Vai sanooko mitään? Kun se kuitenkin on aika
eskeinen opillinen kysymys maailman monissa
uskonnoissa?
eskeinen opillinen kysymys maailman monissa
uskonnoissa?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No eihän se sano siitä tietenkään mitään, kun ei
siihen aikaan ollut minkäänlaista ehkäisyä
olemassakaan.
Raamatun mukaan keskeytetty yhdyntä palkittiin
kuolemalla.
Jeesus tuomitsi abortin Didachessa.
Muistatko Raamatun kohdat, joissa asiasta
puhuttiin?
Tarkoitatko Apostolisia Isiä?
No enpä tiedä, miksi Didachea virallisesti
kutsutaan suomen kielellä.
THE DIDACHE, or Teaching of the Twelve Apostles:
2:2 Thou shalt not kill; thou shalt not commit
adultery; thou shalt not corrupt youth; thou shalt
not commit fornication; thou shalt not steal; thou
shalt not use soothsaying; thou shalt not practise
sorcery; thou shalt not kill a child by abortion,
neither shalt thou slay it when born; thou shalt
not covet the goods of thy neighbour;
http://www.ocf.org/OrthodoxPage/reading/St.Pachomius/Liturgical/didache.html
Didachea ei löydy tietenkään Raamatusta, koska se
oli kateissa, kun kaanon koottiin joskus noin v. 400.
Onaniaksestahan kerrotaan Mooseksenkirjassa se ja se.
En ihmettelisi, jos Yhdysvalloissa vaivihkaa
liitettäisiin tämä Didache (olen nähnyt muodossa
Didakhe) Raamattuun. Ehkäpä siellä saadaan
vaivihkaa viedyksi läpi Raamatun parannettuja
painoksia, joissa ovat myös nämä erittäin
tarpeelliset apokryfikirjat. Abortinvastaisuus
maassa on mennyt osittain fundamentalistiseksi
terroriksi. Fundamentalismi tarvitsisi tietysti
kunnon fundamentumin. "Älä tapa" herättää
tulkintakiistaa - "Älä abortoi" sanoo suorat
sanat. Raamatullisuus on OK, kun
sana "apostolinen" on maisemissa.
Luulenpa melkein, että tämä Apostolisten isien
opetukset on suomeksikin; ihan kuin olisin joskus
selaillut.
Kiinnostavaa, miksi tämä aborttiasia kuitenkin
sentään tulee varhaisten kristittyjen teksteissä
esille, vaikkakin apokryfisissä. Laajalti
hyväksytyissä, kanonisissa teksteissä siitä ei
kuitenkaan olla kiinnostuneita. Kuvastaako se
yleistä neutraalia suhtautumista asiaan? Jo
syntyneen lapsen varjelu huonolta kohtelulta
mainitaan Didachessa myös.
Mutta sikiön ja pienokaisen oikeudet eivät
todellakaan tainneet antiikin aikaan olla päivän
puheenaiheita missään - eivät edes
kristinuskossa. Ja mistäpä tietää, vaikka
abortointikielto tähtäisi lasta kantavan naisen
hengen varjeluun? Senaikaiset aborttikeinot
lienevät olleet elämän ja kuoleman peliä
nimenomaan naisellekin.
Antiikin aikana ei ujosteltu viskata jyrkänteeltä
alas vajavaisia vastasyntyneitä.
Näin toimittiin esim. Spartassa, joten abortti
nykymuodossa ei varmaankaan ollut suuri ongelma
heille.
Ihmisillä oli tuolloinkin mitä todennäköisimmin
samanlaiset äidin- ja isänvaistot. Ehkä
"viallisen" tai vammaisen lapsen tappaminen ei
tuolloin ollut välttämättä vanhempien tahto, vaan
yhteisön tapa, jota ei vammaisen lapsen vanhemmat
kyenneet vastustamaan. Siis aivan sama idea, kuin
esim. tyttöjen ympärileikkausasioissa.
Oletan, että Spartassa olisi ollut "kuolemansynti"
tappaa "täydellistä" lasta. Kyseessä ei siis ollut
jälkikäteen tehty ehkäisy. En saata käsittää, että
spartalainen, tai vaikkapa muinainen skandinaavi,
olisi ajatellut pikkulapsen tappamista
ehkäisykeinona, tuolloinhan jälkikasvu oli
voimavara vanhemmilleen.
Vastasyntyneen tappamista (p.l. Sparta tms., jossa
tapettiin "viallisia" lapsia") on kyllä tapahtunut
varmasti kaikkina aikakausina, jopa nykypäivän
Suomessa, mutta eiköhän noissa tapauksissa ole
kyse suhteellisen harvinaisista tapauksista,
joissa tekijänä on joko henkisesti epästabiili tai
sitten äärimmäisessä sosiaalisessa tai/ja
taloudellisessa paineessa elävä ihminen.
Poikkesinpa torimatkalla kirjastossa:
***
KAHDENTOISTA APOSTOLIN OPETUS
Herran opetus pakanoille kahdentoista apostolin
välittämänä
--- 2:2. Älä tapa, älä tee aviorikosta, älä
häpäise poikia, älä harjoita huoruutta, älä
varasta, älä harjoita noituutta, älä sekoittele
myrkkyjä, älä surmaa lasta lähdettämällä äläkä
tapa sitä kun se on syntynyt. ---
***
Ote oli kirjasta "Apostoliset isät", joka
sisältää Raamatun kaanonin ulkopuolelle jätettyjä
kirjoituksia. Suomennos Heikki Koskenniemi.
Hyvä tietää.
Jeesus ei ko. teoksessa kiellä mitään. Teos on
syntynyt ensimmäisen vuosisadan lopulla, eikä se
edes yritä olla mikään "Jeesuksen sanojen
kokoelma". UT:hen se ei päätynyt, koska sitä ei
pidetty tarpeeksi auktoritatiivisena & yleisesti
tunnettuna kristittyjen keskuudessa, vaikka se
tunnettiin hyvin antiikin maailmassa vielä
myöhäisantiikin aikana (mm. Eusebios ja Athanasius
). Uudelleen tietoisuuteen se nousi kuitenkin
vasta 1800-luvun lopulla, kun löytyi yksi
1000-luvulla kopiotu käsikirjoitus.
Nyös evankeliumit syntyivät vasta toisella
vuosisadalla. Kun kaanonia koottiin, niin Didache
oli hukassa.
Paitsi että kysymys ko. raamatunkohdassa ei ollut
keskeyttämisestä vaan siitä että siemeniä ei
saanut laskea maahan. Elikkä siemenien pitäis
päästää menemään sinne mihinkä ne on
tarkoitettukin, ilman esteitä.