Päivänavaus pannaan!

Juha Kukkonen & Robert kirjoitti:

Eduskunnan sivistysvaliokunta
Opetusministeriö

Päivänavaus ei voi olla pakollinen


Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus pitää
sisällään ehdotuksen perusopetusasetukseksi.
Ehdotuksen mukaan "päivän työ aloitetaan
päivänavauksella". Ilmaisu merkitsee sitä, että
kaikkien oppilaiden on osallistuttava
päivänavaukseen, vaikka se olisi uskonnollinen.
Lukioasetusluonnoksessa päivänavauksesta ei ole
mainintaa.

Nykyisen peruskouluasetuksen 22 §:n 2 momentin ja
lukioasetuksen 21 §:n 2 momentin mukaan
uskonnonopetuksesta vapautetut oppilaat on
vapautettu myös päivänavauksista. Vapautus
perustuu hallitusmuodon 9 §:ään kirjattuun
uskonnonvapauteen.

Monissa kouluissa päivänavaukset ovat usein
uskonnollisia. Siksi uskonnottomilla ja muilla
yleisestä uskonnonopetuksesta vapautetuilla (mm.
toiseen uskontoon kuuluvat) olisi nykyiseen
tapaan oltava oikeus myös tulevaisuudessa saada
vapautus uskonnollisista päivänavauksista.
Päivänavauksen uskonnollisuutta korostaa nykyisen
asetuksen erillinen maininta, että
päivänavaukseen voi kuulua virsilaulua. Lisäksi
asetuksessa mainitaan, että "päivänavausten tulee
myönteisellä tavalla liittyä koulussa annettavaan
uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen".
Päivänavaus on siten uskonnollinen tilaisuus.

Ehdotettu perusopetusasetus merkitsisi
toteutuessaan selvää heikennystä uskonnottomien
kotien ja oppilaiden oikeuksiin. Vapaa-
ajattelijain liitto antoi 18.5.1996
opetusministeriölle lausunnon muun muassa
ehdotetusta päivänavauksen pakollisuudesta.
Liitto vastusti pakollisuutta ja vaati, että
uuteen asetukseen on saatava maininta siitä, että
uskonnonopetuksesta vapautetut on vapautettava
myös päivänavauksesta. Asetusehdotushan ei pidä
sisällään mitään uudistusta päivänavauksen
sisältöön.

Opetusministeriö kokosi lainsäädäntöehdotuksesta
annetuista lausunnoista yhteenvedon. On
erikoista, että ministeriö on jättänyt
yhteenvedosta kokonaan pois vapaa-ajattelijoiden
kriittisen kannan päivänavauksen pakollisuuteen.
Kyseessä on niin olennainen vapauden rajoitus,
että yhteenvedossa olisi pitänyt mainita, että
ainakin Vapaa-ajattelijain liitto korostaa
uskonnonvapauden periaatetta tässä yhteydessä.

Parhaillaan lehdistössä käytävässä
päivänavauskeskustelussa onkin lähes kokonaan
jäänyt huomioimatta, että Suomessa on uskonnon-
ja vakaumuksenvapaus. Tämä on taattu
perustuslaissa eli hallitusmuodon 9 §:n 1
momentissa: "Jokaisella on uskonnon ja omantunnon
vapaus." 2 momentissa mainitaan vielä erikseen,
että "kukaan ei ole velvollinen osallistumaan
omantuntonsa vastaisesti uskonnon
harjoittamiseen". Asetuksella ei siten voida
velvoittaa päivänavaukseen osallistumiseen
perustuslain vastaisesti.

Uskonnonopettajaliitto kannattaa päivänavauksen
pakollisuutta. Se perustelee pakollisuutta muun
muassa sillä, että päivänavaus korostaisi koulun
yhteisöllisyyttä. Uskonnon opettajat eivät
ymmärrä, että nimenomaan uskonto on tekijä, joka
rikkoo koulun yhteisöllisyyttä. Nykyisin yhä
useampi ei tunnusta Suomen valtauskontoa tai on
kokonaan uskonnoton. Helsingissä koululaisista
noin viidennes ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.
Uskonnon opettajat vetoavat myös kulttuuriin.
Sekin on ajastaan jälkeen jäänyt perustelu, sillä
Suomi ei ole yhtenäiskulttuuri, jossa
tunnustettaisiin vain yhtä katsomusta, eikä
uskonto ole kaikkien kulttuuria.

Uskonnon opettajat ovat huolissaan siitä, että
nykyisin asetus mahdollistaa sen, että
päivänavauksen ajaksi osa koulun oppilaista voi
poistua luokkahuoneesta. Ei ole koululaisten
vika, että he kokevat olevansa erilaisia tai
heitä pidetään erilaisina. Vika on siinä, että
kouluun on tuotu sellaista opetusainesta, joka
erottaa koululaisia ja rikkoo yhteisöllisyyttä.
Uskonnon opettajat siis haukkuvat väärää puuta.
Jos uskonnon opetus ja uskonnolliset
päivänavaukset poistettaisiin Suomen
koululaitoksesta, koululaisia ei jaettaisi eri
ryhmiin eikä kenenkään tarvitsisi pitää itseään
erilaisena. Toisaalta kaikkihan me olemme
erilaisia. Mutta erilaisuuden ei tarvitsisi
korostua erillisinä opetusryhminä.

Nykyisessä asetuksessa mainituista päivänavauksen
teemoista oppilaan elämään, kouluun ja
yhteiskuntaan liittyvät ajankohtaiset asiat
koskettavat jokaista koululaista ja ovat
merkittäviä hänen persoonallisen kehittymisensä
kannalta. Sitä on tietysti myös uskonto, mutta
uskonto hajottaa kouluyhteisöä sen vuoksi, että
uskontoja on niin monia, ja periaatteessa
jokaisella voi olla oma opetusryhmänsä.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä päivänavauksissa
pitäisi korostaa koulun eettistä kasvatusta.
Sekään ei tosin nykyisellään korosta koulun
yhteisöllisyyttä, sillä koulussa ei ole
saavutettu yhteisymmärrystä kaikille annettavasta
yhteisestä eettisestä opetuksesta. Se olisi
toivottavaa, mutta niin kauan kuin koulussa on
tunnustuksellista uskonnon opetusta, yhteinen
eettinen oppiaine ja kasvatus ei ole realistista.

Sen sijaan, että suomalaisten koululaisten ja
kouluyhteisön työntekijöiden uskonnonvapautta
rajoitettaisiin pakollisella päivänavauksella,
lainlaatijoiden pitäisi kantaa huolta siitä, että
uskonnonvapausperiaatteen mukainen
osallistumattomuusoikeus toteutuisi käytännössä.
Toteutettaessa uskonnollinen päivänavaus
keskusradion kautta uskontokuntiin kuulumattomien
negatiivinen uskonnonvapaus on vaikea toteuttaa.

Opettajalla ja muilla koulun työntekijöillä on
muiden suomalaisten tavoin uskonnonvapaus ja
siten oikeus olla osallistumatta
uskonnonharjoitukseen, mitä päivänavauksissa
luettavat rukoukset ja lauletut virret ovat.
Uskontokuntiin kuulumattoman kouluhenkilöstön
oikeudet olla osallistumatta päivänavauksiin on
hallitusmuodon uskonnonvapaussäädöksen lisäksi
turvattava joko asetuksessa tai laissa.

Ymmärtääksemme lukiot voisivat itse päättää,
järjestävätkö ne päivänavauksia vai eivät. Jos
päivänavauksia järjestetään, lukioasetuksessa
olisi oltava nykyisen lukioasetuksen kaltainen
säädös osallistumattomuusoikeudesta. Lukioiden
omilla päätöksillä ei voida pakottaa
uskonnonharjoitukseen hallitusmuodossa taatun
uskonnonvapauden vastaisesti.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä