Kemppisen blogista näyttäisi löytyvän selitys Ateenalaisten laulun absurdilta kuulostavaan sanoitukseen. Onkohan tuossa blogista poimimassani jutussa käypä selitys?
"Puhe on hopliittitaktiikasta. Ei ole mahdotonta, että "ateenalainen" on tähän spartalaisen runoon lainautunut eräästä Athenioksesta, joka oli kova poika levittelemään tekstiä."
http://kemppinen.blogspot.com/2008/02/tuomiojan-pljys.html
Runosta on suuri määrä muunnelmia. Meille tuttu on Leinon suomennos ruotsalaisen Rydbergin runosta.
ATEENALAISTEN LAULU
Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä
sa urhona kaadut
taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.
Hehkuvin mielin puoltaan nouse syntymämaatas!
Riemuiten, lastesi vuoks, uhriksi henkesi suo.
Eespäin voittaen siis, te sankarit vahvat ja nuoret;
väistymys mielestä pois, pelvosta tunnetta ei!
Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.
Naisista kaunein, miehistä uljain aina hän olkoon;
taistossa kaatuen hän kaunis on, kuolossa myös!
Viktor Rydberg
"Runo perustuu kuulema Spartalaisen Tyrtaioksen elegiaan. Ateenahan oli lähinnä merivalta ja Sparta maamahti. Sikäli tuntuisi luontevammalta, että - kuten sanot - laulu olisi Spartalaisten laulu."
"Laulun sisältö sopii kyllä falangitaisteluun - tosin varauksella. En ole perehtynyt kreikkalaisten falangien taistelujärjestykseen, mutta roomalaisesta falangista tuo absurdi kohta joukon maineen mustumisesta saa järkeä: falangit oli (roomalaisilla) järjestetty taistelurintamaan siten, että keulilla olivat nuoret ja kokemattomat sotilaat, sitten kokeneet kehäketut ja hännillä (triarii = kolmas "ruotu") vanhat, naimisissa olevat miehet, joita pyrittiin säästämään. Jos nuoret lähtivät keulilta pakoon ja vanhat jäivät ottamaan vihollista vastaan, niin joukko oli jo käytännössä saanut turpiinsa ja kyllähän siinä sitten maine mustuu.
Nähdäkseni - ainakaan perimmäisesti - ei ole ollut kyse siitä, että laulussa suoranaisesti ihannoitaisiin nuorten kuolemista, vaan kyse on runomuotoon puetusta opetuksesta. Falangin on säilytettävä taistelujärjestyksensä ja edettävä tappioista huolimatta - muuten tulee tuho."
"Puhe on hopliittitaktiikasta. Ei ole mahdotonta, että "ateenalainen" on tähän spartalaisen runoon lainautunut eräästä Athenioksesta, joka oli kova poika levittelemään tekstiä."
http://kemppinen.blogspot.com/2008/02/tuomiojan-pljys.html
Runosta on suuri määrä muunnelmia. Meille tuttu on Leinon suomennos ruotsalaisen Rydbergin runosta.
ATEENALAISTEN LAULU
Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä
sa urhona kaadut
taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.
Hehkuvin mielin puoltaan nouse syntymämaatas!
Riemuiten, lastesi vuoks, uhriksi henkesi suo.
Eespäin voittaen siis, te sankarit vahvat ja nuoret;
väistymys mielestä pois, pelvosta tunnetta ei!
Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.
Naisista kaunein, miehistä uljain aina hän olkoon;
taistossa kaatuen hän kaunis on, kuolossa myös!
Viktor Rydberg
"Runo perustuu kuulema Spartalaisen Tyrtaioksen elegiaan. Ateenahan oli lähinnä merivalta ja Sparta maamahti. Sikäli tuntuisi luontevammalta, että - kuten sanot - laulu olisi Spartalaisten laulu."
"Laulun sisältö sopii kyllä falangitaisteluun - tosin varauksella. En ole perehtynyt kreikkalaisten falangien taistelujärjestykseen, mutta roomalaisesta falangista tuo absurdi kohta joukon maineen mustumisesta saa järkeä: falangit oli (roomalaisilla) järjestetty taistelurintamaan siten, että keulilla olivat nuoret ja kokemattomat sotilaat, sitten kokeneet kehäketut ja hännillä (triarii = kolmas "ruotu") vanhat, naimisissa olevat miehet, joita pyrittiin säästämään. Jos nuoret lähtivät keulilta pakoon ja vanhat jäivät ottamaan vihollista vastaan, niin joukko oli jo käytännössä saanut turpiinsa ja kyllähän siinä sitten maine mustuu.
Nähdäkseni - ainakaan perimmäisesti - ei ole ollut kyse siitä, että laulussa suoranaisesti ihannoitaisiin nuorten kuolemista, vaan kyse on runomuotoon puetusta opetuksesta. Falangin on säilytettävä taistelujärjestyksensä ja edettävä tappioista huolimatta - muuten tulee tuho."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.