On entisissä kommunistisissa maissa suurimmaksi osaksi yhteiskunnan kellarikerrosta kun taas lännessä lähinnä sinisilmäistä nuorisoa. Eihän edes sellaiset Neuvostoliiton suuret sankarit kuten Tupolev kuuluneet puolueeseen. Molotov muistaakseni myönsi että älykkäille ihmisille kommunismin vastustaminen oli yhtä luontaista kuin hengittäminen ja siksi heidän piti jatkuvasti uhkailla ja vangita näitä ihmisiä.
Mistäköhän johtuu että kaikki Itäblokin kaipaajat
sin of sam pöyt coms
1068
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sama ilmiö toistuu esim. Islaminuskossa, jossa kiihkomuslimeiksi on helppo saada kouluttamatonta ja köyhää väestöä. Lupaus kuolemanjälkeisestä vauraudesta houkuttaa. Tämä johtaa valitettavasti siihen, että oma henki on halpa.
Itäblokin kurjat taas kaipaavat sitä neuvostoliiton mallia, jossa heillä oli edes vähän enemmän kuin nyt. Kapitalismi kun ei ole valitettavasti tuonut sinne sitä hyvinvointivaltiota, kuin mistä esim. täällä nautimme. Tuloerot ovat järkyttäviä ja verovaroja ei ohjata sosiaalisiin tarkoituksiin.
Länkkäreitten kommunismiaate on taas enemmin uskontoa kuin jokapäiväistä elämää. Kyseessä on lähinnä reflektiivistä nostalgiaa (ks. google).
Eikös Venäjälläkin monet puolue-eliitin edustajat ole rikastuneet aivan mahdottomasti yksityistämisen aikoina.
Tavallinen kansalainen ei ole pystynyt sijoittumaan niin hyvin yhteiskunnassa. Kaikkein köyhimpien asema on huonontunut merkittävästi neuvostoajoista.
Noh. Neuvostoliiton vallan kaatoivat venäläiset itse. Nimenomaan kansa oli tukemassa Neuvostojohdon kaatamista Venäjällä, eritoten Moskovassa. Nyt kun elämä ei olekaan muuttunut paremmaksi, on olattu haikailemaan menneitä; ikäänkuin asiat olisivat olleet tällöin paremmin.
Itsekkin muistelen menneita aikoja lämmöllä. Esiin pulpahtaa monasti ensin lähinnä myönteisiä asioita. Hieman tarkemmin asioita pohtiessani törmään ennenpitkää myös negatiivisiin puoliin. Niitä vain ei muista yhtä nopeasti helposti, joka varmaan johtuu ihmisen tavasta pyrkiä unohtamaan vaikeilta tuntuvat asiat.
Kysymys kuuluukin: Olivatko asiat ennen muka paremmin?
Mummollani oli tapana sanoa seuraavasti:
Ihmisen luontainen olemus ei ole historian aikana juurikaan muuttunut, vain kulissit muuttuvat.
erilaisille johtopaikoille pääsi jäsenkirjan avulla,kun länsimaissa pääasiassa vaaditaan alaan liittyvä pätevyys.
Kun tuli kymmenen vuotta NL:n hajoamisesta täyteen, ihmeteltiin lännessä sitä kuinka niistä "kymmenistätuhansista" elokuun mielenosoittajista ilmestyi juhlimaan NL:n hajoamista vain satakunta.
Voipi olla että loput katsoivat NL:n hajoamisen sellaiseksi ettei sitä kannattanut juhlia.
Luuserit katsoivat. Ainut älykäs kovan luokan kommunistinero taisi olla Theremin, eikä hänkään loppu päivinä. Loppujen lopuksi oli harmi Polikarpovin ja Messerschmitt eivät tajunneet seurata Igor Sikorskyn esimerkkiä ja painua Yhdysvaltoihin heti kun Lenin ja Hitler tuli valtaan. Jospa ajattelivat että Neuvostoliitossa ja Natsi-Saksassa on enemmän hommia ja lahjat paremmassa käytössä. Kuinka vääräss olivatkaan.
Sikorsky ei ollut ainoa joka "aivovuodon" seurauksena menetettiin. Myös sellaiset henkilöt kuten Alexander Kartveli ja Alexander P. de Seversky lähtivät. Kyseiset herrat suunnittelivat muun muassa Thunderboltin. Tie oli aina avoinna Polikarpoville, Tupoleville, Heinkelille ja muille aina vuoteen 1933 asti.
siirtyivät Suomeen ja keksivät myöhemmin, 80-luvulla, kuuluisan kikkelikortin.
Kuten tunnettua niin monissa itäblokin maissa kansa äänesti kommunismin kaatumisen jälkeen vaaleissa pressaksi entisiä kommunistijohtajia. Mistähän lienee johtunut?
siitä, että muita ei ollut juuri tyrkyllä. Kun niitä tuli, se oli kommunistijohtajien menoa. Kerro muutama esimerkki nykyisistä kommunistipresidenteistä Euroopan maissa.