Ainakin seuraavan artikkelin mukaan:
http://www.savonmaa.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=4388:kalevalan-ja-sammon-salaisuuksien-avaus&catid=24:harrastukset&Itemid=9
>>
Sampo-retki ja sampo-aarre
Tuon pakolaismuuton henkilöitä olivat ne sankarit, joita kuvataan Kalevalaan otetuissa muinaisrunoissa. Ja vielä niin, että Pihkovan ruhtinaana vuosina 1266-1291 ollut liettualaisperäinen Daumantas oli runojen Väinämöishahmon viimeinen henkilöitymä. Vaikka hän oli liettualaissyntyinen, asukkaat antoivat hänelle nimen Väinämöinen, kun hän oli Väinäjoen maasta eli nykyisen Daugava-joen takaa tullut.
Liettuan valtionarkistoissa on säilynyt tarkka kuvaus, että vuosina 1280 ja 1281 tuo Daumantas teki uhkarohkean sotaretken Pihkovasta itään. On hämmästyttävää, että Suomen tiedemaailma ei ole löytänyt tuota tarkkaa selostusta aarrelaivastosta.
Kun mongolit ryöstelivät Venäjää ja vaativat kaikkia aarteita ja kalleuksia veroiksi, tuo Daumantas kokosi Venäjän maille maahan kaivetut aarteet eli raha-arkut, kullat ja hopeat ja kuljetti ne mongolijoukkojen ohi Laatokan rannoille talviaikaan – rekipelillä.
Ja kun vedet avautuivat, hän laivastollaan kuljetti nuo aarteet läpi Karjalan vesien eli Laatokan, Nevan ja Suomenlahden kautta Inkerin rannikolle ja sitten Peipsijärven läpi Pihkovan linnoihin turvaan. Mongolit eivät koskaan saaneet ryöstettyä niitä eivätkä edes verotettua niitä, sillä Pihkovan ruhtinas oli niin kuulu soturi, että mongolit eivät koskaan uskaltaneet tulla Pihkovaan. Vaikka saksalaisritarit yrittivät vallata Pihkovaa, hekään eivät onnistuneet siinä.
Tuon aarteen ja retken nimeksi tuli löytöjeni mukaan sampo, kun retken sotureina laivoillaan oli Itämeren kaakkoisrannalta, Sambian rannikolta tulleita muinaispreussilaisia pakolaissotureita. Heidän maakuntansa nimi oli Sambia. Nimi tarkoittaa perimmältään ’mäkirantaa’ möngöi-kielen sanana. Sama sana sam(pa) ’harju, kumpu’ on mm. Sammatin nimessä ’kumpujen’ kylänä Uudellamaalla.
Kun saksalaisritarit valtasivat tuon Sambian niemimaan, he antoivat nimeksi Samland. Se on nyt Venäjän Kaliningradia ja Puolaa.
Sieltä Sambiasta tänne jo rautakaudella tulleet asukkaat olivat sampo jra rautakauden tuominen oli ’sammon takomista’.
Ja sieltä Pihkovaan tulleiden ja Daumantasin retkeen osallistuneiden laivamiesten mukana s vielä v. 1281 aarreretken ja aarteen nimeksi heidän kotimaakuntansa nimen perusteella tuli tuo sama arvotuksellinen sampo.
Muinaisrunot kertovat suomalaiskansan lopullisesta muotoutumisesta 1200-luvulla. Mutta Lönnrotin Kalevala on vajaa - jäi kesken!
Tätä sammon selitystä heidän maakuntanimeensä ja myös tuohon aarreretkeen liittyen kukaan ei ole ennen tuonut julki. Vasta tämän kirjoittaja on kertonut siitä yhden vuoden aikana. Kalevalan keskeisillä kertomusrunoilla on siis todellisuustausta. Samalla kirjoittaen kirjaa kaikista näistä kielikerroksista ja tapahtumista.
>>
http://www.savonmaa.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=4388:kalevalan-ja-sammon-salaisuuksien-avaus&catid=24:harrastukset&Itemid=9
>>
Sampo-retki ja sampo-aarre
Tuon pakolaismuuton henkilöitä olivat ne sankarit, joita kuvataan Kalevalaan otetuissa muinaisrunoissa. Ja vielä niin, että Pihkovan ruhtinaana vuosina 1266-1291 ollut liettualaisperäinen Daumantas oli runojen Väinämöishahmon viimeinen henkilöitymä. Vaikka hän oli liettualaissyntyinen, asukkaat antoivat hänelle nimen Väinämöinen, kun hän oli Väinäjoen maasta eli nykyisen Daugava-joen takaa tullut.
Liettuan valtionarkistoissa on säilynyt tarkka kuvaus, että vuosina 1280 ja 1281 tuo Daumantas teki uhkarohkean sotaretken Pihkovasta itään. On hämmästyttävää, että Suomen tiedemaailma ei ole löytänyt tuota tarkkaa selostusta aarrelaivastosta.
Kun mongolit ryöstelivät Venäjää ja vaativat kaikkia aarteita ja kalleuksia veroiksi, tuo Daumantas kokosi Venäjän maille maahan kaivetut aarteet eli raha-arkut, kullat ja hopeat ja kuljetti ne mongolijoukkojen ohi Laatokan rannoille talviaikaan – rekipelillä.
Ja kun vedet avautuivat, hän laivastollaan kuljetti nuo aarteet läpi Karjalan vesien eli Laatokan, Nevan ja Suomenlahden kautta Inkerin rannikolle ja sitten Peipsijärven läpi Pihkovan linnoihin turvaan. Mongolit eivät koskaan saaneet ryöstettyä niitä eivätkä edes verotettua niitä, sillä Pihkovan ruhtinas oli niin kuulu soturi, että mongolit eivät koskaan uskaltaneet tulla Pihkovaan. Vaikka saksalaisritarit yrittivät vallata Pihkovaa, hekään eivät onnistuneet siinä.
Tuon aarteen ja retken nimeksi tuli löytöjeni mukaan sampo, kun retken sotureina laivoillaan oli Itämeren kaakkoisrannalta, Sambian rannikolta tulleita muinaispreussilaisia pakolaissotureita. Heidän maakuntansa nimi oli Sambia. Nimi tarkoittaa perimmältään ’mäkirantaa’ möngöi-kielen sanana. Sama sana sam(pa) ’harju, kumpu’ on mm. Sammatin nimessä ’kumpujen’ kylänä Uudellamaalla.
Kun saksalaisritarit valtasivat tuon Sambian niemimaan, he antoivat nimeksi Samland. Se on nyt Venäjän Kaliningradia ja Puolaa.
Sieltä Sambiasta tänne jo rautakaudella tulleet asukkaat olivat sampo jra rautakauden tuominen oli ’sammon takomista’.
Ja sieltä Pihkovaan tulleiden ja Daumantasin retkeen osallistuneiden laivamiesten mukana s vielä v. 1281 aarreretken ja aarteen nimeksi heidän kotimaakuntansa nimen perusteella tuli tuo sama arvotuksellinen sampo.
Muinaisrunot kertovat suomalaiskansan lopullisesta muotoutumisesta 1200-luvulla. Mutta Lönnrotin Kalevala on vajaa - jäi kesken!
Tätä sammon selitystä heidän maakuntanimeensä ja myös tuohon aarreretkeen liittyen kukaan ei ole ennen tuonut julki. Vasta tämän kirjoittaja on kertonut siitä yhden vuoden aikana. Kalevalan keskeisillä kertomusrunoilla on siis todellisuustausta. Samalla kirjoittaen kirjaa kaikista näistä kielikerroksista ja tapahtumista.
>>
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika looginen tuokin selitys. Itse olen ajatellut Sammon liittyvän viljan viljelykseen ja tarkoittavan varsinaisesti viljamyllyä. "Yhden jauhoi syötäviä, yhden jauhoi myötäviä, kolmannen kotipitoja". Viljan viljely ja jauhomylly oli suuri edistysaskel ruoan saannissa vanhaan keräilytalouteen verrattuna.
näitä satusetiä, joita on esiintynyt ja siteerattu näilläkin palstoilla.
On luonnollista,että ketaleet itse satusetinä pitävät "loogisina" mitä tahansa puuta heinää joku hölmö viitsii suoltaa.
Sammosta en osaa sanoa, mutta Kalevalan runoja on jonkinverran tutkittu ja ne jakautuvat varsin laajalle ajanjaksolle, esim. tarina isosta vasikasta on noin 600-700 luvulta ja marjatan runo on selkeästi 1200 luvun kieppeiltä, osa Kalevalasta on paljon vanhempaa perua, ehkä jopa noin 3000 vuotta vanhaa aineistoa, seassa on varmaan myös lainoja naapureilta, sampo voi olla tälläinen laina.
Itse sijoittaisin Väinämöisen Väinäjoen rannalle liivinmnaalle, tuntuisi jotenkin loogisemmalta ...
Muuten sana väinä-viena jne... on samaa kantaa ja tarkoittaa vierasuskoista, tai eri uskoista, ehkä se Väinämöinen oli vaan eri uskonnon kannattaja, kuin mongoolit ja myöhemmin tulleet kristityt ...