Tietoisessa kuolemassa olemme sieluntasolla.
Kolme käsitettä on jotka ovat askarruttaneet. Siksi paneudun niihin ja selitän ne "alta poies". Ei kattavasti, sillä kuka kattavasti selittää osaisi.
Tajunnanvirtaa tähän hetkeen:
SIELU
- sielu tarkoittaa kaikkien ihmisessä olevien energioiden keskittymää. Kaikilla elävillä olennoilla on jonkinlainen sielu, myös kivillä. Kivien sielu on erilainen kuin ihmissielu.
Tässä polttopisteessä (tietoisuudessa) on rauha, koska tietoisuus kykenee pitämään energiat aisoissa omalla intensiteetillään. Ilman että mitään tarvitsee koettaa hallita. Sielu ei ole erillinen ihmisen persoonasta, kun se koetaan. Jotta sielunpersoonaa voisi kokea, on maallisen persoonan kuoltava.
Sielunpersoona on universaalimpaa tyyppiä kuin maallinen persoona. Se tietää heti suunnan mihin mennä. Se on tietoinen tietoisuuden evoluutiosta ja maailman unenomaisuudesta. Mitään epätotta ei kuitenkaan ole. Se kykenee ymmärtämään vastakohtaisuuksia niin, että näkee vastakohtaisuuksilla kehityksen juoksussa oman merkityksensä. Vastakohtaisuudet ovat näennäisiä, jotta tietoisuus kypsyisi niiden puristuksessa, ja ymmärtäisi sielun, pudoten sieluun.
Sielu on linkki Jumalaan ja ne on nähtävä yhtenä. Vain Jumalalla on kuitenkin " "kaikki langat käsissään". Sielullakin on sielu, ja tällä on sielu. Äärettömyyksissä on Jumala, joka on korkeimman sielun sielu. Yksi, joka muodostaa kaiken, ja vain tuo yksi tietää kokonaisuuden kaikissa piirteissään.
JUMALA
- Jumala on kaikki mitä on, itsessään oleva ja itsestään lähtevä sanomaton ja kuvaamaton. Kaiken ilmenneen alkukuva, josta hologrammin periaatteen mukaan kaikki toistaa Jumalan alkukuvaa. Jumalalla ei ole tukea, sillä se on oma tukensa. Jumala tiedostaa tämän maailman, sillä jos hän lakkaisi tämän maailman tiedostamisen, niin maailma lakkaisi. Maailmalla on tarkoitus, mikä palvelee Jumalaa. Jumala ei ole muuttumaton, siksi Jumala tarvitsee maailmaa, vaikka maailma on kangastuksenomainen Jumalan mielessä. Jumala kehittyy ei-mihinkään, siihen mistä ei voi sanoa mitään.
USKO
- todellinen usko on henkistä valoa, joka valaisee maailmaa ja luo maailmoita. Uskon voimalla on taivaat tehty, uskomalla niihin. On olennaista valita mihin uskoo, sillä se on konkreettisen luovan voiman käyttöä.
Usko vahvistaa tahtoa. Usko tahto = luominen
Kolme käsitettä on jotka ovat askarruttaneet. Siksi paneudun niihin ja selitän ne "alta poies". Ei kattavasti, sillä kuka kattavasti selittää osaisi.
Tajunnanvirtaa tähän hetkeen:
SIELU
- sielu tarkoittaa kaikkien ihmisessä olevien energioiden keskittymää. Kaikilla elävillä olennoilla on jonkinlainen sielu, myös kivillä. Kivien sielu on erilainen kuin ihmissielu.
Tässä polttopisteessä (tietoisuudessa) on rauha, koska tietoisuus kykenee pitämään energiat aisoissa omalla intensiteetillään. Ilman että mitään tarvitsee koettaa hallita. Sielu ei ole erillinen ihmisen persoonasta, kun se koetaan. Jotta sielunpersoonaa voisi kokea, on maallisen persoonan kuoltava.
Sielunpersoona on universaalimpaa tyyppiä kuin maallinen persoona. Se tietää heti suunnan mihin mennä. Se on tietoinen tietoisuuden evoluutiosta ja maailman unenomaisuudesta. Mitään epätotta ei kuitenkaan ole. Se kykenee ymmärtämään vastakohtaisuuksia niin, että näkee vastakohtaisuuksilla kehityksen juoksussa oman merkityksensä. Vastakohtaisuudet ovat näennäisiä, jotta tietoisuus kypsyisi niiden puristuksessa, ja ymmärtäisi sielun, pudoten sieluun.
Sielu on linkki Jumalaan ja ne on nähtävä yhtenä. Vain Jumalalla on kuitenkin " "kaikki langat käsissään". Sielullakin on sielu, ja tällä on sielu. Äärettömyyksissä on Jumala, joka on korkeimman sielun sielu. Yksi, joka muodostaa kaiken, ja vain tuo yksi tietää kokonaisuuden kaikissa piirteissään.
JUMALA
- Jumala on kaikki mitä on, itsessään oleva ja itsestään lähtevä sanomaton ja kuvaamaton. Kaiken ilmenneen alkukuva, josta hologrammin periaatteen mukaan kaikki toistaa Jumalan alkukuvaa. Jumalalla ei ole tukea, sillä se on oma tukensa. Jumala tiedostaa tämän maailman, sillä jos hän lakkaisi tämän maailman tiedostamisen, niin maailma lakkaisi. Maailmalla on tarkoitus, mikä palvelee Jumalaa. Jumala ei ole muuttumaton, siksi Jumala tarvitsee maailmaa, vaikka maailma on kangastuksenomainen Jumalan mielessä. Jumala kehittyy ei-mihinkään, siihen mistä ei voi sanoa mitään.
USKO
- todellinen usko on henkistä valoa, joka valaisee maailmaa ja luo maailmoita. Uskon voimalla on taivaat tehty, uskomalla niihin. On olennaista valita mihin uskoo, sillä se on konkreettisen luovan voiman käyttöä.
Usko vahvistaa tahtoa. Usko tahto = luominen
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuolemassa olemme tajuttomia, Ilman viisautta Ilman ajatusta. me olemme täydellisessä levossa syvässä unessa.
Käytännössä asia on melkein näin kun riittävän syvästi kuolemme. Tajuttomia kyllä, ilman ajatusta, mutta tietoisia silti. Raamatun Saarnaaja ei ollut tyhmä ja epätoivoinen kalkkis, hän oli viisaampi kuin arvaattekaan. Hänet on ymmärretty väärin.
Ajatuksettomia kyllä mutta tietoisia, sitä sanotaan tietoisuudeksi. Elämä on ihmeellisempi kuin arvaattekaan. Mieluisia yllätyksiä täynnä. Johan tässä malttamattomana pääsee odottamaan mitä uutta on tulossa :)
Edit: kirjoituksessa oli viHre