vastikkeettomasti?
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=61482:suomi-harkitsee-osallistumista-libyan-kriisin-vakauttamiseen&catid=2:kotimaa&Itemid=31
Kotimaassa kansalaiset tapetaan yltiöverotuksella ja vanhustenhuollosta ja hyvinvoinnista karsitaan, mutta samaan aikaan syydetään kaksin käsin korollista velkarahaa ulkomaille!
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=61482:suomi-harkitsee-osallistumista-libyan-kriisin-vakauttamiseen&catid=2:kotimaa&Itemid=31
Kotimaassa kansalaiset tapetaan yltiöverotuksella ja vanhustenhuollosta ja hyvinvoinnista karsitaan, mutta samaan aikaan syydetään kaksin käsin korollista velkarahaa ulkomaille!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Talouskriisien vakauttaminen ei suinkaan ole vastikketonta, vaikka se siltä näyttäisi kun asiaa katselee vain oman navetan ikkunasta. Suomen elintaso on kiinni viennistä, ja jos joudumme lamaan, ovat kärsijöinä me tavalliset työntekijät.
Kun näitä mielipiteitä, kuten nyt siis maajussimme "Ministerit vaihtoon" esittää, on taustalla aina ihminen joka ei töissä käy. Ajatuskulku on siis sellainen että heidän eduistaan ei leikattaisi vaikka oltaisiin lamassa. Vakuutan ja alleviivaan: kyllä niistäkin joudutaan leikkaamaan.
Velkarahat menevät lähes sentilleen maataloustukiin, eikä ulkomaille. Niillä pitää varmistaa että maajussit saavat uudet mersunsa ja taulutelkkarinsa. Itse pidän tuota tuhlausta järjettömänä ja vastikkeettomana.
Päivää - Kirvesvartta! Kirjoitit totaalisesti aiheen vierestä. Libyaan syydettävä velkaraha on yksiselitteisesti velkarahaa johon Suomella ei olisi varaa!
Et siis tajua: Suomen velanotto on lähes täsmälleen yksi-yhteen maataloustuen kanssa.
Suomi ottaa joka vuosi lisää velkaa10 miljardia euroa, entisen 80 miljardin päällä
Maataloustuen kustannukset taas ovat 4 miljardia vuodessa, josta 60% on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea.
Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.
Asiaa on tutkittu laajemmin mm.VTT:ssä. Itse asiassa maataloustuesta vain osa on suoraa budjetista maksettavaa tukea. Sen lisäksi tulee muilta momenteilta rahaa mm. sukupuolenvaihdoksiin, rakennemuutoksiin, polttoaineisiin jne. Laskennallinen arvo tälle tuelle (mukaan luettuna maataloustuki) oli jo v 2008 n. 8.3 miljardia euroa. Nyttemmin summa on kasvanut mm. uusien energiatukien myötä (nekään eivät ole yleensä laskettu "maataloustukeen").
VTT:n tutkimuksessa ei laskettu mukaan saastuttamisen rahallista arvoa (joet maatilojen lähellä, metaanin pääsy ilmastoon, pohjavesien fosforointi jne), joka lisäksi kasvattaisi maatalouden oheistukea muutamalla miljardilla.
Varovainenkin arvio on n. 13 miljardia jos myös saastutus lasketaan. Siinä mielessä velanotto ei ihan vielä kata kaikkea maataloustukea.
Jos väitteesi pitävät paikkansa, niin se tarkoittaa sitä ETTÄ SUOMELLA EI TODELLAKAAN OLE VARAA OSALLISTUA LIBYA-OPERAATIOON
Tom Packalen, Perussuomalaiset:
"Maaliskuussa Libyan kansan lähdettyä kadulle kaatamaan Muammar Gaddafin hallintoa länsimaat tekivät nopeasti päätöksen tukea kapinallisia Gaddafin hallinnon kaatamisessa.
Gaddafi oli julkisuudessa helppo maali, koska hänen persoonansa on jotain surkuhupaisan ja vastenmieleisen välimaastosta. Libya ei ole ollut mikään demokratian mallimaa - kaukana siitä - mutta keskimäärin libyalaisella mattimeikäläisellä ei mennyt niin huonosti kuin monessa muussa Pohjois-Afrikan tai arabimaassa.
Gaddafinvastaisen länsiliittouman rakentaminen oli suurvaltojen projekti. Ranska toimi kampanjan pääarkkitehtinä ja sen hallitukselle kysymys oli kunnian ja uskottavuuden palautuksesta.
Loppukeväästä Ranskan silloinen sisäministeri , Claude Guéant, lupasi apua Tunisian hallitukselle kansannousun hillitsemisessä. Ranska ei uskonut arabikevään todella johtavan vallanvaihdoksiin ja kuvitteli autoritääristen hallinnon tukemisen olevan fiksua reaalipolitiikka.
Kun Tunisian tilanne lopulta räjähti käsiin, Ranska ymmärsi näyttävänsä olevan "pahojen" puolella. Ranska ottikin kontolleen vastuun Libyan ilmaiskuista kiillottaakseen tahriintunutta ulkopoliittista kilpeään.
USA puolestaa lähti vastentahtoisesti mukaan jälleen uuteen sotakampanjaan. Yhdysvallat kuitenkin näki ilmaiskuissa tilaisuuden hiljentää USA:n roolia maailmanpoliisina aina kritisoineen Gaddafin. Lisäksi Barack Obamalle oli tärkeää näyttää olevansa ulkopoliittisesti voimakas "kyyhky" - demokratian ja vapaan maailman turvaaja.
Englannin osalta syyt lienevät historialliset ja selkeän reaalipoliittiset. Taustalla vaikutti varmasti myös Lockerbien traumat ja Gaddafin tuki koneen räjäyttäneille terroristeille. Toisaalta Iso-Britannia myös varmasti huomasi momentumin korvata epämieluisa Gaddafin hallinto heille suosiollisemmalla vaihtoehdolla Ranskan ja USA:n rinnalla.
Täytyy vielä alleviivata, että lisäksi jokainen näistä maista toivoo saavansa hyvät suhteet kapinallishallintoon ja sitäkautta Libyan öljyvarantoihin.
Onkin sanomattakin selvää, että kyseessä ei välttämättä ole täysin pyytetön demokratia-projekti.
Eniten minua sotahistorian ja -teorian harrastajana kuitenkin risoo tapa jolla kampanja länsiliittouman osalta pantiin toimeen ja miten YK:n turvalllisuusneuvoston päätöslauselmia toteutettiin.
Ehkäpä koko sodan jälkipuinnin suurimpia kysymyksiä oli antoiko turvallisuusneuvoston päätöslauselma lentokieltoalueesta ja ilmaiskuista Libyan armeijaa vastaan oikeuden niin laajoihin pommituksiin koko sen sotavoimien tuhoamiseksi. Olisiko vähempikin voimannäyttö riittänyt siviilien suojelemiseksi?
Kukaan ei vielä tiedä ilmaiskujen uhrien määrää. Karkeasti voidaan arvioida, että jokaista länsiliittouman n. 14.000 iskua kohden on kuollut keskimäärin kolme sotilasta tai siviiliä. Näinkin konservatiivisilla luvuilla iskut olisivat vieneet yli 40.000 ihmisen hengen. Oli luku mikä tahansa, kampanja tuhosi Libyan armejan täydellisesti ja maallikkoarvion mukaan aiheutti yli 95 % Libyan armejan tappioista. Ilman ilmaiskuja kapinnalliset eivät olisi pystyneet valloittamaan ainuttakaan kaupunkia kansannousun alkamisen jälkeen.
Kyseessä olikin täydellinen lännen voimannäytös. Gaddafin hallinnon sotilailla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä rintamalle ja odottaa kuolemaa. On tietysti helppo demonisoida kaikki Gaddafiin liittyvä, mutta kuinka syyllinen poterossa pelännyt varusmies tai leipäsotilas oli tässä kriisissä?
Voin vain kuvitella sitä länttä kohtaan koettua katkeruuden määrää, kun kriisiin viattomat tavalliset kansalaiset ovat katselleet voimattomina, kun heidän aviomiehensä, poikansa, lapsensa tai ystävänsä on tapettu heidän silmiensä edessä.
Tämän johdosta Suomen tulee harkita hyvin tarkoin osallistumista Libyan kriisin selvittämiseen, sillä katkeruus länttäkohtaan voi olla suurempaa kuin heti arvaisikaan. Mahdollisessa rauhanturvaoperaatiossa - suurvaltojen likapyykin pesussa - tulle harkita tarkoin, mitkä maat ja maanosat kantavat päävastuun sotilaitten lähettämisestä Libyaan.
Yksi hirvittävä yksityskohta - ja lännelle mahdollinen kohtalokas jälkiseuraus operaatiosta - ovat Libyan armeijalla olleet n. 15000 olalta laukaistavaa ilmatorjuntaohjusta. Kuinka paljon niitä on jo joutunut väärin käsiin ja kuinka hyvin kapinalliset kykenevät nyt takaamaan jäljelle jääneiden ohjusten turvallisen varastoimisen?
Toivonkin hartaasti, ettei yksikään niistä päädy ääriainesten käsiin, sillä vain murto-osalla niistä voi sulkea Euroopan ilmatilan pitkäksi aikaa."
Alkuperäinen kirjoitus: http://tompackalen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81689-libyan-likapyykin-pesu-voi-kayda-kalliiksi
komppaan
Libya on öljyrikas maa jonka varoja on YK on jäädyttänyt kymmenien (satojen?) miljardien eurojen arvosta, sinnekö juuri tarvitaan MEIDÄN rahojamme? Käyttäkööt niitä jäädytettyjä rahoja. Uskoisin myös että Gaddafin syrjäyttäneet NATO-maat osaavat kyllä huolehtia Libyan öljyvarantojen ryöstön ohessa myös maan turvallisuudesta ja humanitaarisen avun perille menosta, ihan ilman meidän apuamme.
Ei hätää, Gadhafilla on paljon pankissa öljyrahaa, sieltä lähetetään sievoinen summan Suomeen, jolloin Suomi saa vakuuden ja voi turvallisin mielin avustaa Gadhafin konkurssipesää...tämän keksinnön teki Jutta.
Muita kommentteja lukematta;valtion velka ei ole sama kuin yksityisen velka.Jos minä lainaisin sinulta satasen ja jättäisin maksamatta, löisit nekkuun.
Valtiot eivät toimi niin.
Heillä on rahaa millä maksaa, otetaan kansalaisten taskuista veroilla.
Ja maksukyvyt joustavat, velkojalla ei ole halua päästää maata konkurssiin vrt kreikka.
Kreikan tulevaa konkurssia ja rahaliitosta eroamista ei voida välttää. Nythän on vain kyse enää siitä, että Saksa ja Ranska yrittävät pelastaa Kreikkaa luotottaneet pankkinsa muiden EU-maiden veronmaksajien rahoilla.
Mitä Libyaan tulee, niin ainakaan sinne ei pidä lähettää suomalaisia sotilaita, koska vähintäänkin puolet maan kansasta pitää länsi-maita imperialistisina miehittäjinä jotka kaatoivat Gaddafin hallinnon vain päästäkseen käsiksi maan öljyesiintymiin. Uskallan väittää että Libyan tie tulee olemaan sama kuin Afkanistanin ja Irakin. Ei sellaiseen maahan kannata viedä suomalaisia sotilaita uhrattavaksi.