Suurperhe kiinnostaisi

Lue sadun blogia. http://www.viipaleita.net/blog/satu/ Siinä on sydämellinen ja lämmin suurperheellinen äiti, joka ei ole tainnut koskaan pitää paria viikkoa pidempää äitiyslomaa.

Kiitos hyvästä linkistä, pitääkin tutustua tarkemmin!

Lapsia vain seitsemän ja töissä koko ajan, en suosittele. Lastemme ikähaitari on 16 vuotta ja palkkatyössä olen ollut kaikki välit, äitiyslomat miehen maatilalla jokapaikanhöylänä. Orkesterin pyöritys vaatii hyvän mielikuvituksen, toimivan auton, kalenterin ja hyvän muistin, koska aina on kaikki hukassa ja tavarat liikkuu kuin itsestään. Aikataulut on päivän sana ja ruuhkia ei saa tulla. Jos joku sairastuu koko systeemi kaatuu, järjestelmä tökkii ja apua on turha hakea. Varaudut aina pahimpaan, koska se tapahtuu kumminkin. Parisuhde on ohi ja kaksistaan ette ole edes öisin, lapset kertoo auliisti mummuille ja tädeille miten pikkusiskoja meillä tehdään. Yksityisyyttä ei ole edes vessassa. Meillä rumba kaatui 24 vuoden jälkeen ja uutta perhettä en kaipaa. Miettikääpä rauhassa kestääkö rahat ja rakkaus,jos toinen loppuu kaatuu koko systeemi.

Navettapiika,puhut asiaa.Voi kunpa kaikki suurperheestä haaveilevat lukisivat tuon tekstisi.
Itselläni on vain yksi lapsi,joka sekin jo omillaan asustelee.En koskaan haaveillutkaan useammasta lapsesta,koska olen nähnyt näitä nk.perherumbia tarpeeksi läheltä.
Itse olen rapiat nelikymppinen ja nautin täysin rinnoin kiireettömästä elämästä ja omasta ajasta ja......päikkäreistä,ah!
Joskus aikoinaan tuttavat,joilla lapsia iso liuta,ihmettelivät että miksi emme tee lisää lapsia ja olivat kummissaan kun sanoimme haluavamme vain yhden.Sanoimme heille,että haluamme kasvattaa vain sen yhden ja sitten alkaa nauttimaan uudestaan kahdenkeskisestä parisuhteesta.Ja voin sanoa,että tämä on ihanaa!!Nyt nämä monilapsiset tuttavat (myös nelikymppisiä) vaihtelevat vielä vaippoja ja ovat silmät ristissä 24/7.En ole kade,todellakaan..eivätkä hekään enää hehkuttele lapsillaan koska ovat huomanneet miten kivaa meillä on mieheni kanssa kaksin..mihinkään ei ole kiire,mitään ei tarvitse tehdä jos ei halua.Ja kuitenkin aivan loistavaa olla näinkin nuori kun saa mennä ja tulla miten tykkää.
Kaitpa me sitten rauhoitutaan kun saadaan joskus lapsenlapsia,mutta nyt matkustellaan ja rakastetaan :)

Minulla on "vaan" viisi lasta, mutta sen kokoista perhettähän sinäkin suunnittelet. Epäilemättä sinulla on väärä kuva suurperheestä, kun omakohtaista kokemusta ei ole, mutta ei se nyt niin kamalaa ole kuin tämän ketjun viesteistä voi päätellä. Meillä vanhin täyttää kohta 12 vuotta ja nuorin on kaksi kuukautta. En ole missään vaiheessa kokenut, että elämä olisi mitenkään kaaosta, kuten aikaisemmat kirjoittajat kuvailevat. Omaa aikaa on, kun mies hoitaa välillä (pari kertaa viikossa) lapsia ja muutaman vuoden päästä lapsia voi jättää keskenäänkin hieman kotiin. Kahdenkeskistäkin aikaa on, kun lapset menevät iltaisin kahdeksalta nukkumaan, vanhimmat lukemaan huoneisiinsa, joten loppuilta on vain meille kahdelle. Lisäksi voimme silloin tällöin karata esimerkiksi saunaan kahdestaan, isommat hoitavat sillä aikaa pienempiä. Vessassa olen aina käynyt ihan rauhassa, meillä on jopa lukko vessan ovessa. Kaikki on kiinni siitä, miten lapsensa opettaa.

Itse olen akateemisesti koulutettu ja vaikka lapset kieltämättä haittaavatkin työelämää, niin olen töissä aina omalla alallani ollut. Jos teet ne neljä tai viisi lasta, niin väleihin jää työskentelyaikaakin ja kun olen nuorena aloittamassa lastenteon, niin lapsia voi tehdä sellaisilla aikaväleillä, että työn saa sopimaan kuvioihin. Eri asia on sitten, jos tekee kymmenen lasta tai on aina kolme vuotta hoitovapaalla ja sitten pukkaa uuden. Jos ei ole töissä ollut kymmeniin vuosiin, niin varmaan se siivoojan ura on edessä, ei kukaan muuten töihin ota.

Joku tuossa mainitsi, että tuo blogisti saa apua mm. isommilta lapsilta. Niin saa. Jokainen suurperheen vanhempi omaa sekä isoja että pieniä lapsia, jos ei satu tulemaan kahdeksaa kerralla. Näin ollen isommat on helppoa velvoittaa auttamaan jossain määrin. Ja kannattakin.

Minä en missään tapauksessa vaihtaisi lapsiperheen elämään miehen kanssa kahdenkeskiseen elämään, kuten joku yhden lapsen vanhempi hehkuttaa (enkä arvostele yksilapsisia, jokainen valitkoon omat tiensä). Nyt voin saada molemmat, kun voin päivisin vaihdella vaippoja ja hoitaa lapsiani ja iltaisin sitten on miehen vuoro.

Tokihan niitä vaikeitakin päiviä on, eikö kaikilla ole? Kotitöitä on ja rahat on tiukilla, mutta en todellakaan vaihtaisi tätä mihinkään.

Kyllä suurperheen äidin on valittava työ tai perhe :) toki jos lapsilla on isot ikäerot on eriasia. Mut esim meillä on 6 lasta ja mulla ikää 26 ;) joten vipinää ja vilskettä riittää eikä tässä ehdi aatella ees harrastuksia saati töitä itelleen.
Mut mun juttu onkin olla kotiäiti ja nautin jokaisesta päivästä täysillä. Suuressa perheessä on se hyvä puoli, että koska lapset on kaikki erilaisia persoonia on jokainen päivä erilainen. :) rahat toki on tiukilla, mut olis ne yhdenkin kans. Rahaa on aina senverran kun ihminen sitä tarvii :) se on vaan siitä kiinni miten sen käyttää. Vaatteet kiertää eikä osteta niitä kalleimpia merkkejä ellei kirpparilta löydy. Itelleni ostan vaatteita harvoin, mutta ihan riittävästi on itselläkin hienoja uusia vaatteita. Ruokaa meillä syödään jokapäivä ja vieläpä hyvistä raaka-aineista tehtyä eikä edes halvimmasta päästä. Lapsilta ei puutu mitään :) ja sehän se on pääasia.

Suurperheessä on henkisesti ja fyysisesti haastetta, mutta se tuo elämään paljon rikkautta ja rakkautta

Pitänee vielä lisätä, että meillä on aikaa miehen kanssa myös toisillemme tarpeeksi. Mun oma äiti hoitaa vaikka kaikkia kerralla tai sitten jaetaan mummujen kesken lapset eli anoppi ottaa osan :D

Onhan välillä ollut raskasta ja parisuhteessakin vaikeeta, mutta kuk naimisiin mentiin luvattiin myötä ja vastamäessä ja se pitää :) meillä lapset pysyy ihan omissa huoneissaan öisin yleensä ja me vietetää iltasinki yhteisiä hetkiä :) mies kokkaa ja siivoo lähinnä. Kun on töissä hoidan minä, mutta kotona ollessaan mies. Eli periaatteessa kantava voima on hyvä mies. En minä enkä usko että kovin moni pystyis tällasta rumbaa yksin pyörittämään. Joten harkitse tarkkaan minkälaisen miehen kanssa perhettä suunnittelet. Se on tärkeää :)