Maanantaina 13.8.2001 oli A-studiossa pieni
reportaasi ylläolevasta aiheesta.
ONKO VAPAUS VAIN VAPAUTTA OLLA USKOMATTA?
Suomi pitää itseään vapaana maana, jossa saa
elää, kuten parhaaksi näkee, mutta suomalaisten
näkemys vapaudesta on rajoittunut ainoastaan
siihen, että on vapautta olla uskomatta Jumalaan.
Entäpä ne ihmiset, jotka sydämestään uskovat
Jumalaan ja tahtovat elää Hänen tahtonsa mukaan?
Tässä ei liene tarpeen luetella kaikkia niitä
uskontoja, joiden edustajien elämästä on tehty
mahdollisimman vaikeaa, sillä ongelma ei
taidakaan liittyä vain yhteen tiettyyn uskontoon.
Miksi on niin vaikeaa suomalaisille hyväksyä
vieläkin se, että muslimille islam ei merkitse
ainoastaan uskontoa ja henkevyyttä, joka pitäisi
kanavoida suomalaisille "sopivina" aikoina,
jolloin se ei häiritse rahantekoa tai muuta
maallista toimintaa? Työpaikoilla vallitsee
suoranainen kaksinaismoraali sen suhteen, että
krapulassa saa tulla töihin eikä sen työtehoa
alentavasta vaikutuksesta puhuta kuin
hyssytellen. Joissakin työpaikoissa juopottelua
saatetaan pitää jopa "inspiroivana" ja työtehoa
lisäävänä tai sitten jatkuvista tupakkatauoista,
joita voi tulla useitakin päivän aikana... mutta
se, että muslimille annettaisiin mahdollisuus
rukoilla 5-10 minuuttia kenties ainoastaan kerran
työpäivänsä aikaan on jotain hirvittävän
radikaalia ja se vie mukamas työaikaa.
ULKOISESTA OLEMUKSESTA RANKAISEMINEN
Musliminaisia, joilla on koulutus ja ammattitaito
tehdä töitä, rangaistaan siitä, että he
pukeutuvat uskonsa mukaan. Mikä oikeus Kelalla on
rangaista musliminaista 6 viikon karenssilla, jos
ei tule valituksi työhaastattelussa yrityksen
imagosyiden vuoksi? Ainakin ennen oli sellainen
systeemi, että palkkaamatta jättämisen syy oli
kirjattava ylös, sikäli kun se Työvoimatoimistoa
liikuttaa. En ole ennen kuullut, että ihmistä voi
rangaista pukeutumisensa perusteella. Eihän
minkään muunkaan fyysisen syyn vuoksi voida
keneltäkään elantoa viedä. Rangaistaanko työtöntä
parturia lyhyestä tukasta, jos yrityksen imago
vaatii pitkää tukkaa työnsaamiseksi? Ja mitä
siitä, jos hiukset vaikka ovat piilossa?
Sanotaan, että hän itse on aiheuttanut omalla
toiminnallaan sen, ettei työpaikkaa saanut. Vielä
tähän päivään mennessä en ole huomannut oman
huivini häiritsevän sorminäppäryyttäni atk-töissä
tai ajattelukykyä.
MIKÄ ON NYKYPÄIVÄN ALISTAMISTA? EI AINAKAAN
USKONTO.
Onko todellakin niin, että nykypäivänä pitää
alistua ja heittää pois kaikki itsekunnioitus ja
mennä haastatteluun puolialasti, että työpaikka
irtoaa? Mitä merkitystä esimerkiksi
toimistotyössä on fyysisellä olemuksella? Ne,
jotka kulkevat talvipakkasellakin ilman hattua
jäädyttäen viimeisetkin järjenrippeensä,
kuvittelevat huivin jotenkin estävän älyllisen
ajattelun, kun musliminainen kokee asian juuri
päinvastoin. Kun yhteiskunnassa keskitytään
ulkoisen vaikutuksen tekemisen sijasta itse
työntekoon, saadaan huomattavasti enemmän aikaan
tulosta - mitä se kenellekin sitten merkitsee.
Onko niin, että nykypäivänä naisen täytyy vetää
sotamaalaus meikin muodossa naamaan joka kerta,
kun ulos kotoaan astuu. Muslimien kohdalla
valitetaan yhdestä kahvitunnin pituisesta
rukoiluhetkestä ja vaatetuksesta, kun kukaan ei
kiinnitä huomiota siihen, miten paljon aikaa
kuluu hukkaan, kun toisaalla naiset taas joutuvat
koko päivän kohentelemaan meikkejään ja
asettelemaan vaatteensa niin, että heidän
vartalonsa olisi tarpeeksi "myyvä" ja
positiivisesti yrityksen imagoon vaikuttava,
jotta sillä saataisi lisää myyntiä aikaan. Entäpä
aika, joka käytetään liikuntaa työajan
ulkopuolella. Liikunnan tarkoituksenakaan ei ole
enää hyvänolon tuottaminen, vaan pelkästään
tuloksen saaminen, jotta oma vähitellen kuitenkin
rappeutuva ruumis saataisiin pysymään hehkeänä
pidempään, jotta imago säilyisi ja jotta
työpaikka pysyisi.
Kaupat ovat menettäneet kaiken luovuutensa ja
mielikuvituksensa, kun nykyään kaikkea myydään
sillä, että löytyy myyntinaisia tai muita imago-
työntekijöitä, jotka ovat valmiita asettamaan
itsensä sen näköisiksi, että ei tiedä, kumpi on
tärkeämpää - itse tuote, jota myydään, vaiko se,
että myyjä näyttää mahdollisimman herkulliselle,
kuten täällä on tapana sanoa...
KAKSINAISMORALISTINEN VALITTAMINEN - TEE NÄIN,
ÄLÄ TEEKÄÄN!
Ongelmia on kuitenkin kaikkien uskontokuntien tai
kulttuuriryhmien edustajien mahdollisuuksissa
saada paikka yhteiskunnassa.
Pukeutumisongelmat ovat kuitenkin pienimpiä.
Suurin ongelma on siinä kaksinaismoralismissa,
että toisaalta valitetaan, ettei maahanmuuttajat
käy töissä ja elävät täällä "loisina", mutta eipä
suomalaisetkaan ole heitä paljon auttaneet. Monet
aloittavat jonkinlaisen yritystoiminnan enemmän
tai vähemmän menestyksekkäästi pakon edessä.
Monilapsisella perheellä ei ole valinnanvaraa.
Työtä ei saa, jos on väärä uskonto, väärän
värinen, väärä kieli tai väärät vaatteet, vaikka
olisi miten huippukoulutettu! On törkeää, että
samalla kun käsketään elättämään itse itsensä,
siihen ei anneta mahdollisuutta. Täytyy olla
melko pitkälle koulutettu, että mahdollisuudet
olisivat edes tasan jonkin "koristetyöntekijän"
kanssa - ja sittenkin jotkut ovat kateellisia
siitä, että kyseisellä maahanmuuttajalla tai
muulla vähemmistön edustajalla on parempi
koulutus... se kun on muka vienyt paikan joltakin
toiselta. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus
itse edetä älyllään ja kouluihin valitaan
arvosanojen perusteella!
Olen miettinyt pitkään sitä, että miten yksi
vaatekappale - huivi - voi järkyttää ihmisiä niin
paljon. Onko se siksi, että olen suomalainen
nainen, muslimi, ja kaikki tietävät minun olevan
itsenäinen ja vapaa valitsemaan? Valinta on ollut
minun omani. Sitä on vaikea joidenkin sulattaa,
että suomalainen nainen vapaaehtoisesti
kieltäytyy näyttämästä itseään koriste-esineenä
ja odottaa sekä miesten että naisten kohtelevan
häntä ihmisenä, joka ei ole vain jokin kanan
rintafile lihatiskissä! Olen koulutettu ja
opiskelen koko ajan lisää tullakseni paremmaksi
ammattilaiseksi. Kunnianhimoa minulta ei puutu,
mutta arvojeni vuoksi haluan olla vapaa myös
valitsemaan toisin. Vapaus levätä, kun väsyttää
tai on sairas tai kun elämäntilanne muuttuu niin,
että työnteko ei ole mahdollista, esim. kotona
lasten hoitoon keskittyessä, mikä sekin on
yhteiskunnallista työtä! Olenko minä loinen?
Pitää kuitenkin olla mahdollisuus vapauteen
valita.
TASA-ARVO UUVUTTAA
Kaikki eivät halua uraputkeen ja siihen ei
pitäisi pakottaa. Naisten vapaus ja tasa-arvo ei
enää päde, jos työssäkäynnistä tulee normi, jota
täytyy noudattaa oman ja lastenkin hyvinvoinnin
kustannuksella. Kuinka moni nainen nyky-
yhteiskunnassa uuvuttaa itsensä henkisesti ja
fyysisesti sillä, että yrittää antaa kaikkensa
työelämälle ja kodille ja olla itsenäinen ja
vapaa nainen, vaikkei sitä enää olisikaan?
Työssäkäyvät naiset usein joutuvat tekemään
kodinkin työt. Onko se sitten tasa-arvoista, että
pitää yrittää päteä joka paikassa onnistumatta
täydellisesti enää yhtään missään? Eikö naiset
uskalla kysyä itseltään, mihin oikeasti haluavat
elämässään keskittyä ja pyrkiä? Onko
uraputkiajattelu vain jokin merkki
luottamuspulasta omaan mieheen, että kaiken
varalta tahtoo olla itsenäinen
taloudellisestikin, jos vaikka jotain ikävää
sattuisi, mikä monen kohdalla käykin toteen...?
Jokainen nainen taustoistaan riippumatta tietää
sen, ettei kodin ja työn yhdistäminen niin
helposti käy. Jostain on joustettava, mutta sen
ei pidä antaa luokitella ihmistä loiseksi, jos
itse lapsensa hoitaa kotona, sillä onhan
jokaiselle kuitenkin läheisin oma perhe, joka
rakastaa todellista ihmistä eikä vain
ihmiskonetta, joka tuottaa jotain jollekin
toiselle. Työelämässä olet tärkeä ainoastaan
rahantuottajana, vaikka kivoja työkavereita
voikin olla.
TALOUDELLINEN AHTAALLE KIRISTÄMINEN
Onhan se jo älytöntä, ettei oman lapsensa
hoitamisesta saa palkkaa tai eläkettä. Pitäisikö
siis vaihtaa lapsia naapurin kanssa päiväksi,
jotta voisi lakia kiertää ja nimellisesti hoitaa
jonkun toisen lasta, josta edes saa jonkinlaisen
korvauksen? Lapsia ei todellakaan arvosteta tässä
maassa ja se tehdään selväksi jokaiselle
parikymppiselle naiselle, että ura on poikki, jos
raskaaksi hankkiutuu! Kuka niin sanoo? Mitä siitä
onkaan seuraamassa; eläkeläisiä alkaa kohta
olemaan niin paljon, että eläkeikää pitää
korottaa kuolemaan saakka, ettei vaan valtion
tarvitsisi maksaa mitään.
Valinta on kuitenkin jokaisen oma. Haluaako elää
yksin nuoruutensa ja vanhuutensa ilman lapsia vai
hyväksyykö sen, että lapset kuuluvat elämään yhtä
luonnollisena osana kuin me aikuisetkin ja
elämään kuuluu kaikenlaista.
Todellinen vapaus ja tasa-arvo ei ole sitä, että
SAA ja VOI vapaasti kulkea vaikka alasti kaduilla
ja elää itsekästä elämää, käydä rasittavassa
työssä ja tehdä päälle vielä kotityötkin, hoitaa
ihmissuhteet yön pikkutunneilla... Onko ihminen -
mies tai nainen - todella vapaa ja itsenäinen,
jos ensimmäinen asia, jonka hänestä tuntematon
näkee, on kaunis ruumis ja ulkoinen olemus, jonka
perusteella tehdään turhan usein vääriä
päätelmiä. Edelleenkin keskustelu ja tasa-
arvoinen keskustelu ihmisten välillä on parhain
keino oppia tuntemaan toisen todellinen luonne ja
olemus.
VAATTEET EI OLE MUN AATTEET. NE VAIN KUVASTAVAT
OSAA SIITÄ.
reportaasi ylläolevasta aiheesta.
ONKO VAPAUS VAIN VAPAUTTA OLLA USKOMATTA?
Suomi pitää itseään vapaana maana, jossa saa
elää, kuten parhaaksi näkee, mutta suomalaisten
näkemys vapaudesta on rajoittunut ainoastaan
siihen, että on vapautta olla uskomatta Jumalaan.
Entäpä ne ihmiset, jotka sydämestään uskovat
Jumalaan ja tahtovat elää Hänen tahtonsa mukaan?
Tässä ei liene tarpeen luetella kaikkia niitä
uskontoja, joiden edustajien elämästä on tehty
mahdollisimman vaikeaa, sillä ongelma ei
taidakaan liittyä vain yhteen tiettyyn uskontoon.
Miksi on niin vaikeaa suomalaisille hyväksyä
vieläkin se, että muslimille islam ei merkitse
ainoastaan uskontoa ja henkevyyttä, joka pitäisi
kanavoida suomalaisille "sopivina" aikoina,
jolloin se ei häiritse rahantekoa tai muuta
maallista toimintaa? Työpaikoilla vallitsee
suoranainen kaksinaismoraali sen suhteen, että
krapulassa saa tulla töihin eikä sen työtehoa
alentavasta vaikutuksesta puhuta kuin
hyssytellen. Joissakin työpaikoissa juopottelua
saatetaan pitää jopa "inspiroivana" ja työtehoa
lisäävänä tai sitten jatkuvista tupakkatauoista,
joita voi tulla useitakin päivän aikana... mutta
se, että muslimille annettaisiin mahdollisuus
rukoilla 5-10 minuuttia kenties ainoastaan kerran
työpäivänsä aikaan on jotain hirvittävän
radikaalia ja se vie mukamas työaikaa.
ULKOISESTA OLEMUKSESTA RANKAISEMINEN
Musliminaisia, joilla on koulutus ja ammattitaito
tehdä töitä, rangaistaan siitä, että he
pukeutuvat uskonsa mukaan. Mikä oikeus Kelalla on
rangaista musliminaista 6 viikon karenssilla, jos
ei tule valituksi työhaastattelussa yrityksen
imagosyiden vuoksi? Ainakin ennen oli sellainen
systeemi, että palkkaamatta jättämisen syy oli
kirjattava ylös, sikäli kun se Työvoimatoimistoa
liikuttaa. En ole ennen kuullut, että ihmistä voi
rangaista pukeutumisensa perusteella. Eihän
minkään muunkaan fyysisen syyn vuoksi voida
keneltäkään elantoa viedä. Rangaistaanko työtöntä
parturia lyhyestä tukasta, jos yrityksen imago
vaatii pitkää tukkaa työnsaamiseksi? Ja mitä
siitä, jos hiukset vaikka ovat piilossa?
Sanotaan, että hän itse on aiheuttanut omalla
toiminnallaan sen, ettei työpaikkaa saanut. Vielä
tähän päivään mennessä en ole huomannut oman
huivini häiritsevän sorminäppäryyttäni atk-töissä
tai ajattelukykyä.
MIKÄ ON NYKYPÄIVÄN ALISTAMISTA? EI AINAKAAN
USKONTO.
Onko todellakin niin, että nykypäivänä pitää
alistua ja heittää pois kaikki itsekunnioitus ja
mennä haastatteluun puolialasti, että työpaikka
irtoaa? Mitä merkitystä esimerkiksi
toimistotyössä on fyysisellä olemuksella? Ne,
jotka kulkevat talvipakkasellakin ilman hattua
jäädyttäen viimeisetkin järjenrippeensä,
kuvittelevat huivin jotenkin estävän älyllisen
ajattelun, kun musliminainen kokee asian juuri
päinvastoin. Kun yhteiskunnassa keskitytään
ulkoisen vaikutuksen tekemisen sijasta itse
työntekoon, saadaan huomattavasti enemmän aikaan
tulosta - mitä se kenellekin sitten merkitsee.
Onko niin, että nykypäivänä naisen täytyy vetää
sotamaalaus meikin muodossa naamaan joka kerta,
kun ulos kotoaan astuu. Muslimien kohdalla
valitetaan yhdestä kahvitunnin pituisesta
rukoiluhetkestä ja vaatetuksesta, kun kukaan ei
kiinnitä huomiota siihen, miten paljon aikaa
kuluu hukkaan, kun toisaalla naiset taas joutuvat
koko päivän kohentelemaan meikkejään ja
asettelemaan vaatteensa niin, että heidän
vartalonsa olisi tarpeeksi "myyvä" ja
positiivisesti yrityksen imagoon vaikuttava,
jotta sillä saataisi lisää myyntiä aikaan. Entäpä
aika, joka käytetään liikuntaa työajan
ulkopuolella. Liikunnan tarkoituksenakaan ei ole
enää hyvänolon tuottaminen, vaan pelkästään
tuloksen saaminen, jotta oma vähitellen kuitenkin
rappeutuva ruumis saataisiin pysymään hehkeänä
pidempään, jotta imago säilyisi ja jotta
työpaikka pysyisi.
Kaupat ovat menettäneet kaiken luovuutensa ja
mielikuvituksensa, kun nykyään kaikkea myydään
sillä, että löytyy myyntinaisia tai muita imago-
työntekijöitä, jotka ovat valmiita asettamaan
itsensä sen näköisiksi, että ei tiedä, kumpi on
tärkeämpää - itse tuote, jota myydään, vaiko se,
että myyjä näyttää mahdollisimman herkulliselle,
kuten täällä on tapana sanoa...
KAKSINAISMORALISTINEN VALITTAMINEN - TEE NÄIN,
ÄLÄ TEEKÄÄN!
Ongelmia on kuitenkin kaikkien uskontokuntien tai
kulttuuriryhmien edustajien mahdollisuuksissa
saada paikka yhteiskunnassa.
Pukeutumisongelmat ovat kuitenkin pienimpiä.
Suurin ongelma on siinä kaksinaismoralismissa,
että toisaalta valitetaan, ettei maahanmuuttajat
käy töissä ja elävät täällä "loisina", mutta eipä
suomalaisetkaan ole heitä paljon auttaneet. Monet
aloittavat jonkinlaisen yritystoiminnan enemmän
tai vähemmän menestyksekkäästi pakon edessä.
Monilapsisella perheellä ei ole valinnanvaraa.
Työtä ei saa, jos on väärä uskonto, väärän
värinen, väärä kieli tai väärät vaatteet, vaikka
olisi miten huippukoulutettu! On törkeää, että
samalla kun käsketään elättämään itse itsensä,
siihen ei anneta mahdollisuutta. Täytyy olla
melko pitkälle koulutettu, että mahdollisuudet
olisivat edes tasan jonkin "koristetyöntekijän"
kanssa - ja sittenkin jotkut ovat kateellisia
siitä, että kyseisellä maahanmuuttajalla tai
muulla vähemmistön edustajalla on parempi
koulutus... se kun on muka vienyt paikan joltakin
toiselta. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus
itse edetä älyllään ja kouluihin valitaan
arvosanojen perusteella!
Olen miettinyt pitkään sitä, että miten yksi
vaatekappale - huivi - voi järkyttää ihmisiä niin
paljon. Onko se siksi, että olen suomalainen
nainen, muslimi, ja kaikki tietävät minun olevan
itsenäinen ja vapaa valitsemaan? Valinta on ollut
minun omani. Sitä on vaikea joidenkin sulattaa,
että suomalainen nainen vapaaehtoisesti
kieltäytyy näyttämästä itseään koriste-esineenä
ja odottaa sekä miesten että naisten kohtelevan
häntä ihmisenä, joka ei ole vain jokin kanan
rintafile lihatiskissä! Olen koulutettu ja
opiskelen koko ajan lisää tullakseni paremmaksi
ammattilaiseksi. Kunnianhimoa minulta ei puutu,
mutta arvojeni vuoksi haluan olla vapaa myös
valitsemaan toisin. Vapaus levätä, kun väsyttää
tai on sairas tai kun elämäntilanne muuttuu niin,
että työnteko ei ole mahdollista, esim. kotona
lasten hoitoon keskittyessä, mikä sekin on
yhteiskunnallista työtä! Olenko minä loinen?
Pitää kuitenkin olla mahdollisuus vapauteen
valita.
TASA-ARVO UUVUTTAA
Kaikki eivät halua uraputkeen ja siihen ei
pitäisi pakottaa. Naisten vapaus ja tasa-arvo ei
enää päde, jos työssäkäynnistä tulee normi, jota
täytyy noudattaa oman ja lastenkin hyvinvoinnin
kustannuksella. Kuinka moni nainen nyky-
yhteiskunnassa uuvuttaa itsensä henkisesti ja
fyysisesti sillä, että yrittää antaa kaikkensa
työelämälle ja kodille ja olla itsenäinen ja
vapaa nainen, vaikkei sitä enää olisikaan?
Työssäkäyvät naiset usein joutuvat tekemään
kodinkin työt. Onko se sitten tasa-arvoista, että
pitää yrittää päteä joka paikassa onnistumatta
täydellisesti enää yhtään missään? Eikö naiset
uskalla kysyä itseltään, mihin oikeasti haluavat
elämässään keskittyä ja pyrkiä? Onko
uraputkiajattelu vain jokin merkki
luottamuspulasta omaan mieheen, että kaiken
varalta tahtoo olla itsenäinen
taloudellisestikin, jos vaikka jotain ikävää
sattuisi, mikä monen kohdalla käykin toteen...?
Jokainen nainen taustoistaan riippumatta tietää
sen, ettei kodin ja työn yhdistäminen niin
helposti käy. Jostain on joustettava, mutta sen
ei pidä antaa luokitella ihmistä loiseksi, jos
itse lapsensa hoitaa kotona, sillä onhan
jokaiselle kuitenkin läheisin oma perhe, joka
rakastaa todellista ihmistä eikä vain
ihmiskonetta, joka tuottaa jotain jollekin
toiselle. Työelämässä olet tärkeä ainoastaan
rahantuottajana, vaikka kivoja työkavereita
voikin olla.
TALOUDELLINEN AHTAALLE KIRISTÄMINEN
Onhan se jo älytöntä, ettei oman lapsensa
hoitamisesta saa palkkaa tai eläkettä. Pitäisikö
siis vaihtaa lapsia naapurin kanssa päiväksi,
jotta voisi lakia kiertää ja nimellisesti hoitaa
jonkun toisen lasta, josta edes saa jonkinlaisen
korvauksen? Lapsia ei todellakaan arvosteta tässä
maassa ja se tehdään selväksi jokaiselle
parikymppiselle naiselle, että ura on poikki, jos
raskaaksi hankkiutuu! Kuka niin sanoo? Mitä siitä
onkaan seuraamassa; eläkeläisiä alkaa kohta
olemaan niin paljon, että eläkeikää pitää
korottaa kuolemaan saakka, ettei vaan valtion
tarvitsisi maksaa mitään.
Valinta on kuitenkin jokaisen oma. Haluaako elää
yksin nuoruutensa ja vanhuutensa ilman lapsia vai
hyväksyykö sen, että lapset kuuluvat elämään yhtä
luonnollisena osana kuin me aikuisetkin ja
elämään kuuluu kaikenlaista.
Todellinen vapaus ja tasa-arvo ei ole sitä, että
SAA ja VOI vapaasti kulkea vaikka alasti kaduilla
ja elää itsekästä elämää, käydä rasittavassa
työssä ja tehdä päälle vielä kotityötkin, hoitaa
ihmissuhteet yön pikkutunneilla... Onko ihminen -
mies tai nainen - todella vapaa ja itsenäinen,
jos ensimmäinen asia, jonka hänestä tuntematon
näkee, on kaunis ruumis ja ulkoinen olemus, jonka
perusteella tehdään turhan usein vääriä
päätelmiä. Edelleenkin keskustelu ja tasa-
arvoinen keskustelu ihmisten välillä on parhain
keino oppia tuntemaan toisen todellinen luonne ja
olemus.
VAATTEET EI OLE MUN AATTEET. NE VAIN KUVASTAVAT
OSAA SIITÄ.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Asiaa, ainakin päällisin puolin.
Kuitenkaan kukaan ei "nosta kissaa pöydälle" kun
punkkari ei pääse töihin kun hänellä on naama
lävistyksiä täynnä, irokeesikampaus ja käyttää
mustaa huulipunaa.
Räikeä esimerkki mutta samasta asiasta on kysymys.
Yhteiskunnassa on uskonnon- ja mielipiteen vapaus,
kuitenkin sillä rajoituksella että on oltava
"näkymätön". Toisinsanoen sulauduttava muihin.
Tässä ei todellakaan ole kysymys
uskonnon/mielipiteen tukahduttamisesta tai
syrjimisestä. On vain yksinkertaisesti kysymys
siitä että ihmisten jotka suomessa asuvat pitää
ulkosesti olla tietyn standardin mukaisia.
En sano että se on hyvä asia, kuitenkin tiettyyn
ulkoiseen muottiin sopiminen lisää yhteiskunnan
vakautta. Piti siitä sitten tai ei.
Tasa-arvo on vain kaunis sana paperilla,
oli sitten kyseessä uskonto, sukupuoli tai mikä
tahansa. En kyllä väitä itsekkään olevani
tasa-arvoinen.
tai no on se hyvä että se on edes paperilla
saapahan olla sitä mitä itse haluaa, turha vain
toivoa että kaikki hyväksyisivät.
Miksei sitä voi sen vertaa sopeutua että edes
työhaastatteluun panisi normaalit vaatteet
päälle? Sitten kun pääsisi töihin ja oppisi
homman, olisi tavallaan "varaa" olla vähän
poikkeava ja pukeutua niin kuin lystää.
Juutalaiset menestyvät maailmalla juuri siten,
että he sulautuvat yhteiskuntaan kotinsa
ulkopuolella ollessaan mutta säilyttävät
kuitenkin minuutensa vaalimalla perhepiirissä
vanhoja tapojaan.
Eikö mielestäsi ole moraalitonta valehdella
työpaikkahaastattelussa olevansa jotain muuta
kuin todellisuudessa on?
Islamiin kuuluu yhtenä suurena vaatimuksena
rehellisyys kaikissa tilanteissa ja tietoisuus
siitä, että vaikkei ihmiset tietäisikään kaikkea,
niin Jumala tietää. Muslimit ovat hyvin tietoisia
Jumalasta ja siitä, että valehtelemalla huijaa
vain itseään, jos lähtee sille tielle, että
yrittää miellyttää toisuskoisia. Tämä koskee
kaikkia uskovaisia uskonnosta riippumatta.
Monesti salaileminen ja oman uskonnollisen
vakaumuksen kieltäminen aiheuttaa paljon enemmän
tuskaa kuin sen myöntäminen avoimesti. Pitäisi
valita kaikki sanansa tarkasti, ettei edes vihjaa
uskonnollisista mielipiteistään... Kokemusta on,
joten sille tielle en itse enää halua, kun olen
avoimesti myöntänyt uskontoni.
Juutalaiset saattavat menestyä taloudellisesti,
mutta tämän maailman menestys ei ole ainoa
totuus. Kenties heillä on enemmistö maailman
varallisuudesta, mutta kertooko se mitään
varsinaisesti heidän hyvyydestä tai pahuudesta
ihmisinä? On yksi tekopyhyyden merkki se, että
vuoronperään uskoo ja sitten taas ei, jos uskon
näyttämisestä seuraisi taloudellisia menetyksiä...
Muslimien usko ei ole kiinni siitä, miten hyvin
elämässä menee, koska totuutta ja oikeaa täytyy
noudattaa parhaansa mukaan aina, vaikka
takapakkejakin elämässä tulee. Uutta
mahdollisuutta ei aina tule... Muslimit eivät
ajattele, että tänään nautin elämästä vapaasti ja
huomenna aloitan hyvän elämän... huomista ei
välttämättä tule, jos Luoja toisin päättää. Sehän
olisi kuin vuosikausia olisi ihastunut tai
rakastunut johonkin, mutta ei sitä uskalla
myöntää. Onnetonta elämää sellainen.
Islam ei ole pelkästään uskonto, kuten
länsimaissa ajatellaan yhtenä elämänlokerona,
jota muistellaan kerran viikossa tai harvemmin.
Muslimit toimivat islamin mukaan jokapäiväisessä
elämässä ja siinä mielessä myös pitkälti
elämäntapa, jota ei noin vain muuteta. Islam ei
painota vain henkevyyttä ja jotain ulkokultaisia
toimia, vaan tärkeää on aito rakkaus Jumalaa
kohtaan ja toisten ihmisten oikeuksien
kunnioittaminen huolimatta heidän omasta Jumala-
suhteestaan, koska jokainen ihminen kuitenkin
pyrkii vaistomaisesti kohti hyvää elämää, vaikkei
Jumalaa tiedostaisikaan. Jumala kuitenkin tietää
jokaisen ihmisen sydämen salat
ja "uskonnollisuuden" tilan. Ei kenellekään voi
sanoa, että Jumalaa saisi rakastaa vain tiettyinä
hetkinä, koska koko elämämme kuuluu Jumalalle
eikä sellaista rakkautta voi tukahduttaa.
niin on selvää, että et voi hakea sellaiseen
työhön, missä et aio pukeutua työnantajan
edellyttämällä tavalla.
En käsitä poruasi tuosta karenssista, koska onhan
selvä, että jos et voi mennä johonkin työhön
siksi, että et suostu pukeutumaan niin, kuin
edellytetään, niin silloinhan olet kieltäytynyt
tuosta työstä.
Melko useissa toimisto-/asiakaspalvelutehtävissä
kuitenkin saa käyttää omia vaatteitaan, kunhan
pukeutuu siististi. Tietynlainen pukeutumisen
yhtenäisyys on hyväksi ja ymmärrän sen, että
joissakin työpaikoissa on omat värikoodinsa ja
muut tyylisääntönsä, mutta aika usein työnantajat
antavat mahdollisuuden valita minihameen ja
pitkien housujen ja pitkähihaisen paitapuseron
tai pitkän hameen välillä siten, että jokainen
voi oman kokonaisuutensa näistä koostaa ja
käyttää omia lisäasusteitaan.
Työasu on tietenkin se, minkä työnantaja antaa,
jos se kuuluu imagoon ja yritys pitää sitä
välttämättömänä. Yleensä nämä ei silti estä
huivin pitämistä työasun lisäksi ja huivista ei
ole mitään haittaa työnteolle tai imagolle. Olen
kuitenkin huomannut, että ihan tavallisissa
työpaikoissa tavalliset suomalaisetkin saavat
pukeutua oman persoonansa mukaan, kunhan pitää
säännöt mielessä. Yleensä jokaisessa työpaikassa,
missä työasuja pidetään, on vähintäänkin yksi
mahdollisuus käyttää pitkähihaista paitapuseroa
ja housuja tai pitkää hametta, millä voi kattaa
islamin pukeutumiskriteerit huiviin yhdistettynä.
Ei se sen enempää vaadi.
Islaminmukainen asu ei tarkoita sitä, etteikö se
voisi olla tilanteeseen sopiva ja tyylikäs jopa
yrityksen kannalta katsottuna. Kauniisti voi
pukeutua muslimikin eikä tilanteeseen sopivalla
tyylitajulla valittu huivi asukokonaisuutta
todellakaan pahenna.
Valtaväestön tulisi tajuta se, ettei
musliminainen pukeudu vain muodin mukaan muita
miellyttääkseen ollakseen jokin esine, jota
katsellaan kuin tuotetta. Islamissa naista
arvostetaan paljon korkeammalle kuin vain oman
fyysisen olemuksensa kautta. Kauniisti saa
kuitenkin pukeutua ja siisteys ja puhtaus on
islamissa muutenkin velvollisuus Jumalaa kohtaan.
Omien vaatteiden pitäminen ei mielestäni osoita
työpaikasta kieltäytymistä, jos muutkin
työntekijät pukeutuvat oman tyylinsä mukaan,
vaikka pukeutuvatkin hieman samalla mallilla...
Tietysti työpaikan yleinen imago pitäisi ottaa
huomioon ja tehdä sitten sen perusteella omat
valinnat. Ongelma on siis enimmäkseen
työnantajien ennakkoluuloissa sen suhteen,
etteikö musliminainen voisi tarvittaessa soveltaa
islamin pukeutumissääntöjä. Toki musliminaisenkin
pitää hieman joustaa eli kannattaa jättää
kasvohuivit pois asiakaspalvelutiskille mennessä.
Silti asia on hyvin henkilökohtainen ja toisen
mieltymyksiä pitää kunnioittaa.
Huivi ei estänyt Satu Hassiakaan jokin aika
sitten tekemästä työtä eduskunnassa, vaikka
hänellä syy huivinpitämiselle oli aivan muu kuin
uskonnollinen. Huivi ei siis ole mikään este
tyylikkyydelle, jos hieman siihen panostaa.
Esimerkkejä islamilaisesta tyylitajusta löytyy
maailmalta niille, jotka haluavat tietää.
En tiedä yhtään yritystä, jossa olisi
suoranaisesti kielletty pitkähihaisen
paitapuseron tai housujen tai pitkän hameen
käyttö, jos se muuten täyttää yrityksen imagon
vaatimukset. Ihmettelen suuresti, jos löytyy
Suomesta sellaisia yrityksiä, joissa
pukeutumissääntö on se, että pitkähihaista paitaa
tai hametta ei saa missään nimessä käyttää! Kun
huivi sopii asuun, ei siihen kukaan edes kiinnitä
huomiota.
Hei!
Missähän tapaisi muslimeja, joille uskonto on
elämäntapa ja jotka toimivat uskonsa mukaan?
Helsingin rautatieasemalla tai huoltoaseman
kahviossa? Huivien takana videovuokraamossa, Kap
Ahlissa valitsemassa muotivaatteita tai Tallinnan
laivalla matkalla ostamaan länsimaisten
urheiluvaatteiden kopioita? Jos muslimin uskonto
on niin hyvä ja oikea, miksi tämä paha
länsimaalaisuus niin kiehtoo? Valitettavasti
kokemusta on myös siitä, että muslimit
valehtelevat siinä kuin muutkin ja lisäksi vielä
meille vääräuskoisille ikäänkuin "luvan perästä".
Olet aivan oikeassa siinä, ettei vaatteet tee
ihmisestä yhtään sen parempaa. Ne ovat vain yksi
osa muslimin elämää eikä niinkään ihmisen itsensä
valittavissa. Jotkut musliminaiset tosin eivät
pidä huivia lainkaan omista syistään... silti se
ei tee ihmisestä huonompaa, ellei se ole kimmoke
olla noudatamatta islamia muutenkin...
Islam on kokonaisuus, jossa jokainen
pikkuseikkakin vaikuttaa. On vaikea kuvitella,
ettei huivin poisjättäminen jollain tavalla
vaikuttaisi myös muuten islamin noudattamiseen,
koska uskonnon noudattamisen voi huomata
loppuneen vähitellen, kun ensin heittää pois
huivin, sitten rukoukset, alkaa viettämään
aikaansa liiaksi elokuvien tai musiikin parissa,
sellaisten kavereiden kanssa, jotka eivät välitä
uskonnosta...
Harvat ovat siltä suojassa täällä ja vaatii
paljon henkilökohtaista jihadia (kamppailua),
jotta pitäisi edes uskonnon perusteet elämänsä
osana, koska aina löytyy ihmisiä, jotka kokevat
helpommaksi elää kuten suomalaisetkin, kun eivät
kestä jatkuvaa painetta tai yksinäisyyttä, joka
kohdistuu heihin muslimeina... Valitettavasti
uskonnoton elämä on täällä "helpompaa" ja monet
siihen sortuvat joskus tai koko ajan. On sitten
ihmisen henkilökohtainen valinta, keitä
ystävikseen valitsee. Pikkupaikkakunnilla se voi
olla hankalampaa, koska ei mekään mitään erakkoja
olla, että haluaisimme elää täysin yksinäisinä.
Yksinäiset ja perheettömät saattavat olla
alttiimpia muutenkin vaikutteille, koska yhtenä
kylän harvoista muslimeista todellakin joutuu
Jumalan testaamaksi siinä suhteessa, miten rakas
Jumala on.
Toki hyviä ystäviä voi löytyä toisuskoisistakin,
mutta näissä ystävyyksissä on hankala jakaa oman
uskonnon erityispiirteitä ja molemmat joutuvat
tekemään kompromisseja toistensa vuoksi...
Jompikumpi joutuu aina joustamaan jossain
suhteessa ja kaikkien kohdalla se ei onnistu, jos
erot peruselämänarvoissa tai ajanviettotavoissa
ovat suuret... Siis aivan perusasioissa, joilla
ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Tosin
muslimit eivät jaa elämäänsä selviin lohkoihin,
kuten elämä ja uskonto. Uskonto on elämää ja
elämä on uskontoa. Siitä voi tulla ongelmia
sellaisten kanssa, jotka ovat tottuneet
ajattelemaan uskontoa vain pienenä lokerona, jota
ajatellaan joskus ja joka ei varsinaisesti
vaikuta elämään.
Huivin merkitys musliminaiselle on itsesuojelu.
Huivia pidetään, koska ensinnäkin Jumala on sen
määrännyt. Miksi sitten? Naisen omaksi parhaaksi
ja suojelukseksi. Naisella on paljon suurempi
vapaus olla oma itsensä ja tulla huomioiduksi
sisäisten asioiden perusteella eikä vain
fyysisten... Näkeehän sen teinitytöissä, miten
jotkut heistä kärsivät oikeasti siitä, ettei
pojat kuuntele heitä, vaan ainoastaan ovat
kiinnostuneita heidän vartalostaan ja sitten nämä
tytöt yrittävät kaikkensa ollakseen FYYSISESTI
houkuttelevampia ja unohtavat kehittää henkisiä
taitojaan... Länsimaissa useiden tyttöjen
ajattelumaailma pyörii ainoastaan meikkien,
vaatteiden ja ulkonäön ympärillä ja sen
ympärillä, miten miehiä voisi miellyttää enemmän,
miten heidät saisi rakastamaan. Myöskin heitä
ahdistaa se, ettei miehet välitä heistä ihmisinä,
vaan ainoastaan seksiobjekteina... vaikka itse he
juuri tekevät itsestään seksiobjektin. Enkö
tietäisi itse elettyäni tässä maassa ja tässä
kulttuurissa tämän kulttuurin mukaan? Huivi
suojelee sekä miestä että naista, koska se
muistuttaa molempia siitä, että ihmisellä on
oikeus henkiseen tasapainoon ja
itsekunnioitukseen ja todelliseen aviolliseen
ihmissuhteeseen eikä vain hetken hurmaan.
Islamilainen pukeutuminen suojelee siis molempia,
koska ei yksin naiset ole niitä, jotka kaipaavat
rakkautta. Myös miehillä on tarve tulla
hyväksytyiksi omana itsenään. Mutta Suomessa
taitaa olla harvassa ne, jotka eivät nauraisi
miehelle, joka sanoo tahtovansa tasapainoa
elämäänsä ja naisen kunnioitusta ihmisenä. Moniko
suomalainen mies uskaltaa kaveriporukassa
ilmaista inhotuksensa, jos kokee olevansa
naisille ainoastaan seksiobjekti? Mistä tulee
tämä kaksinaismoralistinen ajatus, että miehille
on sallittua kaikki, mutta naisista tulee huono
nainen? Islamissa molemmat ovat tasa-arvoisia
tässä asiassa ja moraali koskee kaikkia miehiä ja
naisia.
Musliminainen on kuitenkin aivan tavallinen
ihminen huivinsa takanakin. Kaikilla meillä on
tarve pukeutua. Valitettavasti ei ole paljon
vaihtoehtoja islamilaiselle pukeutumiselle
länsimaissa, koska enimmäkseen nuo vaatekaupatkin
ovat niitä halvannäköisiä muotiliikkeitä, joissa
katuvaatteet näyttävät lähinnä nirunaru-
yöpaidoilta.
Myönnän, että itsekin tykkään joidenkin
mainitsemiesi ns. muotiliikkeiden vaatteista,
koska niissä sentään on vielä tyyli tallella eikä
ole vielä sortuneet liialliseen paljastavuuteen.
Joskus näistä aikuisten muotiliikkeistä löytää
todella islaminmukaisia vaatteita, joten varmaan
siksi ne ovat suosittuja! Harvat tulevat
ajatelleeksi, kuinka paljon luovuutta ja
mielikuvitusta musliminainen joutuu länsimaissa
käyttämään voidakseen pukeutua islaminmukaisesti,
koska varsinaisia "islamilaisia" vaatteita ei
löydy kuin harvoin isommista kaupungeista
moskeijoiden yhteydestä. Ehkä vaatteita tulee
ajateltua paljon, koska aina ei löydy sopivia
vaatteita ja tiettyinä vuodenaikoina se voi olla
todellinen ongelma, jos kesäksikin joutuu
pukeutumaan paitapuseroihin, joiden materiaalit
ovat lähinnä talvea varten suunnattuja... Mutta
kuten sanottua: tässäkin asiassa luovuus mitataan
ja islam sen sallii.
En minä toisaalta tiedä, miten täällä Suomessa
voisi islamia muslimi täydellisesti noudattaa,
jos kaikki on tehty hankalaksi tai ei ainakaan
helpoksi; työpaikoilla ei saa rukoilla, mikä
aiheuttaa levottomuutta ja katkeruutta. Myöskin
se, että perjantai, joka muslimeille on
pyhäpäivä, on täällä juhlimista ja bailaamista
varten, mistä puhutaan viikkoa ennen varsinaista
päivää kouluissa ja työpaikoilla, yritetään
syöttää muslimeille kiellettyjä ruoka-aineita...
Ehkä se on jonkinlaista psykologista vaikutusta,
joka tulee siitä, kun on pakko kuunnella
tällaisia asioita.
Odottaisin kuitenkin, että valtaväestö
kunnioittaisi jollain tasolla meidän vakaumusta
eikä pyrkisi kaikin keinoin tekemään meistä omaa
kuvaansa. Nyt vaan sitten säpsähdetään aina
siitä, jos joku muslimi on lipunut vähitellen
pois islamista ja alkanut noudattamaan perjantai-
iltaisinkin samaa kaavaa kuin valtaväestö. Jotkut
suomalaiset sanovat, että pitää elää maassa maan
tavalla, mutta kysynpähän vaan, että tahdotteko
todella meidän elävän aivan samalla tavalla kuin
pahimmat suomalaiset?
Olen itse miettinyt sitä, että miksi kaupungilla
ei niin hirveästi muslimeja näe. Pienin
ongelmista lienee se tunne, että on jokin
nähtävyys, jota autosta osoitellaan. Itse en
viihdy kaupungilla kuin pakon edessä silloin kun
täytyy ostaa ruokaa tai jotain muuta
välttämätöntä. Se on itsesuojeluvaistoa, koska en
halua ylenmäärin viettää aikaani tuhlaten kaikki
rahani johonkin ihaniin muotivaatteisiin tai
istuskella kahviossa katsellen toisten
ryyppäämistä tai kuunnella jotain turhia
meikkivertailuja, mistä ei ole mitään hyötyä
elämää ajatellen... tai kuunnella, miten ihmiset
kelailevat senhetkisiä seksisuhteitaan ja tekevät
vertailuja eri partnereiden
käyttöominaisuuksista, Luoja varjelkoon! En
tiedä, moniko pysähtyy edes joskus kuuntelemaan
ihmisten puheita kaupungilla, jotta tietäisi,
mikä on ihmisten arvomaailma. Kahvioissa tai
ruokaravintoloissa sinänsä ei ole mitään vikaa,
jos sinne menee juomaan kahvia tai teetä, mutta
enemmistö juo jotain aivan muuta. Joskus
kuitenkin on "pakko" mennä syömään johonkin
ravintolaan, jos on matkalla tai ei aivan heti
pääse kotiin syömään... Miksei meillä muka olisi
samaa oikeutta kuin muillakin?
Miksi sitten jotkut muslimit käyvät toisinaan
muotiliikkeissä shoppailemassa, kahvioissa ja
ravintoloissa syömässä? Ehkä se on jonkinlainen
virkistyksen haku. Kukaan tuskin jaksaa koko ajan
elää elämäänsä siten, että ainoat paikat, joissa
käy, ovat työpaikka tai koulu, ruokakauppa ja
koti. Se on kyllä valitettavaa, että parhaimpina
aikoina, kun olisi vapaata viikonloppuna tai
iltaisin, niin ei voi useinkaan mennä ulos
kaupungille kävelylle raittiiseen ilmaan sen
pelossa, että humalaiset tai muut käyvät kimppuun
ja muuten tekevät olon epämiellyttäväksi
osoittelemalla, huutelemalla... luullen meidän
olevan niin tyhmiä, ettemme ymmärrä selvää
suomenkieltä!
Siis jos tahtoo noudattaa islamia Suomessa joutuu
aika paljosta tinkimään - joskus jopa omista
perusoikeuksistaan, kuten vapaasta
ulkonaliikkumisesta viikonloppuisin itsesuojelun
vuoksi. Islam ei vaadi meitä viettämään aikaamme
koko ajan kotona ja uskonto ei tee elämästämme
hankalaa. Ongelmia tuottaa se, että Suomessa ja
länsimaissa yleensä kulttuuri on määrännyt vapaa-
ajan viettotavat epäislamilaisiksi ja
viikonloppuisin kaikki muut paikat paitsi baarit
ja ravintolat ovat kiinni.
Kun vertaan vaikka suomalaisia ystävyyssuhteitani
joihinkin kavereihini, niin olen sen huomannut,
ettei kaikki välitä minusta todellisena
ystävänä... seurani kiinnostaa, jos olen valmis
lähtemään jonnekin kahvikupposelle baariin tai
muualle virikkeisiin, koska pelkästään
yhdessäoleminen ja kuulumisten kyseleminen ei
näytä riittävän kaikille... täytyy olla jotain
ulkopuolista virikettä ja toimintaa.
Uskon, ettei tällainen tilanne mietitytä
ainoastaan muslimeja, vaan myöskin muita ihmisiä,
joille viikonloppuryyppääminen ei ole ainoa
elämäntarkoitus. Täytyy olla aika masokisti
itseään kohtaan, että viitsii mennä katsomaan
toisten sikailua ja altistaa itsensä
psykologisesti ajattelemaan samalla tavalla...
muutos voi tapahtua salakavalasti.
Kysyit, että miksi paha länsimaalaisuus niin
kiehtoo. Minun mielestäni asialla ei ole mitään
tekemistä kiehtomisen kanssa. Kyse on siitä, että
asumme täällä ja yritämme elää mahdollisimman
pitkälle islaminmukaisesti, mutta ympäristö
asettaa koko ajan esteitä ja joitakin näistä
esteistä ei voi vastustaa muuten kuin
eristäytymällä kotiin. Sitä tuskin kukaan haluaa.
Valehdella osaa jokainen, joka sitä haluaa. On
ihmisestä itsestään kiinni, miten haluaa elää.
Islam kieltää valehtelemisen. Harvat ihmiset ovat
täydellisiä, joten kannattaa ensi tutkailla
itseään, jos kaipaa parannusta omaan elämäänsä.
Islam uskontona on hyvin pitkälle yksilöuskonto
eli jokainen noudattaa islamia omassa elämässään
mahdollisimman hyvin. Islamissa kukaan muu ei voi
tehdä päätöstä ihmisen puolesta paitsi ihminen
itse. Tässä mielessä islam testaa todella ihmisen
vakaumuksen Jumalaa kohtaan, koska islamissa ei
ole ketään, joka tulee taluttamaan kädestä pitäen
oikealle tielle, jos ihminen itse ei sitä halua.
Tukea voi hakea ystäviltä ja islamilaisilta
asiantuntijoilta... keskustella tuntikausia tai
lukea... mutta loppujen lopuksi, päätös on
ihmisellä itsellään valita hyvä tai paha. Kaikki
vaikuttaa kaikkeen; myös ulkoinen ympäristö ja
sen asenteet.
Islam ei keskity ainoastaan pikkuseikkoihin, vaan
käsittää kokonaisuuden kaikki osat niin
ihmiselämässä kuin maailmankaikkeudessa. Siksi
jokaisella pienelläkin asialla, kuten
yksittäisillä mielipiteillä ja kuvitelmilla on
merkityksensä, koska ne vaikuttavat
kokonaisuuteen ajatuksista syntyneiden tekojen
vaikutuksesta... Islam siis hioo ihmistä kohti
parempaa askel askeleelta - jos ihminen haluaa
sitä. Islamiin ei voi pakottaa ketään, koska
uskontomme on sydämenasia eikä Jumala hyväksy
epäaitoa uskona, johon on pakotettu.
Kuitenkin jokaisella meillä on aina virheitä
jollakin elämänalueella, kun kaikessa ei voi
tehdä täydellisen oikein, vaikka kuinka
yrittäisi. Islam ei kuitenkaan oleta ihmisten
olevan täydellisiä, mutta Jumala odottaa meidän
pyrkivän täydellisyyteen kaikilla elämänalueilla
niin hyvin kuin pystymme.
Jumala tietää paremmin sen, missä asioissa
ihmisellä on kehittämisen varaa.
Minä myös peräänkuulutan muslimeja, jotka
noudattavat sinunkin kuvaamaasi uskontoa omassa
elämässään? Kaupungilla Helsingissä liikkuu paljon
muslimeja; Kulje läpi rautatieaseman tai pistäydy
muutamassa sen lähellä olevassa kahvilassa,
tunnelin hampurilaisravintolassa... Ja mukavaa
olisi kohdata muslimimies, joka ei tuijota
julkeasti. Näiltäkö huivi suojelee?
Toki tiedän, että ihmisiä on monenlaisia ja niin
on jumalia ja uskontoja. En vain itse jaksa
käsittää uskomista sellaiseen Jumalaan, joka antaa
oikean opin suullisesti arabian kielellä yhdelle
ihmiselle, jonka sanat sitten kirjoittaa ylös
toinen ihminen samalla kielellä, mutta tietysti
ihan oikein. Ja ihmiset kokoavat kirjoitukset
myöhemmin kirjaksi, mutta taas tietysti ihan
oikein, kuten Jumala on halunnut. Viitsisiköhän
Jumala todella olla näin vaikeaselkoinen ja puhua
niin monen käden kautta. Outoa on myös, että Suuri
Jumala antaa vain yhdelle kansalle ja
kieliryhmälle totuuden... ja on toisaalta suuri
koko maailmankaikkeudessa ja toisaalta pyytää
naisia Maapallolla pukeutumaan huntuun ja puuttuu
sianliha-asioihin jossakin pienellä Arabian
niemimaalla koko tässä valtavassa
maailmankaikkeudessa. Eiköhän tässä liene kyse
samasta kuin juutalaisuudessa ja
kristinuskossakin. Ihmiset tekevät jumalansa ja
muokkaavat uskontonsa. Jumala on jotakin aivan
muuta.
Mutta hyvää jatkoa uskollesi, toivottavasti tulet
siitä onnelliseksi.
Muslimit eivät ole täysin identtisiä eivätkä
yhtenäinen ryhmä - valitettavasti - kuten ei
mikään muukaan uskontoryhmä. Joukkoon mahtuu
paljon hyviä ja vähemmän hyviä ihmisiä ja aina on
osa niitä, joille uskonnolla ei ole niin suurta
merkitystä. Kuitenkin se, että joku on muslimi on
täysin riippuvainen siitä, miten hyvin tai
huonosti islamia noudattaa, koska mikään muu ei
tee ihmisestä muslimia kuin se, että hän noudattaa
islamia. Siis sellainen ihminen, joka ei noudata
islamin alkeellisimpiakaan sääntöjä ja väittää
olevansa muslimi ei sitä ainakaan siinä suhteessa
ole. Muslimithan eivät rekisteröidy mihinkään
ollakseen "virallisesti" muslimeita, vaan usko on
puhtaasti ihmisen ja Jumalan välinen asia ja
riippuu henkilökohtaisesta vakaumuksesta. Jumala
kuitenkin tietää, josko ihmisellä on jotain muita
hyviä tekoja, vaikka joillakin alueilla olisi
rikkomuksia. Pitäisi kuitenkin pyrkiä puhdistamaan
elämänsä sellaisista synneistä.
Osa ei välitä esimerkiksi noista ruokasäännöksistä
tai flirttailunkieltosäännöistä, vaan elävät aivan
samoin periaattein kuin valtaväestö. Islamin
mielipide hampurilaispaikoista on aivan selvä:
harvassa ruokapaikassa voidaan olettaa, että liha
olisi halal eli sallituin keinoin Jumalan nimeen
teurastettua tai ettei sallitut (halal)
ruoka-aineet olisi olleet
kosketuksissa kiellettyjen (haram) alkoholin tai
sianlihan kanssa... Siksi sitä ei saa syödä, jos
on uskovainen muslimi. Muslimien ei pidä syödä
lihaa, joka on teurastettu muun kuin Jumalan
nimeen, mutta on ihmisiä, jotka ei asiasta välitä.
Olen huomannut sen, että osa "muslimimiehistä"
kohtelee suomalaisia naisia halventaen, koska
tietävät sen, etteivät he noudata islamia, vaan
ovat hyvinkin vapaamielisiä. Ei tosin pidä
yleistää. Useimmat kuitenkin ovat sen verran
järkeviä, etteivät kuitenkaan yhtä halveksivasti
katso huivipäisiä musliminaisia.
Siinä mielessä huivi suojelee kenen tahansa miehen
katseilta jossain määrin, koska huivista jokainen
näkee, että nainen on muslimi ja huivi sinänsä on
kannanotto siitä, että haluaa elää islamin
mukaisesti.
Tekopyhäähän sellainen jaottelu on musliminaisten
ja ei-muslimien kesken ja täysin islamin
vastaista! Valitettavasti tällaista kuitenkin
tapahtuu, mutta kyseinen käytös osoittaa islamin
puutetta ihmisten elämässä.
On kuitenkin hyvä, jos suomalaiset tietävät
islamista jotain, niin voivat vedota siihen.
Islamin antamat ihmisoikeudet kuuluvat kaikille!
Jos tällaista ahdistelua tapahtuu jollekin, voitte
vedota islamiin ja siihen, että jokaisella
naisella ja myös miehellä on oikeus tulla
kohdelluksi oikeudenmukaisesti, islamin mukaan.
Ihmettelit sitä, että Jumalan ilmoitus tuli
arabiankielellä. Islam on kuitenkin ilmoitus, joka
on tarkoitettu kaikille kansoille kaikkina aikoina
eikä se ole suunnattu pelkästään arabeille. Se
ilmestyi ensin juuri arabeille siksi, että he
elivät niihin aikoihin rappion aikoja ja oli aika
herättää heidät totuuteen. Sama ilmoitus kuitenkin
pätee kaikkiin kansoihin kaikkina aikoina.
Jumala on aina ilmoittanut sanansa sillä kielellä,
millä se kulloinkin on ollut ymmärrettävissä. En
tiedä eri profeettojen (rauha heille)
kielitaustoista, mutta voisi olettaa, etteivät he
kaikki puhuneet samaa kieltä... Osaa eri aikoina
tulleista ilmoituksista (esim. Aatami, Nooa,
Abraham (rauha heille)) ei ole kirjattu ylös heti,
vaan julistusta on levitetty vain suullisesti
kirjoitus- tai lukutaidon puutteen vuoksi. Koraani
kuitenkin kirjattiin heti jae jakeelta ylös ja
siksi se on säilynyt alkuperäisessä muodossaan -
toisin kuin useat muut kirjoitukset. Esimerkiksi
Jeesuksen (rauha hänelle) Evankeliumia ei ole
kirjoitettu heti ylös, vaan jokaisella on siitä
hieman oma tulkintansa... Muslimit uskovat
Jeesuksen (rauha hänelle) todelliseen
Evankeliumiin, kuten muihinkin Jumalan
ilmoituksiin eri profeettojen (r.h.) kautta, mutta
nykyisistä lähteistä on vaikea tietää, mikä oli
Jeesuksen (rauha hänelle) alkuperäinen julistus.
Ei voida enää olla varmoja siitä, mikä osa
Raamatusta on täysin totta ja mikä ei, koska
Jeesus (r.h.) ei itse kirjoittanut omaa
julistustaan ylös ja jotkut kirjoittivat muistiin
perustuen Jeesuksen (r.h.) tarinan vasta kymmeniä
tai sata vuotta Jeesuksen (r.h.) syntymän jälkeen
ja muutenkin Raamattu on useiden eri aikakausina
kirjoitettujen julistusten summa. Totuutta
Raamatussa on, mutta paljon myös virheitä. Koraani
kokoaa yhteen kaikki aiemmat ilmoitukset ja siitä
on karsiutunut pois kaikki aiemmat virheet ja
Profeetta Muhammedille (saas) tullut ilmoitus oli
tietenkin täydellisesti kirjattu, koska se
kirjoitettiin ylös samassa tahdissa kuin se
ilmestyi noin 23 vuoden aikana.
Koraanin alkuperäinen arabiankielinen ilmoitus on
pysynyt samana ja pysyy ikuisesti samana.
Käännökset tietenkin voivat muuttua, mutta
käännökset ovat aina vain pieni osa alkuperäisestä
merkityksestä, joten on tärkeää jollain tavalla
selvittää arabiankielisen, ainoan oikean Koraanin
merkitys, sillä ainoastaan se on ilmoitusasultaan
alkuperäinen ja merkitykseltään täydellinen. Tosin
Koraani ei ole koko islam, vaan islamiin kuuluu
myös tieto Profeetta Muhammedin (saas) sunnasta,
elämäntavasta ja esimerkistä.
on oikeudenmukainen kohtelu kristityille islamin
mukaan? Alistamista, sortoa, vai? Kuinka muslimit
kunnioittavat heidän maissaan matkailevia
länsimaisia turisteja ja heidän oikeuksiaan ja
tapojaan, puhumattakaan kulttuurista ja sen
suvaitsemisesta?
Kun kerran muslimi maissa vaaditaan hengenlähdön
uhalla esim. naisia noudattamaan pukeutumisessa
sikäläisiä tapoja, turisteiltakin, on
vähuintäänkin kohtuullista että länsimainen
työnantaja voi itse määritellä millä ja
minkälaisilla kriterioilla hän valitsee
työntekiänsä. Joten koranin ja vaikkapa
talebanien lakien mukaan sopeudu tai kuole.
Kristittyjä ja juutalaisia täytyy kohdella aivan
samojen ihmisoikeuksien mukaan kuin ketä tahansa
ihmistä. Koraani sanoo, ettei muslimit saa
vahingoittaa tai kohdella väärin niitä Kirjan
ihmisiä (tarkoittaa juutalaisia ja kristittyjä),
jotka eivät ole tehneet vääryyttä muslimeille,
esim. karkottanut muslimeja omista kodeistaan.
Heitä täytyy myös auttaa hädän hetkellä ja antaa
turvapaikka samoin kuin kaikille, jotka muslimin
apua pyytävät, mutta tilanteen parannuttua heillä
on oma vapaus tehdä elämälleen, mitä tahtovat.
Muslimien täytyy myös islamin mukaan kunnioittaa
kristittyjen ja juutalaisten kulttuuria ja
uskontoa, kunhan he eivät ylitä tiettyjä islamin
rajoja, esim. alkoholin julkista käyttöä.
Sopimatonta käytöstä tai pukeutumista ei pidä
hyväksyä. Muuten Kirjan ihmiset saavat elää oman
uskonsa mukaan.
Puolustautumisen Kirjan ihmisten sortoa vastaan
täytyy tapahtua islamin sääntöjen mukaan
sortumatta äärimmäisiin keinoihin. Käytännössä
tarkoittaa siis sitä, että niin kauan kuin
kristityt ja juutalaiset kohtelevat
oikeudenmukaisesti muslimeja eivätkä kiellä
heiltä ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat kaikille,
ja kunnioittavat lakia, ei meillä ole mitään
syytä vastatoimiin.
Pukeutumisen ja kaiken muunkin suhteen Koraani on
korkein laki ja sitä muslimien täytyy noudattaa
riippumatta siitä, missä he asuvat. On joitakin
ns. islamilaisia maita (esim. Iran, Saudi-
Arabia), joissa valtion laki on sama kuin islam
ja on erikseen muslimimaita, joissa valtion laki
ei ole sama kuin islam, joten älkää sotkeko näitä
keskenään. Täysin islamilaisissa maissa (joita ei
liene montaa) sama laki koskee kaikkia
riippumatta turistien tai kansalaisten omasta
uskonnosta, koska loppujen lopuksi peittävä
pukeutuminen on ihmiselle parempi kuin
itsensäpaljastelu. Islamilaisessa maassa ihminen
on varmasti enemmän turvassa kuin länsimaissa,
jos noudattaa islamia eikä riko valtion lakia.
Länsimaiset ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan
paljastavaa pukeutumista vapautena, vaikka
islaminmukainen pukeutuminen on huomattavasti
vapauttavampaa pitkällä tähtäimellä. Onko
vapauttavaa se, että naisen perässä juoksee
miehiä kuin kärpäsiä ainoastaan yksi ajatus
mielessä alusta lähtien vai onko vapautta, että
nainen kunnioittaa itseään niin paljon, ettei
anna ruumiinsa olla yleistä tavaraa edes
katsottavaksi? Kuka nainen nauttii
kilpakosijoista niin paljon, että lopulta joutuu
sellaisiin älyttömiin tilanteisiin, että
samanaikaisesti voi olla useampia suhteita eikä
enää itsekään tietä, kenen kanssa tahtoo olla!?
Tämä ei ole ainoastaan miesten mielivaltaa naisia
kohtaan tai mustasukkaisuutta, vaan naisen
oikeutta tulla kohdelluksi ihmisenä eikä vain
fyysisesti naisena. Se ei ole miehen
miellyttämistä varten, vaan ainoastaan Jumalan,
koska Jumala rakastaa jokaista ihmistä niin
paljon, että tahtoo ihmisten pitävän huolen
omasta itsestään noudattamalla islamia.
Sen sijaan, että turistit vastustaisivat
periaatteen vuoksi islaminmukaista pukeutumista,
voisivat ottaa siitä jotain positiivistakin irti
ja ottaa sen opiskelun ja uudenoppimisen
kannalta. Joissakin maissa pukeutumiselle on
aivan luonnollinenkin syy eli paahtava sää, jonka
seurauksena ainakin meidän suomalaisten iho olisi
hetkessä karrella. Huivi suojelee myös
sellaisilta maallisilta haitoilta, kuten saasteet
ja pöly tai auringonpistos. Itse olen huomannut,
että hijabissa (huivi muuten islamilainen
pukeutuminen) ei ole läheskään niin kuuma
helteellä kuin ilman sitä, koska suora
auringonpaahde iholle on huomattavasti kuumempi
ja myös polttaa ihon. Pukeutumistapojen
kunnioittamisen täytyy tapahtua islamin suuntaan,
että sallitaan pukeutuminen kuin että pakotetaan
riisuuntumaan puolialasti.
On joitakin suomalaisia turistinaisia, jotka ovat
kokeneet huivinkäytön Välimeren maissa lisänneen
heidän turvallisuudentunnettaan, koska
luonnollisesti musliminainen (tai siltä näyttävä)
saa olla paljon varmemmin rauhassa katseilta ja
ahdisteluilta kuin vaalea nainen, joka ei häpeä
näyttää omaa vartaloaan ja seksikkyyttään.
Sen sijaan, että naiset yrittäisivät miellyttää
kauneudellaan omia aviomiehiään, he pukeutuvat ja
meikkaavat länsimaissa kauniisti vieraita ihmisiä
varten joka kerta kun kotoa lähtevät töihin,
kaupungille, baariin... Kotona ei useat enää
jaksa miellyttää omaa puolisoaan pukeutumalla
kauniisti sen edessä, joka oikeasti rakastaa.
Kenelle nainen yrittää todistaa omaa
erinomaisuuttaan ja kauneuttaan itsensä
puunaamisella, mikä taas on länsimainen versio
alistuksesta ja naisten alistumisesta miehille?
Onko tämä jonkinlaista varmistusta pahanpäivän
varalle, että ei luoteta oman suhteen
kestävyyteen, vaan koko ajan täytyy todistaa
sitä, että jos tämä suhde ei toimi, niin ainakin
saa kauneudella uuden miehen, jos ei sitten
älyllä? Miksi nainen ei halua näyttää koko
kauneuttaan omalle puolisolleen ja peittää sitä
muilta ja pidä avioliittoa pyhänä, vaan koko ajan
näyttää parhaimman kauneutensa vieraille
ihmisille ja omalle puolisolle jää vain rippeet?
Islamilaisen ajattelutavan mukaan nainen on niin
arvokas, että hänen täytyisi itsekin kunnioittaa
itseään sen verran paljon, että peittäisi
fyysisen olemuksensa vieraiden edessä, joita ei
todella tunne ja jotka eivät ole hänen
lähisukulaisiaan. Oman lähiperheen piirissä ja
aviopuolisolle voi näyttäytyä kaiken kauneutensa
kanssa, koska juuri he todella osaavat arvostaa
ihmistä muutenkin kuin vain ruumiin kautta. Kuka
todella uskoo, että puolituntemattomille
vastakkaisen sukupuolen edustajille jäisi mieleen
mitään muuta kuin ulkoinen olemus, jos nainen
sitä niin auliisti esittelee tai korostaa sen
sijaan, että keskittyisi näyttämään omia
ajatuksiaan ja persoonallisuuttaan tullakseen
arvioiduksi todellisena ihmisenä?
Lienette kuulleet siitä, että kaikissa
suurimmissa lomakeitaissa on joitakin paikallisia
miehiä, jotka ovat ottaneet asiakseen hakeutua
turistinaisten seuraan vähemmän kunniallisin
aikein. Eikä tarvitse lähteä merta edemmäs
kalaan. Valinta on tietenkin jokaisen oma, mutta
huivin kanssa lomamatkastakin voi tulla paljon
antoisampi ja vähemmän ikäviä muistoja. Ainakin
islaminmukainen pukeutuminen vähentää riskiä
joutua ikävyyksiin ja voi hyvällä omallatunnolla
ajatella, ettei itse ainakaan omalla fyysisellä
olemuksellaan kerjännyt ikävyyksiä, jos niitä
tulee.
Myös naisella on vastuu eikä raiskauksista tai
muusta hyväksikäytöstä voi syyttää ainoastaan
miestä, jos nainen itsekin on omalla
käyttäytymisellään tai pukeutumisella siihen
vaikuttanut. Nainen voi ainakin vaikuttaa siihen,
mitä itsestään näyttää ja mitä antaa toisten
ihmisten ymmärtää. Nyt feminismin kannattajat
syyttävät miehiä jopa heidän luonnollisista
reaktioista, jos he näkevät kauniin naisen
esittelevän itseään!
On islaminvastaista ajatella niin, että vain
miehellä on vastuu kaikista omista reaktioistaan,
että mies ei saa tuntea mitään naista kohtaan,
vaikka nainen kulkisi alasti! Se on sadistista
ajattelua yhtä paljon kuin härnäävä ajattelutapa,
että "katsoa saa, muttei koskea".
Feminismi länsimaissa on tehnyt paljon hallaa
miehen ja naisen välisille suhteille, kun naiset
ovat alkaneet ajatella tasa-arvoa sellaisena,
että naisen täytyy olla samanlainen kuin mies tai
että miehen täytyy jopa olla tossun alla! Tämän
lisäksi naiset härnäävät miehiä pukeutumisellaan
ja parisuhteista on tullut valtapeliä siitä,
kumpi saa enemmän ja mitä, kun kaikki kotityötkin
pitäisi jakaa tasan. Myös mustasukkaisuus on
lisääntynyt, kun jotkut naiset eivät enää
kunnioita miestensä mielipiteitä
alkeellisimmissakaan asioissa. Tosin kumpikaan ei
enää kunnioita toista, kun jatkuva epäily
uskollisuudesta jäytää sydäntä. Aiempi naisten
alistus on muuttunut jopa miesten alistukseksi ja
miesten hyväksikäytöksi. Tämäkö on tasa-
arvokäsitys länsimaissa? Islamin mukaan - kuten
sanottua - molemmilla on oikeudet ja
velvollisuudet. Kaikissa asioissa ne eivät ole
samat, mutta kummallekin sukupuolelle luontaiset,
jotta molemmat saavat elää yhdessä oman
perusluonteensa säilyttäen.
Seksissä ja seksuaalisuudessa ei ole mitään
hävettävää tai syntiä, vaan täysin sallittu
nautinto, mutta sen tulee ilmentyä vain
avioliitossa puolisoiden välillä. Se ei kuulu
kenellekään muulle. Sekä miehen että naisen sisin
on niin arvokas Jumalalle, ettei meillä ole
oikeutta toimia itseämme tai toisiamme kohtaan
niin väärin, että liian avoimella pukeutumisella
viestitämme olevamme välinpitämättömiä oman
itsemme hyvinvoinnista ja siitä, mihin kaikkeen
liian avoin pukeutuminen kutsuu.
Aiemmin olen monta kertaa sanonut sitä, että
islamissa mies ja nainen ovat tasa-arvoisia
Jumalan silmissä. Siksi meidän tulee kohdella
toisiamme tasa-arvoisesti siskoina ja veljinä
eikä alistaa tai sortaa ketään maailman
ihmisistä, koska islam kuuluu kaikille ja
jokaisella on oikeus löytää siitä rauha
elämäänsä - myös kristityillä ja juutalaisilla,
jos he haluavat valita todellisen Jumalan
uskonnon, islamin. Miehillä ja naisilla on vastuu
kohdella toisiaan niin, että Tuomiopäivänä
kumpienkaan ei tarvitsisi kokea häpeää ja
syyllisyyttä. Islam tekee myös tästä elämästä
mukavampaa kaikille.
On kuitenkin aina niitä, jotka tahtovat lyödä
päätänsä seinään aikansa ja oppia kantapään
kautta totuuden. Ei pidä kuitenkaan olla liian
toiveikas tulevaisuutensa suhteen, että ottaisi
huomisen itsestäänselvyytenä. Mahdollisuutta
parannukselle ei välttämättä tule, jos liian
pitkään sitä viivyttelee.
Yrityksellä on oikeus valita työntekijänsä -
onneksi. Minulla on yritys. Varmasti en
asiakaspalvelutehtävään valitsisi henkilöä, joka
pukeutuisi musliminaisen "uniformuun". En myöskään
mustalaisen "kansallispukuun" tms. Yrityksellä on
oikeus omaan imagoonsa, siinä ei ole mitään
väärää.
Yritys ei voi määrätä työntekijänsä
henkilökohtaista uskoa tai uskomattomuutta, mutta
yrityksellä on oikeus kieltää työhön sopimaton
vaatetus tms. Työntekijällä on oikeus olla
menemättä itselleen epämieluisan työnantajan
palvelukseen, samoin on työnantajalla oikeus
valita työntekijänsä.
Jokainen työnantaja on sen verran fiksu, että ei
virallisesti myönnä valikoivansa työntekijöitä
ulkoisien tekijöiden perusteella, mutta on aivan
selvää, että niin tapahtuu. Ja niin tapahtuu
ymmärrettävistä syistä. Niin on aina tapahtunut,
ja niin tulee aina tapahtumaan.
Olen samaa mieltä siitä, että yrityksellä on
oikeus valita sellainen työntekijä kuin mitä
siihen hommaan tarvitaan. Jokainen yritys varmaan
itse tietää, mitä työntekijältään vaatii ja
työntekijä itse tietää, mitä on valmis antamaan.
En itsekään välttämättä ihan joka työpaikkaan
hakisi. Ehdottomasti samaa mieltä.
Kuitenkin jos yritys kieltäytyy palkkaamasta ketä
tahansa ihmistä imagosyistä tai ihan mistä
tahansa muista syistä, ei sen pitäisi johtaa
siihen, että esim. tässä tapauksessa
musliminaista rangaistaan työttömyysturvan
menetyksellä kuuden viikon karenssilla siksi,
että hän pukeutuu islamin mukaisesti. Yritys voi
jättää palkkaamatta moniakin hakijoita samasta
syystä - eli tyyli ei miellytä - mutta pitäisikö
näille kaikille antaa karenssi?
Tässä mielessä ei tasa-arvo ole kohdannut lain
edessä, että kaikki työhaastattelussa hylätyt
säilyttäisivät ainakin oikeutensa päivärahaan,
koska islamin mukainen pukeutuminen ei ole
muslimille sellainen asia, että siihen voisi muut
painostaa tai estää pukeutumasta kuten ei
myöskään se, että jokaisella on oma tyylinsä
seurasi sitten muotia tai muita henkilökohtaisia
mieltymyksiään.
Mitäpä itse sanoisit, jos menettäisit päivärahasi
siksi, että työnantajasi ei tykännyt sinun
ulkoisesta olemuksestasi haastattelussa kaikkia
kun ei voi millään miellyttää pukeutui sitten
miten tahansa ja Kela rankaisisi sinua siksi,
että "itse aiheutit omalla käytökselläsi", kun et
tajunnut laittaa toisenlaisia vaatteita?
Perusteluna oli ollut kuuden viikon karenssille
se, että henkilö oli itse omalla käytöksellään
estänyt työnsaantinsa, mikä on todella
ajattelematonta, koska musliminaisella huivi ei
ole sellainen vaatekappale, joka pistetään päähän
silloin kun siltä tuntuu ja otetaan pois, jos ei
jotakin miellytä. Kysymys on ihmisoikeudesta
pukeutua ja pitää haluamansa vaatteet päällä.
Toisaalta, ihminenhän on tuossa tapauksessa itse
aiheuttanut sen, että ei saa työtä.
Työpaikan saaminen on nykyään suuri lahja kenelle
tahansa. Ei sen työpaikan saaminen ole helppoa
kenellekään, jos hakijoita on satoja. Pitää olla
hyvä, parempi kuin muut eli paras!
Tosiasia on, että tällä hetkellä työmarkkinoilla
on enemmän häviäjiä kuin voittajia.
Jokaisella "häviäjällä" on omat ominaisuutensa,
joiden vuoksi ei kyseiseen työpaikkaan kelpaa tai
ole riittävän hyvä.
Eiköhän sen työpaikan saaminen ole kiinni monesta
asiasta. Jos muuten on työpaikkaan sopiva, niin
siinä vaiheessa ei liene työnantajalla varaa
katsoa sellaisia pikkuseikkoja kuin ulkonäkö...
varsinkaan erityisaloilla, joilla muutenkin on
puute ammattitaitoisista työntekijöistä.
Kuitenkin pelkästään ulkonäön perusteella
hylkääminen työhaastattelussa on laitonta ja se
ei voi olla minkään oikeuskäsityksen mukaan
hyväksyttävissä, että siitä syystä menettää
päivärahansakin.
Tässähän oli kyse nimenomaan siitä, onko oikeus
saada päivärahaa, jos työhaastattelussa ei
hyväksytä ja millä perusteilla Kela voi
päivärahan kieltää ja kohteleeko eri viranomaiset
Suomessa kansalaisiaan samoilla lainpykälillä ja
jokaisessa samanlaisessa tapauksessa samoin
päätöksin. Yhtä hyvin "pukeutumisvirhe" voisi
olla työnantajan mielestä alipukeutuminen, liian
rohkeat materiaalivalinnat tms.
uskonnon tai rodun mukaan, kuin siksi, että
työntekijä ei suostu pitämään työnantaja haluamaa
vaatetusta.
Jos et suostu käyttämään jakkupukua ammatissa,
jossa sitä edellytetään, niin älä hakaudu
kyseiselle alalle.
Eli, jos sinun on pakko pukeutua niin kuin
pukeudut, niin sinun tulee ymmärtää, että se
rajoittaa sinun työnsaantimahdollisuuksiasi. Onhan
selvää, että jos et pidä sitä asua, mitä
edellytetään, niin et voi hakea kyseistä työtä.
Silloin et olekaan oikeasti työnhakijana, vaan
sinä itse karsit itsesi.
"Tässähän oli kyse nimenomaan siitä, onko oikeus
saada päivärahaa, jos työhaastattelussa ei
hyväksytä.."
No mutta, sehän on aivan selvä asia. Sinä et
tosissasi ole hakemassa kyseistä työtä. Miksi haet
työhön, johon et voi mennä?
Mistä päättelet, ettei musliminainen voisi
pukeutua jakkuun tai johonkin muuhun vastaavaan
asuun? Eri asia on sitten se, millaista jakkua
tarkoitat. Pitäisikö sen olla niin tyköistuva,
ettei henki kulje tai kehon eri kohdat pursuavat
ulos asusta, mistä näyttää tulleen itsetarkoitus
monella trendikaupalla? Tässäkin asiassa pitäisi
ottaa huomioon jokaisen ihmisen oma tuntemus,
että millaisessa vaatteessa viihtyy, koska liian
usein näkee nuoria myyjättäriä, jotka selvästikin
ilmeellään viestittää, ettei vaatteissaan viihdy
tai muuten omassa itsessään, kun ovat niin
tietoisia omasta ruumiistaan ja siitä, että he
ovat tavallaan yrityksen tavaramerkkejä ja
tuotteita, jotka valikoidaan samalla tavalla kuin
asiakkaat valitsee tavaran. Jakkupuku sinänsä ei
ole islaminvastainen, jos se täyttää islamin
kriteerit, eli peittää eikä ole liian kireä...
Sellainen vaate, jossa voi olla ja elää!
Itse en hakisi työpaikkaa, johon en haluaisi,
mutta joskus Työvoimatoimisto tekee nuo päätökset
työttömien puolesta ja sitten rankaisevat siitä,
jos työnantaja ei jostain syystä valitse
työntekijää... Eikö ihmisellä saa olla mitään
omia periaatteita tai toivomuksia työnsisällön
suhteen vai pitäisikö aina olla valmis ottamaan
uusi rooli sen mukaan, missä tilanteessa on?
Jos minä itse vaikkapa hakisin oma-aloitteisesti
töitä, niin pitäisikö minun Työvoimatoimistolle
kertoa listassa, mihin kaikkialle minua ei ole
hyväksytty ja miksi... Luulen, että olen
menettänyt monta työpaikkaa sen vuoksi, että en
ole ollut "imagoon" sopiva. Pankkiin ei valittu
edes rahoja teippailemaan, jos vaikka olisi
kirkkaanpunainen jakkupuku tai sattuu olemaan
luonteeltaan "liian" iloinen sellaiseen
tosikkomaiseen, porukkaan. Tai jos johonkin
kapulakieli-yritykseen hakisi sellainen ihminen,
jonka oma luonne on sellainen, että mieluummin
puhuu asioista niiden oikeilla nimillä eikä
turhaan tärkeile hienoilla termeillä... Olenko
silloinkin aiheuttanut "omalla toiminnallani"
sen, etten saanut työtä? Miksi ihmisen pitäisi
luopua omasta persoonastaan ja arvomaailmastaan
jonkun tuntemattoman tahon miellyttämistä varten?
Tämäkin on tietysti suhteellista eli mitä
ihmisestä saa selville yhdellä 10 minuutin
haastattelulla. Kokemusta on monenlaisista
työpaikoista - tai niihin hakemisesta.
Työvoimatoimisto näköjään rankaisee ainoastaan
siitä, jos HEIDÄN tarjoamansa työpaikka ei
jostain syystä ihmistä valitse ja sitten vedotaan
sellaisiin syihin, kuten "itse käytökselläsi
estit työnsaamisesi", kun satuit olemaan liian
avoin, iloinen, huumorintajuinen, värikäs... tai
toisena päivänä kenties aivan toisenlainen, koska
eihän kukaan ihminen ole joka ikinen hetki
samoissa vaatteissa tai samalla perusilmeellä
töissä, vaikka töihin pääsisikin... Mistä
ylipäänsä voi tietää, millaista imagoa työnantaja
vaatii, jos ei edes ole haastattelussa käynyt ja
nähnyt jonkun tuntemattoman yrityksen tyyliä?
Pukeutuminen työpaikkahaastatteluun on aina
sellainen kysymys, että pieleen voi mennä teki
miten tahansa. Jotakin ihmistä ei edes naama
miellytä ja sitähän ei voi muuttaa!
Olisi hyvä, jos joku jatkaisi tätä keskustelua
jonkun muunkin vähemmistöryhmän kannalta
katsottuna tai ihan tavallisen työttömän kannalta
katsottuna eli mihin kaikkeen työttömän
työnhakijan pitäisi alistua?
Unohdat, että tasa-arvo koskee työnantajiakin. On
päivänselvää, että työnantajalla tulee olla oikeus
päättää, kenet hän palkkaa töihin. Sinulla on
täysi vapaus ryhtyä työnantajaksi, ja alkaa
palkata esim. muslimeita ja punkkareita, jos niin
haluat.
On myös hupaisaa, että muslimit ovat niin
huolissaan Suomeen tasa-arvo tilanteesta. Pitäisi
oma pesä siivota ensin. Islamilaisissa maissa
muutamat 'öljysheikit' omistavat lähes kaiken,
uskonnolliset johtajat sanelevat
käyttäytymissäännöt ja naiset ovat lähes karjan
asemassa. Tämän tyyppistä tasa-arvoa ei Suomeen
kaivata.
Muslimit eivät myöskään ole joustavia
pukeutumiskysymyksissä, silloin kun pääsevät itse
sanelemaan pelin säännöt. Tulee esim. mieleen
muutaman vuoden takaa huivipäinen Suomen silloinen
ulkoministeri Tarja Halonen vierailulla
Lähi-Idässä! Siinä oiva malliesimerkki toisen
kulttuurin tapojen ymmärtämisestä (Halonen
ymmärsi, muslimit eivät).
mielestäni uskoon ei kohdistu niin paljoa
eriarvoisuutta ja sortoa kuin ihmisen ulkoiseen
olemukseen. vaikka ihminen olisi kristitty tai
muslimi, mutta pukeutuisi kuin satanisti
(stereotypia ->), mustiin pitkiin vaatteisiin,
kera mustien pitkien hiusten, häntä pidettäisiin
satanistina, ei kristittynä tai muslimina.
ihminen todella itse valitsee vaatetuksensa ja
voi olla varmasti liberaalimpia muslimeja, jotka
pukeutuvat vaikkapa pukuun. on
kulttuurisidonnainen juttu, miten
missäkin 'pitää' pukeutua. onhan edelleen
esimerkiksi englannissa kouluja, joissa puetaan
koulupäivinä koulun univormu. tämä on tapa ja
kunniallinen. joten on ymmärrettävää, että
muslimiasuun pukeutuvia tyttöjä ei sinne päästä,
elleivät he kunnioita traditioita. kyse ei ole
millään muotoa uskonvapaudesta tms.
kela ja sosiaalitoimisto ovat ihan omia
instituutioitaan ja toimivat aivan eri logiikalla
kuin mikään muu palvelulaitos. tämän olen tullut
huomaamaan myös omalla kohdallani ja eniten
sapettaa kaverini tapaus, joka perheellisenä
miehenä lähti autotehtaalle töihin, jotta saisi
hankittua hieman voita leivän päälle. hänellä
alkoi kunto pettää ja kun työmatkoja tuli
päivässä yli 100 km, hän lopetti. tästä
yrityksestä hän maksoi 3 kk pitkällä karenssilla
eli no money, ei sitten mistään. että mitäs teit
töitä, niin... 3 kk siitä, että tuli valituksi
töihin, mutta joutui lopettamaan terveydellisistä
syistä. ok, ehkä oli hänen puoleltaan tyhmää
lopettaa ilman lääkärin todistusta, mutta niin
siitä sakotetaan...
länsimaiseen kulttuuriin liittyy hyvin vahvasti
imago, tuloksenteko, kauneus, rohkeus, voima,
nopeus, tehokkuus... ei ainoastaan liike-elämään.
tästä juontuu monia yhteiskunnallisia ja
henkilökohtaisia ongelmia. mutta yksi selvä asia
on, että tieto on se, mikä määrää. ihmisten pitää
olla oppineita, valmiita ja heillä pitää olla
faktatietoa paljon. valitettavasti on asioita,
joita pystyy ihan puhtaalla maalaisjärjellä
päättelemään. maalaisjärjen käytöstä ei saa
oppiarvosanoja, eikä ammattinimekkeitä. siitä
syystä AJATTELU on se, joka kärsii. luovia
ihmisiä on paljon ja panokset kasvavat
kaikenaikaa, ihmisten pitää luoda enemmän ja
mielellään sellaista, mikä menee kaupaksi. huono
taiteilija on sellainen, joka ei saa teoksiaan
myytyä. varmasti kaupasta löytyy myös
taiteilijoita töissä, mutta heidän ei pidä
luoda 'omaansa', vaan kaupan IMAGOON sopivaa
taidetta. ehkä tähän imagoon sitten liittyy myös
se, että joskus on janina frostell myymässä
jugurttia... mielikuvamarkkinointi on tehokasta,
vaikka se eksyttää ihmisiä aika pahasti.
kaksinaismoralismista sen verran, etten ole ennen
tullut ajatelleeksi sen liittyvän vaatetukseen.
pitkälti kaksinaismoraalista kärsivät ne ihmiset,
joiden elämässä on synnintekoa ja hyviä tekoja.
nämä ihmiset voivat ensin tuomita kanssaihmisensä
helvettiin vaikkapa siitä, että näpistää kaupasta
karkkia (tässä tapauksessa kanssaihminen tuntuisi
olevan lapsi) ja heti perään itse vedättää
kanssaihmistään (liikemiestuttava) kaupassa. eli
herra, joka tuomitsee toisen näpistyksestä, itse
pettää (epäsuorasti varastaa) kauppakumppaninsa.
no, ehkä tuo ei ole toimivin esimerkki. nyt ei
tullut muutakaan mieleen. mutta
kaksinaismoralismiin liittyy ainakin omasta
mielestäni ajatus siitä, että on ihmisiä, jotka
välittävät enemmän muiden tekemisistä kuin
omistaan. kaksinaismoralistin painajainen on se,
kun joku sanoo 'mind your own business', 'pidä
huoli omista asioistasi'. ja se on painajainen
siksi, että kaksinaismoralisti ei osaa pitää
huolta omista asioistaan. kanssaihminen on
huomattavasti helpompi tuomita ja syyllistää kuin
itsensä.
mitä tulee uskonvapauteen. termi pitää sisällään
vapauden uskoa mihin haluaa. niillä, jotka ovat
ottaneet vapauden olla uskomatta ihan kaikkea
mitä kirjoitetaan ja sanotaan, on huomattavasti
vähemmän tarvetta julistaa oman uskonsa totuutta.
koska periaatteessa sitä totuutta ei ole. heillä
ei ole siis tarvetta käännyttää ja rajoittaa
toisen vapautta uskoa. toisinkuin niillä
instansseilla, jotka tekevät lähetystyötä ja
evankeloivat. heillä on niin oikeuden kuin
jumalansa puolesta vapaus ja oikeus uskoa, mutta
myös yrittää saada muut uskomaan samaan asiaan.
joillain tuntuu henkilökohtaisena ilmestyksenä
syntyneen myös käsitys siitä, että heidän sanansa
pitää kuulla tai on idiootti, saatanasta, typerys
tms. kyseessä on siis melko itsekeskeistä
toimintaa, jossa lähimmäisellä (ajattelullaan ja
teoilla) ei lopulta ole mitään merkitystä.
millaista uskonvapautta on se, joka kahlitsee
jopa uskovan itsensä ja pyrkii sitten
kahlitsemaan myös kanssaihmisensä? tämä
uskonvapaus mielestäni pätee myös lapsiin. heillä
on lapsesta asti vapaus olla kuulematta, mitä
ihmetekoja kristus, muhammed tai gautama tekivät.
mutta tästäkään vapaudesta harvemmin uskovat
vanhemmat pitävät kiinni.
vapaus ja vallankumous, veljeys ja tasa-arvo!
jee. hienoja sanoja... :-/
Jos ihmiset eivät tuomitsisi toisiaan ulkonäön
tai uskonnon perusteella olisi maailma
suunnattoman paljon parempi paikka elää.
Luonnollisesti jokaisella työantajalla on oikeus
valita työntekijänsä ja jos työ vaatii
tietynlaista pukeutumista tai yleisimagoa on
enemmän kuin viisasta valita joku toinen
työnhakija. Mutta ihmiset voisivat olla
avoimempia toisiaan ja heidän uskontoaan
kohtaan.Näin vältyttäisiin turhilta
selkkauksilta. Jos vain hetken jokainen
ajattelisi pienessä päässään, että toisella on
oikeus uskoa mihin tahansa ja pukeutua miten
haluaa, eikä yrittäisi heti tyrkyttää omaa
ajattelutapaansa toiselle. Voisi kristittyjäkin
ärsyttää jos pakanat painuisivat
kaduille "käännyttämään" heitä parempana
pitämänsä uskonnon puoleen.