Miten silikonirinnat on muuttanut elämäänne? :)

Itse olen menossa kuukauden päästä leikkaukseen joten en vielä voi vastata olenko niihin tyytyväinen, mutta impantit otan ihan itseni takia (oman mielenrauhan), en sen takia että ajattelen mitä muut niistä ajattelevat :)
Itselläni myös sama tilanne, että olen jo noin 8-9vuotta niitä miettinyt ja nyt vihdoin uskaltautunut leikkaukseen.
Olen pitkä, hoikka ja rintojeni koko hyvin pieni (75A) verrattuna kroppaani ja tämä leikkaus tuntuu oikealta ratkaisulta minulle vuosien harmittelun jälkeen. Jotenkin en vieläkään voi uskoa että tämä oikeatsi tapahtuu, ensimmäistä kertaa elämässäni saan rinnat! :) En aio siis mitenkään mahti pontisesti isontaa, mutta n.kahden kuppikoon verran (pieni C-kuppi), siitä isompia en edes haluaisi sillä se ei olisi enään sopusuhtaista kroppaani.
Jos asia sinua on todella noin kauan vaivannut, niin onhan tuo vaihtoehto, saisit mielen rauhan. Mutta kannattaisi ehkä ensin tehdä lapset ja sitten miettiä tuota leikkausta koska joudut ne todennäköisesti vielä uusimaan heti imetyksen jälkeen. Itselläni tuo lapsiluku on jo täynnä, vaikka nuori olen (24-vuotias) :)

Kysymyksiä oli paljon joten poimitaanpa joitakin ja vastataan niihin.

"Kuinka monen elämä on helpottunut? :)
Miten miehet reagoi, onko reaktio toivotumpi kun entisillä (pienillä?) rinnoilla vaikka onkin silikonit?"
Elämä on helpottunut valtavasti siinä mielessä että nyt minulla on rinnat kun ennen olin rinnaton (kuppikoko alle AA).
En tiedä miesten reagoinnista kun se ei ollut perusteena silikonien laitolle. Halusin itselleni normaalit rinnat ja siinä se.

"Pystyykö hyppimään pomppimaan liikkumaan niin kuin ennenkin?"
Ei mitään rajoituksia koska rinnat ovat kohtuullisen kokoiset, C-kuppia ja silikonit on kokonaan rintalihaksen alla. Lenkillä käytän kyllä urheiluliivejä, mutta voin kulkea normaalisti myös täysin ilman rintaliivejä. Esimerkiksi tämän kesän helteissä oli mukavaa käyttää pelkkää hellemekkoa jonka yläosa oli smokkirypytettyä eikä alla tarvinnut rintaliivejä.

"Kuinka tyytyväisiä ootte silikoneihinne asteikolla 1-10? :D "
Varmaankin 9,5. Rinnat olisi saanut olla vähän isommatkin, mutta nahka ei olisi kestänyt suurempaa venytystä (olisi voinut tulla raskausarpia).

Minulla ei ole lainkaan rasvaa rinnoissa, vain tiukkaa rintarauhasta. Siksi lihoaminen tai laihtuminen ei vaikuta rintojen kokoon.

Olen saman ikäinen kuin sä ja kävin suurennuttumassa rintani kuusi viikkoa sitten. Lähtökohta mulla oli 70A/AA ja nyt leikkauksen jälkeen kuppikoko on C.

Vaikka leikkauksesta on vielä suht lyhyt aika ja rinnat varmasti vielä muuttuvat jonkin verran seuraavien kuukausian aikana, niin voin kyllä jo sanoa, että olen tosi tyytyväinen. Ei nyt voi sanoa, että elämä olisi sen kummemmin muuttunut, mutta ainakin on yksi murheen aihe vähemmän ja tunnen itseni todella naiselliseksi. :)

Mun avomies piti vanhoista rinnoistani ja oli aluksi todella vastaan tätä leikkausta. Olin vähällä perua koko homman yhdessä vaiheessa, mutta tajusin kuitenkin, että vaikka avomieheni piti rinnoistani, niin en kuitenkaan tulisi koskaan itse niistä pitämään. Kyllä se nyt tulokset nähtyä on muuttanut mielipiteensä ja tykkää todella paljon uusista tisseistä. ;)

Ja kauhean moni on just sanonut tota, että kannattaa odottaa, että lapset on hankittu. Itse en kuitenkaan vielä edes tiedä haluanko koskaan lapsia, joten siinä odottamisessa ei olisi ollut kauheasti mitään järkeä. Jos lapsia joskus tulee, niin täytyy vaan varautua uusintaleikkaukseen.

Jos todella haluat tätä leikkausta ja olet ottanut selvää kaikista riskeistä ym. niin sanoisin, että go for it. :)

Kiitoksia teille jotka ootte jo jaksanu vastailla mulle! :)
Miten vaatteiden kanssa, istuuko paremmin tissien kanssa? :D
Itselläni todella leveä lantio, kapea vyötärö, sitten jos vielä tissit olis melko isot, niin uskoisin että mun pitäis ostaa aina jotain vyötäröltä tyköistyviä malleja ettei ne tekis semmosta säkki-efektiä.. Hmm. Mietin tässä "ääneen". Kommentoida saa jos joku samantapainen.
Itseni takia otan, se on syy yksi. Mutta en kiellä, etteikö toinen syy olis se, että haluan myös mieheni rakastavan vartaloani. Hän kun pitää isoista tisseistä, mutta kuitenki on myös tässä vaiheessa leikkausta vastaan.. Hän sanoo rakastavansa mun pieniä rintoja, mutten usko että pahastuis lopulta kuitenkaan jos leikkaukseen menisin.
Mulla on vaan se, että mä haluaisin lapset mahdollisesti parin kolmen vuoden päästä, mutta eihän siitäkään voi varma olla ja en jaksais enää odotella, kun rahatkin on kasassa.

Jos olet varma että halut pian lapsia, niin malta ihmeessä se aika!! Mä odotin yli kymmenen vuotta ja nyt kun lapset on tehty olen todella tyytyväinen, että en mennyt leikkaukseen aikaisemmin. Kyllä sinä kerkiät vielä nauttimaan uusista rinnoistasi loppuelämäsi... Rinnatkin muuttuivat raskauksien ja imetysten myötä, joten nyt niitä hyvä täytellä itselle "sopiviksi". Leikkaus vasta edessäpäin, joten vaikea sanoa miten leikkaus tulee muuttamaan elämääni. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin ja leikkaus olisi kerta laaki...

Mä sanoisin, että jos vain mahdollista odottaa siihen kun lapset on tehty, niin kannattaa odottaa. Suuri osa joutuu imetyksen jälkeen uusintaleikkaukseen, kuin myös mä. Eli tissit kapseloitui. Lisäksi rinta muuttuu raskauden ja imetyksen mukana, joten usein implantti ei enää istu vaan joudutaan vaihtamaan.
Eli jos parin kolmen vuoden päästä lapset on ajankohtaisia, älä ihmeessä vielä niitä silikoneja ota! Eri asia, jso 20v ja varma ettei alta 30v aio lapsia tehdä ja tilanne todella kestämätön kuten ei rintoja kerta kaikkiaan laisinkaan, sitten se ehkä kannattaa että ensin implantit ja myöhemmin lasten jälkeen mahdollisesti sitten korjausleikkaukset.

Miesten reagoinnista. Riippuu miehestä. Vaikka tykkäis isoista rioista, ei välttämättä tykkää silikonirinnoista. Osa miehistä on sitä mieltä että mikä vaan luomu on parempi kuin silikoni (esim. mun ex oli sitä mieltä että silikonit o aina ja kaikkialla totaalinen turn off). Osa tykkää silareista. Oletko suoraa mieheltäsi kysynyt, mitä hän nimenomaan silikonirinnoista pitää?

:) Juuh. Ehkäpä vois kasvatella kärsivällisyyttä.. Ja vaikka kiinteyttää kroppaa, jos sit pienet rinnat näyttäis mukavemmilta.
Niinhän tääl netissä ne sanoo mitä vain, mut kuitenki jos kadulla tulee vastaan isotissinen nainen, päät kääntyy.. oli ne sit muovia tai rasvaa. :D Mies siis vastustelee, sanoo että mun luonteeseen ja olemukseen sopii pienet. Mutta on myös sanonu että mulle sopis isot rinnat... Exillään on kaikilla ollu valtavat, ja porno mitä se kattoo painottuu kaikkiin isoihin tisseihin, eikä pelkästään aitoihin todellakaan... Joten en usko että ei olis tyytyväinen lopputulokseen.. :D Nyt sitte ku kysyin että kai se olis sulle ihan ok jos mä päättäisin ottaa ne, niin hän sano että kai se pitäis hyväksyä. :) Hän ei siis oo se nro 1 syy miksi ne ottaisin, eihän me välttämättä muutenkaan olla loppuelämää yhdessä. . Itseni takia enimmäkseen, olis seksikkäämpi olo ja tasapainottais kroppaa kivasti.. :)

Mun rinnat on laitettu reilu vuosi sitten. Ihmiset haluaa törkeästi tulla kokeilemaan miltä ne tuntuu ja miehistä ei aina tiedä ovatko ne tosissaan kiinnostuneita vai vaan tissien perässä. Kaverit ovat myöskin katkeria, koska heillä ei ole silikoneja.
Samalla jatkuva kierre mitä pitäis korjata seuraavaks ja pitäs saada isommat rinnat jne. Sekä itselläni on ollut ketunnokka-tissit mutta eivät ne korjaantuneet implanteilla.
Urheillessa hieman häiritsee koska ovat lihaksen alla mutta pikkuhiljaa on alkanu tottuun kun aikaa on kulunu. Kuntosalilla myös pukuhuoneessa mietityttää huomaako muut tissiarpeni.
Sopusuhtaisuudesta olen erittäin tyytyväinen ja vaatteiden istuvuudesta. Paluuta vanhoihin tisseihin en halua kaikesta huolimatta :)

Itse olin viikko sitten rintojen pienennysleikkauksessa. Voisin kuvitella, että tämä minun lopputulokseni vastaa monen silikoneista haaveilevan mielikuvaa kauniista rinnoista.
Nyt minulla on pyöreät, kiinteät ja oikealla korkeudella olevat C-koon rinnat, ja tuntuu että itsetuntoni kohosi samaa matkaa kuin rintani :)

Joten Aloittajalle;
meille joillekin rinnat ovat Suuri osa siitä, mikä saa meidät tuntemaan itsemme naiselliseksi. Joten mene ihmeessä toteuttamaan unelmasi! Itse 26-vuotiaana voin sanoa, että odottaminen oli suurin virheeni( n. 7 vuotta keräsin rohkeutta hakeutua leikkaukseen)
- vaikka me puhummekin nyt ihan vastakkaisista operaatioista, niin meillä molemmilla on se yhteistä, että lasten hankkiminen tulee muokkaamaan uusia rintojamme.
Kun minä olin 20-21 -vuotias, olin suunnitellut elämäni sen mukaan, että minulla olisi lapsia n. 25-vuotiaana. No eipä niin käynytkään :)
Elämme tätä hetkeä, ja henk.koht olen sitä mieltä, että miksi odottaa vielä vuosia, kun voisi nekin vuodet jo nauttia uudesta itsestään? :)

Ja mitä jos päätätkin parin vuoden päästä lähteä tekemään vaikka työuraa(ei tietenkään este lapsien hankinnalle, mutta..) , entä jos suhteesi ei toimikaan, entä jos huomaatkin ettet vielä puolessa välin kolmeakymppiä haluakaan lapsia? Silloin sua saattaa harmittaa, ettet silloin 21-vuotiaana hankkinutkaan rintoja, mihin itse olisit 100% tyytyväinen.

Mutta tsemppiä ja ihan varmasti mitä tahansa päätätkin tehdä, se on oikea päätös :)

Tai jos nyt sitten parin vuoden kuluttua tuleekin lapsia ja sitten rintansa suurennuttaneella ne kapseloituu tai oma rinta ei enää istu implanttirintaan, harmittaako että ei voinut odottaa? Tai jos on käynyt pienennyttämässä ja sitten ne raskauden aikana kasvaa sen kolme kuppikokoa kuten mulla kävi ja nahat venyy entisiin mittoihin niin että taas on ne roikkosäkit siinä, pienemmät vain.
Ja ei kun uuteen leikkaukseen. Kannattaa myös muistaa että uusintaleikkauksissa tulos ei ole useinkaan niin hyvä kuin alkuperäisissä.

höpöhöpöä. uusintaleikkaushan tehdään nimenomaan sen vuoksi, että a) ensimmäisen leikkauksen jälki ei miellytä tai b) rinnat ovat muuttuneet. Eli uusintaleikkauksen jälki todellakin ON tilanteeseen nähden parempi!

:) go for it!

Otin implantit noin 4 vuotta sitten ollessani 30-vuotias. Minulla ei ollut tuolloin lapsia eikä ole vieläkään. Olen menossa ottamaan isommat parin kuukauden päästä. Harrastan liikuntaa aktiivisesti (kymmeniä tunteja viikossa). Juoksen, spinnaan ja käyn kaikilla mahdollisilla ryhmäliikuntatunneilla. Implantit eivät häiritse harrastuksiani. Operaation jälkeen ahdisti, kun ei päässyt liikkumaan muutamaan kuukauteen, koska implantit laitettiin osittain rintalihaksen alle lähtökohdan ollessa niin olematon. Päivääkään en ole katunut päätöstäni hankkia implantit. Olen ollut saman miehen kanssa avoliitossa koko ajan, eikä hän ole kommentoinut asiaa mitenkään. Minun kroppa, minun päätös!

Olen tosi tyytyväinen. Nyt vähän yli 3vkoa leikkauksesta, lähtökohta ihan olematon, laitettiin 350cc high profile lihaksen alle, nyt koko n. 70D/DD.
Olen tosi onnellinen, enää en edes ajattele tissejä, ennen ne oli mulle pakkomielle. Nyt tulee hyvä mieli kun huomaan että kaupassa myydään pienempiä rintsikoita kuin mitä tarvitsen. Upea ja naisellínen olo :)

Kannattaa ehdottomasti laitattaa silikonit jos pienet tissit häiritsee.

Itse en voi kauheasti hehkuttaa, ensimmäinen leikkaus meni pieleen koon suhteen, otin liian pienet ja ne pyörähti. Toisella kertaa otin isommat ja ne kapseloitui. Kolmannella vaihdettiin anatomisesta pyöreään ja kauhulla odotetaan miten näiden käy. Koko touhusta tuli täys painajainen ja taas otetaan iisisti kuukausi tolkulla. Sekä miehellä että minulla todella huono mieli näistä ja se että vaatteet näyttää joltakin nykyään ei paljon lohduta. Koskea ei voi, saati uskalla ja kyllä tässä on pari vuotta vierähtänyt todella surkeissa merkeissä. Mahtavinta on että koko se aika on käytetty sporttiliivejä 24/7. Seksielämästä ei tarvitse edes keskustella..en tiedä tarviiko parisuhteestakaan..mutta en voi sanoa, kuin että jos olisin tähän lähtiessä tiennyt mitä tapahtuu, olisin jättänyt tekemättä ja ollut ihan tyytyväinen pieniin rintoihini!

No voi itku! Täältä myös myötätuntoa... itsekin vähän samassa veneessä, tosin "vasta" sillä toisella kierroksella. Ensimmäinen kirurgi valitsi liian pienet implantit imetyksestä kärsineisiin rintoihini ja rinnat jäi ikävästi roikkumaan tuli kiitorata :(

Nyt oon menossa vaihdattaan implantteja isompiin, paremmalle kirurgillekin (molemmat operaatiot Suomessa) ja todella toivon, ettei enää mitään ikäviä yllätyksiä tule. Itseäkin harmittaa, kun nyt vihdoinkin alkais olla ekasta leikkauksesta siinä määrin toipunut, että voisi harrastaa liikuntaa ja muuta... niin kaikki alkaa taas nollasta. Ja ne perhanan urheiluliivitkin vielä.

Tsemppiä sulle! Toivon tosiaan että sun onni olis vihdoin kääntynyt ja voisit päästä piinastasi...

Tunto hukassa. Kohta vuoden ollu silarit ja tunto kummallinen. Nänni arka ja alapuoli taikinamainen. Onhan sitä alasti seksikkäämpi olo mutta onko siinä sitten järkeä kun ei tunnu missään.... No on kuitenkin vakaa parisuhde niin tällaiset ei haittaa. Jos pitäis uutta miestä metsästää niin nolottais kyllä silareilla... Olis invalidi oli.. hyvältä näyttää mutta ei tuntumaa. Ja on muuten kylmätkin. Jälkitarkastuksessa kaikki ok, ei ole kuulemma tuntohermot vaurioituneet. Natrellen opaskirjasessa (mainoskirjasessa) kerrottiin että joka seitsemännelle jää pysyviä tunto-oireita. Sen perusteella täällä palstallakin niitä olla. Vai eikö siitä vaan puhuta? No odotellaan... Viime aikoina vaan ei ole mitään kehitystä tapahtunut.

Keskustelin kyseisestää asiasta kirurgin kanssa, ja hän sanoi että on melkoisen harvinaista että tuntopuutoksia jää.Mutta aikaa se voi viedä. hermokudos kasvaa n.1mm tai vähemmän vuorokaudessa ja rinnan alueelle se hermo kasvaa tuolta lapojen alta, joten kärsivällisyyttä.mullakin on ns osatunto.Jos tulee vilunväristyksiä niin toinen puoli nännistä kipristyy ja toinen ei, siitä tulee hassun näköinen.Mutta jos sormilla ärsyttää nänniä vähän aikaa niin se kipristää sitten normaalisti. Mutta sellaisen jännän olen huomannut että vaikka iho ei tunne kaikkia esim miehen kosketuksia niin alapää kuitenkin reagoi :DD Nännien arkuus vaihtelee, joskus se on kokonaan poissa, ja joskus sitä ilmenee.