http://www.savonmaa.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=4388:kalevalan-ja-sammon-salaisuuksien-avaus&catid=24:harrastukset&Itemid=9
>>
Kalevan sankarit sotapakolaisia- Suomen ja Karjalan asuttajia 1200-luvulla
Saksalaisten ristiritarien käännytystyö Baltian maissa 1200-luvulla ei ollutkaan mikään ristiretki, vaan verinen ja pitkään kestänyt Baltian valloitus ja suoranainen kansanmurha, jossa kristinusko oli vain kaapuna verenhimoisten ryöstäjien päällä.
Heimot taistelivat pitkään ja rajusti vastaan. Mutta kun ainoastaan Liettua pystyi puolustautumaan verenhimoisilta valloittajilta, suuri osa muiden heimojen väestä pakeni henkipattoina maistaan. Suuret osat Baltiaa oli valloittajien jäljiltä melkein tyhjiä seutuja.
Noilta seuduilta tuli pitkän ajan kuluessa erittäin suuri määrä pakolaisasukkaita Suomeen ja Karjalaan. Latvian alueen asukkaista puolet oli suomensukuisia liiviläisiä, mutta muuton seurauksena he melkein katosivat sieltä jo silloin ja muuttivat Laatokan Karjalaan. Ja samalla tuli myös asukkaita varsinaisista balttiheimoista. He kyllä täällä suomalaistuivat kieleltään.
Karjalan asukaskunta on löytöjeni mukaan pääosin muodostunut noista myöhäisistä pakolaisista Baltian maista. Vasta he asuttivat Karjalan erämaat aina Vienanmeren rantoja myöten. Ja myös pohjoisen Suomen asutus tuli sinne Baltiasta meren kautta, siitä kertoo runsas paikannimistö pohjoisessa. Karjalan asukasluku moninkertaistui 1200- ja 1300-lukujen aikana, kun Novgorodin ja Pihkovan ruhtinaat kutsuivat noita pakolaisia uusiksi asukkaiksi Novgorodin läntiseen osaan. Vahvistaakseen maataan saksalaisritareita, Tanskaa ja Ruotsia vastaan.
>>
>>
Kalevan sankarit sotapakolaisia- Suomen ja Karjalan asuttajia 1200-luvulla
Saksalaisten ristiritarien käännytystyö Baltian maissa 1200-luvulla ei ollutkaan mikään ristiretki, vaan verinen ja pitkään kestänyt Baltian valloitus ja suoranainen kansanmurha, jossa kristinusko oli vain kaapuna verenhimoisten ryöstäjien päällä.
Heimot taistelivat pitkään ja rajusti vastaan. Mutta kun ainoastaan Liettua pystyi puolustautumaan verenhimoisilta valloittajilta, suuri osa muiden heimojen väestä pakeni henkipattoina maistaan. Suuret osat Baltiaa oli valloittajien jäljiltä melkein tyhjiä seutuja.
Noilta seuduilta tuli pitkän ajan kuluessa erittäin suuri määrä pakolaisasukkaita Suomeen ja Karjalaan. Latvian alueen asukkaista puolet oli suomensukuisia liiviläisiä, mutta muuton seurauksena he melkein katosivat sieltä jo silloin ja muuttivat Laatokan Karjalaan. Ja samalla tuli myös asukkaita varsinaisista balttiheimoista. He kyllä täällä suomalaistuivat kieleltään.
Karjalan asukaskunta on löytöjeni mukaan pääosin muodostunut noista myöhäisistä pakolaisista Baltian maista. Vasta he asuttivat Karjalan erämaat aina Vienanmeren rantoja myöten. Ja myös pohjoisen Suomen asutus tuli sinne Baltiasta meren kautta, siitä kertoo runsas paikannimistö pohjoisessa. Karjalan asukasluku moninkertaistui 1200- ja 1300-lukujen aikana, kun Novgorodin ja Pihkovan ruhtinaat kutsuivat noita pakolaisia uusiksi asukkaiksi Novgorodin läntiseen osaan. Vahvistaakseen maataan saksalaisritareita, Tanskaa ja Ruotsia vastaan.
>>
Vastaukset 6
Vanhimmat
Semmoinen ongelma tuossa on, että jos he muutivat melkein tyhjälle alueelle niin miten he oppivat suomenkielen ja suomalaistuivat muutenkin. Tottahan he olisivat tyhjällä alueella säilyttäneet omat kielensä.
Kyllä alueella on tarvinnut olla jo vahva suomalaisväestö, jolta he ovat oppineet kielen ja johon ovat sulautuneet.
Ehkä, mutta Perämeren ja Laatokan pohjois-osien välillä oli erittäin kiinteät yhteydet 1200 luvulla, kauppasuhteet oli sinnepäin, myöhemmin Pähkinäsaaren raja vedettiin tämän alueen eteläpuolelle, mikäli Laatokan alueelle tälläistä väestöä olisi tullut, niin varmaan sitä tuli myös Perämeren pohjukkaan.
Alueella oli kyllä asukkaita jo paljon aikaisemmin, eli ei ne täysin tyhjään erämaahan tulleet, ehkä niillä oli yhteyksiä toisiinsa jo aikaisemmin ja liittolaiset tavallaan tarjosivat turvapaikan pakolaisille.
Noh. Karjalainen väestö lienee melkoinen soppa eripuolilta sinne muuttaneita. Ainakin sen perusteella mitä olen artikkeleita Karjalan historiasta lueskellut. Tuossa yksi:
http://finnish.ruvr.ru/2010/12/22/37457032.html
''Tasavallan lounaisosassa asuu liiviläisiä ja eteläosassa lyydeja. Tverin karjalaiset asuvat Tverin alueen itä- koillisosissa. Leningradin alueella asuu tihvinän karjalaisia. Karjalankielessä on kolme toisistaan suuresti eroavaa murretta eli varsinainen karjala, liiviläinen ja lyydilainen murteet.''
Mitä tuosta Antrean verkkolöydöksestäkin voi päätellä, niin asukkaita oin seudulla ollut jo ainakin reippaan 10 000 vuoden ajan. Mikäli verkko tosiaan on vuodelta 8300 eaa.
Huvittava piirre omassa suvussani on se, että se on mitä ilmeisimmin osittain Venäjän karjalaista perua; ainakin se on osittain lähtöisin Laatokan alunperin idänpuoleiselta rannalta, josta suvun ''kantaisä'' saapui 1600-luvulla.
,,,,Tverin karjalaiset asuvat Tverin alueen itä- koillisosissa.,,,,,
Tverin karjalaiset ovat tosin alkuperäisiä karjalaisia mutte he muuttivat Tverin alueelle vasta Stolbovan rauhan 1617 jälkeen kun Ruotsi aloitti silloisen Käkisalmen läänin alueella ihmisten pakkokäännytyksen luterilaisuuteen. Näistä kovista ajoista kertoo edesmennyt professori Heikki Kirkinen kirjassaan Karjala taistelukenttänä.
On muuten omakin sukuni alkuperäisiä karjalaisia, tosin Kannakselta. Ei mitään Hämeestä sinne myöhemmin muuttaneita.
Samajuttu on inkeriläisten kanssa, alkuperäiset asukaat eli Vatjalaiset vetäytyivät rajan taakse, kun Ruotsi alueen valloitti, alue asutettiin sitten uudestaan "savolaisilla" eli saastamoisilla ja käyrämöläisillä, niistä muodostui se luterilainen inkeriläisväestö jota me kutsumme Inkeriläisiksi.
http://www.kolumbus.fi/rastas/sec/muu_karj.html
Löysin nuo Rastaan sivut. Niissä on mielenkiintoisia asioita oikeastaan koko Suomen asutukseen liittyen aina jääkaudesta alkaen. Lisänä on hieman tarkempia kuvauksia karjalaisten asuma-alueista ja kielestä.
Tuon perusteella Suomea on asutettu kaakon suunnasta Karjalan Kannaksen kautta jo silloin, kun edes suomalaista maaperääkään on ollut olemassa nykymuodossaan.