Ihmisen älykkäästi suunnittelemat tietokoneet ovat joissakin suhteissa kiistatta suunnittelijoitaan parempia. Ja suunnittelijoita on ollut paljon.
Onko ajateltavissa, että jos ihminen on älykkäästi suunniteltu, on joissakin suhteissa jo heuristisesti kehittynyt suunnittelijaansa paremmaksi?
Onko ajateltavissa, että jos ihminen on älykkäästi suunniteltu, on joissakin suhteissa jo heuristisesti kehittynyt suunnittelijaansa paremmaksi?
Vastaukset 60
Vanhimmat
Erinomainen kysymys. Valitettavasti kreationisteilta emme koskaan tule saamaan järkevää perusteltua vastausta tähän. Pannaan kysymys kuitenkin muistiin.
Panehan tyhjillään olevaan vinttikamariisi myös sellainen ajatus pohdittavaksi että miksi ja miten evoluutio olisi luonut ihmiselle aivo-tietokoneen jonka kyvyt ylittävät kaikkien maailman tietokoneiden yhteenlasketut tiedonkäsittelykyvyt?
Mitähän tietojenkäsittelyn lajia mahdat tarkoittaa?
"..kyvyt ylittävät kaikkien maailman tietokoneiden yhteenlasketut tiedonkäsittelykyvyt?"
Ainakaan laskemisessa, tiedon lajittelussa ja muistissa säilytyksessä aivot eivät pärjää edes yhdelle merkittävän kokoiselle tietokoneelle.
"Panehan tyhjillään olevaan vinttikamariisi myös sellainen ajatus pohdittavaksi että miksi ja miten evoluutio olisi luonut ihmiselle aivo-tietokoneen jonka kyvyt ylittävät kaikkien maailman tietokoneiden yhteenlasketut tiedonkäsittelykyvyt? "
Mikis tuollaista pohtisin, sehän on valhetta, että niin olisi.
Mistäpäs tuon niin varmasti tiedät?
Meillähän on joitakin matemaattisesti erittäin lahjakkaita päässälaskijoita jotka ovat harjoittelun kautta omaksuneet tietokoneiden matemaattisia kykyjä jossain määrin.
Tiedemiehet sanovat että emme eläessämme kykene emmekä siis ehdi käyttämään aivojemme kapasiteetista kuin murto-osan. Kukaan ei tiedä että kuinka suuren osan.
Joten on täysin mahdollista että ihmisaivot voivat hyvinkin yltää monissakin asioissa nykyisten tietokoneiden matemaattisille tasoille jos ne saisivat siihen mahdollisuuden. Siis riittävästi harjoitusta.
Tulee muistaa että Aadam eli liki tuhat vuotta joten hänestä olisi hyvinkin voinut tulla jo elämänsä aikana varsin paljon parempi matemaatikko kuin nykyiset parhaat sellaiset.
Ja kun ajattelemme ikuisen elämän mahdollisuutta niin aivojen kapasiteetin täysi käyttöönotto avaa huikeita mahdollisuuksia.
Ja kun otamme huomioon sen että kreationismia tukee kaikki tieteellinen tutkimusaineisto, niin voimme hyvällä syyllä odottaa että jonain päivänä tämä asia voidaan testata käytännössä.
Valitettavasti asianharrastaja ei ole sitä näkemässä. Minä saatan ollakin.
Tätä ketkuilukonstia et ole ennen käyttänytlään. Vesiselvästä väitteestä:
"..jonka kyvyt ylittävät kaikkien maailman tietokoneiden yhteenlasketut tiedonkäsittelykyvyt?"
luistelit vesitettyyn jossitteluun sensijaan, että olisit myöntänyt olevasi väärässä.
"Joten on täysin mahdollista että ihmisaivot voivat hyvinkin yltää monissakin asioissa nykyisten tietokoneiden matemaattisille tasoille jos ne saisivat siihen mahdollisuuden. Siis riittävästi harjoitusta."
Surkea esitys.
Miten niin surkea esitys aivojemme kyvyistä.
Aivommme kässittelee oivallisesti esim. kaikkea näkemäämme huomattavasti pätevämmin kuin tietsikka.Samoin aivomme käsittelee tuntoaistimuksia pätevämmin kuin yksikään tietsikka. Samoin haju- ja kuuloaisitemme antamaa dataa.
Aivotietsikkamme osaa valita automaattisesti miljardeista smanaikaisista ärsykkeistä ne jotka se käsittelee itse miedän sitä tiedostamatta ja osaa valita niistä ne muutamat joihin meidän on tietoisesti reagoitava.
Aivomme osaa valita myös noista miljardeista äsykkeistä ne jotka deletoidaan ja ne jotka tallennetaan joko lyhyt- tai pitkäkestoiseen muiistiin.
Aivotietsikkamme osaa myös olla vitsikäs, ioloinen , surullinen ja kaikka noiden sekoituksia.
Ja minun aivoni olvat lisäksi myös erittäin nerokkaat.
Minun aivoni osaavat myös rakastaa ja vihata. Minun aivoni osaavat erottaa pahan hyvästä ja hutsun viattomasta.
Jne. mikä tietsikka ikinä kykenee samaan?
Ymmärrän kyllä että koska evokkien aivot eivät kykene edes tuota viimeksimainittua asiaa erottamaan niin heistä voi tuntua että tietsikka on heitä viisaampi.
Suotta yrität luikerrella poispäin matematiikasta, kun siitä juuri esitit vääräksi osoittautuneen väitteesi.
Sitten vasta kun tietokone tekee itsestään paremman version, uskon sen ylittäneen alkuperäisen suunnittelijansa eli ihmisen.
Sitten vasta kun tunnetaan kokonaisuudessaan alkuperäinen "älykkään suunnittelijan" suunnitelma ihmisestä, voidaan antaa arvio tuloksesta.
Se suunnitelmahan (joka siis meni pieleen) oli tyhmä ihminen joka ei ole kiinnostunut tietämään ja ymmärtämään (siis kuten nykyiset kreationistit).
Yksi pikku puhuva kärmes tuhos suunnitelman. Ois kannattanu miettii ennenku loi kärmeksen, tai ainakin ois kannattanut huolehtii ettei kärmekset osaa puhua ihmisten kieltä.
Onhan meillä tieodssa se että ihmisesten aivojen kyvyt ja kapasitettii ovat jo nyt sitä luokkaa että aivotutkijoiden mielestä ehdimme lyhyen elämämme elämäme aikana käyttämään sitä eri arvioiden mukaan vain prosentista kymmeneen.
Miksi on näin?
Voisiko olla niin että meidät tehtiin sittenkin elämään Aadamain tavoin hiukan pidemmäksi ajaksi kuin nyt elämme?
"Sitten vasta kun tietokone tekee itsestään paremman version, uskon sen ylittäneen alkuperäisen suunnittelijansa eli ihmisen."
Etkö huomannut että sanoin "joissakin suhteissa"? Ilman kiveksiä syntynyt mies ei pysty lisääntymään, mutta on älyllisesti todennäköisesti aivan normaali. Ei kai matemaattisten kykyjen paraneminen laskutoimituksien nopeutta lisäämällä korreloi millään tavoin lisääntymiskyvyn kanssa?
"Onhan meillä tieodssa se että ihmisesten aivojen kyvyt ja kapasitettii ovat jo nyt sitä luokkaa että aivotutkijoiden mielestä ehdimme lyhyen elämämme elämäme aikana käyttämään sitä eri arvioiden mukaan vain prosentista kymmeneen."
Taitaa olla se jo 1930-luvulla puolihuolimattomasti esitetty lausahdus, jonka totuusarvo on suurin piirtein samaa luokkaa kuin väite että lehmä lentää.
Tuo 10% väite on pelkkä väärinkäsitys. Kyse on siitä, että aivoissa on useita eri osioita, joilla on eri tehtäviä. Kaikki osiot eivät ole samanaikaisesti aktiivisia. Kyse siis EI ole siitä, että suurin osa aivoista olisi täysin vailla käyttöä.
Ymmärrän kyllä tarpeesi tulkita asia väärin, koska se tukee omia väitteitäsi.
Jotkut aivotuskijat väittävät että aivojemme kapasiteetti tiedon tallenntajana olis joa ääretön, eli jos saisimme elää ikuisesti, niin koskaan ei tulisi vastaan tilannetta että keskusmuisti olisi niin täynnä että se ei voisi ottaa vastaan uutta informaatiota.
Tämä ajatus puhuu sen puolesta että kreationismin odote ikuisesti elävästä ihmisestä ei ole tuulesta temmattu.
Ihmisen suunnittelemat puskutraktorit ovat joissakin suhteissa kiistatta suunnittelijoitaan parempia. Ja katapultit. Ne eivät kuitenkaan pysty kehittymään askeltakaan omin voimin.
Päätelmäsi on de profundis.
Pidätkö tätä täysin mahdottomana tulevaisuuden skenaariona? Sanotaan vaikka 500-vuoden sisällä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teknologinen_singulariteetti
En pidä täysin mahdottomana, mutta ajattelin puheen olevan menneisyydestä tai lähitulevaisuudesta. Itsenäisesti kehittyvät koneet voinevat kuitenkin esiintyä vain kokonaisena infrastruktuurina, ei erillisinä laitteina.
Nanorobottien valloilleen karkaamisesta on muuten kirjoitettu melko mojovia tieteiskuvitelmia.
Onhan siitä jo aikaa kun Deep Blue tietokone hakkasi maailman parhaan shakkipelaajan mennen tullen...
Meni vähän vikaan; Deep Blue on ohjelmisto eikä tietokone. Maailman paras shakkiohjelmoijatiimi siinä hakkasi, jos jokin.
Koneet ja shakkiohjelmat ovat tosiaan vajaassa 15 vuodessa vielä paljon kehittyneet.
Deep Blue oli järkälemäinen supertietokonejärjestelmä, jossa oli sadoittain rinnakkaisia shakinpeluuseen suunniteltuja prosessoreita. Huvittavaa kuitenkin on, että mun nykyinen kotikoneenikin olisi pelottava vastus ihan kenelle tahansa ainakin pikapelissä. Alla on vääntävä moniprosessoroitu riittävällä muistilla varustettu mylly ja pelaavana ohjelmana shakkiohjelmien maailmanmestaruuden vuosina 2007-2010 voittanut Rybka. Ohjelma tosin kuulemma diskattiin jälkeenpäin plagiaatiosyytteiden vuoksi, mutta pelata se hitto vie osaa - varsinkin blixtiä.
Deep Blue oli tietokonejärjestelmä, ei pelkkä ohjelmisto.
Rauta oli vakiokamaa, jonka voi vaihtaa toiseen ja on vaihdettukin jo. Äly on ohjelmistossa ja ihmisten sinne kirjoittamana.Tietokone ei tässä saavuttanut edes oman sarjansa vääntöennätystä; se taitaa olla hiukkaskiihdytinten analyysikoneilla.
Deep Bluen rauta oli kaukana vakiokamasta, eikä sitä järjestelmänä enää ole missään vaihdettunakaan. Projekti oli IBM:lle kallis ja se käytännössä lopetettiin, kun sen tavoite saavutettiin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Deep_Blue
>>Projekti laskentaan ja pelkästään shakkiin keskittyvän tietokoneen kehittämiseksi aloitettiin ns. "sirutestauksena" Carnegie Mellon -yliopistolla Feng-hsiung Hsun toimesta. Tietokonetta kutsuttiin nimellä Deep Thought (Syvä Miete), ... Deep Blue sai alkunsa tästä projektista. ...Deep Bluen pelivahvuus on pääosin tulosta vahvasta laskutehosta. Se on massiivinen rinnakkainen, 30 solmun RS/6000 SP-perustainen tietokonesysteemi, jossa on 480 erityisesti shakkiin suunniteltua VLSI prosessoria.
Taisi "vakiokama" olla vähän turhan pitkälle pelkistetty ilmaus. Tarkoitin sillä lähinnä sitä, ettei koneen rauta sisältänyt yhtään kovakoodattua shakkipelin sääntöä. Laskuteho oli todella silloin vielä tärkeä kysymys, mutta kuten itse sanoit, enää ei tarvittaisi "erityisesti shakkiin suunniteltuja" suorittimia siihenkään. Nyt taitaisi jyllätä SETI-viritetty hajautus miljoonalle kotimikrolle.
>>Tarkoitin sillä lähinnä sitä, ettei koneen rauta sisältänyt yhtään kovakoodattua shakkipelin sääntöä.
Eipä muuta kuin kumarrus vakuuttavalle tietoudellesi tässä asiassa. IT-alalla työni tehneenä luulin tällä kohtaa omista tiedoistani liikaa. Järjestelmähän se oli eikä pelkkä ohjelmisto.
Lisätään nyt sekin, että totta kai se ohjelmien "peliälykin" eli evaluointi-/arvofunktio on kehittynyt vuosien varrella.
Vuosikausia tietokoneita vastaan pelaaminen oli tylsää, koska ne pelasivat "konemaisesti": ottivat esim. materiaalia lähes aina sitä saadessaan, eivätkä ne vastaavasti tehneet asemallisia uhrauksia.
Nykyohjelmilla tilanne on toinen. Tuo perustuu lähinnä siihen, että arvofunktioita painotetaan nykyisin enemmän tutkimaan myös spekulatiivisempia asemallisia jatkoja, joiden seuraukset tuo tehokkaampi laskentakapasiteetti pystyy sitten aiempaa paremmin arvioimaan. Tietenkään kone ei siis aidosti spekuloi tai uhraa (vahvimmilla asetuksillaan), mutta kone tekee aiempaa useammin siirtoja, jotka vaikuttavat ihmispelaajista "inhimillisiltä" - ja hyviltä.
Kiitos, reilua myöntää erehtyneensä.
Tietojenkäsittelyopin laitoksella shakki otettiin aikoinaan hyvin hyvin vakavasti - ja taidetaan ottaa yhä :-)
"Tietokonetta kutsuttiin nimellä Deep Thought (Syvä Miete)"
Joku on näköjään lukenut Linnunradan käsikirjansa :D
Jeps, sieltä se koneenkin nimi on peräisin :D
Oletkos koskaan miettinyt kuinka valtava vaikutus Douglas Noel Adamsilla (=DNA) on ollut tieteisiin? Kaveri vielä syntyikin Cambridgessä!
Sinullakin asianharrastaja on hyvät hetkesi.
Tietokone ei tosiaan hakannut ketään, vaan ohjelma, jonka ihmiset olivat tehneet.
Oikea kysymys olisikin, että kuinka paljon tietokone käytti tehoa hakatessaan shakkimestarin? Todennäköisesti biljoonia kertoja enemmän kuin ihminen.
”Deep Blue oli järkälemäinen supertietokonejärjestelmä, jossa oli sadoittain rinnakkaisia shakinpeluuseen suunniteltuja prosessoreita.”
Ei ne prosessorit mitään pelaa.
Prosessori suorittaa vain laskentaa. Prosessori ei ole älykäs.
Jos ohjelma on hyvä, niin tavallinen koti tietokone riittää ainakin minun tasoisen shakkimestarin hakkaamiseen.
Oikeaa mestaria shakki-ohjelma tuskin hakkaa, koska ohjelmat vain mallintavat mestaria. Ongelma on siinä, että yksikään ohjelmoija ei ole shakkimestari.
Deep Bluen voitto on todennäköisesti huijaus.
Voittoon tarvittiin muitakin kuin pelkkiä nörttejä esim. takahuoneessa istuvia entisiä shakkimestareita.
Aaltonen puhumassa roskaa, jälleen kerran.
>>Ei ne prosessorit mitään pelaa. Prosessori suorittaa vain laskentaa. Prosessori ei ole älykäs.> Jos ohjelma on hyvä, niin tavallinen koti tietokone riittää ainakin minun tasoisen shakkimestarin hakkaamiseen. >Oikeaa mestaria shakki-ohjelma tuskin hakkaa, koska ohjelmat vain mallintavat mestaria.>Ongelma on siinä, että yksikään ohjelmoija ei ole shakkimestari.>Deep Bluen voitto on todennäköisesti huijaus.>Voittoon tarvittiin muitakin kuin pelkkiä nörttejä esim. takahuoneessa istuvia entisiä shakkimestareita.
”Koneiden pelivahvuuden viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut nousu perustuu enemmän niiden laskenta-avaruuden dramaattiseen kasvuun kuin kehitykseen ohjelmalogiikassa.”
Ei todellakaan perustu: haluatko nolata itseäsi lisää tässä asiassa?
”täyttä ******. Vuonna 2006 silloinen hallitseva maailmanmestari Vladimir Kramnik otti turpaansa Deep Fritz shakkiohjelmalta”
Tuskinpa.
”Toki koneiden tekemien siirtojen luonne muistuttaa nykyisin hyvän ihmispelaajan siirtoja”
Toki toki, mutta tietokone häviää aina shakkimestarille. Miksi muuten nykyään ei järjestetä tietokoneen ja shakkimestarin välistä turnausta? Syy lienee se, että tietokoneella tapahtuvan shakkimestarin hakkaamisen myyttiä ei haluta murtaa.
”IBM:n tiimin nimekkäin avustaja oli Joel Benjamin, joka on kyllä huippuluokan pelaaja”
Benjamin ja kumppanin istuivat todennäköisesti takahuoneessa antamassa neuvoja shakkimestarin lyömiseen.
>>”Koneiden pelivahvuuden viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut nousu perustuu enemmän niiden laskenta-avaruuden dramaattiseen kasvuun kuin kehitykseen ohjelmalogiikassa.”
Ei todellakaan perustu: haluatko nolata itseäsi lisää tässä asiassa?>Vuonna 2006 silloinen hallitseva maailmanmestari Vladimir Kramnik otti turpaansa Deep Fritz shakkiohjelmalta”
Tuskinpa.>”Toki koneiden tekemien siirtojen luonne muistuttaa nykyisin hyvän ihmispelaajan siirtoja”
Toki toki, mutta tietokone häviää aina shakkimestarille.> Miksi muuten nykyään ei järjestetä tietokoneen ja shakkimestarin välistä turnausta? Syy lienee se, että tietokoneella tapahtuvan shakkimestarin hakkaamisen myyttiä ei haluta murtaa.>”IBM:n tiimin nimekkäin avustaja oli Joel Benjamin, joka on kyllä huippuluokan pelaaja”
Benjamin ja kumppanin istuivat todennäköisesti takahuoneessa antamassa neuvoja shakkimestarin lyömiseen.
Empä pidä shakinpelaamista kovinkaan viisaana ajanvietteenä!
Joten se siitä tietokoneen viisaudesta.
Ajanvietteenä? Mitä v*ttua?? Kuka sitä on ajanvietteeksi kutsunut???
Shakki on elämänasenne, ettäs sen tiedät!!!
Shakki on Taidetta, Tiedettä ja Kivikovaa kamppailu-urheilua yhdistettynä koko elämänpituiseen, aidosti kaikille sopivaan, aivotoimintoja tutkitusti ylläpitävään ja kehittävään harrastukseen, jonka parista löytyvät tämän planeetan kiinnostavimmat urheilupersoonat ja ehdottomasti mukavimmat jälkipelaajat.
Rauhoitu illu nyt vähän! Wikipedia: "Shakkia pelataan myös ammattimaisesti mutta etenkin ajanvietteeksi erilaisissa kerhoissa ja turnauksissa, internetissä, puistoissa ja postitse (kirjeshakki). Suomessa on noin 1500 aktiivista shakinpelaajaa, jotka pelaavat turnauksissa.[4]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Shakki
Vaikka se sinulle on elämäntapa, ei se sitä todellakaan kaikille ole. Ja planeetan kiinnostavimmat urheilupersoonat ja mukavimmat jälkipelaajat voi jonkun mielestä löytyä vaikka löylynheiton MM-kisoista, siis täysin subjektiiviisa näkemyksiä.
Kotimaisia aktiivisia kilpailupelaajia on tuo n. 1500, selolistalla pelaajia on kaikkiaan n. 7000 ja satunnaisia "sunnuntaipelaajia" laskettiin joskus olevan n. 300000. Ammattimaisia pelaajia Suomessa on muutama, heistäkin käytännössä kaikki hankkivat elantonsa osin muualta. Suomessa harrastajamäärät ovat suhteessakin pieniä verrattuna melkein kaikkiin maihin Afrikan ja osan Aasiaa ulkopuolella. Maajoukkue edustaa Eurooppalaista keskitasoa kovan ykköspöydän ansiosta.
Ei shakki mullekaan elämäntapa ole vaan "asenne", kiehtova asia, johon voin aina halutessani upottautua - ja varsin usein niin teenkin. Pelaan kuitenkin nykyisin verrattain harvoin muualla kuin netissä, pari turnausta vuodessa on maksimi tiettyjen seurajoukkuevelvoitteiden lisäksi, mutta shakkiharrastukseni on kuitenkin jatkunut reilusti yli 30 vuotta ja tulee jatkumaan varmuudella jossakin muodossa elämäni loppuun.
Tietenkin tuo ihmisten kiinnostavuus on subjektiivinen mielipide, mutta shakki tosiaan kiehtoo vahvatahtoisia, usein matemaattisesti ja/tai taiteellisesti lahjakkaita suuria persoonia. Shakilla on lajihistoria ja harrastajakunta, joka ei kalpene millekään lajille.
Mikään muu laji ei voi ylpeillä sellaisilla harrastajilla kuin vaikka Kaarle Suuri, Napoleon, Shakespeare, Newton, Kolumbus, Dostojevski, Lenin, Dali, Einstein, Kubrick, Gates, Chaplin, Houdini, Bacon, Marx, W.Allen, Casanova, Rockefeller, H.Bogart, Franklin ... tai ehkä yllättävämmin esim. Kobe Bryant, Will Smith, Roger Federer, Arnold Schwarzenegger, Marilyn, Wayne, Al Capone, Bono, V.Klitschko, Rafa Benitez, Johannes Paavali II, Al Gore, Jimmy Carter, T.Roosevelt...
Modernin ajan (1850-) kilpapelaajista suuria persoonia löytyy vaikka kuinka paljon heitäkin, monet maallilkotkin tuntevat esim. Kasparovin, Fischerin ja Kortshnoin.
Ja mitähän Botvinnik tästä tuumailisi?
Botvinnik ei olisi ollut listalla ehkä ihan seuraavana, mutta olen varma, että hän olisi ollut kiinnostavaa juttuseuraa :-)
B oli poliittisesti ärsyttävän lojaali puolueelleen, muuta myös esim. innokas tietokoneshakin kehittäjä (mukana tekemässä legendaarista "Kaissaa"). Ja jos en nyt väärin muista, niin hän oli syntynyt Suomessa.
”Ihmisen älykkäästi suunnittelemat tietokoneet ovat joissakin suhteissa kiistatta suunnittelijoitaan parempia. Ja suunnittelijoita on ollut paljon.”
Ei ihan noin: tietokoneiden tietojen käsittelyn suorituskyky on ihmisen aivoja miljardeja kertoja nopeampi, mutta ei parempi; pätee ihan tavalliseen koti tietokoneeseen.
Ohjelmointi ei tietotekniikassa ole kuitenkaan koneiden suoritustehon tasolla. Ihmisen aivojen mallintamiseen ei tietotekniikan avulla koskaan kyetä, koska siihen menisi esim. 100000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 vuotta parhaaltakin ohjelmoijalta. Edellyttäen, että yhtään ohjelmointivirhettä ei pääse syntymään, jos syntyy, niin homma pitää aloittaa uudelleen alusta.
”Onko ajateltavissa, että jos ihminen on älykkäästi suunniteltu, on joissakin suhteissa jo heuristisesti kehittynyt suunnittelijaansa paremmaksi?”
Yrität korreloida tietokoneen suorituskykyä ihmisen aivojen tehoon. Tähän on helppo vastata: ihmisen aivojen teholla ei koskaan kyetä mallintamaan ihmisen aivoja ohjelmallisesti.
Kuten edellä totesin ongelma on aika, jota on parhaimpien ennusteiden mukaan 15 miljardia vuotta.
"Ei ihan noin: tietokoneiden tietojen käsittelyn suorituskyky on ihmisen aivoja miljardeja kertoja nopeampi, mutta ei parempi; pätee ihan tavalliseen koti tietokoneeseen."
Paremmuus voidaan määritellä monella tavalla, kuten mielestäni avauksessani sanoin. Tässä tapauksessa nopeus on paremmuutta.
"Yrität korreloida tietokoneen suorituskykyä ihmisen aivojen tehoon."
En. Yritin sanoa että jos ihminen on voinut suunnitella ihmistä (joissakin suhteissa) paremman koneen, eikö ns.älykäs suunnittelija ole voinut suunnitella itseään (joissakin suhteissa) paremman elävän olennon. Mutta sitä mahdollisuuttahan sinun jumalharhaiset aivosolusi eivät tietenkään halua edes ajatella.
On perin viisasta suunnitella itseään kaikin tavoin kyvyttömämpi tekele.
Senhän sanoo maatiaisjärkikin!
"..jos ihminen on voinut suunnitella ihmistä (joissakin suhteissa) paremman koneen, eikö ns.älykäs suunnittelija ole voinut suunnitella itseään (joissakin suhteissa) paremman elävän olennon."
Tuo logiikkasi muuttuu itsestäänselvyydeksi lisäyksellä "joissakin suhteissa". Ei konetta kannata rakentaa, ellei se jossakin suhteessa ole ihmistä parempi.
Mielekäs ilmaus olisi "kyseisen koneen tuottamisessa" tekijäänsä parempi. Toistaiseksi sellaista konetta ei ole näkynyt.
Eikö älykäs suunnittelija siis ole pystynyt tekemään elävää olentoa, joka olisi jossain suhteessa älykästä suunnittelijaa parempi?
Koska voimme olettaa älykkäästä suunnittelijasta ihan mitä tahdomme, tuo mahdollisuus on tietysti olemassa jopa "joka suhteessa". Ja kuten huomasit, niin vesitys "jossain suhteessa" helpottaa asiaa vielä lisää.
Evoluutioteoria osoittaa, että jokainen elävä olento kykenee tuottamaan toisen, joka (mutaation kautta) on sitä itseään jossain suhteessa parempi.
Jos tommoisesta Deep ... tehtäisiin kaksi eri versiota ja laitettaisiin pelaamaan vastakkain, 1) sellainen, joka tietoisesti ajattelee eri vaihtoehtoja ja 2) sellainen, joka ei olisi tietoinen. Kumpikohan voittaisi? Miksi? Miten niiden toteutus eroaisi toisistaan?
”sellainen, joka tietoisesti ajattelee eri vaihtoehtoja ja 2) sellainen, joka ei olisi tietoinen. Kumpikohan voittaisi?”
Tähän on helppo vastata: tietokone tai tietokoneohjelma ei ajattele eikä ole tietoinen itsestään.
Ihminen on aina ylivertainen tietokoneeseen nähden, koska ihminen ajattelee ja on tietoinen itsestään.
Shakissa ihminen tarvitsee monta biljoonaa kertaa vähemmän tehoa kuin tietokone. Riippumatta siitä, että ihminen on tehnyt shakki-ohjelman, ihminen selviää naurettavalla teholla ajattelussa: muutama kilotavu sekunnissa.
"Tähän on helppo vastata: tietokone tai tietokoneohjelma ei ajattele eikä ole tietoinen itsestään."
SamiA, olet väärässä shakin suhteen. Sen tarvitsema inhimillinen ajattelu voidaan muuntaa tietokoneohjelmaksi riittävän tarkasti kenen tahansa ihmisen voittamiseksi, eikä pelivoittoon tarvita ihmistietoisuutta. Sensijaan shakissa voittavan ohjelman tekemiseen sitä vielä tarvitaan.
Aivotutkija Michael Gazzaniga pohtii kirjassaan "Inhimillinen" myös tietoisen koneen rakentamisen mahdollisuutta (s. 374). Tietotekniikan asiantuntijat, joihin hän viittaa, suhtautuvat asiaan epäillen, ja hän itse pitää ihmistietoisuutta riippuvaisena ihmisruumiin aistisyötteestä sekä kokemuksista ihmisenä elämisestä. Varmaa näkemystä asiasta tuskin on saatavissa aikaan, ennenkuin ihmisen älykkyyden ja tietoisuuden aivotoimintaperustasta ymmärretään paljon nykyistä enemmän. Tästä ollaan vielä sangen kaukana ja voidaan epäillä, onko se edes mahdollista samoilla aivoilla, joita yritetään ymmärtää.
Tekoäly sellaisena kuin siitä nyt puhutaan on vain parannettu tekniikka ihmisen älykkyyttä jäljittelevien ohjelmien tekemiseksi. Vahva tekoäly, jota Gazzaniga pohtii, on nykynäkymin selvästi ulottumattomissa. Sen todellinen testi ei ole shakissa voittaminen, vaan vähintään shakkivoiton tuottavan tietokoneohjelman suunnittelukyky. Siis pelkän tietokoneohjelman toimesta ilman ihmisen mukanaoloa.
"SamiA, olet väärässä shakin suhteen. Sen tarvitsema inhimillinen ajattelu voidaan muuntaa tietokoneohjelmaksi riittävän tarkasti kenen tahansa ihmisen voittamiseksi, eikä pelivoittoon tarvita ihmistietoisuutta."
Ei noissa ohjelmissa inhimillistä ajattelua ole muunnettu tietokoneohjelmaksi. Tietokoneilla on oma ajattelutapansa. Ilmeisesti ihmisen ja koneen ajattelu eroavat huomattavasti toisistaan:
http://www.quantum-mind.co.uk/penrose-hameroff-6-c48.html
"Critics have raised the issue of whether there are things that humans can in principle do better than robots. Penrose says that this applies to anything that requires understanding. He refers to a series of chess problems that were devised to be either easy for humans and hard for computers, or the other way round. The deciding factor was whether or not they required understanding of the objective of the game. This test showed an almost complete separation between human and computer aptitudes."
Ei kone ajattele; se suorittaa (ihmisen tekemää) ohjelmaa.
"Ilmeisesti ihmisen ja koneen ajattelu eroavat huomattavasti toisistaan:"
"The deciding factor was whether or not they required understanding of the objective of the game. "
Shakin tavoite on helppo ymmärtää. Tavoitteen ymmärtäminen ei selitä, miksi toiset ihmiset ovat luontaisesti hyviä shakissa ja jotkut eivät taas osaa ajatella yhtä siirtoa pidemälle. Tavoitteen ymmärtäminen ei myöskään selitä ihmisen kykyä kehittyä paremmaksi shakin pelaajaksi pelkästään pelaamalla shakkia.
Tietoisuus ei myöskään selitä miksi ihminen on taitavampi koordinaatiota vaativissa tehtävissä kuin robotti. Esimerkiksi ihmisen kyky käyttää kättään ja sormiaan voittaa parhaimmat robotit. Tuskin sen takia, että ihminen ymmärtää mitä hän kädellään haluaa tehdä.
Penrose tarkoittanee, että shakkipelissä tavoitteen ymmärtäminen on hyvin, hyvin vaikeaa.
Enpä sinuna lähtisi tässä arvailemaan Penrosen tarkoituksia.
Shakkipelin tavoite on siirtosääntöjen mukaisesti saattaa vastustaja kuningas asemaan, jossa sen kaikki käytettävissä olevat ruudut ovat torjumattomissa olevan uhan alaisena.
Keinot tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat ihmiselle vaikeasti ymmärrettäviä sekä koneelle toisella tavalla vaikeasti ohjelmoitavia ja raskaasti laskettavia.
Illu tietää tästä asiasta paljon enemmän ja korjaa vastaustani, jos tarvitsee.
Shakin primääri tavoite on tietysti vastustajan kuninkaan matittaminen nopeammin kuin omasi päätyy mattiin. Shakkiohjelmissa matti palauttaa valintaheuristiikkaprosessissa aina maksimin/minimin sellaisen havaitessaan. Koska useimmissa pelitilanteissa tuohon ultimaattiseen tavoitteeseen johtavaa pakottavaa siirtosarjaa ei kuitenkaan ole löydettävissä, on arvofunktioissa huomioitava monia erilaisia sekundäärisiä tavoitteita.
Noita matalamman proriteetin tavoitteita ovat tyypillisesti esim. oman/vastustajan kuninkaan turvallisuus (vapaat ruudut, suojaavat/uhkaavat nappulat,...), materiaalin määrä, nappuloiden liikkuvuus (="aseman dynamiikka", ml. erityyppiset kiinnitykset, blokatut nappulat, avoimet linjat, ...), sotilasasemat kuten kaksoissotilaat ja ketjujen eheys, oman ja vastustajan materiaalin uhanalaisuus jne, noita tekijöitä on satoja ja niiden arvottaminen on usein subjektiivista.
Vaikeus piilee siis siinä, että mikään noista sekundäärisistä tekijöistä ei yksinään riitä antamaan oikeaa arvioita aseman hyvyydestä ja niiden yhteisvaikutuksen arviointi on vähintäänkin haastavaa. Mitään absoluuttista kaavaa, joka palauttaisi yksittäisen aseman todellisen pistearvon, ei ole olemassa. Yleisiin periaatteisiin nojaaminen asemaa pisteytettäessä on petollista sikälikin, että se todellisuudessa paras siirto ei useinkaan ole se noiden periaatteiden mukainen paras siirto. Ohjelmatkin painottavat noita tavoitteita eri tavoin ja tuo on myös suurin syy siihen, miksi eri ohjelmat ylipäätään tekevät eri siirtoja muun kapasiteetin (ja olennaisilta osiltaan ohjelmalogiikankin) ollessa vastaavia.
Arvofunktion virittäminen tehokkaaksi on teknisestikin vaikeaa, koska tuon monimutkaisen arvioinnin pitäisi toisaalta tapahtua äärettömän nopeasti. Laskennassa käytettävää logiikkaa on siis pyrittävä minimoimaan ja yksinkertaistamaan. Siksi käytännössä tuo arvofunktio on usein sisältänyt pelkkää yhteenlaskua.
Tuo samainen arvofunktio on siis se shakkiohjelmassa oleva "peliäly", jos siellä sellaista halutaan nähdä. Asiassa on pakko tehdä kompromisseja, koska aseman kelvollinen arviointi ja tehokkuusvaatimukset ovat tavoitteina ristiriitaiset. Tässäkin se koneiden kapasiteetin kasvu on tullut avuksi: lisäkapasiteettia on hyödynnetty paitsi laajentamalla laskenta-avaruutta niin myös lisäämällä logiikkaa arvofunktioihin.
Niin, vaikeaa on tuo tavoitteen ymmärtäminen. Sanoisin kuitenkin, että jokaisen osatavoitteen arvo määräytyy vain ja ainoastaan sen suhteesta lopulliseen tavoitteeseen. Käytännön teleologiaa. Tavoitteen ymmärtäminen auttaa oppimisessa..
SamiA nolaa itsensä aika pahasti..Ei sinun ole pakko uskoa mitään..vaikka uskot raamattuun eli satukirjaan:D
Raamattuun uskominenkin on taitolaji!
Usko se mitä SINUA varten on kirjoitettu!
Sinä et usko Raamattuun kun et tee niinkuin siellä on kirjoitettu vaan väännät asiat oman mielesi mukaisiksi ja sitten kumoat ne. Petät siten vain itseäsi.