Jos kristittyjen Jumala todellakin olisi olemassa ja vain aidosti Jeesukseen(muutama prosentti kaikista maailman ihmisistä) uskovat voisivat pelastua ikuiselta kidutukselta, niin tämähän tarkoittaisi automaattisesti sitä että Jumalan olemassaolo on erittäin huono asia.
Jumalan olemassaolo huono asia?
Teflon love
856
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei se varmaan ole ihan noin yksinkertaista. Mitä on ensinnäkin aidosti uskova. Enemmän vaikuttaa siltä, että evankeliumin levitystehtävän Jumala on antanut joillekin ja toisille sitten taas ihan tavallisia tehtäviä. Nämä "aidosti uskovat" ovat tavallaan jonkinlainen moottori josta tulee sitten muille sitä uskoa. Jos tällaisia ei olisi ollenkaan, ei asia koskaan olisi edennyt minnekään. Mielestäni Raamattua ja kristinuskoa ja kristityjä ei kannata tulkita ihan noin yksioikoisesti kuin kerrot. On paljon asioita, joita emme tiedä, emme liioin Jumalan suunnitelmista ihmiskunnan suhteen. Itse olen ajatellut, että evankeliumia julistetaan varmaan viimeiseen asti rajan tuollakin puolen, jolloin monien on helpompi ottaa se vastaan. Mutta tämä on tietysti vain spekulaatiota. Ikuisesta kidutuksesta en tiedä mitään, koska en pysty sanomaan, monista kuvauksista perustuen, mikä tämä kadotus lopulta on.
Jumala on yksi ja sama, olkoonpa ihmisen uskonto mikä tahansa tai hänen uskomuksensa Jumalasta millainen tahansa. Ihmisiä on helppo hallita pelottelulla. Niinpä myös uskonnot käyttävät sitä samaa keinoa pitääkseen ihmiset omissa riveissään ja näkemyksissään.
Todellisuudessa ei ketään, ei edes pahinta syntistä, odota ikuinen kidutus, vaan jokaiselle annetaan niin monta mahdollisuutta kuin hän (sielunsa) haluaa löytääkseen jälleen tien Isän kotiin (ks. tarina tuhlaajapojasta).
Vain täällä kaksinaisuuden eli materian ja fyysisyyden maailmassa kohtaamme kärsimyksiä, mutta niitäkin oppiaksemme erottamaan "hyvän ja pahan". Me "langenneet enkeliolennot" jouduimme jättämään paratiisin, henkisen kotimme, kokeaksemme ja tunteaksemme kaikkea niin hyvää, kuten mm. iloa ja rakkautta kuin pahaakin eli siis kärsimystä Jumalan säätämien lakien mukaisesti ( esim. Karman laki, Vapaan tahdon laki) ja ennenkaikkea palataksemme jälleen vain vapaan tahtomme mukaisesti Rakkauteen ja muistaaksemme jumalallinen alkuperämme Jumalan, Isämme pyhinä, kaikesta kärsimyksestä vapaina henkiolentoina ja myös Jumalan tietoisina kanssaluojina. Vaikka "luomme"/vedämme puoleemme nytkin koko ajan elämämme tapahtumia niin omamme kuin globaalisen tietoisuutemme rajoissa, niin yleensä olemme tietämättömiä tästä kyvystämme ja toimimme 'automaattivaihteella' vetäen puoleemme paljon juuri sellaista mitä emme oikeasti haluaisikaan.
Jeesus tiesi olevansa Yhtä Isän kanssa, mutta myös me olemme sitä, sillä kaikki mitä on, on Jumalasta eikä mitään ei voi olla olemassa sen "ulkopuolella", ei edes kaksinaisuuden negatiivinen, paha puoli (muutenhan Jumala ei olisi Kaikkiallinen!). Tosin olemme unohtaneet sen ja varsinkin uskonnot ovat olleet auttamassa siinä siitäkin huolimatta, että Jeesus antoi opetuksissaan selvästi ymmärtää meidän olevan kaikki Isän, Jumalan lapsia riippumatta uskonnostamme tms. Riippuu siis meistä itsekustakin, milloin alamme todella etsiä "tietä kotiin". Ja jos sen aloitamme, tulemme kaikki ennen pitkää löytämään jälleen sinne, sillä Jumala on Rakastava Isä, joka ei jätä ketään koskaan ikuiseen kärsimykseen (olisi epäloogista). Arvelen kuitenkin, että on olemassa mahdollisuus kadota, hävitä tyhjään olemattomuuteen ja tiedostamattomuuteen, sillä ehkäpä joku voi todella niin halutakin omalta osaltaan (jumaluudessa on olemassa kaikki mahdollisuudet!)
Brina, se uskonnoton joka uskoo omalla tavallaan.
Jumala Jeesuksessa tahtoo pelastaa jokaisen pahasta, mutta Paha tahtoo hukuttaa pahaa jokaisen. Eikö päättelysi ole aivan mieletön, sillä Jumala on Hyvä ja Vastustajansa Paha, amen.
Ano Jeesuksen nimessä hyvää, niin sitä saat, miksi et nöyrtyisi tunnustamaan Jumalan hyvyyttä, kun näet Herran hyvyyden elämässäsi, sillä häneltä olet saanut kaiken hyvän elämässäsi, jos Paha päättäisi elämästäsi, niin olisit jo kuollut ja tuonellaan heitetty eikä tahdo että yksikään Jumalan kuvaksi luotu pelastuisi Jumalan Paratiisiin syömään elämän puusta, sillä myöskin langetti ihmisen alkuperäisen käärmeenä Paratiisista, jotta ihminen joutuisi kirouksen alaiseksi ja hengelliseksi kuolleeksi.
Ymmärrystä sinulle rakas kanssamatkaaja, sillä Jumala on Hyvä, ja Vastastajansa (Saata-na) on Paha, amen.
Toivon sieluisi pelastumista ja Hyvässä pysymistä ja siihen syntymistä Jeesuksen nimessä elävästä vedestä ja Pyhästä Hengestä, amen! Tämän enempää ei ymmärtääkseni kukaan voi toiselle toivoa, mutta Jeesus voi meidät pelastaa Isän Jumalan tahdossa ja siunauksessa, amen. Toivon siunausta kanssamatkaajalleni Jeesuksen nimessä ja Pahalta varjeltumista, amen.
Ei se ole ollenkaan mieletön. saatana on myös lähtöisin Jumalasta, eli tottakai se on erittäin huono asia jos vain muutama prosentti pelastuu ja loppuja odottaa ikuinen kidutus. Paljon mieluummin sitä valitsisi sen vaihtoehdon ettei edes olisi ikinä ollut olemassa, kuin sen että kituisi ikuisesti. Sinun Jumalasi hyvyys taas riippuu aivan näkökulmasta, oikeastaan saa olla hieman erikoinen oikeudentaju jos pitää kaikkia Jumalan vanhassa testamentissa tekemiä asioita hyvinä, tai oikeudenmukaisina.
Se on kuule niin, että kadotus on niiden osa, jotka ovat sen itse itselleen valinneet. Turha siitä on Jumalaa syyttää.
Sitä paitsi Raamattu ei opeta ikuisen kitumisen oppia. Se on monien kirkkojen opettama harha. Raamatun mukaan Jumala hävittää ne, jotka eivät pelastu.
Komppaan!!
Eipäs ole. Sinullekin tarjotaan mahdollisuutta pelastua ikuiseen elämään, kun vain otat Jeesuksen vastaan henkilökohtaisesti.
Jos Jumalaa ei olisi, sinulla ei olisi mitään toivoa mistään.
Jos Jumala on luonut minut, niin ilman Jumalaa minua ei olisi. Eli ei olisi toivoa mutta ei mitään muutakaan koska ei olisi tietoisuutta. Parempi olemattomuus kuin ikuinen kidutus. Raamatun mukaan kuitenkin valtaosa kohtaa ikuisen kidutuksen joten voiko tästä vetää mitään muuta tulkintaa kuin sen, että Jumalan olemassaolon täytyisi olla siinä tapauksessa erittäin huono asia?
Oletetaan että Jumala on, ja se on juuri niinkuin raamatussa kerrotaan. Jos alkaisin nyt kristityksi ja pelastuisin niin voisinko sen jälkeen olla aidosti onnellinen? Eikö muulla ole väliä kuin oman perseensä pelastamisella, jos kerran se 98% joutuisi helvettiin? Kuitenkin maksimissaan pari prosenttia siitä hyötyisi ja loput valitsisivat tietämättömyydessään väärin.
Eikö tässä nyt muka näy minkäänlaista loogista epäkohtaa, jos Jumalan olemassaolon pitäisi olla hyvä juttu?