Saako yksinäisyys voimaan pahoin?

No ei mulla ainakaan tuollaista ole.

no saa

toisinaan on paha olo kun ei saa mitään kivaa toimintaa

Saa, juuri nyt tuntuu siltä. Yöks. Olispa joku silittämässä päätä ja sanomassa vaikka vaan että "noh, noh, kyllä se taas tästä."

Kukaan ei ole yksinäisempi kuin minä. ja se vasta vituttaakin

Saa jos makaa sohvalla, valvoo myöhään ja käyttää päihteitä.

Ei saa jos menee aikaisin nukkumaan, treenaa ja ei käytä päihteitä.

Eli itse pystyy aika paljon vaikuttamaan.

Joskus yksinäisyys aiheuttaa kuristavan tuntemuksen kurkussa, ei muita fyysisiä oireita. Fyysistä purkamista sen sijaan on paljonkin, niin yksinäisyyden kuin muun pahan olon: liikuntaa, uimahallin kylmövesialtaassa olemista vaikka jo polvitaipeita ja selkärankaa särkee. Jotain helpotusta se tuo, kun sattuu fyysisesti eikä vain psyykkisesti.

Ja yksinäisyyden takia olen käynyt tällä palstalla. Ei se hyvä asia ole.

Ystäviä ja kavereita riittää, mutta seurustelukumppanin puuttumisesta johtuvaa yksinäisyyttä ja pahoinvointia sekä vitutusta kyllä riittää. Välillä tulee peiliin katsottua ja ihmeteltyä, missä se vika on.

Tälle palstalle olen muutaman kerran kirjoitellut ja jollain tavalla pahoinvointi hehkuu tällä palstalla.

Mikä yksinäisyys? Kavereita on melkoisesti jos vaan jaksais hillua niitten mukana, mutta en mä jaksa. Helpostipa sitä tutustuu tuntemattomaankin jos vaan on halua siihen, mut äh rauhallinen yksin olo voittaa porukassa olemisen.

Mut joo ei todellakaan saa pahoinvoivaksi, ennemmin mieli vaan virkistyy. Koska yksinäisyys on mun kohdalla oma valinta, jos ei olisi oma niin ehkä sitten tosin ei oo kokemusta sellasesta.

//Ja yksinäisyyden takia olen käynyt tällä palstalla. Ei se hyvä asia ole.//

Niin minäkin.....

....... palstan taso on niin alkellinen.... en voi väittä, että tämä olisi parempi vaihtoehto......

Kyllä, yksinäisyys kalvaa sisältä, kyllä olisi kiva jos olisi joku jonka kanssa vetää kivirekeä

En kyllä ymmärrä miksi me_bella on yksinäinen. Myöskin Essi vaikuttaa mukavalta naiselta. Surettaa molempien puolesta.

Itsellä asiat jo jossainmäärin mallillaan, mutta nuorempana olin yleensä äärettömän ahdistunut ja masentunut. Jopa niin paljon, että tuntui kuin olisi kivi rinnan päällä.