Zyskowicz: Vanhasen virhe
Miinoista luopumista aikoinaan vastustanut Ben Zyskowicz tietää, kuka teki väärän päätöksen 2004: Vanhasen hallitus. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Jalkaväkimiinoista syntyi kahakka eduskunnassa heti syyskauden aluksi. Ben Zyskowicz (kok.) syytti Vanhasen johtamaa punamultahallitusta väärästä päätöksestä. Ensimmäinen päätös luopua miinoista tehtiin jo vuonna 2004.
– Vastuu on teillä, jotka teitte virheen, Zyskowicz tykitti erityisesti keskustan Antti Rantakankaalle.
Rantakankaan mielestä kokoomuksen kannattaisi jo muistaa, että se on nyt suurin puolue ja pääministeripuolue.
– Teillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet siirtää miinasopimuksen täytäntöönpanoa, miksi ette sitä tehneet? Rantakangas tivasi.
– Edustaja Rantakangas odottaa, että Kataisen hallitus korjaisi Vanhasen hallituksen tekemiä vääriä ratkaisuja. Onko paljon muita asioita, joissa odotatte, että Kataisen hallitus korjaa sitä politiikkaa, mitä teidän johtamanne hallitus on tehnyt? Zyskowicz tiedusteli.
Useat kokoomuslaiset arvostelivat tiistaina omaa hallitustaan.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) arvioi, että puolustusvoimien säästöt oikeuttavat arvioimaan luopumispäätöksen aikataulua uudelleen.
Kokoomuksen Janne Sankelon mielestä hallituksen miinapäätös on suorastaan hölmöläisten hommaa.
Kokoomuksen hallituskumppanin, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ihmetteli keskustelua, koska miinoista luopumisesta on päätetty kahteen otteeseen eri hallituskokoonpanojen johdolla.
Perussuomalaisten Pentti Oinosen kuittasi koiko miinasopimuksen täysin turhanpäiväiseksi.
– Suomi on ryntäämässä kaiken maailman sopimuksiin vain solidaarisuuden vuoksi, vaikka ne eivät ajaisi mitenkään Suomen etuja, Oinonen moitti.
Puolustusministerinä vuonna 2004 vaikuttanut Seppo Kääriäinen toppuutteli kauhukuvien maalailijoita.
– Puheet puolustuskyvyn alasajosta miinapäätöksellä ovat mielestäni raskaasti liioiteltuja.
Kääriäinen muistutti, että Suomi olisi joutunut luopumaan ennemmin tai myöhemmin vanhentuneista maamiinoistaan.
– Me kotkan silmin tulemme katsomaan, miten hallitusryhmien edustajat tulevat käyttäytymään tässä asiassa, Kääriäinen muistutti.
Keskustan Mikko Savola toivoi, että eduskunta ottaisi järjen käteen.
– Suomen etu on jättäytyä jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen ulkopuolelle. Me täällä Suomessa kannamme vastuumme myös kriisitilanteissa emmekä kylvä miinoja summittaisesti.
Päätös jalkaväkimiinoista luopumisesta tehtiin vuonna 2004 ja uudelleen vuonna 2009 puolueiden yhteisellä sopimuksella.
Suomen pitäisi allekirjoittaa kansainvälinen Ottawan sopimus ensi vuonna. Miinoista on tarkoitus luopua vuoteen 2016 mennessä. Puolustusvoimat on jo ottanut käyttöön muita puolustusratkaisuja.
Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole vielä allekirjoittanut miinat kieltävää sopimusta.
SUOMENMAA, STT
Miinoista luopumista aikoinaan vastustanut Ben Zyskowicz tietää, kuka teki väärän päätöksen 2004: Vanhasen hallitus. Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa
Jalkaväkimiinoista syntyi kahakka eduskunnassa heti syyskauden aluksi. Ben Zyskowicz (kok.) syytti Vanhasen johtamaa punamultahallitusta väärästä päätöksestä. Ensimmäinen päätös luopua miinoista tehtiin jo vuonna 2004.
– Vastuu on teillä, jotka teitte virheen, Zyskowicz tykitti erityisesti keskustan Antti Rantakankaalle.
Rantakankaan mielestä kokoomuksen kannattaisi jo muistaa, että se on nyt suurin puolue ja pääministeripuolue.
– Teillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet siirtää miinasopimuksen täytäntöönpanoa, miksi ette sitä tehneet? Rantakangas tivasi.
– Edustaja Rantakangas odottaa, että Kataisen hallitus korjaisi Vanhasen hallituksen tekemiä vääriä ratkaisuja. Onko paljon muita asioita, joissa odotatte, että Kataisen hallitus korjaa sitä politiikkaa, mitä teidän johtamanne hallitus on tehnyt? Zyskowicz tiedusteli.
Useat kokoomuslaiset arvostelivat tiistaina omaa hallitustaan.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) arvioi, että puolustusvoimien säästöt oikeuttavat arvioimaan luopumispäätöksen aikataulua uudelleen.
Kokoomuksen Janne Sankelon mielestä hallituksen miinapäätös on suorastaan hölmöläisten hommaa.
Kokoomuksen hallituskumppanin, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ihmetteli keskustelua, koska miinoista luopumisesta on päätetty kahteen otteeseen eri hallituskokoonpanojen johdolla.
Perussuomalaisten Pentti Oinosen kuittasi koiko miinasopimuksen täysin turhanpäiväiseksi.
– Suomi on ryntäämässä kaiken maailman sopimuksiin vain solidaarisuuden vuoksi, vaikka ne eivät ajaisi mitenkään Suomen etuja, Oinonen moitti.
Puolustusministerinä vuonna 2004 vaikuttanut Seppo Kääriäinen toppuutteli kauhukuvien maalailijoita.
– Puheet puolustuskyvyn alasajosta miinapäätöksellä ovat mielestäni raskaasti liioiteltuja.
Kääriäinen muistutti, että Suomi olisi joutunut luopumaan ennemmin tai myöhemmin vanhentuneista maamiinoistaan.
– Me kotkan silmin tulemme katsomaan, miten hallitusryhmien edustajat tulevat käyttäytymään tässä asiassa, Kääriäinen muistutti.
Keskustan Mikko Savola toivoi, että eduskunta ottaisi järjen käteen.
– Suomen etu on jättäytyä jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen ulkopuolelle. Me täällä Suomessa kannamme vastuumme myös kriisitilanteissa emmekä kylvä miinoja summittaisesti.
Päätös jalkaväkimiinoista luopumisesta tehtiin vuonna 2004 ja uudelleen vuonna 2009 puolueiden yhteisellä sopimuksella.
Suomen pitäisi allekirjoittaa kansainvälinen Ottawan sopimus ensi vuonna. Miinoista on tarkoitus luopua vuoteen 2016 mennessä. Puolustusvoimat on jo ottanut käyttöön muita puolustusratkaisuja.
Suomi on ainoa EU-maa, joka ei ole vielä allekirjoittanut miinat kieltävää sopimusta.
SUOMENMAA, STT
Vastaukset 6
Vanhimmat
Enestamin paskalaki kaatui KePun niskaan, mutta nut KePun poistamat jalkaväki / maamiinat räjähtää hurrien niskaan. Vastavuoroisuus se on politiikassakin joskus paikallaan!
Maamiinat kieltävää Ottawan sopimusta ei ole vielä ratifioitu, eli se ei ole voimassa! Tuleeko Suomen nykyisestä hallituksesta maanpetturihallitus JOS se ratifioi maamiinat kieltävän sopimuksen?
Valtioneuvosto, vaiko sittenkin NEUVOSTOVALTIO, on hyväksynyt lakiesityksen jalkaväkimiinojen kieltämisestä. Päätöksen asiasta tekee Kataisen hallitus, jossa puolustusministerinä on Stefan Wallin. Tuleeko puolustusministeri Stefan Wallinista, RKP, maanpetturi?
Maanpetturihallituksemme siis esittää tuon maamiinat kieltävän sopimuksen ratifiointia ja se se pitää pyrkiä estämään tuomalla asia esiin sen oikeassa valossa! Sutelan esittämän logiikan mukaan siitä tulee maanpetturihallitus ja JOS eduskunta tuon hyväksyy, niin se on sitten maanpetturieduskunta!
Millään toisella EU -maalla ei ole yli 1300 km pitkää maarajaa Venäjän kanssa, joten miinakieltoihin on helppo mennä mukaan. Miinankieltosopimuksen ajamisessa aktiivinen Englanti on keskellä merta ja ei tarvinne maamiinoja, eikä kenties Kanadakaan siellä Atlantin takana... Isoista "miinamaista" ei yksikään ole mukana tuossa sopimuksessa. Miksi siis Suomikaan?
Onpa hupaisaa nähdä kuinka hurrit riisuvat Suomelta erään sen tärkeimmistä puolustusaseista! Onkohan sellainen toiminta maanpetoksellista, siis aivan kuten entinen puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela on sanonut!
JOS noin onnettomasti käy, niin hurreja voi ihan SURUTTA sanoa maanpettureiksi!
Eipä mene putkeen Suomen ruotsalaisten hommat, jos näin käy, että Walliin vie maamiinat! Jo Talvisodassa h u r r i t pettivät Summassa keväällä 1940 ja koko Pääpuolustuslinjan romahdushan siitä seurasi. Näin asian kertoi itse Kannaksen joukkojen komentaja kenraali Öhquist kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani.
Harald Öhquist, joka Talvisodan puhjetessa komensi II Armeijakuntaa, kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, Mannerheim -linjan menetyksen syistä hyvin kuvaavan kommentin sivulla 198 Summan murtumisen tapahtumia käsitellessään. Päivä on 11.2.1940 ja juttu kuuluu näin:
"Niinkuin omista muistiinpanoistani käy selville, en itse saanut päivän mittaan tietää paljonkaan enemmän kuin että Lähteen kaistalla oli etulinja suurimmaksi osaksi menetetty ja sisäänmurto saatu pysäytetyksi vasta tukilinjaan. Kun se, mitä siellä silloin tapahtui, joutui olemaan lähimpänä syynä siihen, että Mannerheimlinjasta luovuttiin koko matkalla merestä Muolaanjärveen -, se kivi, joka pani koko maanvieremän liikkeelle -,
Öhquist Harald Talvisota minun näkökulmastani
WSOY, 1949, 404 15 liitekarttaa 1.p
Öhquist kirjoittaa mitä suomenruotsalaisten juoksentelusta seurasi, mutta hän ei mainitse kyseessä olleen juuri suomenruotsalaisen pataljoonan. Itse läpimurrosta kertovassa kohdassa ei mainita sanallakaan ruotsinkielisiä joukkoja. Miksikähän ei? No kirjoittaja itse oli niin hurri kuin vain voi olla ja tuo suomenkielinen teoskin on suomennettu ruotsinkielisestä alkuperäiskäsikirjoituksesta.
Öhquist Harald: Vinterkriget 1939-1940 ur min synvinkel
Söderströms, 1949, 391 s. 1.p
Vaasi-Vanhanen on siis syypää miinaratkaisuun! Paljonko pulssi on, kun se on sisällä?
Vaasi-Vanhanen on siis syypää miinaratkaisuun! Paljonko pulssi on, kun se on sisällä?
Nyt esitämme miinojen säilyttämistä.
Ja tulemme siitä niin äänestämään.
Punikit haroo vastaan.
Seuraava lainaus on Matti Lukkarin kirjasta Lauri Sutela puolustusvoimain komentaja ja se on pilkulleen noin! Kyse EI ole Lukkarin tulkinnasta vaan Sutelan Finlandia -talolla pitämästä puheesta "yhdeksän vuotta aiemmin".
s. 284 "Kenraali Sutela seuraa aktiivisesti, mitä maailmassa ja sen seurauksena puolustusvoimissa tapahtuu. Hän ei voi hyväksyä kehityksen kaikkia vivahteita. Hän on edelleenkin samalla kannalla kuin yhdeksän vuotta sitten Finlandia talolla puhuessaan.
Sitten seuraa puhe tiheällä tekstillä painettuna ja sivulla 285 on tuo lainattu kohta! Kirjahan on julkaistu ja painettu 2003, ja se ilmestyi tuolloin joulumyyntiin. Puhe Finlandia -talolla on siis pidetty vuonna 1994.
Jokainen voi tarkistaa asian aivan helposti kirjastosta. Sivunumerokin on valmiiksi kerrottu. Teksti on ollut netissä jo viime presidentinvaaleista alkaen ja sitä ennenkin kun ns. miinakohu alkoi.
Varmasti kyseessä on asiantuntijan lausunto miina-asiasta eli entisen puolustusvoimain komentajan esittämä arvio asiasta.
Sutela oli siis huhtikuun 15. päivästä 1974 - lokakuun 11. päivään 1983 välisen ajan tuossa virassa.
Ja on itse sodan kokenut mies.
Matti Lukkari: Lauri Sutela Puolustusvoimain komentaja
ISBN 951-1-12955-4 2003 Otava
Kirja on julkaistu ja painettu 2003, ja se ilmestyi tuolloin joulumyyntiin.
Mitä Sutela kirjassaan sanoi?
Sivulla 284, otsikolla Tämän päivän huolia, kirjassa Lukkari kertoo näin:
"Kenraali Sutela seuraa aktiivisesti, mitä maailmassa ja sen seurauksena puolustusvoimissa tapahtuu. Hän ei voi hyväksyä kehityksen kaikkia vivahteita. Hän on edelleenkin samalla kannalla kuin yhdeksän vuotta sitten Finlandia talolla puhuessaan.
Sitten seuraa puhe tiheällä tekstillä painettuna alkaen s. 284 ja sivulla 285 on tuo lainattu kohta! Sen jälkeen tulee lisää vielä muutaman lauseen verran aiempaan tekstiin verrattuna.
Ote Sutelan puheesta:
Sivulla 285:
"Olen kauhulla kuunnellut suunnitelmia, että meilläkin ollaan valmistautumassa henkilömiinoista luopumiseen. Se olisi anteeksiantamaton virhe. On esitetty rahamääriä, joilla miinat voitaisiin korvata. Kukaan ei ole kuitenkaan pystynyt minulle kertomaan, mikä on se korvaava väline tai menetelmä. Suomalaisessa maastossa ei mikään korvaa miinaa. Se on halpa, tehokas ja pakottaa maahantunkeutujan varomaan jokaista askeltaan. Meillä ei viime sodissa tullut siviilitappioita omista miinoitteistamme eikä menetelmämme tuntien tule vastakaan. Koko miinakysymystä tarkastellaan tunteenomaisesti näyttämällä kuvia afrikkalaisista jalkapuolista lapsista. Henkilömiinoista luopuminen vie tehon myös panssarimiinoitteistamme ja hävitteistämme. Näin me luovumme tehokkaimmasta ja halvimmasta aseestamme.
Ne jotka ajavat miinojen käytöstä luopumista ovat silottamassa tietä viholliselle. Minun kielenkäytössäni sitä kutsutaan maanpetturuudeksi.
Suomen suunnalla maailma näyttää rauhalliselta, meitä ei kukaan uhkaa. On muistettava, ettemme suinkaan valmistaudu nykytilannetta varten, vaan tulevaisuutta, joka voi olla aivan erilainen. Meillä on tästä esimerkkejä. Saksan sotavoima luotiin muutamassa vuodessa. Talvisodan vastustajamme oli heikko, se ei koko voimallaankaan pystynyt nujertamaan Suomea. Vuonna 1943 Neuvostoliitolla oli maailman mahtavin armeija. Tilanteet muuttuvat nopeasti. Jos me laiminlyömme reservimme kouluttamisen, emme enää ennätä korjata virheitä suurten kanssa samassa tahdissa."
Puhe jatkuu upseerien ja kadettien pahoinvoinnista ja asemasta...
Eiköhän se virhe ole tehty jo paljon aikaisemmin kuin Vanhanen on ollut pääministeri.
Miinoista luopumissopimus on tehty jo 1990- luvulla.
Kuka oli silloin Pääministeri? Mikä puolue oli silloin Päämonisterin apupuolue?
Zysellä on vai on huono muisti.