Olen jonkin aikaa käynyt adventtiseurakunnassa ja ylittänyt pahimmat ennakkoluuloni. Yhteisöllisyys, avoimuus ja rohkea teologinen keskustelu on miellyttänyt minua. En ole lukenut Ellen Whitea, enkä ehkä aiokaan liiemmin. Samoin kun en luterilaisena ole Lutherin teoksia kahlannut. Heillä kai lienee samanlainen asema.
Mieltäni askarruttaa se, milloin minua aletaan kehottamaan kasteelle. Koen kasteen vahvasti Jumalan tekona ja toiseksi minusta uudelleen kastaminen turhentaisi tuon kasteen armon. Kauankohan siis "vapaamatkustajia" katsellaan adventtiseurakunnissa. Luterilaisesta kirkosta eroaminen ei olisi minulle mikään ongelma, mutta kaste on.
Mieltäni askarruttaa se, milloin minua aletaan kehottamaan kasteelle. Koen kasteen vahvasti Jumalan tekona ja toiseksi minusta uudelleen kastaminen turhentaisi tuon kasteen armon. Kauankohan siis "vapaamatkustajia" katsellaan adventtiseurakunnissa. Luterilaisesta kirkosta eroaminen ei olisi minulle mikään ongelma, mutta kaste on.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Älä hyvä ihminen luota kasteen armoon. Kasteen armo voi tuudittaa ihmisen siihen ettei mitään uskoontuloa tarvita vaikka Jeesus kehotti uudestisyntymään. Minulle kävi näin, mutta onneksi tulin uskoon. Se on suurimpia harhoja ev-lut kirkossa tämä kasteen armo. Ei se uskovien kaste mikään uudestikastaminen ole, vaan ensimmäinen oikea kaste.
Olen kyllä uskossa jo! Et kai itsekään uudestisyntynyt kasteessa.
Ok. En todella tullut uskoon kasteessa, ja osasin kapinoida aivan riittävästi Jumalaa vastaan vaikka vauvana kastettiinkin.
Kaste on henkilökohtainen ratkaisu, joten riippuen seurakunnasta, asia ei välttämättä nouse esiin kovinkaan nopeasti, ellet itse ota sitä esiin.
Kirkkomme tilaisuudet ovat avoimia kaikille, joten voit käydä seurakunnan tilaisuuksissa vapaasti olematta seurakunnan jäsen, jos niin haluat. "vapaamatkustaminen" ei ole meille ongelma :)
Kasteen teologiasta voit lukea lyhyesti netistä http://kirjasto.adventist.fi/oppi-seurakunnasta -sivulta. Luterilainen kirkko opettaa kasteen merkityksestä ja olemuksesta toisin kuin me, eikä kumpikaan kirkko hyväksy toisen kirkon kasteteologiaa.
Laitan tähän vielä lisäksi mitä olen blogissani kirjoittanut:
---
Kuka kastetaan (Mt 28:19)?
Lähetetty 27.4.2011 kirjoittanut Timo
Matteuksen evankeliumissa Jeesus antaa opetuslapsilleen lähetyskäskyn. Mutta ketä käskyn mukaan oikein pitää kastaa? Teksti kuuluu Raamatun käännöksessä näin: “Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa” (Mt 28:19-20). Luterilaisessa maassa asuessamme varsin moni ajattelee, että käsky käskee kastaa kaikki kansat. Näin ei kuitenkaan ole. Kreikan ta ethné, “kansat”, on neutri ja autús, “heitä”, on maskuliini, joten ne eivät kuulu yhteen. Mutta mihin sana “heitä” oikein viittaa, kun lauseessa ei ole maskuliinista substantiivia? Käännökseen on oikein lisätty sana “opetuslapsikseni” verbin mathéteusate vuoksi (“tehdä opetuslapsia”). Verbin substantiivi on maskuliini mathétés, “opetuslapsi” (oik. “oppipoika, kisälli”). Jeesuksen lähetyskäsky on siten kolmiosainen.
Ensin tehdään opetuslapsia.
Sitten opetuslapset kastetaan.
Lopuksi opetuslapsia opetetaan kaikessa seuraamaan Jeesuksen opetusta.
Näin lähetyskäsky tukee uskovien kasteen ajatusta.
Kiitos Timo Flink,
Käsittääkseni molemmille kasteille löytyy Raamatusta perusteet, enkä käy niistä kiistelemään. "Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste..." tukee (omaa ;-) teologiaani.
Ole hyvä. Sen verran totean tuohon, että alkutekstissä "yksi" sanat ovat artikkelittomia eli kvalitatiivisia, eivät kvantitatiivisia. Ts. ne tarkoittavat laatua, eivät lukumäärää.
Lukumäärä toimisi tietysti sanan "Herra" kohdalla, mutta ei enää sanan "usko" kohdalla, koska Paavali ei tarkoittanut, että riittää, kun yhden kerran joskus uskoo, vaan hän puhui tietynlaisesta uskosta. Siitä analogisesti kyse on tietynlaisesta kasteesta, ei siitä, että kastetaan yhden kerran.
Yhtä kaikki, ratkaisu on henkilökohtainen.
Minut liitettiin yhteiskuntaan siviilirekisterin kautta, kun olin syntynyt. Vanhempani eivät kuuluneet kirkkoon, vaan menivät tuomarilla naimisiinkin.
Kun isäni kuoli ennen syntymääni, äitini meni muutaman vuoden jälkeen uudelleen naimisiin. Uusi isäpuoleni olikin kirkossa, ja äitikin liittyi sinne, ja minut "kastettiin". Vaikka olen seisonut tuolilla, enkä ollut kummieni käsivarsilla, en muista tuosta tapahtumasta mitään.
Kun olin 40 vaiheilla, tulin uskoon todella, joten sen merkiksi otin kasteen, jonka katson olevan pätevin. Tiedän, mitä tein, mitä valitsin, mihin ryhdyin. Nyt kuljen valitsemaani tietä Jeesusta seuraten. Miksi hänkin meni kasteelle, ja vielä upotuskasteelle, ellei se olisi tärkeää? Ehkä hän teki sen sinunkin puolestasi, että sinä voit olla menemättä?
Uskon, että hän haluaa sinutkin pelastaa ja siksi juuri sanoi Johannekselle: "Salli nyt tämä. Näin meidän tulee täyttää koko vanhurskaus."
Kaste kuuluu vanhurskaan ihmisen elämän suunnan alkuun.Kaste on vanhan elämän hautaamista jauuden elämän esiin nousemista. Se kuvaa Kristuksen kuolemaa, johon olemme kastetut.
Sen jälkeen vaellus muuttuu Jeesuksen mielen mukaiseksi kulkemiseksi. Kuitenkin "reissussa rähjäännymme", me teemme joitakin pahoja tekoja, joita meidän tulee katua ja pyytää anteeksi. Menemmekö taas kasteelle ja pesemme nekin pois?
Ei niin, vaan Paavali sanoo: Joka on kerran kylpenyt (=kastettu) riittää, kun jalat pestään. Sen vuoksi seurakunnassamme on jalakinpesu ennen ehtoollista niile, jotka haluavat niin tehdä.
Siunausta sinulle matkallasi toivottaen vanha seurakuntalainen. Olet tervetullut joukkoon milloin vain, me emme pakota ketään eteenpäin, mutta Jumalan rakkaus vaatii...
Hei, vastaan kun tiedän vaikka olen inhimillisistä syistä srk:n ulkopuolella.
Seurakunnan tilaisuudet ovat siitä kivoja että on vaihteleva ohjelma.
Tietysti runko on olemassa minkä ympärille tilaisuudet rakennetaan, ja niistäkin poiketa voidaan.
Kuitenkin että tilaisuuden toinen puoli on sellainen että saa osallistua jokainen.
Keskustellaan raamatun sanasta eikä linnun laulusta.
Ellen GW ei liity jumalanpalveluksiin mitenkään koskaan.
Kenen hyvänsä kirjoituksia voidaan lainata ja pohtia missä kukin itse lystää, vaikka kirjallisessa materiaalissa heittää jotakin keskusteluun ja mietiskekyyn.
Raamatussa on selvä ohje miten suhtautua jos joku väittää että joku akka möläjää profetian sanoja. 2 Ts 5:20-23.
Suhtaudu asiaan samoin kuin esim. Apt 21:9. On aikoja jolloin Jumala on hyödyttänyt seurakuntaa kun oli tarvetta ja srk vastaanottavainen. Jeesuksen käynnin jälkeen oli yksi sellainen aika. Toinen aika oli hyvinkin uskonpuhdistuksen jälkeiselle seurakunnalle.
Tuo ohje tarkoittaa että pidä minkä sillä hetkellä näet hyväksi ja käytä vessapaperina loppu mitä et hyväksi näe. Yleensä moni asia selkenee ajan kanssa myöhemmin.
Luther ja Ellen G White olivat molemmat uskonpuhdistajia, ja oli moni muukin.
Tuossa vain kaksi uskon putsaajaa.
Kasteelle ei kukaan Sinua usuta. Joku voi vahingossa kysyä. Kyllä se lähtee itsestäsi ja koet sen sisäisesti itse. Istu rauhassa, ja muista että aina missä on ihmisiä syntyy myös ristiriitoja. Älä loukkaannu keneenkään, Jeesus on taivaassa, ei vieressä penkillä. Kukaan ei osaa vastata aina ja olla tietoinen jokaisen odotuksista.
Seurakunnat ovat laodiekan seurakuntia, Ilm 3:14-
Yksilöitä on pyhittyneitä, ja erilaisia hengellisiä asteita ihmisillä joita ei pidä arvioida itse. Katse Jeesukseen yksin kokonaan, niin selviät, älä ikinä naapuriin. Aidosti pyhiyttyneet ihmiset eivät päästä arvostelun henkeä mieleensä vaan katse Jeesukseen. Monet ensimmäiset ovat viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä. Tarkoittaa ettei srk vuosissa ole merkitystä.
Vastakääntynyt on usein parempi kristitty kuin joku joka on 50 vuotta istunut siellä.
Täydellisyys on rakkautta, ei oikeaoppisuutta.
Yksimielisyys ei tarkoita että kaikki aina samaa mieltä, vaan yhteyttä herrassa.
Ihminen muuttaa mieltään kun oppii lisää.
Lopun ajan pyhä ihminen= Ilm 14:12.
Pyhittynyt= Hebr 12:14.
Siinä koko Raamattu ja mitä tarvitaan taivaspaikkaan.
Älä hosu sinne kasteelle, ei ole ehtoja ei aikoja, ja kukaan ei kysele.
Itse alat täpisemään automaattisesti aikanaan, niin käy aina poikkeuksetta jokaiselle.
yst. jari
Kiitos Timo ja Jari,
Näin olen kokenutkin, että adventistit myös kriittisesti arvioivat Whiten sanomaa. Se on mielestäni aika rohkeata. Tietenkin on niin, että ihminen odottaa löytävänsä seurakunnista pyhittyneitä hyviä ihmisiä, vaikka peiliin katsoessa ei sellaista näekään. Se on ikävä paradoksi.
Harvassa seurakunnassa kuitenkin esim. lähimmäisen palveleminen otetaan niin tosissaan kuin adventtikirkossa. Se on hienoa :-).
Mistähän kasteen armosta oikein puhut?
Se, joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, se saa armon!! Raamattu
Muistatko joitakin niistä synneistäsi kapaloikäisenä, joita kaduit ja sait armon kun tunnustit ne??
Minun mieltäni askarruttaa se, että kuka sinun opettajasi ja herrasi oikein on???
Parahin benedi, yritän olla provosoitumatta. En oikein ymmärrä miten liität syntien tunnustamisen ja katumisen kasteeseen? Tämä kuulostaa minusta siltä helluntaiopilta, jota kartan: eli kaste on _ihmisen_ kuuliaisuuden _teko_. Ja koska näin on, ei koskaan voi oikein olla varma pelastumisestaan. Samoin täytyy ihmetellä onko täyttynyt Hengellä oikein, vaikka sekin on Jumalan lahja ilman ihmisen pyhyyttä tai tekoja. Ja hyvin nopeasti täytyy myös aina katua syntejään, jottei joutuisi kadotukseen, jos se hetki koittaisi. Eli ihmisen omavanhurskaita tekoja koko ajan.
Minulle kirkastui kasteen armo hyvin kun lapsemme melkein kuorsasi kastettaessa. Siinä hänet kuitenkin otettiin Jumalan ja seurakunnan yhteyteen. Sen jälkeen hän vanhempana voi tehdä omat uskon ratkaisunsa.
Minun Herrani on elävä Jumala, opettajana tässä professori Miikka Ruokanen:
"Kaste liittää ihmisen paitsi Kolmiyhteisen Jumalan elämään myös kirkon jäseneksi. Joidenkin kohdalla usko voi kylmetä, usko voidaan jopa kokonaan menettää.
Mutta kastetta ei voi menettää, kaste jättää ihmiseen "lähtemättömän merkin". Jumala itse ei peru antamiaan lahjoja. Kukaan ei voi ottaa pois tätä Jumalan lahjaa. Ei edes kastettu itse voi omalla "ratkaisullaan" tehdä kastettaan tyhjäksi.
Kastettu pysyy aina kirkossa, joko sen "elävänä" tai "kuolleena" jäsenenä. Jumalan puolelta paluu elämään on aina avoinna: kirkossa kuuluu jatkuva kutsu katumukseen ja uudistukseen, siellä ovat tarjolla eläväksi tekevät armon välineet.
Varhaiskirkko saattoi "ekskommunikoida" julkisyntisiä kristittyjä jäseniään. Sanatarkasti ekskommunikaatio merkitsee kieltoa osallistua kommuunioon eli ehtoolliselle. Kastetta ei voida peruuttaa, kastetta kirkko ei voi ottaa keneltäkään pois. Katuvaiset ekskommunikoidut saattoivat tietyn ajan jälkeen tulla jälleen ehtoolliselle. "
On vain Yksi oikeanmuotoinen kaste - uskovien upotuskaste (Apt.2:38; 4:12) Herran Vapahtajan Messiaan Nimeen (ei kolmeen arvoasemaan)
Katso lisää, miksi sinun tulee mennä kasteelle, kasteen merkityksestä:
KASTEENSANOMA USKOVALLE; "ETTÄ LAIN VANHURSKAUS TÄYTETTÄISIIN MEISSÄ"! http://suomi24kristinuskomme.phpbb.fi/viewtopic.php?f=2&t=11&sid=1dbcae8afff8fd1372343b517cde1368
*-
Ystävällisesti Siunausterveisin Totuuden etsijöille
minulle niin Rakkaassa
Voittoisassa ja Voimallisessa
JAHSHUAN (Ilm.14:1) MESSIAAN Armollisessa ja Pyhässä Nimessä
י ה וֹ שׁ ﬠ
eepu
*
Jk.:
Johanneksen (Apt.2:38; Matt.21:25) kaste oli Taivaasta - Jumalalta, niin kuin Sapattikin, kun taas Jumalan PILKKAA ovat; vauvavalelu kasteena ja kastaminen kolmeen arvoasemaan, Oikean Sapatin polkeminen ja ensimmäisen päivän sunnuntain asettaminen sen tilalle, ja tämä sana "KIRKKO", se on paavin/katolisenkirkon hapatusta/salaisuutta, kreikaksi; kyriekee, kyriakon, Kyriakee, = SUNNUNTAI, ja iankaikkinen kidutusoppi, ne ovat ihmisestä - paavilta/katoliselta kirkolta - Ei Jumalasta, ketä/kumpaa sinä tottelet - eli haluatko pelastua vai olla harhaopissasi ja mennä kadotukseen?
*-
♥ MARANATA! ♥
Kylläpä eepu tietää hyvin, mikä on katolilaisuutta. Oikeinko olet ollut kirkon jäsen, kun noin tarkkaan tiedät, mikä on katolinen oppi? Mahdatko myös tietää, että kaikki alkukirkon marttyyrit ovat katolisen ja ortodoksisen kirkon suuresti kunnioitettuja jäseniä?
Uskosta luopuminen mitätöi kasteen.
Ja raamattuhan sanoo joka uskoo se kastetaan, en minä kyllä voinut uskoa muutaman viikon vanhana kun vanhemmat veivät kuulema minut vauva kasteelle.
Enkä minä sitä pitänytkään minään kasteena kun tulin siihen ikään että sain itse päättää mitä teen.
Uskoon tultuani menin aikuiskasteelle ja sen tajusin ja muistan miksi menin.
Se vauva kaste ei ole muuta kuin lisätään noihin isoihin maalistuneisiin kirkkoihin lisää maksavia jäseniä.