yhteiskunnallisena säädöksenä olisi mahdoton.
Rikolliset saisivat riehua ja tehdä mitä haluaa,
eikä heitä laitettaisi vankilaan. Ensimmäinen
vaihtoehto olisi hyvä, mutta ei vapaata, vaan
ehdollista, pakotettua hyvää.

Ja taas kun tulemme tähän hetkeen. Ei näistä
kumpikaan ole totta meidän elämässämme, joten
ainakin minun on siis ratkaistava kysymys, miksi
pahaa on olemassa ja mikä on sen merkitys juuri
nyt. Sillä mitä tekisimme tiedolla, että pahaa on
olemassa siksi että joku loi tai että se on ollut
aina olemassa!

Rakkaudestakin olen samaa mieltä. Uskoni mukaan
Maailmassa pätee laki ja järjestys
iankaikkisuutten nähden. Ja tässä mittakaavassa
myös ateistit tulevat saamaan palkkansa,
niittämään tekojensa ja uskonsa seuraukset. Mutta
laki ei voi täyttyä, jos kukaan voisi liikkua
lakia vastaan ikuisesti. Toteuttamalla
maailmankaikkeuden lain ja hangen eli Jumalan
tahdon, ateistikin pelastuu. Nimillä kun ei oo
loppujen lopuksi merkitystä. Eri asia sitten
toteuttavatko he järjestystä vai ei. Se jää
jokaisen ihmisen punnittavaksi, ja vapaaksi
tahdon valinnaksi. Kiitän jo keskustelusta, oli
tosi mukavaa jutella tällä tavalla.

kiva on jutella.
Ymmärrätkö sen, että jos Jumala olisi olemassa,
Hän olisi 'määritellyt' sen mikä olisi 'hyvää' ja
mikä 'pahaa'. Juuri tästä syystä, yhdistettynä
syntiinlankeemukseemme, meille ei jää
mahdollisuutta aitoon valintaan 'hyvän'
ja 'pahan' välillä. Jos ja kun meitä
joku 'rankaisee', niin tämän 'rankaisijan' täytyy
ensin määritellä, mikä on 'rikollista' ja mikä
ei. Tässäkään meillä ei ole mahdollisuutta aitoon
valintaan. Jos voisimme itse määritellä, mikä on
rikollista ja mikä ei, voisimme
puhua 'valinnanvapaudesta'.
Paha on ollut olemassa siitä lähtien kun
aineenprosesseihin on tullut 'elämäksi'
kutsumamme olomuoto.
Potentiaalisena se on aina ollut olemassa.
Rakkauskin on mahdollisuutena ollut aina
olemassa, ja täällä vallitsevissa olosuhteissa se
on 'konkretisoitunut'. Rakkautta ei siis kukaan
ole koskaan 'luonut'.
'Vapaata' tahdon valintaa ei ole olemassa, on
vain näennäisvalintaa niiden asioiden välillä
mitä on olemassa/mitä meillä on mahdollisuus
keksiä.

karitsa kirjoitti:

kiva on jutella.
Ymmärrätkö sen, että jos Jumala olisi olemassa,
Hän olisi 'määritellyt' sen mikä olisi 'hyvää' ja
mikä 'pahaa'. Juuri tästä syystä, yhdistettynä
syntiinlankeemukseemme, meille ei jää
mahdollisuutta aitoon valintaan 'hyvän'
ja 'pahan' välillä. Jos ja kun meitä
joku 'rankaisee', niin tämän 'rankaisijan' täytyy
ensin määritellä, mikä on 'rikollista' ja mikä
ei. Tässäkään meillä ei ole mahdollisuutta aitoon
valintaan. Jos voisimme itse määritellä, mikä on
rikollista ja mikä ei, voisimme
puhua 'valinnanvapaudesta'.
Paha on ollut olemassa siitä lähtien kun
aineenprosesseihin on tullut 'elämäksi'
kutsumamme olomuoto.
Potentiaalisena se on aina ollut olemassa.
Rakkauskin on mahdollisuutena ollut aina
olemassa, ja täällä vallitsevissa olosuhteissa se
on 'konkretisoitunut'. Rakkautta ei siis kukaan
ole koskaan 'luonut'.
'Vapaata' tahdon valintaa ei ole olemassa, on
vain näennäisvalintaa niiden asioiden välillä
mitä on olemassa/mitä meillä on mahdollisuus
keksiä.

kuulosti paremmalta kun se ei ollut LAinattua ja
väänneltyä =) palailen huomenna teemaan. Yötä ja
siunauksia

pht kirjoitti:

annappa vaikka nimi maailma sille ja niille
olevaisuuksille, jotka tulevat meidän jälkeen tai
ovat jo olemassa, mutta me emme niitä tajua. Sama
nimelle on, sillä kyllähän ihmistäkin voitaisi
kutsua maailmaksi ja sitähän se on. Pikkuruinen
maailma, joka kuvittelee, että muita maailmoja ei
ole. Minä itse kutsun niitä hengiksi ja Jumalaksi
lopulta, sillä Jumala on se suurin maailma, joka
sisältää kaikki maailmakaikkeudet, kaiken
persoonallisen ja persoonattoman aineksen, ja on
vieläpä kaikki kaikessa sisällä ja ulkona.
Lopulta varmaan huomaat, että kiistelet vain
käsitteistä, ehkä tietoisesti, tai sitten
tahallaan näkemättä (yrittämättä nähdä), mitä
kristinuskon käsitteet oikeasti sisältävät.

tämän asian jo ennenkuin edes lähdin tähän
keskusteluun mukaan.
Minä kutsun olemassaolevaa
maailmankaikkeutta/maailmankaikkeuksia, jotka
koostuvat aine-energiasta, maailmaksi.
Jumalaan uskovat ihmniset taas kutsuvat
maailmankaikkeutta/maailmankaikkeuksia, jotka
edelleen koostuvat aine-energiasta, Jumalaksi.
Kristinuskon käsite 'henki' ei ole mitään, paitsi
sana.

pht kirjoitti:

muuten että et antanut kuvaannollista esimerkkiä
siitä rakkaudesta, vaan abstraktin. Ehkä näit
että jo etukäteen, että sellainen on mahdotonta,
mutta vertauskuvat ovatkin siksi niin hyviä, että
niistä aina voi löytää pienen aukon, ja ne jotka
lukvat vain kirjaimia kompastuvat ja survoutuvat
vain niihin aukkoihin. Tämän takia vertauskuvien
ymmärtämiseen myös RAamatun tasolla täytyy
käyttää jotain muuta intuitiivista osaa ihmisessä
kuin sitä järkeä, josta alussa puhuttiin.

antaa 'kuvaannollis-konkreettista' esimerkkiä
rakkaudesta, kun ei tiedä, meneekö rakkaus
koskaan 'perille'. Kun esimerkiksi minä rakastan
aivan tolkuttoman paljon yhtä erityistä tyynen
valtameren pohjassa asustavaa bakteeria, niin
entä sitten? Tuskin tätä ko. bakteeria lainkaan
kiinnostaa rakastaako sitä joku vaiko ei.
Samanlainen tilanne on 'Jumalalla'. Ei kaikkia
kiinnosta, 'kuka rakastaa ketä', vaan monet ovat
työn touhussa tärkeämpien asioiden kanssa.
Tästä syystä, jos 'Jumala' esim. minua kerran
rakastaisi, niin Hänen olisi parasta kertoa se
suoraan ja henkilökohtaisesti, ja TEHDÄ jotain
asian hyväksi eikä vain vakuutella ja uskotella
omaa 'fiilistelyään'.
Näin intuitio sanoo.
Palaan asiaan maanantaina.

karitsa kirjoitti:

antaa 'kuvaannollis-konkreettista' esimerkkiä
rakkaudesta, kun ei tiedä, meneekö rakkaus
koskaan 'perille'. Kun esimerkiksi minä rakastan
aivan tolkuttoman paljon yhtä erityistä tyynen
valtameren pohjassa asustavaa bakteeria, niin
entä sitten? Tuskin tätä ko. bakteeria lainkaan
kiinnostaa rakastaako sitä joku vaiko ei.
Samanlainen tilanne on 'Jumalalla'. Ei kaikkia
kiinnosta, 'kuka rakastaa ketä', vaan monet ovat
työn touhussa tärkeämpien asioiden kanssa.
Tästä syystä, jos 'Jumala' esim. minua kerran
rakastaisi, niin Hänen olisi parasta kertoa se
suoraan ja henkilökohtaisesti, ja TEHDÄ jotain
asian hyväksi eikä vain vakuutella ja uskotella
omaa 'fiilistelyään'.
Näin intuitio sanoo.
Palaan asiaan maanantaina.

Minä ainakin elin viime yönä, kun sanoin
palaavani asiaan 'maanantaina'. En tiedä miksi
niin sanoin, olin jo kirjoittaessani
todennäköisesti siirtynyt pois valvetilasta.
Kuvittelin varmaan että eilen(tänään) oli
sunnuntai. Eipä tässä tämän kummoisempaa asiaa
ole.
Bakteeri rakastaa sinuakin! Ota rakkaus vastaan!

karitsa kirjoitti:

Minä ainakin elin viime yönä, kun sanoin
palaavani asiaan 'maanantaina'. En tiedä miksi
niin sanoin, olin jo kirjoittaessani
todennäköisesti siirtynyt pois valvetilasta.
Kuvittelin varmaan että eilen(tänään) oli
sunnuntai. Eipä tässä tämän kummoisempaa asiaa
ole.
Bakteeri rakastaa sinuakin! Ota rakkaus vastaan!

miljoonista, vai kaikkiko?!
rauhaa sulle

ganja kirjoitti:

miljoonista, vai kaikkiko?!
rauhaa sulle

niistä bakteereista, joka on objektiivinen
bakteerisuus, eli 'pääbakteeri', kaikkein
bakteerien kuningas.

karitsa kirjoitti:

antaa 'kuvaannollis-konkreettista' esimerkkiä
rakkaudesta, kun ei tiedä, meneekö rakkaus
koskaan 'perille'. Kun esimerkiksi minä rakastan
aivan tolkuttoman paljon yhtä erityistä tyynen
valtameren pohjassa asustavaa bakteeria, niin
entä sitten? Tuskin tätä ko. bakteeria lainkaan
kiinnostaa rakastaako sitä joku vaiko ei.
Samanlainen tilanne on 'Jumalalla'. Ei kaikkia
kiinnosta, 'kuka rakastaa ketä', vaan monet ovat
työn touhussa tärkeämpien asioiden kanssa.
Tästä syystä, jos 'Jumala' esim. minua kerran
rakastaisi, niin Hänen olisi parasta kertoa se
suoraan ja henkilökohtaisesti, ja TEHDÄ jotain
asian hyväksi eikä vain vakuutella ja uskotella
omaa 'fiilistelyään'.
Näin intuitio sanoo.
Palaan asiaan maanantaina.

Ehkäpä laki on tämänmoinen: Kävele ensin itse
Jumalaa vastaan ja puhu Hänelle
henkilökohtaisesti sitten. Paavalin sanoin "Joka
Jumalaa lähestyy, lähestyy Jumala häntä". Jos
sinulla on rakastettu, niin odotatko ensin, että
hän tunnustaa rakkautensa ja vastaat vasta
sitten??? :-) Minä antaisin sellaiselle tyypille
potkut takapuolelle.

karitsa kirjoitti:

tämän asian jo ennenkuin edes lähdin tähän
keskusteluun mukaan.
Minä kutsun olemassaolevaa
maailmankaikkeutta/maailmankaikkeuksia, jotka
koostuvat aine-energiasta, maailmaksi.
Jumalaan uskovat ihmniset taas kutsuvat
maailmankaikkeutta/maailmankaikkeuksia, jotka
edelleen koostuvat aine-energiasta, Jumalaksi.
Kristinuskon käsite 'henki' ei ole mitään, paitsi
sana.

mitä muuta on sana energia sille, joka ei ymmärrä
suomenkieltä, eikä tajua mitä se tarkoittaa.
Tyhjää vaan. JA melkein yhtä tyhjänä se pysyy,
vaikka tajuaakin, että näkyvä maailmamme koostuu
aalloista ja ympärikieppuvista
energiahiukkasista. Se teoria ei koskaan selitä
tajuntaa, tietoisuutta, eikä maailmankaikkeuden
järkeä. Henki sen sijaan on sanana parempi, koska
se viittaa yksilöllistyneeseen energiakasaumaa,
eikä ympäri maailmankaikkeutta, ilman suuntaa
olevaa pirstaloitunutta energiaa. Tämän takia
myös henki puhuttaessa Jumalasta, tai
Kristuksessa on mielestäni parempi, toinen
tarkoittaen ilmennyttä Jumalaa, toinen salassa
olevaa Jumalaa, jotka ovat TAJUNTA eikä jokin
energia mösö siellä täällä.

Mutta... ei kai se käsite voi olla sellaiselle
mitään, joka ei koskaan ole yrittänyt tavoittaa
sanan merkitystä.

karitsa kirjoitti:

kiva on jutella.
Ymmärrätkö sen, että jos Jumala olisi olemassa,
Hän olisi 'määritellyt' sen mikä olisi 'hyvää' ja
mikä 'pahaa'. Juuri tästä syystä, yhdistettynä
syntiinlankeemukseemme, meille ei jää
mahdollisuutta aitoon valintaan 'hyvän'
ja 'pahan' välillä. Jos ja kun meitä
joku 'rankaisee', niin tämän 'rankaisijan' täytyy
ensin määritellä, mikä on 'rikollista' ja mikä
ei. Tässäkään meillä ei ole mahdollisuutta aitoon
valintaan. Jos voisimme itse määritellä, mikä on
rikollista ja mikä ei, voisimme
puhua 'valinnanvapaudesta'.
Paha on ollut olemassa siitä lähtien kun
aineenprosesseihin on tullut 'elämäksi'
kutsumamme olomuoto.
Potentiaalisena se on aina ollut olemassa.
Rakkauskin on mahdollisuutena ollut aina
olemassa, ja täällä vallitsevissa olosuhteissa se
on 'konkretisoitunut'. Rakkautta ei siis kukaan
ole koskaan 'luonut'.
'Vapaata' tahdon valintaa ei ole olemassa, on
vain näennäisvalintaa niiden asioiden välillä
mitä on olemassa/mitä meillä on mahdollisuus
keksiä.

itse määritellä mitä on hyvä ja paha, näillä
pienillä aivoilla ja järjen oudoilla
liikauhduksilla. Sitä tapahtuu koko ajan
maailmassa, ja vain siksi että ihminen kapinoi
niitä määreitä vastaan, jotka ovat paljon hänen
omaa järkeänsä korkeamman suunnitelman mukaisia.
Absoluuttisesti vapaata tahtoa tuskin lienee, ja
miksi sellaista edes tarvittaisiin? Ajattele jos
jokaisella atomilla olisi oma vapaa tahto tehdä
mitä haluaa! Vapaa tahto tulee kysymkseen siinä,
haluatko seurata esim. Jeesusta vai et. Sitä
vastaan ihminen voi kamppailla iaka pitkään. En
tiedä sitten kuitenkaan voiko loppuun saakka,
sillä kaikella on tarkoituksensa ja atomeilla
paikka maailmankaikkeudessa, niin myös ihmisellä.

pht kirjoitti:

itse määritellä mitä on hyvä ja paha, näillä
pienillä aivoilla ja järjen oudoilla
liikauhduksilla. Sitä tapahtuu koko ajan
maailmassa, ja vain siksi että ihminen kapinoi
niitä määreitä vastaan, jotka ovat paljon hänen
omaa järkeänsä korkeamman suunnitelman mukaisia.
Absoluuttisesti vapaata tahtoa tuskin lienee, ja
miksi sellaista edes tarvittaisiin? Ajattele jos
jokaisella atomilla olisi oma vapaa tahto tehdä
mitä haluaa! Vapaa tahto tulee kysymkseen siinä,
haluatko seurata esim. Jeesusta vai et. Sitä
vastaan ihminen voi kamppailla iaka pitkään. En
tiedä sitten kuitenkaan voiko loppuun saakka,
sillä kaikella on tarkoituksensa ja atomeilla
paikka maailmankaikkeudessa, niin myös ihmisellä.

Miksi ihmeessä avaat keskustelun eri nimellä kuin
se millä sitten käyt sitä???

ribbon kirjoitti:

Miksi ihmeessä avaat keskustelun eri nimellä kuin
se millä sitten käyt sitä???

eli tarkennatko mitä tarkoitit edellisellä. Itse
haluaisn vain jatkaa sitä, mihin karitsan kanssa
eilen jäätiin. Ehkei hän halua jatkaa, mutta
pallo on hänellä. Tuo viimeinen oli kommentti
siihen "referointiin" johon vastasin. ELi mitä
oikeen meinasit *ystävällisesti*

pht kirjoitti:

mitä muuta on sana energia sille, joka ei ymmärrä
suomenkieltä, eikä tajua mitä se tarkoittaa.
Tyhjää vaan. JA melkein yhtä tyhjänä se pysyy,
vaikka tajuaakin, että näkyvä maailmamme koostuu
aalloista ja ympärikieppuvista
energiahiukkasista. Se teoria ei koskaan selitä
tajuntaa, tietoisuutta, eikä maailmankaikkeuden
järkeä. Henki sen sijaan on sanana parempi, koska
se viittaa yksilöllistyneeseen energiakasaumaa,
eikä ympäri maailmankaikkeutta, ilman suuntaa
olevaa pirstaloitunutta energiaa. Tämän takia
myös henki puhuttaessa Jumalasta, tai
Kristuksessa on mielestäni parempi, toinen
tarkoittaen ilmennyttä Jumalaa, toinen salassa
olevaa Jumalaa, jotka ovat TAJUNTA eikä jokin
energia mösö siellä täällä.

Mutta... ei kai se käsite voi olla sellaiselle
mitään, joka ei koskaan ole yrittänyt tavoittaa
sanan merkitystä.

Energia on sen sijaan se, mistä maailma koostuu,
ja siis sanatkin koostuvat aine-energiasta.
Tajunta ja 'tietoisuus' voidaan aivan hyvin
selittää aine-energian ominaisuudeksi, sillä
jokainen ajatuksemme koostuu hiukkaskentästä,
jonka aivomme emittoivat. Tähän tapahtumaan
energia(glukoosi happi) tulee ulkopuoleltamme,
emmekä siis ole millään tavoin 'erillämme'
maailmasta, vaan maailman kokonaisobjektin
osaobjekteja.
Sana 'henki' ei tarkoita mitään, koska emme tiedä
siitä mitä se on ja miten se käyttäytyy
erityyppisissä aine-energian kentissä. 'Henki' on
juuri se 'tyhjyys'/'olemattomuus'.

pht kirjoitti:

Ehkäpä laki on tämänmoinen: Kävele ensin itse
Jumalaa vastaan ja puhu Hänelle
henkilökohtaisesti sitten. Paavalin sanoin "Joka
Jumalaa lähestyy, lähestyy Jumala häntä". Jos
sinulla on rakastettu, niin odotatko ensin, että
hän tunnustaa rakkautensa ja vastaat vasta
sitten??? :-) Minä antaisin sellaiselle tyypille
potkut takapuolelle.

vaikkapa minua rakastavaa bakteeria päin ja
tunnustaa rakkauteni ko. bakteeria kohtaan jos
minusta niin tuntuu.
Jos sen sijaan 'Jumala' minua rakastaa, niin olen
edelleen sitä mieltä, että jos Hänen rakkautensa
minua kohtaan on Hänen itsensä mielestä jollakin
tavalla merkityksellistä, niin Hänen on syytä
TEHDÄ siitä merkityksellistä minullekin, eikä
vain kellua omissa 'rakkausfiilistelyissään'.
Ymmärrät varmaan, että minä en 'rakasta'
sitä 'Jumalaa' jonka esim. Raamattu kuvaa, niin
karsea veikkonen Hän sen kuvauksen perusteella on.

karitsa kirjoitti:

Energia on sen sijaan se, mistä maailma koostuu,
ja siis sanatkin koostuvat aine-energiasta.
Tajunta ja 'tietoisuus' voidaan aivan hyvin
selittää aine-energian ominaisuudeksi, sillä
jokainen ajatuksemme koostuu hiukkaskentästä,
jonka aivomme emittoivat. Tähän tapahtumaan
energia(glukoosi happi) tulee ulkopuoleltamme,
emmekä siis ole millään tavoin 'erillämme'
maailmasta, vaan maailman kokonaisobjektin
osaobjekteja.
Sana 'henki' ei tarkoita mitään, koska emme tiedä
siitä mitä se on ja miten se käyttäytyy
erityyppisissä aine-energian kentissä. 'Henki' on
juuri se 'tyhjyys'/'olemattomuus'.

vaikka olemme hiukan poikenneet aiheesta, niin
sanon vain esimerkkinä, että sille voimalle, jota
nimitän energiaksi, voin antaa ihan yhtä hyvin
nimeksi introfuusio ja tarkoittaa taas samaa
asiaa. Niin pitkään kuin ei ymmärrä eikä ole
kokenut/koskettanut sanan tarkoitusta eli
käsitteen merkitystä, ei tietenkään voi ymmärtää
mitä se tarkoittaa, ja sana pysyy tyhjänä. Tämä
pätee myös sanaan henki. Jos et ole käsittänyt
sitä ja pidät sitä vain sanana, ei se ole muuta
kuin sinun kokemustesi vajavaisuutta. Hengestä
emme tiedä, mistä se puhaltaa ja minne se menee,
mutta vaikutusten ja seurausten (nk. ilmenneen
maailman kautta) avulla me voimme tietää, että
sellainen on olemassa.Eri asia onko ihmisellä
taaskaan niitä silmiä, millä nähdä tuota henkeä.
Ja minä en valitettavasti ole se, joka sellaisia
silmiä voin kenellekään muulle luovuttaa :-)

Aine-energian ominaisuudet voitaisiin ihan yhtä
hyvin selittää sen takana olevalla tajunnalla,
käyttääkseni sinun menetelmääsi. Tähän tajunnan
ja energian yhtymistapahtumaan energia(glukoosi
happi) tulee ulkopuoleltamme (jo ilmenneestä
maailmasta, joka on itsekin tajuntaa), emmekä
siis ole millään tavoin 'erillämme' maailmasta,
vaan maailman kokonaisobjektin osaobjekteja.
Pieni tajunta keskittymä suuremmasta ja lopulta
suurimmasta tajunnasta.

karitsa kirjoitti:

vaikkapa minua rakastavaa bakteeria päin ja
tunnustaa rakkauteni ko. bakteeria kohtaan jos
minusta niin tuntuu.
Jos sen sijaan 'Jumala' minua rakastaa, niin olen
edelleen sitä mieltä, että jos Hänen rakkautensa
minua kohtaan on Hänen itsensä mielestä jollakin
tavalla merkityksellistä, niin Hänen on syytä
TEHDÄ siitä merkityksellistä minullekin, eikä
vain kellua omissa 'rakkausfiilistelyissään'.
Ymmärrät varmaan, että minä en 'rakasta'
sitä 'Jumalaa' jonka esim. Raamattu kuvaa, niin
karsea veikkonen Hän sen kuvauksen perusteella on.

voi saada monenlaisia Jumalkuvia. Kannattaa
perehtyä tarkemmin asiaan, mistä kaikesta on
kyse. Huomaat varmaan jo itsekin, että
ehdollistat rakkautta koko ajan, etkä pysy edes
omassa haluamassasi ehdottomassa rakkauden
määritelmässäsi.

pht kirjoitti:

vaikka olemme hiukan poikenneet aiheesta, niin
sanon vain esimerkkinä, että sille voimalle, jota
nimitän energiaksi, voin antaa ihan yhtä hyvin
nimeksi introfuusio ja tarkoittaa taas samaa
asiaa. Niin pitkään kuin ei ymmärrä eikä ole
kokenut/koskettanut sanan tarkoitusta eli
käsitteen merkitystä, ei tietenkään voi ymmärtää
mitä se tarkoittaa, ja sana pysyy tyhjänä. Tämä
pätee myös sanaan henki. Jos et ole käsittänyt
sitä ja pidät sitä vain sanana, ei se ole muuta
kuin sinun kokemustesi vajavaisuutta. Hengestä
emme tiedä, mistä se puhaltaa ja minne se menee,
mutta vaikutusten ja seurausten (nk. ilmenneen
maailman kautta) avulla me voimme tietää, että
sellainen on olemassa.Eri asia onko ihmisellä
taaskaan niitä silmiä, millä nähdä tuota henkeä.
Ja minä en valitettavasti ole se, joka sellaisia
silmiä voin kenellekään muulle luovuttaa :-)

Aine-energian ominaisuudet voitaisiin ihan yhtä
hyvin selittää sen takana olevalla tajunnalla,
käyttääkseni sinun menetelmääsi. Tähän tajunnan
ja energian yhtymistapahtumaan energia(glukoosi
happi) tulee ulkopuoleltamme (jo ilmenneestä
maailmasta, joka on itsekin tajuntaa), emmekä
siis ole millään tavoin 'erillämme' maailmasta,
vaan maailman kokonaisobjektin osaobjekteja.
Pieni tajunta keskittymä suuremmasta ja lopulta
suurimmasta tajunnasta.

eivät ole yleisiä, vaan merkityksellisiä vain
siellä missä havainnoitsija on niihin sopeutunut.
Siis, jos 'henki' on jotain, niin mitä se on?
Jos 'henki' on olemassa, niin jotainhan sen
täytyy olla?
Ilmennyt maailma ei ole 'hengen seuraus', koska
ilmennyt maailma on ollut aina olemassa. Eihän
sellainen, mikä on aina ollut, voi olla
minkään 'seuraus'.
Koska aine-energian ominaisuudet ovat aina olleet
olemassa, ei niitä voida selittää 'tajunnalla',
vaan tajunta voidaan selittää aine-energian
ominaisuuksilla.
Meidän kaikki ajatuksemme ovat aineen prosesseja,
jotka tapahtuvat VAIN tässä kohdassa maailmaa,
eivät missään 'muualla', eivätkä meidän
ajatuksemme siten kuvaa mitään yleisiä maailman
ominaisuuksia tai tiloja.

pht kirjoitti:

voi saada monenlaisia Jumalkuvia. Kannattaa
perehtyä tarkemmin asiaan, mistä kaikesta on
kyse. Huomaat varmaan jo itsekin, että
ehdollistat rakkautta koko ajan, etkä pysy edes
omassa haluamassasi ehdottomassa rakkauden
määritelmässäsi.

pysyä 'ehdottoman rakkauden määritelmässä', kun
en tietenkään ole 'ehdoton rakkaus'.
Ehodoton ja Aito oikea Rakkaus ovat
vain 'absoluuttisia ideaaleja', joiden pitäisi
myös 'toimia' ehdottomasti ja aidosti, jos ne
olisivat olemassa.

karitsa kirjoitti:

eivät ole yleisiä, vaan merkityksellisiä vain
siellä missä havainnoitsija on niihin sopeutunut.
Siis, jos 'henki' on jotain, niin mitä se on?
Jos 'henki' on olemassa, niin jotainhan sen
täytyy olla?
Ilmennyt maailma ei ole 'hengen seuraus', koska
ilmennyt maailma on ollut aina olemassa. Eihän
sellainen, mikä on aina ollut, voi olla
minkään 'seuraus'.
Koska aine-energian ominaisuudet ovat aina olleet
olemassa, ei niitä voida selittää 'tajunnalla',
vaan tajunta voidaan selittää aine-energian
ominaisuuksilla.
Meidän kaikki ajatuksemme ovat aineen prosesseja,
jotka tapahtuvat VAIN tässä kohdassa maailmaa,
eivät missään 'muualla', eivätkä meidän
ajatuksemme siten kuvaa mitään yleisiä maailman
ominaisuuksia tai tiloja.

ei ymmärtääseni edes tieteen parissa ja sen
teorioiden mukaan ole aina ollut olemassa. Ja
samaten myös aine-energia oli vasta tajunnan
jälkeen, ensimmäisen syyn ulosvuotamisen jälkeen.
Jumala loi itsestään, mutta ykseys ei voi ilmetä,
vasta kolmen kautta, eli Isän, ilmenevän pojan ja
Pyhän hengen kautta, tulee ilmenevä maailma ja
energia saa muotonsa. Näin olen asian ymmärtänyt.
Lisäksi usklallan olla myös sitä mieltä, että
aivojemme sähkökemialliset prosessit ovat
ensisijaisesti ajatuksen tulos ja seuraus, vaikka
nyt sattuukin olemaan niin, että olemme niin
paljon aineen vankeja, että aine ohjaa enemmän
meitä, kuin me ainetta. Minulla jo lukemattomilla
muilla ihmisillä on komeuksia siitä, että
ajatukset eivät ole tila-paikkaan sidottuja, ja
siis käsittävät koko maailmaa, päinvastoin kuten
esität. Huomauttaisin, että en muuten puhunut
silloin edellä, en edes viitannut telepatiaan.
mutta nyt voisin jopa viitata. Ihmiskunta on yhtä
tuolla ajatuksen ja tunteen tasolla vielä
läheisemmin, kuin tällä fyysisellä tasolla.
Siksi, pitäkäämme huolta ajatuksistamme, ja siksi
sanotaan,e ttä kaikki ajatuksetkin tullaan
laskemaan viimeisellä tuomiolla.

karitsa kirjoitti:

pysyä 'ehdottoman rakkauden määritelmässä', kun
en tietenkään ole 'ehdoton rakkaus'.
Ehodoton ja Aito oikea Rakkaus ovat
vain 'absoluuttisia ideaaleja', joiden pitäisi
myös 'toimia' ehdottomasti ja aidosti, jos ne
olisivat olemassa.

mielestäsi Aitoa Rakkautta ei voi olla olemassa,
ja sinun sanasi ovat todellakin olleet tyhjiä?
Kysymys on vain ideaaleista, jonka toteutumisella
ei niinkään ole väliä?

pht kirjoitti:

ei ymmärtääseni edes tieteen parissa ja sen
teorioiden mukaan ole aina ollut olemassa. Ja
samaten myös aine-energia oli vasta tajunnan
jälkeen, ensimmäisen syyn ulosvuotamisen jälkeen.
Jumala loi itsestään, mutta ykseys ei voi ilmetä,
vasta kolmen kautta, eli Isän, ilmenevän pojan ja
Pyhän hengen kautta, tulee ilmenevä maailma ja
energia saa muotonsa. Näin olen asian ymmärtänyt.
Lisäksi usklallan olla myös sitä mieltä, että
aivojemme sähkökemialliset prosessit ovat
ensisijaisesti ajatuksen tulos ja seuraus, vaikka
nyt sattuukin olemaan niin, että olemme niin
paljon aineen vankeja, että aine ohjaa enemmän
meitä, kuin me ainetta. Minulla jo lukemattomilla
muilla ihmisillä on komeuksia siitä, että
ajatukset eivät ole tila-paikkaan sidottuja, ja
siis käsittävät koko maailmaa, päinvastoin kuten
esität. Huomauttaisin, että en muuten puhunut
silloin edellä, en edes viitannut telepatiaan.
mutta nyt voisin jopa viitata. Ihmiskunta on yhtä
tuolla ajatuksen ja tunteen tasolla vielä
läheisemmin, kuin tällä fyysisellä tasolla.
Siksi, pitäkäämme huolta ajatuksistamme, ja siksi
sanotaan,e ttä kaikki ajatuksetkin tullaan
laskemaan viimeisellä tuomiolla.

ymmärtänyt väärin, sillä aine-energia on alkuehto
tajunnalle. Ajatuksemme ovat aivojemme
sähkökemiallisten prosessien seuraus, eikä
missään tapauksessa syy. Ajatukset ovat 'tila-
paikkaan' sidottuja, ja käsittävät vain ne tilat
(Suunnat aika) joita ne käsittävät.
Siksi ajatuksemme eivät voi käsittää aineen
lukuisia ominaisuuksia ilman 'pitkälle
kehittynyttä tieteellistä argumentointia'.
Ajattelu on ainetta, ei suinkaan mitään 'henkeä'.

pht kirjoitti:

mielestäsi Aitoa Rakkautta ei voi olla olemassa,
ja sinun sanasi ovat todellakin olleet tyhjiä?
Kysymys on vain ideaaleista, jonka toteutumisella
ei niinkään ole väliä?

'Aitoa rakkautta' voi olla olemassa, mutta
käytännössä ne teoriat vasta 'saavat arvonsa', ja
jos Aitoa Rakkautta on olemassa, niin sen
käytännönkin täytyy olla olemassa, ja koskea
kaikkia, koska kaikki ovat aidosti olemassa.

pht kirjoitti:

itse määritellä mitä on hyvä ja paha, näillä
pienillä aivoilla ja järjen oudoilla
liikauhduksilla. Sitä tapahtuu koko ajan
maailmassa, ja vain siksi että ihminen kapinoi
niitä määreitä vastaan, jotka ovat paljon hänen
omaa järkeänsä korkeamman suunnitelman mukaisia.
Absoluuttisesti vapaata tahtoa tuskin lienee, ja
miksi sellaista edes tarvittaisiin? Ajattele jos
jokaisella atomilla olisi oma vapaa tahto tehdä
mitä haluaa! Vapaa tahto tulee kysymkseen siinä,
haluatko seurata esim. Jeesusta vai et. Sitä
vastaan ihminen voi kamppailla iaka pitkään. En
tiedä sitten kuitenkaan voiko loppuun saakka,
sillä kaikella on tarkoituksensa ja atomeilla
paikka maailmankaikkeudessa, niin myös ihmisellä.

enkä halua, määritellä mitä on hyvä ja paha,
mutta niin vain tapahtuu. Jos esim. joku uhkaa
lapsiani väkivallalla ja 'tappomielialalla',
niin 'vaistomaisesti' puolustan niitä. En minä
itse ole 'määritellyt', että näin tapahtuu, vaan
minun 'eläimelliset vaistoni' sen tekevät. Ja
samoin ne tekevät monien muidenkin eläinten
kohdalla.
Vapaata tahtoa ei voi olla olemassa, sillä
silloin ei mitään olisi koskaan syntynytkään,
eikä mihinkään olomuotoon.

karitsa kirjoitti:

ymmärtänyt väärin, sillä aine-energia on alkuehto
tajunnalle. Ajatuksemme ovat aivojemme
sähkökemiallisten prosessien seuraus, eikä
missään tapauksessa syy. Ajatukset ovat 'tila-
paikkaan' sidottuja, ja käsittävät vain ne tilat
(Suunnat aika) joita ne käsittävät.
Siksi ajatuksemme eivät voi käsittää aineen
lukuisia ominaisuuksia ilman 'pitkälle
kehittynyttä tieteellistä argumentointia'.
Ajattelu on ainetta, ei suinkaan mitään 'henkeä'.

sen mitä olen kokenut. Kun ihminen pysäyttää
ajatuksen mielestään, loppuu reaktiot, ja kun hän
aloittaa ajattelun uudelleen, alkavat reaktiot
eli seuraukset. Tämän voi kokeilla jokainen
pienellä harjoituksella ja siinä on eräs
osviitta, miten tahto ja henki voi
ohjata "ainetta" joska ajatuskin on ainetta ja
energiaa.

"Pois alta, hengelle valta"

karitsa kirjoitti:

enkä halua, määritellä mitä on hyvä ja paha,
mutta niin vain tapahtuu. Jos esim. joku uhkaa
lapsiani väkivallalla ja 'tappomielialalla',
niin 'vaistomaisesti' puolustan niitä. En minä
itse ole 'määritellyt', että näin tapahtuu, vaan
minun 'eläimelliset vaistoni' sen tekevät. Ja
samoin ne tekevät monien muidenkin eläinten
kohdalla.
Vapaata tahtoa ei voi olla olemassa, sillä
silloin ei mitään olisi koskaan syntynytkään,
eikä mihinkään olomuotoon.

ihminen vain kapinoi hänen asemaansa, eikä halua
noudattaa sitä osaa, joka hänelle maanpäällä on
määrätty. Vapaa tahto toimii tietyissä
puitteissa. Lopulta tietenkin näkyy, että
puitteet on luonut joku vahvempi tahto, ja
ihminen on vain sen tahdon palvelija. Yleensä
ihminen huutaa "PALVELE NYT MINUA HERRA", vaikka
hän joka päivä näkee, että hänen pitäisi vain
tyytyä toteamaan "TEEN KAIKEN MITÄ SINÄ TAHDOT,
HERRANI" Mainitsemasi hyvän ja pahan esimerkit
olivat otki osaksi eläimellistä vaistoa, mutta
näkisin niissä myös muuta, mutta materialisteille
ehkä on siitä parempi vaieta...

karitsa kirjoitti:

'Aitoa rakkautta' voi olla olemassa, mutta
käytännössä ne teoriat vasta 'saavat arvonsa', ja
jos Aitoa Rakkautta on olemassa, niin sen
käytännönkin täytyy olla olemassa, ja koskea
kaikkia, koska kaikki ovat aidosti olemassa.

alat puhumaan jo pahasti itseäsi vastaan, mutta
onneksi en ole itsekään logiikan mestareita ja
mielellään heitän logiikan syrjään kuin tunkisin
sen jokapaikkaan, joten olkoon siis Aitoa
Rakkautta olemassa, ja olkoon se mahdollista
toteuttaa, vaikka kukaan ihminen ei sitä olekaan
toteuttanut, absoluuttista ideaalia siis.
Siunausta sinulle.

pht kirjoitti:

sen mitä olen kokenut. Kun ihminen pysäyttää
ajatuksen mielestään, loppuu reaktiot, ja kun hän
aloittaa ajattelun uudelleen, alkavat reaktiot
eli seuraukset. Tämän voi kokeilla jokainen
pienellä harjoituksella ja siinä on eräs
osviitta, miten tahto ja henki voi
ohjata "ainetta" joska ajatuskin on ainetta ja
energiaa.

"Pois alta, hengelle valta"

reaktioita tapahtuu meissä jatkuvasti, vaikkemme
niitä havaitsekaan. Jossain
vaiheessa 'tietoisetkin' reaktiot tapahtuvat, ja
ne eivät suinkaan ole
mitään 'seurauksia' 'ajattelusta', vaan
aivoaineen prosessien seurauksia. Nämäkin
seuraukset hyvin monimutkaisella tavalla ovat
organismiemme reaktioita niihin luonnonlakeihin,
joihin olemme sopeutuneet.
Ajatuksia ei voi 'pysäyttää', ajatusaineen
prosessoituminen tapahtuu viimeistään taas sitten
kun olemme 'unessa'.
Aine ohjaa kaikkien eläinten 'tahtoa', niin
delfiinien kuin ihmistenkin.

pht kirjoitti:

alat puhumaan jo pahasti itseäsi vastaan, mutta
onneksi en ole itsekään logiikan mestareita ja
mielellään heitän logiikan syrjään kuin tunkisin
sen jokapaikkaan, joten olkoon siis Aitoa
Rakkautta olemassa, ja olkoon se mahdollista
toteuttaa, vaikka kukaan ihminen ei sitä olekaan
toteuttanut, absoluuttista ideaalia siis.
Siunausta sinulle.

ei kai mikääm eläinyksilö voi olla 'absoluuttinen
ideaali', varsinkaan kun 'absoluuttista ideaalia'
ei voi olla olemassa.

pht kirjoitti:

ihminen vain kapinoi hänen asemaansa, eikä halua
noudattaa sitä osaa, joka hänelle maanpäällä on
määrätty. Vapaa tahto toimii tietyissä
puitteissa. Lopulta tietenkin näkyy, että
puitteet on luonut joku vahvempi tahto, ja
ihminen on vain sen tahdon palvelija. Yleensä
ihminen huutaa "PALVELE NYT MINUA HERRA", vaikka
hän joka päivä näkee, että hänen pitäisi vain
tyytyä toteamaan "TEEN KAIKEN MITÄ SINÄ TAHDOT,
HERRANI" Mainitsemasi hyvän ja pahan esimerkit
olivat otki osaksi eläimellistä vaistoa, mutta
näkisin niissä myös muuta, mutta materialisteille
ehkä on siitä parempi vaieta...

mitään syytä kapinoida, sillä 'kaikki tai ei
mitään' on meille määrätty. Jos muka on niin,
että 'vapaan tahdon puitteet' on 'luonut'
joku 'vahvempi tahto', niin silloin vapaata
tahtoa ei edes ole olemassa, ja koko
väite 'vapaasta tahdosta' on vain sekoilua.
Jos näkisit ihmisen vaistoissa jotakin joka ei
olekaan vaistoa, niin kerro minulle, mikä osa
ihmisen vaistoista ei olekaan 'vaistoja', ja mikä
osa on järjellä pääteltyä.

karitsa kirjoitti:

reaktioita tapahtuu meissä jatkuvasti, vaikkemme
niitä havaitsekaan. Jossain
vaiheessa 'tietoisetkin' reaktiot tapahtuvat, ja
ne eivät suinkaan ole
mitään 'seurauksia' 'ajattelusta', vaan
aivoaineen prosessien seurauksia. Nämäkin
seuraukset hyvin monimutkaisella tavalla ovat
organismiemme reaktioita niihin luonnonlakeihin,
joihin olemme sopeutuneet.
Ajatuksia ei voi 'pysäyttää', ajatusaineen
prosessoituminen tapahtuu viimeistään taas sitten
kun olemme 'unessa'.
Aine ohjaa kaikkien eläinten 'tahtoa', niin
delfiinien kuin ihmistenkin.

ajatuksen voi pysäyttää ja prosessoinnin myös
unen ajaksi. Kyse on vain siitä, osaatko käyttää
tahtoasi ja missä mittakaavassa. Tämä aihe on
varmaan vain tuntematon sinulle, mutta itsekin
voisit kaiken kokea, mutta työtä se vaatii.
Prosessointia ei tarvitse, kun ihmisen tietoisuus
elää joka hetki nykyisyydessä ja prosessoi asiat
sitämukaa kun ne tulevat vastaan. Voisit kokeilla
hieman rukousmietiskelyä tai vaikkapa
buddhalaista menetelmää ajatustesi
rauhoittamiseksi, ja nähdä, että aine reagoi
ajatukseen, ja ajatus tahtoosi. Siitä sitten vain
tutkimaan myös unielämän mysteerejä. Tätä
kutsutaan itsevaarinotoksi, vanhalla kielellä,
jossa psykologia oli sieluntiedettä. Tahto,
viisaus ja rakkaus, siinä ne kolminaisuuden
inhimillisemmät vastineet.

Sitä paitsi jokaisen kristitynkin pitäisi osata
ohjata ajatuksiaan, joten jo todettu on. Ajatus
on tunteiden ja puheittemme lähtlkohta, ja sen
pitäminen kurissa tarkoittaa, että ihminen
pitäytyy poissa synneistä.

karitsa kirjoitti:

mitään syytä kapinoida, sillä 'kaikki tai ei
mitään' on meille määrätty. Jos muka on niin,
että 'vapaan tahdon puitteet' on 'luonut'
joku 'vahvempi tahto', niin silloin vapaata
tahtoa ei edes ole olemassa, ja koko
väite 'vapaasta tahdosta' on vain sekoilua.
Jos näkisit ihmisen vaistoissa jotakin joka ei
olekaan vaistoa, niin kerro minulle, mikä osa
ihmisen vaistoista ei olekaan 'vaistoja', ja mikä
osa on järjellä pääteltyä.

itsepähän kerjäät kiemuroita :-) Elämä ei voi
olla ihan niin yksinkertainen kuin esitit, että
kaikki tai ei mitään. Elämä on miltei rajaton
määrä erilaisia värejä ja vivahteita. Sunulla on
mahdollisuus tietyssä rajoissa käyttää tahtoasi
ja säädellä verenkiertoa, ruoansulatusta,
sydämenlyöntiä, hengitystäsi jne. Joku osaa sen
paremmin kuin sinä, toinen huonommin. Siinä elävä
esimerkki miten tahto toimii. Ei kaikki tai ei
mitään, vaan kaikki siitä väliltä. Kehosi antaa
sinulle rajat misä määrin voit hypätä korkeutta
ilman apuvälineitä, vapasti voit valita hyppäätkö
matrin vai puolentoista korkeudelta. Mutta vapaa
tahtosi ei ylläkkään jos haluaisit hypätä
vaikkapa 34 metrin korkeuteen tosta vaanb. Taas
sinun vapaalla tahdollasi on rajat ja puitteet.
Esimerkkejä vois keksiä vaikka kuinka paljon.
Mutta suuremmassa määrin tämä pätee myös elämään.
Jos nyt näyttää, että et valinnut syntymääsi
tähän ihmiskehoon (joka ei ole varmaa, koska
saatoit olla olemassa jo ennen syntymää, vaikket
sitä "muista") niin vapaan tahtosi mukaan voit
riistää itseltäsi hengen tai elää niin pitkälle
kuin Luoja sinun antaa elää. Taas on sinun
vapaata tahtoasi rajattu. Ei ole kysymys kaikki
tai ei mitään, vaan rajoista, joissa tahtosi
toimii. Noin myös ajatusten suhteen. Niissä tosin
voit suurentaa rajoja, ja ikäänkuin antaa
tahdolle enemmän valtaa kuin tunteille ja
himoillesi, tai älylliselle osalle mieltäsi.

karitsa kirjoitti:

ei kai mikääm eläinyksilö voi olla 'absoluuttinen
ideaali', varsinkaan kun 'absoluuttista ideaalia'
ei voi olla olemassa.

ja toinen hymy

Hei karitsa ku oot järki miehiä!
Niin kerroppas nyt miten tää maalima syntyi
tyhjästä, ja miten yksi pieni atomi voi jakautua
tuhansiksi atomeiksi, jotka ns. "rakentavat
maailman kaikkeuden."

Mistä se atomi oikein putkahti siihen ?

Mistä sitten on kehittynyt ajattelu,oliko atomi
järjellinen ?

Mistä on kehittynyt valtakunta, osasiko atomi
hallita ?

Entäs Aika, atomilla oli ilmeisesti kello
kädessään, tai se oli jonkinlainen aikapommi,
jonka oli aika räjähtää !?


Kyllä siinä oli kuules paljon isompi räjähdys,
kun kuului sanat: "Tulkoon valkeus, ja valkeus
tuli." Luoja, jolla on kaikkivalta ja tieto, voi
tehdä mitä vaan täyteyttä tyhjyyteen.
Windowsin luoja antoi 3.11:selle tietsikalleen,
jossa
oli Windows jo asennettu käskyn -Exit ja hups!
Tietokone sammui!

LUOJA: "Hänessä on elämän virtaa, hänhän antoi
ihmiselle
hengen, puhaltamalla "vaikka lasiputken" läpi
pihauksen ihmisen sielunelämään täytteeksi
ihmisen
ruumiin vartaloitumiseen."

pht kirjoitti:

ajatuksen voi pysäyttää ja prosessoinnin myös
unen ajaksi. Kyse on vain siitä, osaatko käyttää
tahtoasi ja missä mittakaavassa. Tämä aihe on
varmaan vain tuntematon sinulle, mutta itsekin
voisit kaiken kokea, mutta työtä se vaatii.
Prosessointia ei tarvitse, kun ihmisen tietoisuus
elää joka hetki nykyisyydessä ja prosessoi asiat
sitämukaa kun ne tulevat vastaan. Voisit kokeilla
hieman rukousmietiskelyä tai vaikkapa
buddhalaista menetelmää ajatustesi
rauhoittamiseksi, ja nähdä, että aine reagoi
ajatukseen, ja ajatus tahtoosi. Siitä sitten vain
tutkimaan myös unielämän mysteerejä. Tätä
kutsutaan itsevaarinotoksi, vanhalla kielellä,
jossa psykologia oli sieluntiedettä. Tahto,
viisaus ja rakkaus, siinä ne kolminaisuuden
inhimillisemmät vastineet.

Sitä paitsi jokaisen kristitynkin pitäisi osata
ohjata ajatuksiaan, joten jo todettu on. Ajatus
on tunteiden ja puheittemme lähtlkohta, ja sen
pitäminen kurissa tarkoittaa, että ihminen
pitäytyy poissa synneistä.

että joillakin mietiskelymenetelmillä voi ohjata
ajatuksensa 'alas', ja saavuttaa tasainen
aivoaineen prosessointikäyrä. Aivoaineen
prosessit ovat meissä jatkuvasti käynnissä,
niistä tulee tietoisuuteen jatkuvasti vain
häviävän pieni osa. Aivoaineen prosesseja ei voi
pysäyttää, paitsi tappamalla itsensä. Siihen
asti 'sähköt ovat päällä', eikä aivoja voi
sammuttaa. Tietoisuuden voi kylläkin 'ajaa alas',
mutta ei prosessointi suinkaan siihen lopu, vaan
on jatkuvasti käynnissä.
Kyllä minäkin osaan ohjata ajatuksiani, tai
ainakin minusta tuntuu siltä. Kaikki prosessointi
aivoissamme kuitenkin tapahtuu sen pohjalta, mitä
sinne on 'syötetty', ja mitkä ovat genomimme
määrittelemät rajat. Aine siis ohjaa
ajatuksiamme, ja se aine joka on tullut 'meiksi',
ohjaa ajatuksiamme siinä kohdassa missä me
kulloinkin olemme.
'Sielutieteestä' en suuremmin välitä, koska
mitään 'sielua' ei edes ole olemassa. Erilaisilla
eläimillä on kuitenkin luonnollisesti
erityyppisiä ajattelun tapoja. Ihmisillä on usein
mm. 'vilkas mielikuvitus', minkä minäkin tiedän,
olenhan unia toki nähnyt. Unista ei kyllä pidä
mitään kovin suurta 'vaaria' ottaa, muuten joutuu
ihan harhateille omassa elämässään.

::T.J kirjoitti:

Hei karitsa ku oot järki miehiä!
Niin kerroppas nyt miten tää maalima syntyi
tyhjästä, ja miten yksi pieni atomi voi jakautua
tuhansiksi atomeiksi, jotka ns. "rakentavat
maailman kaikkeuden."

Mistä se atomi oikein putkahti siihen ?

Mistä sitten on kehittynyt ajattelu,oliko atomi
järjellinen ?

Mistä on kehittynyt valtakunta, osasiko atomi
hallita ?

Entäs Aika, atomilla oli ilmeisesti kello
kädessään, tai se oli jonkinlainen aikapommi,
jonka oli aika räjähtää !?


Kyllä siinä oli kuules paljon isompi räjähdys,
kun kuului sanat: "Tulkoon valkeus, ja valkeus
tuli." Luoja, jolla on kaikkivalta ja tieto, voi
tehdä mitä vaan täyteyttä tyhjyyteen.
Windowsin luoja antoi 3.11:selle tietsikalleen,
jossa
oli Windows jo asennettu käskyn -Exit ja hups!
Tietokone sammui!

LUOJA: "Hänessä on elämän virtaa, hänhän antoi
ihmiselle
hengen, puhaltamalla "vaikka lasiputken" läpi
pihauksen ihmisen sielunelämään täytteeksi
ihmisen
ruumiin vartaloitumiseen."

Tyhjiössä on ns. vakuumienergia, ja äärettömässä
tyhjiössä tämä energia on ääretön. Toisinaan tämä
energia joutuu epätasapainoon, ja siitä syntyy
energiapurkaus, josta hiukkaset muodostuvat.
Atomit koostuvat näistä itsensä ympärillä
pyörivistä pienistä energiapaketeista.
Eri alkeishiukkasilla on erilaisia varauksia ja
voimia, mm. protonilla on positiivinen
sähkövaraus ja elektronilla negatiivinen. Näistä
varauksista johtuu se, että aine muodostaa
erilaisia rakennelmia, myös esimerkiksi ihmisiä
ja torakoita. Ajattelummekin koostuu aineesta,
vieläpä aineesta ihan aineen perustasolla, eli
energiakvanteista.
Aika johtuu siitä, että massa käyristää
avaruutta. Massa ikään kuin tuntee kitkaa
taivaltaessaan ns. Higgsin kentän halki. Nämä
asiat ovat aika monimutkaisia, ja suosittelisin
sinulla jonkin asiaa käsittelevän teoksen
lukemista. Melko helppotajuisesti suomen kielellä
näistä asioista kuvitettuna on ilmestynyt mm.
kirja 'Stephen Hawkingin maailmankaikkeus', jos
nyt muistan kirjan nimen oikein. Toinen mikä nyt
tulee mieleen, on Kari Enqvistin kirja 'olemisen
porteilla', ja ihan hyvin käy esim. lukion
fysiikan ja kemian kirjatkin. Hyvää jatkoa.

pht kirjoitti:

itsepähän kerjäät kiemuroita :-) Elämä ei voi
olla ihan niin yksinkertainen kuin esitit, että
kaikki tai ei mitään. Elämä on miltei rajaton
määrä erilaisia värejä ja vivahteita. Sunulla on
mahdollisuus tietyssä rajoissa käyttää tahtoasi
ja säädellä verenkiertoa, ruoansulatusta,
sydämenlyöntiä, hengitystäsi jne. Joku osaa sen
paremmin kuin sinä, toinen huonommin. Siinä elävä
esimerkki miten tahto toimii. Ei kaikki tai ei
mitään, vaan kaikki siitä väliltä. Kehosi antaa
sinulle rajat misä määrin voit hypätä korkeutta
ilman apuvälineitä, vapasti voit valita hyppäätkö
matrin vai puolentoista korkeudelta. Mutta vapaa
tahtosi ei ylläkkään jos haluaisit hypätä
vaikkapa 34 metrin korkeuteen tosta vaanb. Taas
sinun vapaalla tahdollasi on rajat ja puitteet.
Esimerkkejä vois keksiä vaikka kuinka paljon.
Mutta suuremmassa määrin tämä pätee myös elämään.
Jos nyt näyttää, että et valinnut syntymääsi
tähän ihmiskehoon (joka ei ole varmaa, koska
saatoit olla olemassa jo ennen syntymää, vaikket
sitä "muista") niin vapaan tahtosi mukaan voit
riistää itseltäsi hengen tai elää niin pitkälle
kuin Luoja sinun antaa elää. Taas on sinun
vapaata tahtoasi rajattu. Ei ole kysymys kaikki
tai ei mitään, vaan rajoista, joissa tahtosi
toimii. Noin myös ajatusten suhteen. Niissä tosin
voit suurentaa rajoja, ja ikäänkuin antaa
tahdolle enemmän valtaa kuin tunteille ja
himoillesi, tai älylliselle osalle mieltäsi.

En väitä, että maailma (ja siinä oleva elämä)
olisivat jotenkin yksinkertaisia. Hiukkasilla on
erilaisia ominaisuuksia, ja niitä on eri
paikoissa eri määriä, ja tästä syntyy 'rajaton
määrä erilaisia värejä ja vivahteita'.
Ilman muuta minulla on mahdollisuus vaikuttaa
omaan
hormonituotantooni 'mielikuvaharjoittelulla'.
Voin saada lisävoimia ja pulssin kiihdykettä
pumppaamalla elimistööni adrenaliinia
ajattelemalla minua pelottavia aisioita. Voin
myös ryöpsäyttää elimistööni oksitosiinia
ajattelemalla rakkautta tai rakastamaani asiaa.
On sopeutumisemme tulos, että meihin on tullut
monipuolinen hormonivalikoima, eli monipuoliset
tunteet.
En ole valinnut voimassa olevia luonnonlakeja,
joten vapaata tahtoa ei minulla varsinaisesti ole.
Toimin joissakin 'rajoissa' siksi että olen
jossakin paikassa, ja rajallinen eliö.

pht kirjoitti:

ajatuksen voi pysäyttää ja prosessoinnin myös
unen ajaksi. Kyse on vain siitä, osaatko käyttää
tahtoasi ja missä mittakaavassa. Tämä aihe on
varmaan vain tuntematon sinulle, mutta itsekin
voisit kaiken kokea, mutta työtä se vaatii.
Prosessointia ei tarvitse, kun ihmisen tietoisuus
elää joka hetki nykyisyydessä ja prosessoi asiat
sitämukaa kun ne tulevat vastaan. Voisit kokeilla
hieman rukousmietiskelyä tai vaikkapa
buddhalaista menetelmää ajatustesi
rauhoittamiseksi, ja nähdä, että aine reagoi
ajatukseen, ja ajatus tahtoosi. Siitä sitten vain
tutkimaan myös unielämän mysteerejä. Tätä
kutsutaan itsevaarinotoksi, vanhalla kielellä,
jossa psykologia oli sieluntiedettä. Tahto,
viisaus ja rakkaus, siinä ne kolminaisuuden
inhimillisemmät vastineet.

Sitä paitsi jokaisen kristitynkin pitäisi osata
ohjata ajatuksiaan, joten jo todettu on. Ajatus
on tunteiden ja puheittemme lähtlkohta, ja sen
pitäminen kurissa tarkoittaa, että ihminen
pitäytyy poissa synneistä.

sen, että aine reagoi aineeseen. Siis, kun aivomme
tuottavat ajatuksemme ja muuntavat ulkopuoleltamme
ottamaamme energiaa hiukkaskentäksi, niin aine
siinä reagoi aineeseen. Ei missään tapauksessa
niin, että aine reagoisi johonkin, joka ei ole
aine-energiaa, koska vuorovaikutusta näiden
välillä ei ole. Siksi onkin virheellistä sanoa,
että aine reagoi ajatukseen, siinä mielessä, että
oletettaisiin että ajatus ei muka olisi ainetta.
Aivoaine tuottaa ajatusaineen, ja ajatusaine on
joustavaa ja ohjautuu koneistomme sääntöjen
mukaisesti sopeutuen kulloiseenkin tilanteeseen ja
ympäristöön. Mitään 'aineetonta' ei ihmisessä eikä
muissakaan ajattelevissa eläimissä ole.

karitsa kirjoitti:

sen, että aine reagoi aineeseen. Siis, kun aivomme
tuottavat ajatuksemme ja muuntavat ulkopuoleltamme
ottamaamme energiaa hiukkaskentäksi, niin aine
siinä reagoi aineeseen. Ei missään tapauksessa
niin, että aine reagoisi johonkin, joka ei ole
aine-energiaa, koska vuorovaikutusta näiden
välillä ei ole. Siksi onkin virheellistä sanoa,
että aine reagoi ajatukseen, siinä mielessä, että
oletettaisiin että ajatus ei muka olisi ainetta.
Aivoaine tuottaa ajatusaineen, ja ajatusaine on
joustavaa ja ohjautuu koneistomme sääntöjen
mukaisesti sopeutuen kulloiseenkin tilanteeseen ja
ympäristöön. Mitään 'aineetonta' ei ihmisessä eikä
muissakaan ajattelevissa eläimissä ole.

meillä on tämä tavallinen näkökantaero. Itse olen
vakuuttunut sielun ja hengen olemassaolosta, jopa
näen ja koen niiden eron. Materialistinen tiede
ei niitä koskaan voi todentaa laitteilla, jotka
tutkivat vain ainetta. Mutta ihminen voi todentaa
ne, koska hän on enemmän kuin aine ja
materialismi. Jokainen suuri uskonto antaa ohjeet
siitä, mitä ihmisen tulee tehdä, jos hän haluaa
tulla vakuutetuksi. Kysymys ei ole pelkästään
uskosta, vaikka aluksi niin voisikin olla.
Tekemällä kotitehtävnsä ahkerasti ja
uupumattomaksi, eli kulkeamlla Jeesuksen
viitoittamia polkuja elämässä voi jokainen asian
todentaa, lopulliseen totuuteen saakka. Henki
opastaa loput, mitä Raamattu ei suoranaisesti
kerro.

Kiitän tästä keskustelusta, mutta nyt tultiin
siihen pisteeseen, missä kaikki on luvallista ja
sallittua kylläkin, mutta tästä eteenpäin meidän
keskustelu olisi ajanhaaskausta, eli ei
rakentavaa. Kokeile itse elämälläsi, niin tulet
tietämään, että aine on vain hengen ilmentymään.

Siunausta matkaan

karitsa kirjoitti:

En väitä, että maailma (ja siinä oleva elämä)
olisivat jotenkin yksinkertaisia. Hiukkasilla on
erilaisia ominaisuuksia, ja niitä on eri
paikoissa eri määriä, ja tästä syntyy 'rajaton
määrä erilaisia värejä ja vivahteita'.
Ilman muuta minulla on mahdollisuus vaikuttaa
omaan
hormonituotantooni 'mielikuvaharjoittelulla'.
Voin saada lisävoimia ja pulssin kiihdykettä
pumppaamalla elimistööni adrenaliinia
ajattelemalla minua pelottavia aisioita. Voin
myös ryöpsäyttää elimistööni oksitosiinia
ajattelemalla rakkautta tai rakastamaani asiaa.
On sopeutumisemme tulos, että meihin on tullut
monipuolinen hormonivalikoima, eli monipuoliset
tunteet.
En ole valinnut voimassa olevia luonnonlakeja,
joten vapaata tahtoa ei minulla varsinaisesti ole.
Toimin joissakin 'rajoissa' siksi että olen
jossakin paikassa, ja rajallinen eliö.

että ollaan yhdessä asiassa samaa mieltä :-)
Olemme rajattuja ihmisiä, mutta niiden rajojen
sisällä meillä on mahdollisuus tehdä valintoja,
vapaan tahtomme mukaan. Rajojen puitteissa.
Kääntyä joko oikealle tai vasemmalle tielle,
josnin voisi sanoa, hengelliseen elämään tai
materialismin syövereihin.

karitsa kirjoitti:

Tyhjiössä on ns. vakuumienergia, ja äärettömässä
tyhjiössä tämä energia on ääretön. Toisinaan tämä
energia joutuu epätasapainoon, ja siitä syntyy
energiapurkaus, josta hiukkaset muodostuvat.
Atomit koostuvat näistä itsensä ympärillä
pyörivistä pienistä energiapaketeista.
Eri alkeishiukkasilla on erilaisia varauksia ja
voimia, mm. protonilla on positiivinen
sähkövaraus ja elektronilla negatiivinen. Näistä
varauksista johtuu se, että aine muodostaa
erilaisia rakennelmia, myös esimerkiksi ihmisiä
ja torakoita. Ajattelummekin koostuu aineesta,
vieläpä aineesta ihan aineen perustasolla, eli
energiakvanteista.
Aika johtuu siitä, että massa käyristää
avaruutta. Massa ikään kuin tuntee kitkaa
taivaltaessaan ns. Higgsin kentän halki. Nämä
asiat ovat aika monimutkaisia, ja suosittelisin
sinulla jonkin asiaa käsittelevän teoksen
lukemista. Melko helppotajuisesti suomen kielellä
näistä asioista kuvitettuna on ilmestynyt mm.
kirja 'Stephen Hawkingin maailmankaikkeus', jos
nyt muistan kirjan nimen oikein. Toinen mikä nyt
tulee mieleen, on Kari Enqvistin kirja 'olemisen
porteilla', ja ihan hyvin käy esim. lukion
fysiikan ja kemian kirjatkin. Hyvää jatkoa.

No
joo
taidanpa
jättää teokset
lukematta, minulla
on yksi teos, jossa
hirveen hyvin kerrottu
nää asiat - Raamattu.
Ja tuotas, nuin
siitä ajattelusta,
ootko ajatellu, miksikäs
ihminen tekee virheitä ja
oikeita asioita. Miksi kuitenkin
todelliset asiat, kuten ero läheisestä ja
sellaiset voi sattua ihmiseen. Ihmisellä täytyy
olla kaksi ajattelu kanavaa, jotta voi tuntea
maaliman ilot ja surut sydän ja aivot!
Miten nää nyt, sitte voit esim. oppia
virheistäsi,
jos ne onkin kaikki atomipeliä vain ja
kiertävää elektronipilveä ?

Jäi vielä yksi kysymys alkujutuista: Kerrotaanko
niissä teoksissa, mitä oli ihan ennen kaikkea
alkua ?
Entäs jos minä sanonkin, että iankaikkisuus,
Jumalan onkin ollut Aina.

Jees,
no jos jaksat
kirjotella ni palaillaan!

Hyvät
päivän tai yön
jatkot edelleen!

pht kirjoitti:

meillä on tämä tavallinen näkökantaero. Itse olen
vakuuttunut sielun ja hengen olemassaolosta, jopa
näen ja koen niiden eron. Materialistinen tiede
ei niitä koskaan voi todentaa laitteilla, jotka
tutkivat vain ainetta. Mutta ihminen voi todentaa
ne, koska hän on enemmän kuin aine ja
materialismi. Jokainen suuri uskonto antaa ohjeet
siitä, mitä ihmisen tulee tehdä, jos hän haluaa
tulla vakuutetuksi. Kysymys ei ole pelkästään
uskosta, vaikka aluksi niin voisikin olla.
Tekemällä kotitehtävnsä ahkerasti ja
uupumattomaksi, eli kulkeamlla Jeesuksen
viitoittamia polkuja elämässä voi jokainen asian
todentaa, lopulliseen totuuteen saakka. Henki
opastaa loput, mitä Raamattu ei suoranaisesti
kerro.

Kiitän tästä keskustelusta, mutta nyt tultiin
siihen pisteeseen, missä kaikki on luvallista ja
sallittua kylläkin, mutta tästä eteenpäin meidän
keskustelu olisi ajanhaaskausta, eli ei
rakentavaa. Kokeile itse elämälläsi, niin tulet
tietämään, että aine on vain hengen ilmentymään.

Siunausta matkaan

että jos ihmisessä olisi jokin 'henki', niin se
olisi helppo havaita nykyisillä mittalaitteilla.
Nimittäin, aivoissa tapahtuvat prosessit
tapahtuvat aineen vaikutuksesta, ja jos
joku 'henki' siellä liikuttelisi sähkökenttää,
niin se näkyisi aivoihin kohdistuvana
nettovoimana, eli aivojen selittämättömänä
ylikuumenemisena. 'Henki' ei voi vaikuttaa
aineeseen, vaikka sitä jossakin olisikin, mikä on
erittäin epätodennäköistä.
Aivojen sisällä vaikuttavat voimat summautuvat
nollaksi , ja mitään 'henkeä' siellä ei siis ole.

::T.J kirjoitti:

No
joo
taidanpa
jättää teokset
lukematta, minulla
on yksi teos, jossa
hirveen hyvin kerrottu
nää asiat - Raamattu.
Ja tuotas, nuin
siitä ajattelusta,
ootko ajatellu, miksikäs
ihminen tekee virheitä ja
oikeita asioita. Miksi kuitenkin
todelliset asiat, kuten ero läheisestä ja
sellaiset voi sattua ihmiseen. Ihmisellä täytyy
olla kaksi ajattelu kanavaa, jotta voi tuntea
maaliman ilot ja surut sydän ja aivot!
Miten nää nyt, sitte voit esim. oppia
virheistäsi,
jos ne onkin kaikki atomipeliä vain ja
kiertävää elektronipilveä ?

Jäi vielä yksi kysymys alkujutuista: Kerrotaanko
niissä teoksissa, mitä oli ihan ennen kaikkea
alkua ?
Entäs jos minä sanonkin, että iankaikkisuus,
Jumalan onkin ollut Aina.

Jees,
no jos jaksat
kirjotella ni palaillaan!

Hyvät
päivän tai yön
jatkot edelleen!

johtuvat siitä, että meihin on rakentunut ns.
sisäeritysjärjestelmä, joka tuottaa erilaisia
hormoneja, jotka aiheuttavat erilaiset tunteet.
Tunteista on ollut suuri hyöty evoluution
kuluessa, ja siksipä niitä on runsaasti myös
muilla eläimillä, ei vain ihmisillä.
Ihminen tekee virheitä koska ihminen ei pysty
ottamaan kaikkia aisioita huomioon, kun ei voi
kaikkea muuttuvassa maailmassa tietää. Virheistä
voi oppia siten, että muistaa miten 'virhe'
tapahtui ja tunnistaa samantyyppisen tilanteen
jos se tulee uudelleen eteen.
Aivoiaineeseen rakentuu jatkuvasti muistia
kokemuksistamme ja ajatuksistamme.
'Ennen alkua' oli ymmärtääkseni ääretön energia,
joka on aina ollut olemassa, niinpä maailmaa ei
olekaan koskaan 'luotu'.
Hyvää yön ja päivän jatkoa sinullekin.

karitsa kirjoitti:

että jos ihmisessä olisi jokin 'henki', niin se
olisi helppo havaita nykyisillä mittalaitteilla.
Nimittäin, aivoissa tapahtuvat prosessit
tapahtuvat aineen vaikutuksesta, ja jos
joku 'henki' siellä liikuttelisi sähkökenttää,
niin se näkyisi aivoihin kohdistuvana
nettovoimana, eli aivojen selittämättömänä
ylikuumenemisena. 'Henki' ei voi vaikuttaa
aineeseen, vaikka sitä jossakin olisikin, mikä on
erittäin epätodennäköistä.
Aivojen sisällä vaikuttavat voimat summautuvat
nollaksi , ja mitään 'henkeä' siellä ei siis ole.

Hauska nähdä, että jotkut täällä jaksavat
asiallisestikin keskustella, helteistä ja lomista
huolimatta.

Olen kartisa kanssasi samoilla linjoilla,
vaikkakin pht:kin heitti kyllä muutaman harkinnan
arvoisen kommentin.

Mitä tulee tuohon "hengen" vaikutuksen
havaitsemiseksi tehtävään kokeeseen, Enqvistin
"Olemisen porteilla" -teoksessa esitetään sen
suhteen yksinkertainen koejärjestely, nimittäin
vapaasti kelluva astronautti avaruudessa.

Jos nimittäin on olemassa jokin aineesta erillinen
henki, astronautin muodostama suljettu systeemi
saa sen kautta energiaa ulkopuoleltaan, ja tämä
energia voitaisiin mitata ja havaita esim.
mainitsemanasi hienoisena systeemin lämmön nousuna
(tarkaan tunnetun kosmisen säteilyn aiheuttaman
lämmönnousun lisäksi). Taitava astronautti alkaisi
tämän energian avulla ja sopivalla välineistöllä
ennen pitkää ohjailla itseään ja muuttua siis itse
avaruusraketiksi. Koe on niin yksinkertainen
järjestää, että saataapa sellaisia olla tehtykin.

Henki ei voi olla myöskään mitään "toisenlaista"
energiaa. Energia ja aine ovat sama asia, ja
energia on aina mitattavissa oleva (pht vopi olla
itse varma siitä, että "henki" on, mutta
todistaakseen sen muille hänen on kyettävä jollain
tavoin määrittämään tämän hengen eksakteja,
kontekstista riippumattomia vaikutuksia.
Henkienergiaa on kyettävä jollain tavoin
mittaamaan.)

Jos olisi olemassa aneeton mieli, joka olisi
dualismin kuvaamalla tavalla vuorovaikutuksessa
aineen kanssa, tämä olemassaolo rikkoisi energian
säilymisen lakia. Tähän asti tällaista ei ole
koskaan havaittu tapahtuneen, mutta mikäli näin
tapahtuisi, tämä ilmiö olisi kuitenkin
havaittaissa.

Pseudohippi kirjoitti:

Hauska nähdä, että jotkut täällä jaksavat
asiallisestikin keskustella, helteistä ja lomista
huolimatta.

Olen kartisa kanssasi samoilla linjoilla,
vaikkakin pht:kin heitti kyllä muutaman harkinnan
arvoisen kommentin.

Mitä tulee tuohon "hengen" vaikutuksen
havaitsemiseksi tehtävään kokeeseen, Enqvistin
"Olemisen porteilla" -teoksessa esitetään sen
suhteen yksinkertainen koejärjestely, nimittäin
vapaasti kelluva astronautti avaruudessa.

Jos nimittäin on olemassa jokin aineesta erillinen
henki, astronautin muodostama suljettu systeemi
saa sen kautta energiaa ulkopuoleltaan, ja tämä
energia voitaisiin mitata ja havaita esim.
mainitsemanasi hienoisena systeemin lämmön nousuna
(tarkaan tunnetun kosmisen säteilyn aiheuttaman
lämmönnousun lisäksi). Taitava astronautti alkaisi
tämän energian avulla ja sopivalla välineistöllä
ennen pitkää ohjailla itseään ja muuttua siis itse
avaruusraketiksi. Koe on niin yksinkertainen
järjestää, että saataapa sellaisia olla tehtykin.

Henki ei voi olla myöskään mitään "toisenlaista"
energiaa. Energia ja aine ovat sama asia, ja
energia on aina mitattavissa oleva (pht vopi olla
itse varma siitä, että "henki" on, mutta
todistaakseen sen muille hänen on kyettävä jollain
tavoin määrittämään tämän hengen eksakteja,
kontekstista riippumattomia vaikutuksia.
Henkienergiaa on kyettävä jollain tavoin
mittaamaan.)

Jos olisi olemassa aneeton mieli, joka olisi
dualismin kuvaamalla tavalla vuorovaikutuksessa
aineen kanssa, tämä olemassaolo rikkoisi energian
säilymisen lakia. Tähän asti tällaista ei ole
koskaan havaittu tapahtuneen, mutta mikäli näin
tapahtuisi, tämä ilmiö olisi kuitenkin
havaittaissa.

kiva jos joku tykkäsi keskustelusta. siinä olisi
vielä paljon lisääkin puitavaa. esitin jo hieman
siitä todistuksesta mikä hengestä voidaan antaa.
voisin toki olla nalju ja sanoa, että hengen
vaikutukset ovat joka hetki nähtävissä, sekä
luonnossa, että ihmisen elämässä, mutta meidän
fyysisen aineen laitteilla, jotka tutkivat vain
fyysistä ainetta ja sen energiaa, ei sitä voida
havaita. sen sijaan ihminen itse, joka on myös
sielu ja henki voi tutkia hengen maailmaa.
tiedostamalla omat ajatukset ja tunteet niiden
monilla eri tasoilla, ihminen jo tutkii
sielunelämäänsä. eli toistan vielä, mielestäni
tekniset laitteet eivät voi tutkia itse henkeä,
mutta kylläkin hengen vaikutuksia, jotka
tapahtuvat fyysisessä maailmassa, eli aineessa.
raamattu kertoo, että ihmisessä oleva henki
tutkii myös jumalan hengen salaisuuksia.
väitteeni ei perustu pelkästään tuolle, vaan se
on kyllä ihan hyvänä tukena.

ainoa todistus, jonka ihminen voi saada sielun ja
hengen olemassaolosta, täytyy tehdä sisäisesti
omalla mielellään ja omilla
sisäisillä "tutkimusvälineillä". näin siksi, että
vaikka joku henkinen vaikutus tuotaisiinkin esiin
fyysiseen ilmentymään, ei kukaan ihminen koskaan
voi tietää, mikä oli vaikutuksen aiheuttaja, jos
hän itse ei näe oikeata syytä, ja jos hän vain
näkee seurauksen. parapsykologia, erilaisissa
uskonnollisissa tilaisuuksissa
tapahtuvat "ihmeet" (ihmeitä en usko itseasiassa
olevan olemassa, vaan kaikki on tiettyjen
lainalaisuuksien alaisia. lainalaisuudet kuuluvat
myös sielun maailmaan, ei vain fyysiseen
maailmaan.), ihmisen jokapäiväiset kokemukset
unitiloista, telepatiasta ja muista nk.
psykologisista yhteensattumista,
meditaation/rukouksen kautta tapahtuvat ruumiista
irtautumiset jne... kaikki voisivat olla
todisteena siitä mistä puhun. samaten erilaisten
mystikkojen menetelmät (länsimaisten ja
itämaisten) voivat kasvattaa ihmistä näkemään
aineen takana olevan todellisuuden. tiedän, että
vastaväitteitä voidaan esittää, epäillä pitääkin,
mutta sen ei pitäisi olla itseisarvo, vaan
tutkimusväline korkeintaan. edellä olevat
esimerkit kertovat sielusta, mutta hengen
ymmärtäminen ja kokeminen on periaatteessa vielä
yksinkertaisempaa, ja sitäkautta vielä
vaikeampaa. seuraa jeesusta jokapäiväisessä
elämässä, niin henkisen maailman salaisuus aukeaa
vähitellen. moraalisen ja eettisen elämän kautta.
jeesus kertoi tien, jota kulkemalla ihminen voi
saavuttaa totuuden ja elämän jopa. oikeasti
ihminen ilman tietoisuutta hengestä on kuollut
ihminen. en sano, että itse olisin täysin ja joka
suhteessa tietoinen, en osaa hallita kuin vasta
omia ajatuksia ja tunteitani jossain määrin, sitä
kautta tiettyjä ruumiintoimintoja, mutta pieniä
osviittoja on elämässä, jotka kertovat, että
hengen vaikutus ei ole pelkästään tässä omassa
kehossa, vaan myös ulkopuolella sen.

selitätkö hieman tuota viimesitä lausetta, niin
voin kommentoida sitä mahdollisesti:

--- Jos olisi olemassa aneeton mieli, joka olisi
dualismin kuvaamalla tavalla vuorovaikutuksessa
aineen kanssa, tämä olemassaolo rikkoisi energian
säilymisen lakia. Tähän asti tällaista ei ole
koskaan havaittu tapahtuneen, mutta mikäli näin
tapahtuisi, tämä ilmiö olisi kuitenkin
havaittaissa. ---

karitsa kirjoitti:

että jos ihmisessä olisi jokin 'henki', niin se
olisi helppo havaita nykyisillä mittalaitteilla.
Nimittäin, aivoissa tapahtuvat prosessit
tapahtuvat aineen vaikutuksesta, ja jos
joku 'henki' siellä liikuttelisi sähkökenttää,
niin se näkyisi aivoihin kohdistuvana
nettovoimana, eli aivojen selittämättömänä
ylikuumenemisena. 'Henki' ei voi vaikuttaa
aineeseen, vaikka sitä jossakin olisikin, mikä on
erittäin epätodennäköistä.
Aivojen sisällä vaikuttavat voimat summautuvat
nollaksi , ja mitään 'henkeä' siellä ei siis ole.

onneksi lauseitten vääntelemiset ovat jo jääneet,
siitä johtuen pieni vastaus tähän viimeiseesi.
väitteesi perustuu sille hypoteesille, että
energia olisi olemassa vain tällä aineellisella
fyysisellä "tasolla". sen sijaan minä voisin
väittää, että aivojen ylikuumenemistä ei tapahtu,
koska energian siirtymistä tapahtuu kumpaankin
suuntaan, ei vain toiseen suuntaan. on siis
olemassa tasapaino ja laki hengen ja
vaikutuksessa aineeseen. ja vieläpä niin,e ttä
sitä suurempi on energia mitä henkisempää
aineeseen liikutaan. se mitä silmä näkee, ja
mittalaitteet mittaavat, on äärettömän pieni osa
kokonaisuutta.

pht kirjoitti:

kiva jos joku tykkäsi keskustelusta. siinä olisi
vielä paljon lisääkin puitavaa. esitin jo hieman
siitä todistuksesta mikä hengestä voidaan antaa.
voisin toki olla nalju ja sanoa, että hengen
vaikutukset ovat joka hetki nähtävissä, sekä
luonnossa, että ihmisen elämässä, mutta meidän
fyysisen aineen laitteilla, jotka tutkivat vain
fyysistä ainetta ja sen energiaa, ei sitä voida
havaita. sen sijaan ihminen itse, joka on myös
sielu ja henki voi tutkia hengen maailmaa.
tiedostamalla omat ajatukset ja tunteet niiden
monilla eri tasoilla, ihminen jo tutkii
sielunelämäänsä. eli toistan vielä, mielestäni
tekniset laitteet eivät voi tutkia itse henkeä,
mutta kylläkin hengen vaikutuksia, jotka
tapahtuvat fyysisessä maailmassa, eli aineessa.
raamattu kertoo, että ihmisessä oleva henki
tutkii myös jumalan hengen salaisuuksia.
väitteeni ei perustu pelkästään tuolle, vaan se
on kyllä ihan hyvänä tukena.

ainoa todistus, jonka ihminen voi saada sielun ja
hengen olemassaolosta, täytyy tehdä sisäisesti
omalla mielellään ja omilla
sisäisillä "tutkimusvälineillä". näin siksi, että
vaikka joku henkinen vaikutus tuotaisiinkin esiin
fyysiseen ilmentymään, ei kukaan ihminen koskaan
voi tietää, mikä oli vaikutuksen aiheuttaja, jos
hän itse ei näe oikeata syytä, ja jos hän vain
näkee seurauksen. parapsykologia, erilaisissa
uskonnollisissa tilaisuuksissa
tapahtuvat "ihmeet" (ihmeitä en usko itseasiassa
olevan olemassa, vaan kaikki on tiettyjen
lainalaisuuksien alaisia. lainalaisuudet kuuluvat
myös sielun maailmaan, ei vain fyysiseen
maailmaan.), ihmisen jokapäiväiset kokemukset
unitiloista, telepatiasta ja muista nk.
psykologisista yhteensattumista,
meditaation/rukouksen kautta tapahtuvat ruumiista
irtautumiset jne... kaikki voisivat olla
todisteena siitä mistä puhun. samaten erilaisten
mystikkojen menetelmät (länsimaisten ja
itämaisten) voivat kasvattaa ihmistä näkemään
aineen takana olevan todellisuuden. tiedän, että
vastaväitteitä voidaan esittää, epäillä pitääkin,
mutta sen ei pitäisi olla itseisarvo, vaan
tutkimusväline korkeintaan. edellä olevat
esimerkit kertovat sielusta, mutta hengen
ymmärtäminen ja kokeminen on periaatteessa vielä
yksinkertaisempaa, ja sitäkautta vielä
vaikeampaa. seuraa jeesusta jokapäiväisessä
elämässä, niin henkisen maailman salaisuus aukeaa
vähitellen. moraalisen ja eettisen elämän kautta.
jeesus kertoi tien, jota kulkemalla ihminen voi
saavuttaa totuuden ja elämän jopa. oikeasti
ihminen ilman tietoisuutta hengestä on kuollut
ihminen. en sano, että itse olisin täysin ja joka
suhteessa tietoinen, en osaa hallita kuin vasta
omia ajatuksia ja tunteitani jossain määrin, sitä
kautta tiettyjä ruumiintoimintoja, mutta pieniä
osviittoja on elämässä, jotka kertovat, että
hengen vaikutus ei ole pelkästään tässä omassa
kehossa, vaan myös ulkopuolella sen.

selitätkö hieman tuota viimesitä lausetta, niin
voin kommentoida sitä mahdollisesti:

--- Jos olisi olemassa aneeton mieli, joka olisi
dualismin kuvaamalla tavalla vuorovaikutuksessa
aineen kanssa, tämä olemassaolo rikkoisi energian
säilymisen lakia. Tähän asti tällaista ei ole
koskaan havaittu tapahtuneen, mutta mikäli näin
tapahtuisi, tämä ilmiö olisi kuitenkin
havaittaissa. ---

Olen kanssani aivan prikulleen samaa mieltä
hengen ja sielun todistamisesta. Mistä oikein
tähän keskusteluun tulikaan se idea, että henki
olisi luonnontieteellinen käsite ja se voitaisiin
luonnontieteen mittamenetelmillä todentaa.

Jos karitsa väittää, että ihmisellä ei ole
henkeä, voi asian mielestäni ohittaa
olankohautuksella, koska hän täällä useammassa
kohdassa tunnustaa esimerkiksi tunteiden ja
vaiston olemassaolon. Reduktionismi on
mahdottoman huono tieteen suuntaus, koska kun
tioimivia energiakasota pilkotaan, ne menettävät
oleellisia ominaisuuksiaan, sillä kokonaisuus on
paljon enemmän kuin osiensa summa. Kokeile
karitsa vaikka ihmisellä, kyllä siinä jossain
kohdassa henki lähtee, hehheh.

pht kirjoitti:

onneksi lauseitten vääntelemiset ovat jo jääneet,
siitä johtuen pieni vastaus tähän viimeiseesi.
väitteesi perustuu sille hypoteesille, että
energia olisi olemassa vain tällä aineellisella
fyysisellä "tasolla". sen sijaan minä voisin
väittää, että aivojen ylikuumenemistä ei tapahtu,
koska energian siirtymistä tapahtuu kumpaankin
suuntaan, ei vain toiseen suuntaan. on siis
olemassa tasapaino ja laki hengen ja
vaikutuksessa aineeseen. ja vieläpä niin,e ttä
sitä suurempi on energia mitä henkisempää
aineeseen liikutaan. se mitä silmä näkee, ja
mittalaitteet mittaavat, on äärettömän pieni osa
kokonaisuutta.

millä 'tasolla' aine-energia on, koska kun se
vain on, niin se on aineellista. Ei
energian 'virtaamiset' eri hiukkasten (annoit
ymmärtää, että olisi olemassa
jotakin 'henkihiukkasia') välillä muuta asiaa
miksikään. Ns. 'henki' ei voi vaikuttaa
aineeseen, koska vaikuttamiseen tarvitaan
energiaa, joka taas on ainetta. Minusta vaikuttaa
siltä, että käsityksesi aineesta on oudon
lapsellinen, aivan kuin aine mielestäsi olisi
jotain 'ruuveja ja muttereita'.
Siitä olen tietysti samaa mieltä, että se mitä
(kenen tahansa) silmä näkee, tai mittalaitteet
mittaavat, on hyvin pieni osa
maailmankaikkeuksien kokonaisobjektista. Emmehän
me pikkuruisina osaobjekteina voi kaikkea
sisältää, emmekä havaita.
Sen voimme kuitenkin havaita, että esim.
ihmisessä ei ole 'henkeä'.

Oplev kirjoitti:

Olen kanssani aivan prikulleen samaa mieltä
hengen ja sielun todistamisesta. Mistä oikein
tähän keskusteluun tulikaan se idea, että henki
olisi luonnontieteellinen käsite ja se voitaisiin
luonnontieteen mittamenetelmillä todentaa.

Jos karitsa väittää, että ihmisellä ei ole
henkeä, voi asian mielestäni ohittaa
olankohautuksella, koska hän täällä useammassa
kohdassa tunnustaa esimerkiksi tunteiden ja
vaiston olemassaolon. Reduktionismi on
mahdottoman huono tieteen suuntaus, koska kun
tioimivia energiakasota pilkotaan, ne menettävät
oleellisia ominaisuuksiaan, sillä kokonaisuus on
paljon enemmän kuin osiensa summa. Kokeile
karitsa vaikka ihmisellä, kyllä siinä jossain
kohdassa henki lähtee, hehheh.

elintoiminnot lakkaavat, on 'tapana' sanoa,
että 'henki lähti'. Kysymys ei tietenkään ole
mistään 'hengen lähdöstä', vaan siitä että
elintoiminnot lakkaavat. Tunteet ja vaistot
koostuvat aineen prosesseista. Esim.
pakenemisvaisto auton tullessa kovaa kohti
aiheutuu silmien skannaaman sähkömagneettisen
säteilyn käsittelystä näköaivokuorella, ja
signaaliryöpyn jatkokäsittelystä noradrenaliinia
tuottavissa rauhasissa. Tästä syystä pulssi ja
hengitys kiihtyy, ja ATPsyntaasi tehostuu.
Esim. rakkaus toimii periaatteellisesti
samantyyppisillä mekanismeilla, tällä kertaa
tunteen aktivoivat vasopressiini ja oksitosiini.
Kokonaisuus on täsmälleen osiensa summa.
Ihmiselle ihmisen kokonaisuus on oleellisesti
vähemmän kuin osiensa summa, koska ihminen ei
havaitse kuin pienen osan omasta
prosessoitumisestaan. Siksipä esim. sinä et ehdi
havaita kaikkia ajatusplasmasi hiukkasia, vaan
vain likimääräisiä keskiarvoja niistä.

Pseudohippi kirjoitti:

Hauska nähdä, että jotkut täällä jaksavat
asiallisestikin keskustella, helteistä ja lomista
huolimatta.

Olen kartisa kanssasi samoilla linjoilla,
vaikkakin pht:kin heitti kyllä muutaman harkinnan
arvoisen kommentin.

Mitä tulee tuohon "hengen" vaikutuksen
havaitsemiseksi tehtävään kokeeseen, Enqvistin
"Olemisen porteilla" -teoksessa esitetään sen
suhteen yksinkertainen koejärjestely, nimittäin
vapaasti kelluva astronautti avaruudessa.

Jos nimittäin on olemassa jokin aineesta erillinen
henki, astronautin muodostama suljettu systeemi
saa sen kautta energiaa ulkopuoleltaan, ja tämä
energia voitaisiin mitata ja havaita esim.
mainitsemanasi hienoisena systeemin lämmön nousuna
(tarkaan tunnetun kosmisen säteilyn aiheuttaman
lämmönnousun lisäksi). Taitava astronautti alkaisi
tämän energian avulla ja sopivalla välineistöllä
ennen pitkää ohjailla itseään ja muuttua siis itse
avaruusraketiksi. Koe on niin yksinkertainen
järjestää, että saataapa sellaisia olla tehtykin.

Henki ei voi olla myöskään mitään "toisenlaista"
energiaa. Energia ja aine ovat sama asia, ja
energia on aina mitattavissa oleva (pht vopi olla
itse varma siitä, että "henki" on, mutta
todistaakseen sen muille hänen on kyettävä jollain
tavoin määrittämään tämän hengen eksakteja,
kontekstista riippumattomia vaikutuksia.
Henkienergiaa on kyettävä jollain tavoin
mittaamaan.)

Jos olisi olemassa aneeton mieli, joka olisi
dualismin kuvaamalla tavalla vuorovaikutuksessa
aineen kanssa, tämä olemassaolo rikkoisi energian
säilymisen lakia. Tähän asti tällaista ei ole
koskaan havaittu tapahtuneen, mutta mikäli näin
tapahtuisi, tämä ilmiö olisi kuitenkin
havaittaissa.

Minäkin muistan lukeeni tuon
K.Enqvistin 'kansantajuista perusfysiikkaa'
sisältävän kirjan. Kommentoin sinun
kirjoituksiasi tällä palstalla sen verran, että
olet mielestäni käsitellyt erityisesti
evoluutioon liittyviä näkökohtia paremmin ja
viitseliäämmin kuin muut palstan kirjoittajat.
Totean puolestani, että olen evoluutioon
liittyvistä näkökohdista kanssasi (ja tietenkin
monen muunkin kanssa) samaa mieltä.
Ehdottaisinkin, että jos joskus havaitset minun
tai jonkun muun joutuvan tällä palstalla Oplevin
hersyttelemin sanoin 'pikatulitukseen', niin
voisit ehkä 'rientää apuun', luonnollisestikin
vain silloin kun sinua mahdollisesti
moinen 'tuulimyllytaistelu' sattuu huvittamaan.
Eipä tässä ihmeempiä.

karitsa kirjoitti:

millä 'tasolla' aine-energia on, koska kun se
vain on, niin se on aineellista. Ei
energian 'virtaamiset' eri hiukkasten (annoit
ymmärtää, että olisi olemassa
jotakin 'henkihiukkasia') välillä muuta asiaa
miksikään. Ns. 'henki' ei voi vaikuttaa
aineeseen, koska vaikuttamiseen tarvitaan
energiaa, joka taas on ainetta. Minusta vaikuttaa
siltä, että käsityksesi aineesta on oudon
lapsellinen, aivan kuin aine mielestäsi olisi
jotain 'ruuveja ja muttereita'.
Siitä olen tietysti samaa mieltä, että se mitä
(kenen tahansa) silmä näkee, tai mittalaitteet
mittaavat, on hyvin pieni osa
maailmankaikkeuksien kokonaisobjektista. Emmehän
me pikkuruisina osaobjekteina voi kaikkea
sisältää, emmekä havaita.
Sen voimme kuitenkin havaita, että esim.
ihmisessä ei ole 'henkeä'.

tuli vain mieleeni,e ttä miten määrittelet
hengen, mitä se on ja miksi sitä ei ole? totta on
varmaan, että käsitykseni aineesta on
yksinkertainen, en ole kovin oppinut ihminen,
enkä tule koskaan olemaan. se näkynee varmasti
käsitteistössä, mutta pyrin niillä tarvikkeilla
mitä minulla tällä hetkellä on, kertomaan sen
mitä olen kokenut ja mitä nähnyt, sekä myöskin
ymmärtämään sen, mitä toinen yrittää sanoa. ei
enempää eikä vähempää.

sivuutit varmaan taas kohdan, jonka kautta
itsekin voisit varmistua hengen olemassaolosta.
etsivä löytää, mutta valmiit asenteet eivät johda
mihinkään. Baconin sanoin: joka alkaa varmuudesta
lopettaa epävarmuuteen, mutta joka aloittaa
epävarmuudesta, lopettaa varmuuteen.