Mitä jos Ihminen loikin Jumalan omaksi
kuvakseen ???
Tästä johtuisi eri kansojen , aika samanlaiset ,
mutta toisaalta asteen erilaiset Jumalkuvat.
(Sillä , eri kansakuntien Jumalkuvat ja kirjat
eroavat toisistaan juuri siinä kohtia , mitä
imisten /kansakuntien omatkin ominais piirteet.)
Miten näkisitte tämän ? Olemmeko vain heikkoja
ihmisiä , suuren elämän mysteerin edessä ? Ja
siinä kuolemaan johtavassa heikkoudessa , ja
olemassaolon pohdinnan tuskassa , luoneet Jumalan
helpottamaan tietomme ikuista rajallisuuttamme.
Miksi "tämä Jumalamme" todellisuudessa ei ole
näyttänyt pisaraakaan todistettavia , kaikille
selkeitä elonmerkkejä ? Jos uskaltautuu
rehelliseksi ikuisen rajallisuutemme edessä ,
niin on nähtävissä, että uskontojen luonne ,
Jumalat kuin Ihmiset , epäloogiset aikaansa
sidotut "kalevala" tyyliset kirjat ynm. on
selkeää ihmishistorian viisautta?
Mutta mitä ajattelee ikuisuus kysymyksistä esim.
humanisti - ja mitä hän ajattelee heikoilla
hetkillään "yön yksinäisyydessä" ? Kuolemassa ?
Millä jaksatte ? Valheilla ?
PURKAKAAHAN KAIKKI SYDÄNTÄNNE !
kuvakseen ???
Tästä johtuisi eri kansojen , aika samanlaiset ,
mutta toisaalta asteen erilaiset Jumalkuvat.
(Sillä , eri kansakuntien Jumalkuvat ja kirjat
eroavat toisistaan juuri siinä kohtia , mitä
imisten /kansakuntien omatkin ominais piirteet.)
Miten näkisitte tämän ? Olemmeko vain heikkoja
ihmisiä , suuren elämän mysteerin edessä ? Ja
siinä kuolemaan johtavassa heikkoudessa , ja
olemassaolon pohdinnan tuskassa , luoneet Jumalan
helpottamaan tietomme ikuista rajallisuuttamme.
Miksi "tämä Jumalamme" todellisuudessa ei ole
näyttänyt pisaraakaan todistettavia , kaikille
selkeitä elonmerkkejä ? Jos uskaltautuu
rehelliseksi ikuisen rajallisuutemme edessä ,
niin on nähtävissä, että uskontojen luonne ,
Jumalat kuin Ihmiset , epäloogiset aikaansa
sidotut "kalevala" tyyliset kirjat ynm. on
selkeää ihmishistorian viisautta?
Mutta mitä ajattelee ikuisuus kysymyksistä esim.
humanisti - ja mitä hän ajattelee heikoilla
hetkillään "yön yksinäisyydessä" ? Kuolemassa ?
Millä jaksatte ? Valheilla ?
PURKAKAAHAN KAIKKI SYDÄNTÄNNE !
Vastaukset 70
Vanhimmat
Näin siinä on juuri käynyt. On kehitelty "joku",
jonka "ohjeita" noudatetaan. Käytännössä tämä on
tarkoittanut keinoa pitää massat "kurissa"
pelottelemalla heitä "jollain".
Jos ajattelet aikaa esim. vain 200 vuotta taakse
päin ja sen aikaisia ihmisiä. Sivistyksen taso on
ollut aika pientä ja keskittynyttä. Tavallista
kansalaista on "vedetty nenästä" ja pahasti. Toki
heidän vähät rahat ja suuri työpanos on kelvannut
muille. Ja kansalaiset ovat totelleet "sen"
pelossa.
Varmaan näinkin. Itse oon hyvin pitkään ajatellu
asiaa niin, et varmaan on ollu joku Jeesus (tai
Mohammed), joita rupes pänniin se, et ihmiset
elää ku porsaat karsinas, ryvetään ja eletään
toisten kustannuksella, ym. ym... Vastapainox
oikein provokatiivisesti piti itse ruveta
käyttäytyyn ihan päin vastoin. Ja jos (kun) itse
oli senverran aktiivinen, karismaattinen ja
hurmahenkinen persoona aina jengii liittyy
meesiin (ihminen on laumaeläin). Aina tämmöisii
persoonii on ollu, on ja tulee oleen. Tietty nää
reppanat elää omaa vaatimatonta elämäänsä
saamatta muuta ku korkeintaan ristinpaikan ja
aina tulee sit niitäki jotka hiffaa, et kas kas,
tossapa oiva jutzka, käytetäänpäs sitä hyväksi.
Vähän tähän tyyliin olen omass pikku boltzissani
miettiny uskontojen ja instituutioiden
(kirkkojen) synnyn....
en tiedä,mutta jätä toi muhamed tuon äskeisen
tekstin ulkopuolelle.Mies nai sukulaisia,meni
lapsen kanssa naimisiin,ryösti
kauppakaravaaneja,tappoi suurenjoukon ihmisiä
sotapäällikkönä jne.Ei siis mikään pyhimys.
Ihminen hänkin oli, ja varsin karismaattinen
sellainen. Kukapa meistä pyhimys onkaan - tiedä
ees siit Jeesuksest. Ottamatta kantaa
karismaattisten ihmisen henkilökohtaiseen
käyttäytymiseen (ei tässä yhteydessä
mielenkiintoista), totean vaan et hänkin on
ollut "katalyyttinä" varsin laajamittaisessa
prosessissa - erään uskonnon syntymisessä....
hän otti juutalaisilta,lisäsi filosofiaa
muilta,heitti joukkoon omia näkyjä,kas siinä se
oli,uusi usko,ketä ei uskonut tapettiin.Tiesitkö
muuten, että ennenaikaan ns."hulluja"nimitettiin
pyhiksi mieheiksi,koska uskottiin näiden harhojen
tulevan jumalalta,ihan niin kuin jotkuun uskovat
vielläkin.
Pitääpi paikkansa, näin se homma etenee... Se,
että hulluja pidettiin pyhinä, johtui varmaankin
siitä epäilystä, että entäpäs, jos sittenkin
(homma pelaa ihan näin tänäänkin).
tänään tiedetään,että ne on sairaita.(vaikka ei ne
itsesitä aina tiedäkkään).Sairauden tunto puuttuu.
No sä ehkä puhut patologisist tapauksist. Mut
muutoin jos puhutaan erilaisilla ominaisuuksilla
varustetuista ihmisistä joudutaan rajanvetoihin.
Kuka määrittelee, missä kulkee "terveen"
ja "sairaan" välinen ero, jos ei ny ihan
tokkuralääkitykses oo? Missä on se hullun ja
neron välinen raja sitten? Nää on ihan käytännön
kysymyksii jokaisen itsensäkin kohdalla.
Mitä ihminen voi luoda. Ihminen on palanen tomua,
pisara meressä. Ihmisen aivot eivät pysty
ymmärtämään Jumalan viisautta, kun Hän loi
ihmisen omaksi kuvakseen. Antoi pelastuksen
Jeesuksessa. Mitä myös ei pysty järjellä
ymmärtämään. Oletko koskaan kokenut Jumalan
suuruutta, oletko koskaan rukoillut Jumalaa, onko
Hän auttanut sinut vaikeuksiesi yli vai oliko se
sinulle vain yksi järjen päätelmä. Jumala on
Rakkaus. Jumalaa ei voida palvella käsin aivan
kuin Hän jotain tarvitsisi meiltä. Me tarvitsemme
Jumalaa, mutta se on meidän asiamme haluammeko
Hänet elämäämme, ohjaamaan antamaan tulevaisuuden
ja uuden elämän. Minä olen kokenut, että Jumala
on hyvä ja elää ja toivoisin, että kaikki muutkin
sen kokisivat.
Samoin ovat kokeneet miljoonat Islamilaiset ,
miljoonat Hindut jne jne
Elämä vai Jumala on sinulle välillä hyvä - samoin
kuin muillekin eri uskoville ? Oletko todella ,
siis todella kokenut jotain sellaista että sitä
ei muut voisi kokea ... mietihän. Olet vain
nimennyt sen eri lailla ?
hidut rauhaan.Oletko tutustunut hindujen
jumaliin,(niitä on aika monta),jos ne on
omakuvia,aika erikoisen näköisiä ihmisiä nuo
hindut.
Meit on tällä boltzil muutama miljardi
erinäköistä, erikokoista ja muutenkin erilaista
ihmistä, jotka kaikki tuntee tarvetta raapustaa
textii. Yhdes kolkas tulee tämmöst toises tommost
textii. Olennaista on et ihminen kaikkialla
sepittelee juttui ja samal peilaa omaa
kulttuuriaan ja omia ajatuksiaan ja käsityksiään
ihmisestä ja havaitsemistaan ilmiöistä. Et
semmosta tällä kertaa...
ihminen on luonut Saatanan omaksi kuvakseen,kuten
Dostojevski totesi.
Olet jo lähellä totuutta. Sihän siis uskot vastoin
Raamatun oppia. Onnittelen.
Enpä myönnä.Kirjoitin vain huvikseni
käänteislauseen Dostojevkskiltä tuohon
keskustelun avaajan lauseeseen.
Seliseli.
...kehitelmä. Itse olen viimeajat lueskellut
Katolisuudesta, Pyhimyksistä ja Ilmestyksistä.
Tässä eri kirkkokuntien rajat ovat selvimmin
nähtävillä. Kuinka monelle Luterilaiselle on
Neitsyt Maria ilmestynyt?
Itse uskon että kulttuuri ja uskontotausta
selittää monet uskomukset ja pelot.
Miksi Ajaton Jumala olisi ilmestynyt ja ottanut
suojelukseensa Juutalaisen kansan kun tarjolla
oli monia jo valmiita kulttuureja joihin
vaikuttamalla hän olisi päässyt nopeammin
tulokseen.
Mihin unohdetaan esim. Mayojen kulttuuri ja monet
muut toisten mantereiden sivistysvaltiot jo
tuohon aikaan? Miksi tieto on pannassa kaikissa
uskonnoissa?
Oliko Kaikkivaltias muka niin paikallinen että
pystyi jättämään todisteen itsestään vain
pienelle joukolle???
Rashaverak.
Samojen asioiden kanssa itse "pyöriskelen"...
"Pahinta" tässä on että olen tutkinut "kaikkia"
mahd. uskontoja läpi , ollut monessa mukana ja
nyt, nyt alan menettämään uskoani kaikkiin
niihin , myös "new age ynm." selityksiin. Ei ole
enää vaihtoehtoja.
Miten elää nyt about 30 ja mitä keksiä tämän
huiman ruljansin tilalle - mitä ajatella
heikkoina, hetkinä yksin yön tunteina ?
kuolemasta ?
Miten sinä Rashvarek ? mihin olet päätynyt ja
miten jaksat ?
Itse uskon Jumalaan, en ihmisten laatimaan
kirjaan. Aluksi se voi tuntua ristiriitaiselta
mutta otan huomioon näkemyksissäni nimenomaan
kaikki kansat huomioon.
Ensinnäkään en ole koskaan hyväksynyt
Perisyntikäsitystä, miksi Jumala vihaisi
luotujaan niin kauheasti?
Toinen minkä olen hylännyt on jatkuva itsensä
alentaminen ja kärsimyksen hyväksyminen Jumalan
suurta tarkoitusta palvelevana asiana.
Miksi ihmeessä ihmisen pitäisi lyhyen maallisen
vaelluksensa aikana koko ajan kiittää ja palvoa
Jumalaa joka hänet loi?
Jaksan hyvin kiitos ja pidän silmäni ja korvani
avoinna enkä luudu yhteen kiintopisteeseen.
Rashaverak.
En alkanut oppia mitään ennen kuin olin
lopettanut opintoni (France) -
Joo, toi perisyntijutzka on yx niist "mustist
aukoist" kirjas. Enpä tiedä onko se siellä jopa
tietoisesti muokattuna vai onx se moka. Ainakin
se tarjoaa hyvän pakoportin selittelyille.
Toisaalta tuntuis tajuttomalta, et mikäli
kaikkivoipa Jla joka olis halunnu tehdä
täydellisen omankuvan olis tonkin asian noin
epätäydelliseksi koodannu. Ehkä se Jla ei ollu
kaikkivoipa, ehkä hän ihan piruuttaan teki jäynää
et vois sit syyttää, ehkä... äh antaa olla. Eihän
tällä loppujen lopuksi mitään merkitystä
ihmiselon kannalta oo. Täällä sitä eletään ja
porskutetaan, päivä kerrallaan. Tänään sä luulet
ymmärtäväs et elämisel on jotakin nk. suurempaa
merkitystä, huomenna kaikki on romahtanu. Ihan ku
vuoristorataa tää on, huipun jälkeen tulee aina
laakso... Mut niin kauan ku se oma pikku boltzi
pysyy kasas, ihan mielenkiintoista tätä on
dallata. Toiset jaksaa vielä ysikymppisinäki,
toiset luopuu aikaisemmin. Tosi helvettii täst
tulis, jos ihminen keksis sen sisäisen biologisen
kellon salat ja ihmiseloo ruvettaisiin vielä
tästäki pidentään. Sit vois olla huumori
koetuksel....
siin äopissa on ainakin kahdesa mielessä perää.
ihminen ei syntyessään ole pelkästään enkeli,
vaan selvästikin hänen taipumuksensa on
suurimmaksi osaksi itsekäs. toisessa mielessä,
kun ajattelee sitä Jumalan kostoa 7 sukupolvelle,
niin on siinäkin perää, että ihminen saa kärsiä
oman sukunsa geeneistä ja oman kansansa
identiteetistä, ja lopulta ihmisyyden rajoista.
kaikki nuo tekijät estävät ihmistä olemasa se
enkeli, ja Jumalan kuva, joka hän ehkä muuten
olisi todellakin. Perisynti siis voisi ainakin
noissa merkityskissä olla ihan hyväksyttävä oppi.
Kolmanneksi tulee mieleen, että kaiken
sen "synnin" mitä ihminen tekee elämänsä aikana,
kaikkea sitä hän ei yksinkertaisesti ehdi saman
elämän aikana korvata, ei millään uhrauksilla
eikä vastateoilla, jos ie ole syntynyt valmiiksi
jo pyhimykseksi ja Kristuksen kaltaisuuteen.
Itse ymmärrän hyvin mihin kirkot perisyntiä
tarvitsevat, siis uskonto taas kerran ei usko.
Perisyntiinhän kuuluu erittäin vahvasti kirkon
masinoima lihanhimon synti, se on monessa asiassa
keskeisellä sijalla kun arvotetaan ihmistä ja
hänen tekojaan.
Seksuaalisuus on aina ollut useimpien uskontojen
ehkä keskeisimpiä dogmeja koska siitä narusta on
hyvä pitää ohjakset tiukalla.
Ajatellaanpa Paratiisia, mitä olisi mahtanut
tapahtua jos Eeva ei tätä kuuluisaa
dieettilounastaan olisi nauttinut?
Käppäilisivätkö Aatami ja Eeva vieläkin ilman
syntiä ja lihanhimoa Paratiisissa?
Siinä tapauksessa Jumala olisi joutunut luomaan
ihmisiä aina tarpeen mukaan, koska "normaalia"
lisääntymistä ei olisi tapahtunut.
Minusta alastomuuden huomaaminen ja itsensä
vaatettaminen ovat askel kohti seksuaalisuuden
tunnistamista.
Mitäköhän miettivät viattomat alkuasukasheimot
jotka nakusillaan ilman syntiä kuljeskelevat
pitkin ja poikin, luulisi Jumalan hävittäneen
tuollaiset pois rienaamasta jo ajat sitten.
Miten muuten ihminen on syntyessään itsekäs?
Yhtään itsekkäämpi kuin eläinlapsi joka
huomiontarpeellaan viestittää tunnetilojaan.
Rashaverak.
Itse ymmärrän hyvin mihin kirkot perisyntiä
tarvitsevat, siis uskonto taas kerran ei usko.
Perisyntiinhän kuuluu erittäin vahvasti kirkon
masinoima lihanhimon synti, se on monessa asiassa
keskeisellä sijalla kun arvotetaan ihmistä ja
hänen tekojaan.
Seksuaalisuus on aina ollut useimpien uskontojen
ehkä keskeisimpiä dogmeja koska siitä narusta on
hyvä pitää ohjakset tiukalla.
Ajatellaanpa Paratiisia, mitä olisi mahtanut
tapahtua jos Eeva ei tätä kuuluisaa
dieettilounastaan olisi nauttinut?
Käppäilisivätkö Aatami ja Eeva vieläkin ilman
syntiä ja lihanhimoa Paratiisissa?
Siinä tapauksessa Jumala olisi joutunut luomaan
ihmisiä aina tarpeen mukaan, koska "normaalia"
lisääntymistä ei olisi tapahtunut.
Minusta alastomuuden huomaaminen ja itsensä
vaatettaminen ovat askel kohti seksuaalisuuden
tunnistamista.
Mitäköhän miettivät viattomat alkuasukasheimot
jotka nakusillaan ilman syntiä kuljeskelevat
pitkin ja poikin, luulisi Jumalan hävittäneen
tuollaiset pois rienaamasta jo ajat sitten.
Miten muuten ihminen on syntyessään itsekäs?
Yhtään itsekkäämpi kuin eläinlapsi joka
huomiontarpeellaan viestittää tunnetilojaan.
Rashaverak.
Ja taas tuplana!!!
Miksi juuri Raamattu ja sen joku tulkinta muoto
olisi oikea ? Miksei esim. Koraani ? Jota
pidetään loogisempana ja ennustuksiensa kohdalta
paikkaansa pitävämmältä ?
Miksi Jumala loi ja ylläpitää Saatanaa
kaikkivaltiaana ? Miksi Jumala loi ja ylläpitää
ikuista kidutusta kaikkivaltiaana ?
Mitä oikeudenmukaista on ikuisessa
kiduttamisessa - muutaman hassun vuosikymmenen
horjumisesta täällä planeetalla - jossa toinen
syntyy kultalusikka suussa uskovien perheeseen ja
toinen esim. insesti perheeseen ?
Millainen "hirviö" on tälläinen Jumala ?
Tutki kerrankin Raamattua myös tällä tavalla !
http://www.vapaa-
ajattelijat.fi/raamattu/index.html
Kristus on kaikkien ei-kristillisten
uskontojen,ja jokaisen ei-kristillisen filosofian
tuomio.Raamatun ilmoittama Jumala on ainut
vaihtoehto,jos aiomme rakentta mielekkään
maailmankuvan.Kaikkien muiden
uskontojen,teorioiden ja aatteiden varaan
rakennetut maailmankuvat eivät kestä.Jos emme ota
huomioon persoonallista Luoja Jumalaa,niin meillä
ei kertakaikkiaan ole viitekehystä josta käsin me
voisimme määritellä esim.moraalin,estetiikan tai
etiikan.Emme silloin myöskään kykenisi mitenkään
vastaamaan tähän edellä esitettyyn vapaa-
ajattelijan kysymykseen.Mistä käsin tämä vapaa-
ajattelija voi sanoa,että on huono homma syntyä
insesti perheeseen,kun ei hänellä kertakaikkiaan
ole itsensä ulkopuolista viitekehystä josta käsin
hän ammentaa eettiset normit,sillä hänhän ei usko
Jumalaa olevan olemassakaan.
Jos kerran ei ole olemassa Jumalaa ei myöskään
voida sanoa,että Aadolf Hitlerin ja Äiti Teresan
välillä on mitään eroa,korkeintaan jonkinlainen
sosiologinen ero.
Tiedän kuitenkin,etten saa kovinkaan paljon
aikaan tällaisilla järkeen vetoavilla
perusteluilla.Ihminen kun ei tule tietoiseksi
totuudesta käyttämällä esteettömästi
järjenvoimiaan vaan hyväksymällä ja
vastaanottamalla uskon,joka tekee hänet
kykeneväksi käyttämään järkeään oikein.Järki ei
voi toimia ennen kuin se on omaksunut uskon,eikä
se toimi oikein-toisin sanoen rationaalisesti-
ellei se ole omaksunut oikeata uskoa,ellei se
usko itse Totuuteen.Järki ei edellä uskoa,kuten
rationalistit kuvittelevat,vaan usko edeltää
järkeä.
nyt ei ollut mitään järkeä.
Tuosta lausumastasi, että "jos kerran ei ole
olemassa Jumalaa ei myöskään voida sanoa,että
Aadolf Hitlerin ja Äiti Teresan välillä on mitään
eroa,korkeintaan jonkinlainen sosiologinen ero",
olisin hiukkasen eri mieltä. Aikuinen ihminen
ymmärtää (ainakin sisimmissään hiljaisena
hetkenä) vissin eron po.ihmisten
käyttäytymisessä, eikä paljoa järkeä tarvitse
käyttää ymmärtääkseen myös kumpi on toiminut
moraalisesti ja inhimillisesti oikein tai väärin.
Ei siihen mitään Jumalaa tarvita. Tottakai aina
löytyy ihmisiä, jotka kokeilevat rajojaan siten,
että kanssaihmiset niistä kokeiluista kärsivät.
Näitä löytyy uskovista ja ei-uskovista, eikä
siihenkään mitään Jumalaa tarvita. Toisaalta
mikään Jumalakaan ei voi estää uskovankaan
jumalatonta menoa, jos hän niin on päättänyt.
Tässä niinkuin muissakin pelaa ainoastaan ihmisen
oma arvomaailma, joka ammentaa käyttövoimaansa
uskosta, tai sitten ei. Itse pidän ihmisen
suurimpana ongelmana sitä, miten hän voi itse
itsessään motivoitua KÄYTTÄYTYMÄÄN IHMISIKSI. Ei
siihen mitään Jumalia tai uskontoja tarvita -
uskoa kylläkin (tällä en nyt sitten tarkoita
kristinuskoa).
mihin ateisti tai humanisti tai agnostikko tai
muu vastaava perustaa moraalinsa? "musta tuntuu"
eli mutujuttuja heille? jonkun ateisti filosofin
kinkkisiin viisasteluihin, kantin etiikkaan? vai
jopa jonkun uskonnon kertomaan (huom. ei
sanelemaan) moraaliin?
Jeesuksen, Vapahtajamme, vaikka olinkin silloin
psykoosissa uskon, että ei ollut
niin sanottu feikki, ja jopa
terveempänä (käytännössä terveenä)
olen kokenut monia 'ihmejuttuja', ja
varmasti tavallisia nämä hymyilyttää,
mutta joku joka on vähän perillä, TIETÄÄ(lue
loppuun asti :) ),
että Jumala on olemassa, en väitä tietäväni
Jumalan salaisuuksia, edes oikeata tapaa
ymmärtää Raamattua, mutta sitä alkaa
helposti ajattelemaan, että kyllä myös
Saatana on olemassa, ja juuri uskovaisten
uskosta 'vapauttajat' ovat hänelle vähintään
mieluisia, ellei jopa Saatanan välikappaleita.
Tämänkin otsikon avaajan 'viisaat' kysymykset
ja jälkikysymykset jotenkin ovat luotuja
'vapauttamaan' uskosta, olen itsekin ollut
kovassa pommituksessa erään jollain tapaa
ateistisen maailmankuvan omaavan kanssa,
vaikka uskonkin hänen olevan vilpitön
kyselijä, uskon että kyse on ollut Saatanan
hyökkäyksestä minua kohtaan. Minulla ei ole
mitään erityistä vapaa-ajattelijoita vastaan,
mutta heidän sellainen kiinnostuksensa
uskovaisten uskoa kohtaan, jossa lähtökohta on
järjellä tavoittaa usko ihmisen mielikuvituksen
tuotteena, on minusta epäilyttävää. Itseään
toteuttava ennuste. Mutta kyllä onneksi myös
uskovia ravistellaan, olen kasvanut
ateistiystäväni myötä paremmin ymmärtämään,
että Jumalaa tarvitaan, eikä kristittyjä,
jotta ateistit tulisivat uskoon. Ja jos
Jumalaa ei olisikaan, tai se(/ne) olisi hyvin
erilainen kuin kristinuskon Jumala, niin
onpahan tullut puolustettua kristinuskoa
kuitenkin tässä aika lailla täydestä
sydämestä. Mutta ei millään lailla täydellä
viisaudella
varmastikaan.
Jeesus on varmaan yleisin psykoosipotilaan
vieras... ahniin, tietenkin sarvipäisen
sielunvihollisen ohella. Hyvin suosittua on myös
näiden kahden yhteensulautuma.
Täytyipä taas vain sanoa. *olankohautus*
En puutu kokemukseesi kovin paljoa, koska uskon
että se mitä kukin kokee ja näkee on
henkilökohtaista.
Itse omalta puoleltani olen epäilevä nimenomaan
Raamattua ja uskontoa kohtaan, mietteeni ja
moitteeni ovat vuosien varrella joutuneet
mukautumaan melkoisiin pyörityksiin maailmalla.
Olen tehnyt matkatyötä monissa maissa ja
huomannut että ihmiset ovat yhtä onnellisia tai
onnettomia tiesivät he Jeesuksesta tahi ei.
Miksi näin?? Tieto lisää tuskaa joten jos ei
tiedä tuska voi olla todella vähäistä.
Ymmärrän että Raamattu on jouduttu luomaan
jonkinlaiseksi koosteeksi josta tarvittaessa
löytyvät perusteet uskolle, ei siis uskonnolle se
on totaalisen eri asia.
Se että yksi kirja kohotetaan autuaaksi kaikkien
muiden pyhien kirjoitusten joukosta on mielestäni
nurkkakuntaisuutta ja oman minäminäminäminä-
syndrooman hoitoa.
Mihin tarvitaan sinnikästä palvontaa jos
ajatelllaan laillani että Jumala ON!
Mielestäni Raamatun tiukalla tulkinnalla
halvennetaan Jumalaa ja hänen määrittelemätöntä
olemustaan, eli pakataan Jumala kirjaan joka on
ristiriitaisesti kirjoitettu ja vuosisatojen
aikana valtapoliittisin syihin (kirkon) vedoten
muokkaantunut nykymuotoonsa.
Rivikrististitty kuvittelee nöyränä että Raamattu
on aina ollut ja muuttumattomana, eikö sekin ole
huijausta?
Muuten senverran näyistä että jos olisit
Katolinen olisit nähnyt Neitsyt Marian, et
Jeesusta.
Jeesuksen näkeminen on varattu meille
Luterilaisille, aivan samoin kuin Maria
Katolisille.
Rashaverak.
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat
sanalla "palvonta." Itse uskon Raamatun olevan
Jumalan erityisen ilmoituksen ihmiskunnalle.Se on
toisin sanoen ensi käden tietoa niistä
historiallisista tapahtumista,jotka välittävät
meille pelastuksen.Oikeastaan koko Raamatun
sanoma kristallisoituu yhteen ainoaan
henkilöön,josta jo Eedenin paratiisissa Jumala
antoi lupauksen sanomalla käärmeelle,eli
Saatanalle:"minä panen vainon sinun ja vaimon
välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä
välille;se on polkeva rikki sinun pääsi,ja sinä
olet pistävä sitä kantapäähän".Ja etkö nyt näe
kuinka tämä toteutuukaan ! Niin
kuin "miljoonat"kerrat tälläkin palstalla on
todettu uskovien olevan riidoissa ei-uskovien
kanssa,josta me näemme,että vaino vaimon siemenen
(Kristuksen)ja käärmeen siemenen välillä on
tosiasia.
Niin minunhan piti puhua tuosta yhdestä
henkilöstä,johonka Raamattu
kristallisoituu.Hänhän on tietenkin Jeesus.Hän on
se luvattu vaimon siemen.Hän on myöskin Raamatun
ilmoittama Jumala.Raamatun mukaan ei kerta
kaikkiaan ole olemassa mitään muita jumalia kuin
Jeesus.Eli siis Raamatun Jumalalla on nimi ja se
on Jeesus.
No sitten lopulta tuohon palvontaan(minulla kun
on näet tapana joutua sanojeni vietäväksi niin
että meinaan lopulta unohtaa mistä minun oikein
pitikään puhua).En näet itse koe uskoani
minkäänlaisena palvontana,eikä Raamattukaan minua
siihen velvoita.En ole käynyt tänä kesänä
kertaakaan missään hengellisissä
tilaisuuksissa;en edes kirkossa.Eikä minulla ole
tapana tehdä mitään rituaaleja lepyttääkseni
siten Jumalan,sillä Jumala lepytti itsensä
tulemalla Pojassaa Jeesuksessa siksi uhriksi,joka
lepytti Hänet.En tietenkään millään tavoin toki
väheksy niitä uskovia,jotka käyvät hengellisissä
tilaisuuksissa ja kirkoissa vaan päinvastoin
arvostan heitä. Ja kyllä minä itsekin tulen vielä
niissä käymään kunhan ehdin,mutta en pidä sitä
palvontana.
Olet jo varmasti korviasi myöten täynnä Raamatun
siteeraamista,mutta kestä vielä tämä yksi
Hebrealaiskirjeen paikka,joka todella sanoo
selkeästi,ettei mitään palvontaa tarvita.Se
kuuluu:"Sillä hän on YHDELLÄ ainoalla uhrilla
tehnyt täydelliseksi ne,jotka pyhitetään".Ja jos
kerran minut on uskon kautta tehty
täydelliseksi,niin en kai minä voi mitään enää
itse tuohon uhriin lisätä.
Ja sinä kun sanot itse olevasi teisti,eli
uskovasi persoonalliseen jumalaan(mikä minun
mielestäni on hieno homma sinänsä)niin olisiko
mahdotonta antaa tuolle persoonalle myös
henkilöllisyys-nykyajan termillä kasvot-joka ei
voi olla kukaan muu kuin Jeesus.
Äläkä nyt revi pelihousujasi tämän kirjoituksen
johdosta,sillä minä olen tässä pyrkinyt vain
noudattamaan omantuntoni ääntä ja kirjoittamaan
sen minkä olen kokenut aiheelliseksi.
miksi se jumala sanoi sille käärmeelle niin...
vituttiko sillä vai mikä oli syy... kaikkivoipana
se olisi saanut tästä paikasta paljon paljon
paremman.. miksi ei sit tehnyt?!! ;)
happy ending
edelleen jokainen tulkitsee eritavoin sen mitä
päässään tapahtuu
Elämän taival on pitkä.... Itse olet ilmeisesti
selvinnyt tähän päivään saakka omin avuin ilman
et olis pahemmin ruvennu "viiraan". Muista
kuitenkin, et elon varrella tulee se tosi
kusinenkin paikka, jos oma pikku boltzi ei enää
kestä - se hajoo (ei kuitenkaan kaikilla,
onneksi). Näis tilanteis olis hyvä, jos sitä
löytäisi jostakin "varaventtiilin" kun omat
voimat ei enää riitä. Toiset turvautuu kuningas
kossuun, toiset johonkin muuhun. Henkilökohtainen
asia on, kummasta saat lohtuu pitkäaikaisemmin ja
halvemmal. Ei se uskonto kuitenkaan kaikkein
huonoin vaihtoehto oo...
Aivan oikein, paljon on viinii virrannu ja
tupakkia palanu, ennenkuin Raamattu lopullisen
muotonsa on saanu. Mun mielestäni se ei todista
mitään muuta kuin sen, ettei ny ihan pöllöpäät
asialla oo ollu ku sitä proopuskaa on
kirjoitettu. Ihan nokkelii ja näpsäköitä on
kirjurit olleet. Mut huomaa - ihminen on senkin
kirjan rustannu - ei se oo taivaasta pudonnu.
Sinä uskot, et Jumala sen kirjoitti - olkoon
niin. Maailmas on kuitenkin paljon muita ihmisii
(taitaapi olla jokunen miljardi) jotka ei ihan
noinkaan usko. Mut se onkin uskonasia se ja ihan
eri juttu....
Raamattu on erinomainen historiallinen kooste,
jos unohdetaan epätarkkuudet ja myytit, olisi
erittäin vaikea ajatella että tekstimuodossa
säilyisi muuta kuin uskonnollisia kirjoituksia
noinkin kaukaa.
Palvontaan mennään siinä vaiheessa kun väitetään
sen olevan kaikilta osiltaan erehtymätön ja
virheetön.
Raamattu antaa hyvän kuvan parintuhannen vuoden
takaa Juutalaisyhteisön elosta naapureiden
ympäröimänä sekä mielenkiintoista tietoa
roomalaisista siirtomaa isännistä.
Se on kuitenkin paikallinen opus, mihin
kaikkivaltias unohti muut kansat?
Jos Jumalan tarkoitus oli todella
suunnitelmallaan pelastaa mahdollisimman monia
ihmisiä, eikö hän olisi tehnyt tahtoaan selvemmin
tiedoksi? Nyt levitys jäi ihmisille jotka sitten
Jumalan nimeen tuhosivat ja tappoivat ihan
tarpeeksi ihmisiä, puhumattakaan keskiajasta...
Miten Jumalan suureen suunnitelmaan sisältyi
antaa sanasa vain pienelle heimolle ja unohtaa
muut suuret valtakunnat kokonaan??
Jeesuksesta: Jeesukseen kariutuu oma
ymmärrykseni, pakanallinen uhri maailman
pelastamiseksi, miltä??
Kaikkitietävä Jumala tiesi mihin ryhtyi
antaessaan vapaan tahdon niin Lusiferille kuin
ihmiselle, kumpikin toteuttavat hänen
suunnitelmaansa.
Oma Jumalakuvani on ääretön ja rakastava, ei
pikkumainen uhraaja.
Hän ei myöskään estä ihmistä ajattelemasta omilla
aivoillaan, uskon myös että Jumala vihastuu
enemmän niille jotka jäivät vangiksi vanhaan
kirjaan kun sillä energialla olisivat voineet
tehdä paljon hyvää maailmassa.
Rashaverak.
Ps. En revi pelihousujani, kanssasi on mukava
vaihtaa ajatuksia:)
Kysyit,että miltä meidät pitäisi pelastaa.Vastaan
lyhyesti.Äärimmäiseltä,pikemminkin sanoisin
totaaliselta itsekkydeltä,joka tuhoaa sekä
omamme,että lähimmäistemme elämän.Ihminen on
syntiinlankeemuksen seurauksena ajatellut kaikkea
itsestään käsin tallaamalla häikäilemättömästi
lähimmäisensä jalkoihinsa.Raamattu kutsuu tätä
synniksi.
Kysyit myös miten Jumalan suunnitelmaan sisältyi
antaa sanansa vain pienelle heimolle?Olen
vastannut siihen kysymykseen juuri äsken
nimikkeellä "taas tätä samaa"avatussa
keskustelussa.
No se oli kiva kuulla että pelihoususi ovat vielä
ehjänä !
Miten tulet päätelleeksi, että "Raamatun
Jumalalla on nimi ja se on Jeesus"?
Ihan vinoksi menee. Mm. patriarkka Dioskuros
400-luvulla kannatti oppia, jonka mukaan
Kristuksella oli vain yksi, jumalallinen luonto,
ja hänen ihmisyytensä oli sulautunut
jumalallisuuteen. Oppi tuomittiin harhaopiksi 4.
ekumeenisessa kirkolliskokouksessa 451. Koska
Kristuksen luonto oli kuuluisan paradoksin mukaan
sekä jumalallinen että inhimillinen, ei kai
Jeesusta ja Jumalaa voida rinnastaa
yhtäläisyysmerkkien avulla?
Kaikki tämä rätinä tietysti sillä
edellytyksellä, että noudatat ns. muodollisesti
harmitonta yleistä linjaa.
Periaatteessahan kannatan vapautta uskoa omalla
tavallaan.
Pitänee lukaista ko. otsikko...
Pikkuisen "synnistä" ja itsekkyydestä.
Mikä muu uskonto korostaa näitä ominaisuuksia?
Eipä juuri mikään (siis korostaisi synnin tekoa).
Muidenkin uskontojen pyhissä kirjoituksissa
korostetaan ns. hyviä ominaisuuksia ihmisessä,
joten ei tämä kristillinen moraali ole
yksinoikeus.
Mielestäni kristinusko ja kirkkoisät tekivät
aikoinaan karhunpalveluksen itselleen kun
kuvittelivat hallitsevansa kansaa hamaan
ikuisuuteen asti.
Muuten Raamattu olisi laadittu ymmärrettävämpään
muotoon, kuten esim. Koraani jossa vain Allah on,
ei ole tarvinnut sekoittaa päitä enempää kuin
tarpeellista.
Kyllä nimenomaan Raamatun Jumalan ja Jeesuksen
välille voidaan vetää yhtäläisyysmerkki,eli
Jumala=Jeesus.Jeesus on nimittäin yksi niistä
persoonista,joissa Jumala on ilmestynyt.Jeesus
käytti ihmisenä ollessaan jopa itsestään
nimitystä MINÄ OLEN.Se oli juutalaisille
kirjanoppineille ja fariseuksille liikaa,sillä
heidän kielessään tuo vanhatestamentillinen
nimitys oli varattu vain Jumalalle.
Tervehdys Rashavarek
Kuulutko muuten mihinkään esim. humanisteihin tai
muuhun ryhmään ? Mielipiteesi on mielenkiintoisia.
MIten on taustasi, siis oletko joskus ollut
jonkun asteen uskis tai vastaava ?
Itse olen tutkinut paljon ja kaikenlaista - enkä
kuulu mihinkään yhteisöön. Heitä mailia niin
voisi vaihtaa vaikka vähän enemmän ajatuksia -
[email protected]
Mainitse, missä kohtaa tarkalleen Jeesus puhui
kertomallasi tavalla. Siitäkin voi päätellä
jotakin. Ja kumoaako se toisenlaisen päättelyn,
jonka senkin voi rakentaa Uuden testamentin
sisällöstä? Etköhän nyt sodi tuttua ja
turvallista dogmatiikkaamme vastaan?
Tietysti voisin lähteä oitis lukemaan Uuden
testamentin läpi, mutta jos sinulla on tieto
valmiina, voin mennä nukkumaan.
Mitä ovat ne muut persoonat, joissa Jumala on
ilmestynyt?
Kiitoksia mielenkiinnosta välillä mielettömiä:)
tulkintojani kohtaan mutta kirjoitan kahdelle
palstalle ja muutoinkin "arastelen" esittää
näkemyksiäni in private.
Pikkuisen taustaa kuitenkin:
Olen koko ikäni ollut kiinnostunut uskonasioista
ja nuorempana enemmän ja vähemmän säännöllisesti
etsinyt omaa yhteisöäni, tosin tuloksetta.
Olen tehnyt matkatöitä viimeisen 10 vuotta vähän
siellä sun täällä ja siitä mielenkiintoni eri
ilmiöihin on kasvanut.
Jonkin asteen "uskis" olen vieläkin, uskon
vankasti Jumalaan.
Kirkkoihin,ja seurakuntayhteisöön en pahemmin
usko.
Raamattua arvostelen monoliittina pitämisestä.
Rashaverak.
Ps. pieni mainospala loppuun:)
www.nakokulma.org/
Aikalailla samanlaista se täälläkin päässä ; )
Paitsi vuorovaikutan sekä yleisesti että
privatisti.
Olen tapaillutkin paljon tutkiskeluissani
erilaisia mielenkiintoisia ihmisiä esim. juuri
netin kautta tutustuen. Suosittelen. Ei heitä
mitenkään muuten olisi voinutkaan , tälläisten
ihan omantakeisten ajatusten johdosta löytää.
Joka tapauksessa - Rauhaa elämänmatkallesi.
Sori kun kesti näin kauan,mutta nettini oli
toisten käytössä.Paikka on Joh 8:58-59.
Juuri tuossa jakeessa 58 Jeesus käyttää tuota
minä olen ilmaisua,josta välittömänä seurauksena
juutalaiset aikovat tappaa hänet kivittämällä.
Jumala on ilmaissut itsensä kolmessa
persoonassa,Isänä,Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Jumalan suuruus ja rakastettavuushan on juuri
siinä,ettei Hän jäänyt taivaaseen vetämään
lonkkaansa sen jälkeen kun ihminen oli
langennut,vaan oli päättänyt jo ennen ikuisia
aikoja tulla itse korjaamaan ihmisen rikkomuksen
Pojassaan Jeesuksessa.Raamatuhan sanoo
Jeesuksesta mm.näin että:"Hänet havaittiin
olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen".Eli Jumala
oli myöskin täydellisesti ihminen.Hän myös otti
itseensä kaikki meidän syntimme,ja lahjoitti
vastaavasti kaikille meille oman täydellisyytensä.
Mikä vaihtokauppa?Ja juuri sen tähden,että Hän
oli ottanut meidän syntimme kantaakseen Hänen
täytyi myöskin kulkea tuo Via dolorosan tie
Golgatalle,jossa me Hänen luomansa ihmiset sitten
naulasimme Hänet ristiin.
Mutta Hän nousi kolmantena päivänä kuolleista
todistukseksi siitä,että Hän oli ollut
täydellinen.Ja niinpä saa jokainen,joka Häneen
uskoo lahjaksi Hänen täydellisyytensä ilman
mitään omia tekoja.Tosin tuo täydellisyys vasta
luetaan uskon hetkellä uskovan hyväksi,niin ettei
meistä vielä täällä ajassa tule täydellisiä,mutta
samoin kuin Jumala herätti Kristuksen
kuolleista,on Hän herättävä kerran meidät
uskovatkin iankaikkiseen täydellisyyteen.
Myös juuri tämänkin asian vuoksi me uskovat emme
voi pitää "korkeaa profiilia",vaikka meitä siitä
niin usein syytetäänkin.Mehän olemme saaneet
kaiken lahjana,emmekä ole toisin sanoen
ansainneet mitään.
Toivottavasti näistä monimutkaisista asioista
saat jotain irti,nämä kun eivät oikein koskaan
kunnolla tahdo pysyä omassakaan päässä.
Onko Hän kertonut sinulle tietosi?
Kysymys kuuluu: Onko Jumala ilmaissut itseään
ihmisille?
Jos on, niin eikö se ole mielestäsi Raamattu?
Jos ei ole, niin miksi ei olisi?
Ymmärtääkseen itsekkyytä kuten muitakin
inhimillisiä ominaisuuksia on hyvä pitää mielessä
se, että ihminen on samalla tavalla eläin kuin
kaikki muutkin maan päällä elävät eläimet.
Olemassaolon taistelu vaatii yksilöltä tiettyjä
fyysisiä kuin myös henkisiäkin ominaisuuksia -
näihin kuuluu myös itsekkyys. Epäitsekäs leijona
on kohta kuollut leijona - sama pätee myös
ihmiseen. Ihminen poikkeaa muista
luontokappaleista ehkä ainoastaan siinä, että se
kykenee abstraktiin ajatteluun ja olemattomien
kuvitteluun (tiedä häntä sitten muista
luontokappaleista, kykenevätkö ne samaan, ne
eivät vaan näillä ominaisuuksilla ihmiselle
leveile). Ihmisen äärimmäinen itsekkyys ilmenee
varsin monen kohdalla siinä, että hän kuvittelee
jotenkin edustavansa semmoista, mitä muut
luontokappaleet eivät olisi - hänessä piilee
pieni (tai Suurempi) JUMALA. Ainakin hän on
Jumalan kuva. Kuva tai ei, mutta osa tätä
maailmankaikkeutta samalla tavalla kuin
laakamato - ei sen ylevämmällä tai etevämmällä
tavalla...
...juuri lukemassa (melkein lukenut) sarjan
Kristinusko 2000 ja olen yhä vakuuttuneempi siitä
ettei Raamattu ole Jumalan sanaa, vaan pienen
heimon tarukokoelma.
Luinpa asiantuntevan version luomiskertomuksen
synnystäkin, koska kilpailevissa ja vanhemmissa
uskonnoissa oli sellainen tottakai
kristinuskossakin oli oltava.
Mielenkiintoinen sarja kaiken kaikkiaan...:)
Rashaverak
Arvelinkin, että vinkki löytyisi Johanneksen
evankeliumista, ja aloin lukea sitä, mutta
nukkumatti tuli luultavasti kuudennen kohdalla.
Johannes kirjoitti evankeliuminsa myöhään
verrattuna muihin kanonisiin evankelistoihin.
Eivät synoptiset evankeliumit eikä Johanneksen
evankeliumikaan pyri olemaan ensi sijassa
historiankirjoitusta. Evankeliumit kirjoitettiin
muutama vuosikymmen Jeesuksen kuoleman jälkeen,
ja Johanneksen evankeliumi siis viimeisenä.
Evankelistat eivät olleet minkään aikakauden
ammattikriteerien mukaan historiankirjoittajia
(eivätkä siihen pyrkineetkään). He edustivat
omia alkukristillisiä piirejään, ja pyrkivät
Jeesuksen elämää, kuolemaa, opetusta ja
vanhatestamentillisia kirjoituksia
ajankohtaistaen muodostamaan kirjallisen
esityksen aiheesta, josta nähtiin tärkeäksi
muodostaa kokonaisesitys. Kirjoittajilla
(Johanneksellakin) oli kohde- ja viiteryhmänsä.
Oli myös muodostunut tiettyjä, ehkä jonkin verran
eriäviä käsityksiä Jeesuksen merkityksestä ja
olemuksesta. Näkyyhän se toki
evankeliumeistakin, vai eikö?
Jos Johanneksen evankeliumissa esiintyy
mainitsemasi mahtava ilmaus, mikä on sen
painoarvo? Eikö voisi olettaa moisen tärkeän
julistuksen löytyvän jo Markuksen
evankeliumista? Eiköhän ole kyse
johannekselaisen teologian kuvaelmaksi
muuntamisesta.
Juutalaiset yrittivät sinnikkäästi tappaa
Paavalinkin, vaikka hän ei väittänyt olevansa
Jumala. Stefanoksestakin tehtiin raunio
mitättömämmin perustein. Johannes saattaa tietää
oikein puhuessaan juutalaisten kivitysvimmasta,
mutta mainitsemasi sanat Jeesuksen suuhun on
voitu laittaa tietyllä tendenssillä. Ja se on
Johanneksen korkealentoinen teologia.
Synoptisten evankeliumien Jeesuksen sanomiksi
väittämät puheenvuorot osunevat kuitenkin hiukan
lähemmäksi autenttisuutta - riippuen siitä,
minkäasteinen myyttisyys/tosiperäisyys on
puolestaan esim. Q-evankeliumilla ja vaikkapa
Tuomaan evankeliumilla.
"Hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin
ihminen." No, sellainen on empiirinen kokemus,
joka oli mahdollinen kenelle hyvänsä. Tällaista
lausetta voidaan käyttää väärin, laittaa aivan
utopistisiin ulottuvuuksiin.
Ihminen Jeesus ainakin oli. Jos sanot, että
Jeesus oli Jumala, niin miten selität sen, että
Jumalaa ei voisi nähdä, niinkuin olen kuullut
väitettävän?
Pistäpä Jumala testiin ja lue ihan mistä tahansa
muusta uskonnollisesta kirjasta vähintään
kymmenen toteutunutta ennustusta.
Siten testaat, kuka on ajan Herra.
Tuohon viimeiseen kysymykseesi voin vastata
suoraan Jeesuksen sanoin,sanoin jotka myös
vahvistavat aikaisemmin sinulle esittämääni
näkemystä siitä,että Jeesus on Jumala.Hänhän
sanoi:"joka on nähnyt minut on nähnyt
Jumalan".Eli sellaiset väittämät,että Jumalaa ei
voi nähdä ovat tässä valossa fuulausta.
Toisekseen sinulla tuntuu olevan kova into
työntää kaikki sellainen sanottavani empiiristen
kokemusten piikkiin joka on Raamatun tulkinnasta
johtuvaa.Siksi pyytäisinkin sinua käymään
keskustelussa "taas tätä samaa" ja lukemaan
sieltä viestini "transsendenssi",kun en oikein
jaksa toistaa itseäni.Muutoinkin olen taas
kirjoitellut aivan liian suurella
intensiviteetillä nettiin,joten ajatus voi alkaa
pikkuhiljaa pätkiä ja kirjoitusvirheet
yleistyä.Joten saattaisi olla paikallaan pieni
huili.
Henkilökohtaisen uskosi puolesta olet tietenkin
oikeassa - jokainen on, uskonasiat ovat
tieteellisen kiistelyn ulkopuolella.
Mutta teologia ei ole tieteellisen kiistelyn
ulkopuolella. Teologia on näet tiede.
Johanneksen kristologiaa on luonnehdittu
doketismiksi; joku tutkija on maininnut sitä
lieventävästi "naiiviksi" doketismiksi.
Doketismi tarkoittaa sitä, että Jeesuksen
inhimillinen olemus katsotaan täysin
toisarvoiseksi ja epäoleelliseksi. Mainitsemasi
tapa luonnehtia, että Jeesuksen ja Jumalan
välille voidaan asettaa yhtäläisyysmerkit -
doketismiahan se on. Ja kirkon piirissä doketismi
katsottiin harhaopiksi.
Johanneksen evankeliumissako harhaoppia?
Täysin asialliset tutkijat ovat uskaltaneet
pohtia Johanneksen evankeliumin kanonista asemaa
juuri tässä valossa. Johanneksen evankeliumin
Jeesus ei korosta pyyteetöntä kaikkien ihmisten
rakastamista, vaan käskee seuraajiensa rakastaa
toisiaan. Johanneksen Jeesus ei hahmona muistuta
ihmistä. Mainitsithan sen itsekin. Jos pitäytyy
Johanneksen evankeliumissa, muodostaa melko
varmasti doketistisen kristologian. Koska
Johanneksen evankeliumista pidetään
vaistomaisesti paljon (se on "korea", siinä
kerrotaan keppikirjaimin Jeesuksen jumalallisuus,
se vetoaa eniten tavallisen ihmisen uskonnoliseen
tunteeseen), hatarasti Raamattua ja kristinoppia
tunteva pitää sitä aivan kuin luontaisesti
nopeana yleiskuvana kristinuskomme perusteista.
Mielestäsi Jeesus = Jumala, mutta onko
päinvastoin? Tietenkin, ei kai sen kääntäen
muuttua pitäisi.
Eikö Jeesus ollut ollenkaan todellinen ihminen,
ja jos oli, missä määrin?
Rentoudu toki rauhassa. Ja lue kaikkia neljää
evankeliumia. Tuomasta tuskin uskallan
suositella. Tuomaan evankeliumia pidät
harhaoppina, mutta et doketismia.
Doketismi on saatanallinen harhaoppi.Sen
mukaanhan Jumala olisi vain näennäisesti tullut
ihmiseksi Kristuksessa;Kristuksella ollut vain
näennäisruumis,hän olisi kärsinyt ja kuollut vain
näennäisesti.Se tutkija,joka mainitsee
Johanneksen evankeliumia "naiiviksi"doketismiksi
on itse naiivi(ilman heittomerkkejä)sirkuspelle.
Itse Johanneksen evankeliumista ei mistään saa
tukea tuollaisille väitteille.Olen kyllä-se
myönnettäköön-myös kristityissä piireissä saanut
kuulla Johanneksen evankeliumin muka korostavan
Jeesuksen jumalallista puolta enemmän kuin muiden
evankeliumien.Mutta eivätköhän nämä ole lähinnä
niitä ihmisen tunnepuolen juttuja.Luepa
esim.Johanneksen evankeliumin yhdestoista
luku.Minun mielestäni siinä tulee esille oikein
hienosti Jeesuksen inhimillisyys.
Tuli tuossa eilen "uni simmuun"kesken
kirjoittelun,joten jatkan vielä vähän.
Ns."Muratorin kaanon"sanoo Johanneksen laatineen
tämän evankeliumin toisten apostolien pyynnöstä
ja apostoli Andreaan saaman erityisen ilmoituksen
johdosta.
Myös Eusebios kertoo
kirkkohistoriassaan,että:Johannes tunsi kolme
ensimmäistä evankeliumia "ja vahvisti niiden
tarkan luotettavuuden,mutta huomautti,että niiden
kertomuksesta puuttui esitys siitä,mitä Kristus
oli tehnyt toimintansa alulla."Neljännen
evankeliumin sisältö osoittaa,että Johannes
täydentää toisten evankeliumien esitystä
muissakin suhteissa.
No niin,nämä nyt olivat vain tällaisia
historiallisia argumentteja,joidenka totuusarvon
voi tietenkin vahvistaa tai kumota tutustumalla
itse evankeliumien sisältöön.Tosin olen itse
pitänyt Eusebiosta luotettavana historioitsijana.
Mutta sitten taas itse aiheeseen,eli tuleeko
Johanneksen evankeliumin tekstissä Jeesuksen
inhimillisyys selkeästi esille.Sanoit jotenkin
siihen mallin,että Johanneksen evankeliumin
jumalallisuus olisi se aspekti,jonka tähden niin
monet pitävät siitä,koska se vastaa ihmisten
uskonnollisiin tarpeisiin.Sanoisin kuitenkin
omasta kokemuksestani käsin,että molemmat sekä
inhimillinen että jumalallinen.Esim. evankeliumin
17:ssa luvussa Johannes kuvaa Jeesuksen
niin "jumalallisesti inhimillisenä",että sitä
lukiessa tulee monesti itku silmään.Koetapa
vaikka lukea kyseinen luku ja yritä samalla
säilyttää jäätävän kylmä tieteellinen
objektiiviisuuteen pyrkivä asenne,niin luulen sen
olevan vähän vaikeaa,jos ihmisellä ylipäätään
tunnepuoli pelaa.Itseltäni se ei ainakaan tahdo
onnistua.
Ei muuta kuin lykka till !
Hyvänen aika. Tämä kissankidutushan alkoi
juuri siitä, että väitit Jumalan olevan yhtäkuin
Jeesus, ja toit esiin Johanneksen evankeliumin,
jossa asiaan näytetään viittaavan. Doketismin
mukaan Jeesuksen ruumiillisuus ei ollut aitoa
ihmisenä oloa (ei "totinen ihminen"). Sanooko
käytössä oleva uskontunnustus, että Jumala =
Jeesus? Ei se niin mene. Jos kristinoppimme
mukaan Jeesus oli myös todellinen ihminen, niin
eikö ole harhaoppia väittää, että hän oli
Jumala?
Se, että tuo tutkija (en muista kuka, kun
löydän nimen, puhallan sen tänne)
puhui "naaivista" doketismista, ei ollut
halventava ilmaus. Hän tarkoitti "naiiviudella"
sitä, että Johannes niin sanotusti hyvässä
uskossa, itsekään sitä tiedostamatta, korosti
Jeesuksen jumalallista puolta.
Johanneksen evankeliumin yhteisöllinen tausta
oli vaikea. Johanneksen tuntemien Jeesukseen
uskovien piirien on päätelty joutuneen
synagogayhteyden ulkopuolelle - väärinymmärretyt
uskovat tuntevat, että vain toisiinsa he voivat
tukeutua. Kovin taka-alalle on jäänyt
vihollisten ja vainoajien rakastaminen, johon
Jeesus muissa evankeliumeissa kehotti.
Johanneksen evankeliumissa korostuu "rakastakaa
toisianne" (omassa uskovien piirissä); muualla
myllää penseä maailma, joka Jeesuksen opin
hylätessään on jo kadotukseen tuomittu.
Kumma kyllä, itseäni liikuttaa enemmän
inhimillisyys kuin jumalallisuus. Edellinen on
paljon vaikeampaa, ja on välistä todiste melkein
epäinhimillisistä ponnistuksista...
Kuka oikein oli "Johannes", joka Johanneksen
evankeliumin laati? Myöhäinen laatimisajankohta
ei oikein todista apostoli-Johanneksesta.
Historioitsijana Eusebios on tietenkin
luotettavampi kuin Johanneksen evankeliumin
laatija (joka ei historioitsija pyri
olemaankaan). Sen verran Eusebiosta olen
silmäillyt, että tiivistyksen varaa päättelisin
olevan.
Pitäsiköhän minun ruveta kauppaamaan
otsahauteeksi "jäätävän kylmää tieteellistä
objektiivisuuttani" näin helteellä? Ja jos en
hurmaannu Johanneksen evankeliumin
korkealentoisuudesta, olenko jotenkin
tunnevammainen? Älähän tee sellaisia
johtopäätöksiä. Ihmisen kirjoittamaan voi
suhtautua kriittisesti, ja jokaisella on
tyylilajinsa, jotka miellyttävät. Minä en esim.
pidä mainoksista, melusta, ilmiselvistä
manipulaatioyrityksistä, kyseenalaistamattomista
iskulauseista, epäaidosta ilmaisusta jne.
Uskonnollisen tekstin ylilatautuneisuuskin
tympii. "Jäätäväkö"?
Kiitoksia onnentoivotuksista, jos vain olivat
aidot. Koetan käyttää ne hyvin, toivottavasti
itsellesi jäi jotain.
Kukapa sen muukaan on tehnyt. Ihminen kirjoitti
ja ihminen luki... Sieltä, sieltä kaikki se
löytyy, ihmisen sielun syövereistä,
moraalikäsitykset, tuomiot, palkinnot, kaikki
tyynni. Jos Raamatun olis kirjoittanu sika tai
kala, varmaan jutzkat oli ihan erinäkösii. Mut ku
kellään muulla tän boltzin pääll ei oo
(tiettävästi) tarvetta kynäilyyn ku ihmisel, niin
sieltähän se tuli. Ja ku ottaa huomioon ihmisen
vilkas mielikuvitus ym. ym. lopputuloksen voipi
lukee sit eri teosten lehdyköilt. Lopputulos
tietenkin muistuttaa jossain määri toinen
toistaan, ainakin kaikis niis on samoja
elementtejä - moraalikäsityksii, keppii
(helvetti) ja porkkanaa (taivas). Tottakai
ihmistä jotenkin pitää motivoida käyttäytymään
näitten sääntöjen mukaan - eihän se lapsikaan
osaa erottaa "oikeaa" "väärästä", karkkii ja
tukkapöllyy pitää käyttää. Aikuinen ihminen (noin
yleensä) tietää kyl ihan itsekin
ilman "kirjaviisautta" mikä on oikein ja mikä on
väärin, toiset vaan kokeilee rajojaan rajummin
kuin toiset. Kyl järjestys karsinaski pitää olla
(possuilla meinaan)....
kaikki Jumalat mitä ihmiset ovat aikojen saatossa
keksineet, ovat ihmisen oman psyyken
projektioita 'maailmaan' asetettuna. Toki myös ne
Jumalat mitä tulevaisuudessa tullaan keksimään
ovat nekin ihmisen omia psyykkisiä
konstruktioita. Kaikki uskonnot ja siis myös
niiden Jumalat elävät vain oman aikansa, ja monet
Jumalat ovat niihin uskovien ihmisten häviämisen
myötä hävinneet, ja nämä nykyään
olemassaolevatkin Jumalat häviävät silloin kun
niihin uskovat ihmiset ovat loppuneet. Mutta on
erittäin todennäköistä, että niin kauan kuin
ihmisiä on, niin kauan myös uskontoja on.
Nykyisten uskontojen ja Jumalien katoamisen myötä
keksitään uusia, ja kirjoitetaan uudet 'Pyhät
Kirjat' uusiin Jumaliin uskovien 'opastukseksi ja
lohdutukseksi'.
Jep, ja sit joskus KUN koko ihmiskunta
pyyhkäistään tältä boltzilta taivaan tuuliin,
kaikki uskonnot ja Jumalat menee saman tien,
samaan kaivoon kaikki tyynni. Mut mitä sit
tapahtuu, säilyykö TIETOISUUS jossakin tai
joissakin muissa olennoissa ja millä tavalla?
Tämä on yksi niitä todella mielenkiintoisia
kysymyksiä, jotka mm. itseäni todella joskus,
kuin häivähtävän hetken lailla, kiinnostavat.
Mitä sitten esim. kun koko boltzi pihahtaa
viimeisen pihahduksensa, säilyykö TIETOISUUS
jossakin ja minkälaisena se sitten ilmenee??
Ymmärsitkö, mitä halusin jutullani kysyä??
kerran, niin siihen loppuu sen 'boltzin'
tietoisuus. Mutta niin kauan kuin jollakin
planeetalla, tai vaikka avaruusaluksella keikkuu
joku eliö, jolla on tietoisuus, niin kauan
tietoisuuttakin on olemassa. Silloin kun
tietoisuuden omaava eliö kuolee, niin
tietoisuuskin 'kuolee' tai sammuu, koska se ei
enää saa mistään itseään ylläpitävää energiaa.
Mehän mm. hengitämme ja syömme, ja talletamme
havaintojamme aivoihimme, ja jokaisen sanankin
mitä me käytämme me olemme joskus kuulleet 'ensi
kerran'. Siksi käyttämämme sanatkin voisivat olla
ihan mitä tahansa, jotkut ovat vain nyt sattuneet
keksimään tämmöisiä sanoja mitä nyt luet. Mutta
nämäkin sanat unohtuvat, ja
muuttuvat 'mysteerisiksi muinaisriipustuksiksi'
aikanaan, jos ja kun täällä ihmisiä vielä
pitemmän aikaa elää. Ja voivathan toki jotkin
muutkin eläimet tulevaisuudessa oppia kielen
tallentamisen taidon. Eksyin näköjään aiheesta,
mutta tietoisuus siis säilyy niin kauan kuin
jokin tietoinen eläin elää.
Mistä tiedät,että tietoisuus on olemassa?
olevan olemassa siitä, että minusta tuntuu siltä
että olen jollakin tavalla tietoinen, ja että
samantyyppistä tunnetta monet muutkin näyttävät
kutsuvan tietoisuudeksi. Tietoisuus kylläkin
koostuu energiakvanteista, jotka eivät itsessään
ole tietoisia, vähän samaan tapaan kuin jääkin
muodostaa 'selvempää' rakennetta veteen
verrattuna, vaikka sekin on kokoonpantu samoista
hiukkasista. Mutta tietoisuuden muodostavien
osien 'keskiarvotettuna ja karkeistettuna'
ominaisuutena tietoisuus siis on olemassa.
Niinpä toteamme tietoisuuden olevan
olemassa,vaikken ymmärtänytkään viestistäsi
hökäsen pöläystä.Vaan ehkäpä täällä on
intellektuaaleja,joihin viestisi sisältö uppoaa
kuin naskali voihin.
Samalla tavoin kyllä vaistoan itsekin, jos
puhutaan siitä pikku boltzist (eli ihmisestä,
yksilöstä). Tätä pystyy perusteleenkin (ainakin
jossakin määrin). Loppu, mistä puhut on tietenkin
myös niin kuin sanot, mutta silloinhan mietitään
yksilötason elämän ja tietoisuuden kokemista.
Mutta mistä ihmeestä (alkuräjähdys, tms. tms.) se
ensimmäinen elon pilkahdus tuli, ja mistä tuli se
sun ja mun tietoisuuden kokeminen - tässä ja nyt?
Loppuuko koko maailmankaikkeus kun sinä ja minä
sitä emme enää koe - näinhän kävisi, jos
tietoisuuden kokeminen olisi ainoastaan muutaman
hetken kestävä olevaisuuden häivähdys jossakin
maailmankaikkeuden kolkassa - nyt tullaan uskon
puolelle ja vahvasti. Parasta että lopetan nyt
sillä en ole saarnamiehiä. On kuitenkin mukava
havaita, että näidenkin keskustelijoiden joukosta
löytyy ainakin yksi, joka edes vaivautuu
miettimään muidenkin mahdollisuuksien
olemassaoloa kuin pelkän Raamatun...
Ensinnäkin, en pidä mitenkään erityisenä
intellektualismin osoituksena sitä, että
tämmöisiä miettii. Joka ihminen omalla tavalla
funtzii ihan samoja jutzkii. Tietoisuuden
olemassaolon tietää siitä esim, kun aamulla
katsoo peiliin eka kerran. Siitä se sit taas
lähtee ja illalla on niin tietoisuuden uuvuttama,
et uni tulee ku punkkaan kellahtaa. Kuitenkin,
vaikka SEN tietää, siihenkin liittyy paljon
asioita, joita ei voi tietää. Silloin sitä ihan
automaattisesti luiskahtaakin heti jo uskon
puolelle!
koska tietoisuus ei ole mitenkään esim. kieleen,
tai ihmislajiin erityisesti liitettävä
ominaisuus, ja monet muutkin eläimet ovat
tietoisia. Myönnän, että vesi-jää-esimerkkini oli
huonosti valittu ja olisi sopinut paremmin
entropiakeskusteluun kuin
tietoisuuskeskusteluun.
Mitä tulee 'intelketkuaaleihin', niin
filosofoikoon ja muutenkin typerehtiköön he kuin
suggestopediset haamunaskalit. Ja
upottakoon 'sisällöntuotantonsa' kuin voi
veitsensä.
tai sen 'aiheuttajassa' ei ole mitään
tietoisuutta, vaan se on tapahtunut äärettömän
energian joutuessa epätasapainoon. Tyhjiössä
nimittäin on aina energiaa, ja jos oletetaan
olleeksi ääretön tyhjiö niin siinä oleva
energiakin on ääretön.
Maailmankaikkeuden 'lopullisesta'
loppumisestakaan ei ole varmuutta, eli maailma
voi olla olemassa myös 'iankaikkisesti', jos
käytämme uskonnollissävyistä sanaa.
Meidän oma tietoisuutemme tuli meihin oman
hermostomme kehittymisen myötä jo silloin kun
olimme pikkuisia vauvoja. Siitä se sitten on
lähtenyt 'laajentumaan'.
sinä, kun olet niin vakuuttunut tietoisuuden
koostumisesta vain aineista ilman sen kummempia
emergenssejä, mikä aiheuttaa näin suuren eron
Eschatonin ja sinun tajunnassasi. Miksi sinä olet
jäätä ja Eschaton lämmintä vettä? Mikä on se
aine, joka tekee ajattelumallit erilaisiksi,
vaikka todistuksesi mukaan te ette kumpikaan eroa
edes lehmästä aivoprosesseinenne? Miksi sinun
kirjoitelmasi ovat niin paljon huonompia kuin
Eschatonin, vaikka sinun mielestäsi hänen
järkensä on suorastaan sumentunut uskonnon
vaikutuksesta.
Johtuuko se siitä, että te olette
maailmakaikkeuden eri paikassa, kokonaisobjektin
osaobjekteja, joissa maailma prosessoituu eri
tavoin ulkopuolella olevien osaobjektien, joista
joku olla vaikka salattu Jumala, toimesta. Olenko
ymmärtänyt oikein? Jos olen, en kyllä näe mitään
eroa teidän uskovaisuudessanne, sillä luonnolait
ovatkin erilaisia eri paikoissa ja osaobjekti
ihmisen prosessit diversifioituvat ulkopuolisten
ohjektien (vaikka Jumalan) vaikutuksesta.
Miksi ei musiikki, joka tässä sinun
maailmankuvassasi täytyy myöskin olla osaobjekti
ihmisen prosesseihin vaikuttava ulkopuolinen
objekti, ei ole yhtä paha kuin oletettu Jumala?
Mikä ero on erilaisilla huumeilla, joiksi sinä
kutsut näitä ulkopuolisia tekijöitä silloin kun
eivät sinua miellytä? Miten toinen osaobjekti
omasta erillisestä paikastaan voi otta kantaa
toisen osaobjetin prosessien oikeellisuuteen?
Miksi sinua niin suunnattomasti ärsyttää tämä
maailmankaikkeuden osaobjekti Jumala, joka
näyttää vaikuttavan aika monissa eri paikoissa.
Olen kovasti kiinnostunut oikeasta vastauksesta,
koska siitä ehkä päästäisiin vähän etiäpäin tässä
ikuisessa jähnäämisessä tyhmät uskovaiset versus
viisaat tietäjät. Voitaisiin vaikka kehitellä
rohto, jolla suurin osa ihmisistä saataisiin
tasapaksuksi lehmämäisiksi osaobjektimassaksi,
jonka tunnetiloja ja ajatustoimintaa sekä sitä
kautta toimintoja säädeltäisiin kemiallisesti
keskitetyistä valvomoista, joita valitut karitsat
hoitelisivat omien kemiallisten kokoonpanojensa
armoilla.
Olen tosissani, vaikka siltä ei ehkä näytäkään.
Kaikki tässä maailmassa lienee mahdollista, kyse
on todella siitä, mitä me haluamme, vaikka sinun
mielestäsi me tietysti ajaudumme
deterministisesti kohti sitä päämäärää, mikä
meille on määräytynyt luonnon prosesseissa
(eliinjäämisessä ja lisääntymisessa, jotka
molemmat näyttävät menettävän merkityksensä tässä
utopiassa).
Koska muuten olet kadottanut uskosi sanoihin?
Onko sekin sen yksinkertaistetun
luonnonprosessimallin oivaltamisen hedelmää,
lähentymistä kohti toisia elämellisiä
kokonaisobjektin osaobjekteja ? En ole kenekään
muun nähnyt panevan lähes jokaista sanaa
lainausmerkkeihin ikäänkuin niiden merkitys olisi
muuttunut ja olisi vain likiarvo itsestään.
Kummallista siksi, että kun sovellan teoriaasi,
minulle tulee ihan sama tarve.
Teoriasi on ymmärrettävä ja looginenkin. Siinä
mättää vain se, että ihminen ei todellakaan ole
horoskooppinsa armoilla vaan vapaa tekemään
erilaisia päätöksiä omasta toiminnastaan ja jopa
ympäristöstään, viimekädessä vapaa myös itse
lopettamaan kaiken prosessointinsa. Minulle on
täysin mahdotonta ymmärtää, että järkevä ihminen
selittää sellaisen itsestäänselvyyden väkivalloin
pois, ikääkuin kunnon hihhuli, jonka elämä on
korkeemmas kädes.
ovat molemmat samaa ainetta, vetyä ja happea, ja
vesimolekyylien elektronikuorten sähköiset
ominaisuudet aikaansaavat sen, että kun
molekyylien nopeusjakauma alenee, niin ne
muodostavat hilarakenteen.
Jos katsotaan pelkästään nykyhetkeä, niin esim.
minun ja Eschatonin aivojen toiminta on lähes
samanlaista, pienehköjä perinnöllisiä eroja toki
on, ja vaikkapa kahvin vauhdittamaa sähkökentän
värähtelytaajuuden eroa, ihan vain
arvaustuntumalla ilman kahvia n. 330Hz, ja kahvin
voimalla n. 450Hz.
Jos katsotaan asiaa pidemmällä perspektiivillä,
niin kirjoitat itse oikeansuuntaisesti, kun
toteat, että me olemme(ja olemme olleet) eri
paikassa, ja niinpä kokemuksemme ja havaintomme
ovat olleet erilaisia tai vähintäänkin eri
näkökulmasta koettuja, mutta 'perusrakenteeltaan'
uskovaisuudessamme ei ole mitään eroa.
Ajatuksemme koostuvat siis samoista aineista,
mutta aineen kokoonpano on päänupeissamme
erilainen. Aivoihimme ovat tallentuneet eri
määrät ja erilaista muistia, ja 'tunne-elämämme
syvemmät kerrostumat' ovat nähtävästi
suuntautuneet erilaisiin 'aihealueisiin'. Juuri
siitä syystä, että meillä on taipumus kiintyä
joihinkin(usein erilaisiin) asioihin sinäkin koet
minun kirjoitukseni huonommiksi kuin Eschatonin
kirjoitukset. Sinulle on ilmiselvästi muodostunut
tunnesuhde 'mielikuvituskaveriisi', jota kutsut
Jumalaksi. Ja kun havaitset samantyyppisen
tunnesuhteen myös Eschatonin kirjoituksista, niin
toki ne saattavat sinusta tuntua 'vedeltä', kun
taas minun kirjoituksistani tämä tunnesuhde
puuttuu, ja saatat kokea ne 'jääksi'. Minulla
syvällisiä tunne- tai kiintymyssuhteita on
syntynyt muunlaisiin asioihin tai ilmiöihin(enkä
kaikkia tahdo tässä repostella), ja siksi koen
omat(ns.vakavahenkiset) kirjoitelmani paremmiksi
tai ainakin yhtä hyviksi kuin esim. Eschatonin
kirjoitelmat. Periaatteessa olen kuitenkin sitä
mieltä, että molemmat kirjoitukset ovat
omista 'näkövinkkeleistään' ihan yhtä hyviä.
Otit esimerkkitapaukseksi musiikin. Se on sikäli
sattuva esimerkki, että minulla on musiikkiin
vahva tunnesuhde. Musiikki ei mielestäni
ole 'hyvä tai paha' siksi, että musiikki ei
julista mitään ideologiaa, eikä
jakele 'elämänohjeita' tai 'uhkauksia'.
Eräänlaisesta 'huumeesta' musiikkikin toki käy,
koska se aiheuttaa kuuntelijassaan joskus
samantyyppisiä hormoniröypsähdyksiä kuin esim.
uskonnollinen 'suggestopediikkakin'.
Tunnut kuvittelevan, että tahtoisin jollakin
tavalla 'alistaa' koko
ihmispopulaation 'tasapäiseksi massaksi', mutta
se ei pidä paikkaansa. Kirjoittelen tänne
ajatuksiani, koska tämä on keskustelu- eikä
hymistelypalsta. Täytyy myöntää, että valitsemasi
sanamuoto 'valitut karitsat' kuulostaa kyllä
komealta, mutta 'valittuja' me jossakin mielessä
olemme kaikki, koska emme itse ole päättäneet
syntyä tähän maailmankaikkeuteen ja tähän aikaan.
On tietysti totta, että me haluamme erilaisia
asioita, mutta kaikki halumme ovat meidän
ominaisuuksiimme jo 'koodatut', olivatpa ne
sitten vaikkapa halua hyppiä tasajalkaa tai tehdä
itsemurha. Ympäristö vaikuttaa meihin alinomaa,
ja sitä ei voi 'selittää väkivalloin pois'. Me
teemme kaikki ratkaisumme niillä välineillä,
jotka meille on kulloinkin annettu. Huomaan sen
oikein hyvin tässä kirjoittaessani, koska en ole
itse keksinyt yhtään sanaa joita tässä olen
käyttänyt. Ja vaikka kirjoittaisin esimerkiksi
sanan 'vbåqrktuittö', niin sekin pirulainen
koostuu vain niistä kirjaimista mitkä käyttööni
on annettu. Edellä suorittamani 'valinnanvapauden
akti' olikin vain näennäisvalintaa, mutta ei se
tietenkään poista minulta sitä tunnetta, että
minulla on(ainakin osaksi) vapaa tahto.
Aivorunkoni 'dynamo' oli jo kuitenkin tekemässä
tätä päätöstä jo aiemmin, ja päätökseni tuli
minun tietoisuuteeni vasta sen jälkeen kun se oli
jo tehty. Eikä tämän tosiseikan ymmärtämisen
tarvitse poistaa minulta tunnetta vapaasta
tahdosta, vaikka vapaasta tahdosta(laajassa
mielessä) puhuminen onkin pahasti liioiteltua.
Olen kadottanut uskoni sanoihin n. 7 vuotta
sitten, kun niihin aikoihin lueskelin
runsaahkosti filosofiaa, ja ensiksi innostuin,
sitten ihmettelin, ja lopuksi en enää tiennyt
pitäisikö näille jorinoille itkeä vaiko nauraa.
Niin kertakaikkisen pöljää joukkoa suuri osa
noista 'filosofian kunnian kukkuloilla'
keikkuvista hahmoista oli. Nykyään en enää pysty
arvostamaan introspektiota liiemmin, vaikka
aikaisemmin typeryyksissäni kuvittelin, että
ihminen voi 'ajattelemalla' löytää jotakin
arvokasta. En myöskää pidä kieltä
minään 'totuuden kertojana', vaan
ennemminkin 'fasistisena päässä häärääjänä', joka
ennemminkin estää 'totuudellisen' kokemisen ja
tietoisuuden. Valppaat aistit ja hyvät
havaintolaitteet ovat 'terveellistä ilmaa' oman
tiedoston sisällä nyhjäämisen sijasta.