Eräs outo piirre Suomen menneisyydessä

Suomen menneisyyteen liittyy eräs outo, itäinen, komponentti, jota ei ole yritetty koskaan tosissaan selvittää. Johtunee ilmeisesti rotuopeista, joitten mukaan idän kansat ovat alempaa rotua.

Nimittän nämä piirteet 1.) Kristinuskon perussanat eli pappi, risti ja kirkko ovat itäistä lainaa. Samoin lienee myös sana Raamattu mutta tästä en ole ihan varma. 2.) Suomalaisten mieltymys slaavilaiseen musiikkiin ja sen suuri suosio menneinä vuosikymmeninä. Sen täytyy ilmentää jotain yhtäläisyyttä vanhassa kulttuurissa ja/tai kansanluonteessa. Kyseessä on hyvin vanha piirre ja esiintyy Suomessa korostetusti.

Ehkä tämän musiikkiperinteemme takia emme pärjää Euroviisuissa mutta aikanaan pärjäsimme hienosti Sopotin laulukilpailuissa.

Eivät tällaiset asiat ole voineet ilmestyä aivan vain tyhjästä. Kyllä ne kertovat jostakin vanhasta ja syvällisestä yhteydestämme idän suuntaan. Suomen kulttuurinhan katsotaan poliittisista syistä alkaneen vasta sitiä kun ruotsalaiset eli kai lähinnä svealaiset valloittivat Turun seudun. Se muu on kielletty aihe, suuri tabu.
30226
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Onhan noi selvitetty, nimittäin kristinsusko tuli Suomeen etelästä Balttian suunnasta, itseasiassa Suomi oli jopa osa Balttian legaattia alkuaikoina, vasta 1249 kun Birger jaarli valtasi maan, niin siitä tuli osa Ruotsin aluetta.

Suomella ja Balttian mailla on sama kristillinen sanasto tästä syystä, tämä sanasto perustuu kreikan kieleen, Ruotsilla taas on enempi Latinalaista vaikutusta.

Mitä tulee muuten tähän "idän ja lännen" väliseen eroon, niin kristikunta jakautui kahtia vasta 1050, eli vasta silloin tuli itäinen ja läntinen kirkko, täsäkin voi olla pohjalla vanha kielikiista Rooman valtakunnan ajoilta.

Mitä tulee tohon musiikkiperinteeseen, niin slaavilaiset kansat pärjää kyllä helvetin hyvin euroviisuissa, eli mikäli se olisi yhteinen perinne, niin se pitäisi olla myös etu ...

Äänestä
  • ,,,,niin slaavilaiset kansat pärjää kyllä hyvin euroviisuissa,,,,,,

    Johtunee siitä kun ne äänestyksissä komppaa niin voimakkaasti toisiaan. Mutta se ei selitä suomalaisten mieltymystä slaavilaiseen musiikkiin. Onko herkempää kappaletta suomalaisen sydänjuurille kuin mitä on Mantsurian kummut.

    Äänestä

  • Virossa piibel, meillä raamattu. Virossa raamat = suomen kirja. Viron kiri = suomen kirje.

    Äänestä

Onhan Turunkin nimi vanhaa slaavia. Lisäksi Suomessa on eri puolilla maata Turkki-nimiä, mitkä eivät ole muuta kuin vanhoja kauppapaikkoja, "toreja". Kuten siitä johdettu kauppatavaramme nimi turkis. Majavan vanha nimi oli turkimus, jota on myös paikannimenä Suomessa.

Ollaanko me oltu slaavilaisen kulttuurin piirissä alunperin?

Äänestä
  • Saman havainnon tehnyt.
    Myös iskelmämme ovat ikään kuin Turkmenian basaarien joikua kuuntelisi.

    Äänestä

  • viekäkin. Sapuskaksi leipää ja vodaa. Kaikilta sanoiltaan venäjänkielinen suomenkielen virke.

    Äänestä

Venäjän kielestä on muitakin lainasanoja kuin uskonnolliset sanastot tullut kieleemme. Esimerkiksi ikkuna (akkuna= ven. akk'na) on venäjän kielestä. Se ei kuitenkaan todista, että olisimme olleet enemmän kosketuksissa slaavien kanssa kuin anglosaksien kansa, vaan että sanat on lainatu sieltä, missä on ollut suomen kieleen sopivimmat äänteet.

Musiikkimieltymysten kanssa on sama juttu. Argentiinalainen tango tuntuu sopivan suomalaiseen kansanluonteeseen yhtä hyvin, kuin venäläinen musiikikin.

Äänestä
  • ,,,,,Esimerkiksi ikkuna (akkuna= ven. akk'na) on venäjän kielestä,,,,,,

    Voisikohan tuo tarkoittaa sitä, että ensimmäiset ikkunalliset pirtit risumajojen ja nahkakotien tilalle on tulleet Venäjältä.

    Äänestä

  • 99000000 kirjoitti:

    ,,,,,Esimerkiksi ikkuna (akkuna= ven. akk'na) on venäjän kielestä,,,,,,

    Voisikohan tuo tarkoittaa sitä, että ensimmäiset ikkunalliset pirtit risumajojen ja nahkakotien tilalle on tulleet Venäjältä.

    Eli sivistys maahamme on tullut idästä, ei lännestä. Taas länsi hävisi 10-0. Elagu, elagu, elagu !

    Äänestä

  • Vaikka sitä ei heti huomaisikaan niin ikkuna on alunperin ollut suuri keksintö verrattuna ikkunattomiin kotiin ja risumajoihin.

    Äänestä

  • Mitä taas opimme kirjoitti:

    Eli sivistys maahamme on tullut idästä, ei lännestä. Taas länsi hävisi 10-0. Elagu, elagu, elagu !

    Stalin toi sivistyksen idästä

    Äänestä

Raamattu on itäistä perinnettä, kreikan grammata.

Äänestä

"Kyseessä on hyvin vanha piirre ja esiintyy Suomessa korostetusti."

Suomalaiset ihastuvat mollivoittoiseen slaavilaistyyppiseen musiikkiin 1800-luvun lopulla kun venäläisiä levyjä tuotiin tänne ja kun parantuneet liikenneyhteydet mahdollistivat venäläismuusikkojen kiertueet Suomeen.

Niin että musiikkimaku on huomattavasti nuorempaa perua kuin kristilliset slaavilaisperäiset lainasanat.

Äänestä
  • Kyllä täällä oli 1800-luvulla aivan varmasti silloista länsimaistakin musiikkia ja oli ollut jo vuosisatoja sitä ennen. Hyvin samanlainen musiikkimaku todistaa jotain yhtäläisyyttä kansanluonteissa.

    Äänestä

  • perus-Finni kirjoitti:

    Kyllä täällä oli 1800-luvulla aivan varmasti silloista länsimaistakin musiikkia ja oli ollut jo vuosisatoja sitä ennen. Hyvin samanlainen musiikkimaku todistaa jotain yhtäläisyyttä kansanluonteissa.

    "Kyllä täällä oli 1800-luvulla aivan varmasti silloista länsimaistakin musiikkia ja oli ollut jo vuosisatoja sitä ennen."

    Häh? Enhän minä väittänyt että ei olisi ollut.
    Jo ennen 1800-lukua ja sen aikana Suomeen tuotiin länsi-eurooppalaisten kappaleiden nuotteja ja niitä soitettiin täällä. Kappaleet olivat samoja kuin muuallakin, eivätkä mollivoittoiset kappaleet olleet tavallista Suositumpia.'

    Vasta 1800-luvun lopulla, kun äänitystekniikka mahdollisti levyjen massatuotannon, niin Suomeen alkoi virrata äänitteitä Venäjältä, mikä on aivan luonnollista, Suomi kun oli osa imperiumia, ja pääkaupunki Pietari oli aivan naapurissa, niin että sen kulttuurivaikutus oli vahva. Silloin, ja vasta silloin, suomalaisten musiikkimaku alkoi vastata venäläistä.

    Äänestä

  • siare kirjoitti:

    "Kyllä täällä oli 1800-luvulla aivan varmasti silloista länsimaistakin musiikkia ja oli ollut jo vuosisatoja sitä ennen."

    Häh? Enhän minä väittänyt että ei olisi ollut.
    Jo ennen 1800-lukua ja sen aikana Suomeen tuotiin länsi-eurooppalaisten kappaleiden nuotteja ja niitä soitettiin täällä. Kappaleet olivat samoja kuin muuallakin, eivätkä mollivoittoiset kappaleet olleet tavallista Suositumpia.'

    Vasta 1800-luvun lopulla, kun äänitystekniikka mahdollisti levyjen massatuotannon, niin Suomeen alkoi virrata äänitteitä Venäjältä, mikä on aivan luonnollista, Suomi kun oli osa imperiumia, ja pääkaupunki Pietari oli aivan naapurissa, niin että sen kulttuurivaikutus oli vahva. Silloin, ja vasta silloin, suomalaisten musiikkimaku alkoi vastata venäläistä.

    Toimi myös toisinpäin, Pietari oli erittäin suuri ja vauras kaupunki aikanaan, on ehkä sitä myös tulevaisuudessa, Suomesta mentiin sinne myymään kaikkea mahdollista, jopa niin paljon, että Suomeen tuli teollisuutta ja muuta toimintaa, nimenomaan Pietarin markkinoita varten, koska Suomen ja Venäj'n välillä ei ollut mitään tulleja autonomian aikana.

    Varmasti myös musiikkia on viety ja tuotu ...

    Äänestä

  • näin se menee kirjoitti:

    Toimi myös toisinpäin, Pietari oli erittäin suuri ja vauras kaupunki aikanaan, on ehkä sitä myös tulevaisuudessa, Suomesta mentiin sinne myymään kaikkea mahdollista, jopa niin paljon, että Suomeen tuli teollisuutta ja muuta toimintaa, nimenomaan Pietarin markkinoita varten, koska Suomen ja Venäj'n välillä ei ollut mitään tulleja autonomian aikana.

    Varmasti myös musiikkia on viety ja tuotu ...

    Suomen suuriruhtinaskunnan ja muun Venäjän keisarikunnan rajalla oli tulliraja ja raharaja. Suomi oli suuruhtinaskuntana itsenäisempi kuin Euroopan unionin jäsenenä.

    Äänestä

  • *-* kirjoitti:

    Suomen suuriruhtinaskunnan ja muun Venäjän keisarikunnan rajalla oli tulliraja ja raharaja. Suomi oli suuruhtinaskuntana itsenäisempi kuin Euroopan unionin jäsenenä.

    Ei ollut tullirajaa ja Venäjän raha oli laillinen maksuväline koko valtakunnassa, myös Suomessa.

    Itseasiassa Suomihan sai oman rahan vasta 1860 luvulla, eli sitä ennen oli käytössä vain Venäjän rupla.

    Äänestä

Euroviisuissa ratkaisee pukeutuminen. Kovin rohkeasti pukeutuneet eivät menesty!

Äänestä

Oikeistolainen eli ruotsalaisen kulttuurin pilaama historiankirjoitus on aina opettanut meille miten suomalaisten historia alkaa vasta siitä kun ruotsalaiset valloittivat Suomen. Sitä ennen ei ollut mitään, oli vain musta aukko ja raakoja metsäläisiä, joilla ei ollut mitään kulttuuria, ei ainakaan itäistä.

Menneisyytemme on ollut itäinen ja balttilainen. Läntinen vaikutus on tuotu tänne ruåtsalaisen ja saksalaisen miekan kärjessä lyömällä päät poikki mutisijoilta. Itäinen / balttilainen vaikutus sivisti suomalaiset. Toi tänne kristinuskon sekä puiset eli ikkunalliset asumukset ja maanviljelyksen ja karjanhoidon. Läntinen vaikutus oli valloittajan eli veroryöstäjän vaikutusta..

Äänestä

Pohjana on kristillinen uskonto luterilaisessa muodossa. Sen lisäksi meillä on kreikkalaisroomalainen kulttuuripohja. Hallinto tuli ruotsalaisena versiona.

Ruotsi puolestaan sai vaikutteita ennen kaikkea saksalaiselta kielialueelta, mutta myös Ranskasta, jonka kulttuuri hallitsi Eurooppaa 1600- ja 1700-luvut. Saksa alkoi kilpailla 1800-luvulla aina voimakkaammin. Vaikutteita tuli myös Englannista.

Itäiset vaikutteet kulttuurissamme ovat vähäisiä, joskin joskus näkyviä..

Lopullinen silaus nykykulttuuriimme on amerikkalainen. Se voimistui 1920-luvulta alkaen.

Äänestä
  • ,,,,Hallinto tuli ruotsalaisena versiona.,,,,,,,,,,

    Ruotsiin halllinto tuli Saksasta kuten pitkälle kielikin. Yleisesti ei tiedetä eikä kerrota että ruåtsinkieli on saksalaistunutta skandinaviaa. Kuten jostain joskus luin niin ruåtsin sanastosta on 3/4 ja kieliopista puolet saksankielestä lainattua.

    Luterilaisuushan on 1600-luvulla saatua.

    Äänestä

  • Eihän tommosta yhtä suuntaa ole minkään kansan historiassa.

    Keskiajalla Itämerellä valta oli Hansa-kauppiailla, jotka olivat ehkä nimenomaan Saksalaisia, tosin varmaan oli jonkinverran muitakin ryhmiä, Hansa vaikutti Suomeen ja se mös vaikutti ainakin yhtä vahvasti mös Ruotsin kulttuuriin.

    Kristinusko ei ole mitään "ruotsalaista kulttuuria" sinänsä, ei se alkuperäinen katolinen suunta, eikä myöskään myöhempi Luterilainen suuntaus, itseasissa Kustaa vaasa otti luterilaisuuden sentakia uskonnokseen, että sillä argumentilla se pääsi käsiksi kirkon huomattavaan maaomaisuuteen, jota se tarvitsi valtansa pönkittämiseen.

    Mitä tulee näihin "itäisiin vaikutteisiin", niin nekin tulivat pääasiassa etelästä, eli Balttiasta, koska kirkon suunta oli alunperin Bysanttiin eli nykyiseen Istanbuliin, se oli vielä 1000 luvulla se suuri ja voimakas valtakeskus, Rooma oli heikko ja hajanainen, se alkoi vahvistua vasta myöhemmin kun Itä joutui muslimien haltuun.

    Äänestä

Miten se nyt on?

risti - cross, kryss
Kristian, Christian- kristitty
pappi - papa - paavi
kirkko - kyrka

Aika läntisiltä vaikuttavat

Äänestä

Jotainhan kertoo ensimmäinen tunnettu rajamme eli Pähkinäsaaren rauhan raja. Siitä rajasta itään eli suurin osa nykyistä Suomea oli Novgorodia.

Julku tai joku tunnettu tutkija uskoo ja perustelee jossain kirjassaan, jonka nimeä en enää muista, että aivan ensimmäinen raja olisi mennyt jostain Tampereen ja Päijänteen välistä tuonne Lapuan seuduille. Voi ollakin mutta siitä vain ei ole säilynyt kirjallista todistetta tai sitä ei ole arkistoista löydetty.

Jos näin on niin se selittää sanojen itäisyyttä jo melko hyvin. Onko sitä ennen ehkä koko Suomi ollut jonkun slaavilaisruhtinaan vallan alla. Tai sitten lounaisin Suomi on ollut aina läntistä. Onhan tunnettua geenitutkimuksien perusteella, että Suomea asuttaa tosi asiassa kaksi eri kansaa.

Äänestä
  • Tuskin, Slaavit tulivat Laatokan alueell vasta 1200 luvulla, joten tuskimpa sitä ennen oli niitä alueita täälläkään niillä hallussa ...

    Noita heimorajoja voi tietenkin olla miten vaan, mutta en laskisi niitä vielä valtioiksi.

    Pähkinäsaaren rajasta ei ole olemassa muuta tietoa kuin se, että kyseessä on joku raja, se voi olla vaikka kaupparaja, tai mikä tahansa raja, mitään dokumenttia ei ole siitä jäljellä eikä myöskään käännöstä, jossa sen sisältö kävisi selväksi, on vain maininta yhdessä runossa siitä, että Pähkinäsaaressa tehtiin sopimus rajasta ja suudeltiin ristiä.

    Äänestä

  • näin se meni oikeast kirjoitti:

    Tuskin, Slaavit tulivat Laatokan alueell vasta 1200 luvulla, joten tuskimpa sitä ennen oli niitä alueita täälläkään niillä hallussa ...

    Noita heimorajoja voi tietenkin olla miten vaan, mutta en laskisi niitä vielä valtioiksi.

    Pähkinäsaaren rajasta ei ole olemassa muuta tietoa kuin se, että kyseessä on joku raja, se voi olla vaikka kaupparaja, tai mikä tahansa raja, mitään dokumenttia ei ole siitä jäljellä eikä myöskään käännöstä, jossa sen sisältö kävisi selväksi, on vain maininta yhdessä runossa siitä, että Pähkinäsaaressa tehtiin sopimus rajasta ja suudeltiin ristiä.

    ,,,,Tuskin, Slaavit tulivat Laatokan alueell vasta 1200 luvulla,,,,,

    Mutta onhan slaaveja asunut Itämeren rannoilla etelämpänä. Suomen valloitus tai hallinta yleensä voisikin olla hankalahkoa Laatokalta käsin, on vähän kaukana.

    Jotain kertoo nimi Turku, joka pohjautuu vanhaan venäjään.

    Äänestä

  • salalaavi kirjoitti:

    ,,,,Tuskin, Slaavit tulivat Laatokan alueell vasta 1200 luvulla,,,,,

    Mutta onhan slaaveja asunut Itämeren rannoilla etelämpänä. Suomen valloitus tai hallinta yleensä voisikin olla hankalahkoa Laatokalta käsin, on vähän kaukana.

    Jotain kertoo nimi Turku, joka pohjautuu vanhaan venäjään.

    Toisaalta, varsinkin Venäjän kielessä on helvetin paljon lainasanoja niiltä kansoilta, jotka on sulatettu Venäläisiin historian aikana, pääasiassa ne on Itämeren suomalaisia kansoja ja heimoja.

    Eli turkukin voi olla lainasana ja todennäköisesti on, joltakin vanhemmalta kansalta.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    Toisaalta, varsinkin Venäjän kielessä on helvetin paljon lainasanoja niiltä kansoilta, jotka on sulatettu Venäläisiin historian aikana, pääasiassa ne on Itämeren suomalaisia kansoja ja heimoja.

    Eli turkukin voi olla lainasana ja todennäköisesti on, joltakin vanhemmalta kansalta.

    Tuo on siis sinun teoriasi. Onko kukaan oikea tutkija ollut tuota mieltä. Turku eli torg eli store eli .... on kuitenkin ilmeisesti indoeurooppalaista perua joten ei se voi olla ihan mitä tahansa substraattikieltä.

    Äänestä

  • salalaavi kirjoitti:

    Tuo on siis sinun teoriasi. Onko kukaan oikea tutkija ollut tuota mieltä. Turku eli torg eli store eli .... on kuitenkin ilmeisesti indoeurooppalaista perua joten ei se voi olla ihan mitä tahansa substraattikieltä.

    Kyllähän näitä lainoja kulkee jokasuuntaan, ei se voi olla niin, että vain suomen kieleen tulee lainasanoja muualta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


K-18_K-18 kirjoitti:

Suomen menneisyyteen liittyy eräs outo, itäinen, komponentti, jota ei ole yritetty koskaan tosissaan selvittää. Johtunee ilmeisesti rotuopeista, joitten mukaan idän kansat ovat alempaa rotua.

Nimittän nämä piirteet 1.) Kristinuskon perussanat eli pappi, risti ja kirkko ovat itäistä lainaa. Samoin lienee myös sana Raamattu mutta tästä en ole ihan varma. 2.) Suomalaisten mieltymys slaavilaiseen musiikkiin ja sen suuri suosio menneinä vuosikymmeninä. Sen täytyy ilmentää jotain yhtäläisyyttä vanhassa kulttuurissa ja/tai kansanluonteessa. Kyseessä on hyvin vanha piirre ja esiintyy Suomessa korostetusti.

Ehkä tämän musiikkiperinteemme takia emme pärjää Euroviisuissa mutta aikanaan pärjäsimme hienosti Sopotin laulukilpailuissa.

Eivät tällaiset asiat ole voineet ilmestyä aivan vain tyhjästä. Kyllä ne kertovat jostakin vanhasta ja syvällisestä yhteydestämme idän suuntaan. Suomen kulttuurinhan katsotaan poliittisista syistä alkaneen vasta sitiä kun ruotsalaiset eli kai lähinnä svealaiset valloittivat Turun seudun. Se muu on kielletty aihe, suuri tabu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu